Market court dismissed damages claim but ordered public body to pay applicant's legal costs due to procedural errors.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Oulunkaaren kuntayhtymä on pyytänyt 29.3.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia logistiikkaselvityksen hankinnasta sopimuskaudelle 15.5.2010–31.12.2010. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta.

Oulunkaaren kuntayhtymän johtaja on 7.5.2010 tekemällään päätöksellä (§ 44) valinnut palvelun toimittajaksi Liidea Oy:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on voittaneen tarjouksen perusteella ollut 26.850 euroa.

Hankintayksikkö on 6.9.2010 tehnyt hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa.

HAKEMUS

X, TJR-LogisInfo-nimisen toiminimen haltijana, on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Oulunkaaren kuntayhtymän johtajan 7.5.2010 tekemän hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 16.225,00 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.128,30 eurolla korkoineen.

Hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu, mikäli hankintayksikkö olisi suorittanut tarjousvertailun tarjouspyynnön ja hankintasäännösten mukaisesti.

Hankintayksikön elinkeinotiimin puheenjohtajan otettua yhteyttä hakijaan 16.3.2010 järjestettiin palaveri, jossa hakija ja elinkeinotiimin puheenjohtaja sopivat, että hakija laatii tarjouspyynnön logistiikkaselvityksen tekemiseksi. Hakija oli myös luvannut jättää tarjouksen selvitystyön tekemisestä. Hakija toimitti elinkeinotiimin puheenjohtajalle logistiikkaselvityksen tarjouspyynnön, jonka hankintayksikkö on sellaisenaan vienyt HILMA-järjestelmään.

Tarjouspyynnössä logistiikkaselvitykseltä oli edellytetty työvälineenä baseline-menetelmää, jota muut eivät käytä Pohjois-Suomessa.

Tarjousvertailu on suoritettu virheellisesti. Tarjousvertailua ei ole tehty tarjouspyynnön vertailuperusteiden mukaisesti, jotka hakija oli jakanut työsuunnitelmaan, alueen tuntemukseen ja hankinnan hintaan. Hankintayksikkö on jättänyt soveltamatta tarjouspyynnössä ilmoitettua vertailuperustetta ”alueen tuntemus”. Hankintayksikkö on ottanut tarjousvertailussa huomioon laatujärjestelmän, referenssit ja tekijöiden osaamisen, joita ei kuitenkaan ole tarjouspyynnössä ilmoitettu vertailuperusteiksi.

Hankintayksikkö on suorittanut tarjousvertailun virheellisesti myös hinnan osalta. Tarjousvertailussa on otettu huomioon ainoastaan kokonaishinta, vaikka tarjouspyynnössä hinnan alakriteereinä on ilmoitettu myös päiväveloitus ja kustannustehokkuus.

Voittaneen tarjoajan tarjous on hinnan osalta ollut epämääräinen ja puutteellinen. Hintaliitteessä ei ole ilmoitettu tarjoajan päiväveloituksen määrää. Kustannustehokkuuden laskemista varten voittanut tarjoaja on esittänyt vain viittauksia, ei täsmällisiä lukuja.

Hankintapäätöksen mukaan valintaperusteena on ollut ”hinnaltaan edullisin”, vaikka siitä ei ole ollut mainintaa tarjouspyynnössä.

VASTINE

Oulunkaaren kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Hakija on maininnut olleensa yhteydessä hankintayksikön elinkeinotiimin puheenjohtajaan. Mainittu henkilö ei ole hankintayksikön palveluksessa, vaan Pudasjärven kaupungin kehittämisjohtaja.

Tarjousvertailu on suoritettu laadun osalta kaikkien tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti. Tarjousvertailussa ei ole otettu huomioon muita hakijan väittämiä arviointiperusteita.

Tarjousvertailu on hinnan osalta tehty tarjouspyynnössä mainitun logistiikkaselvityksen kokonaishinnan perusteella. Tarjouspyynnön kohdassa ”Hinta” hinta on pyydetty ilmoittamaan seuraavasti: ”Palkkiomuoto on KSE 1995 kohdan 5.2.2 mukainen kokonaispalkkio. Kokonaispalkkion lisäksi erityiset korvaukset ja kulut tulee ilmoittaa eriteltyinä ja ne otetaan täysimääräisesti huomioon tarjousten arvioinnissa. Mahdollisissa lisätöissä voidaan käyttää myös KSE 1995 kohdan 5.2.4 mukaista aikapalkkiota henkilöryhmittäin. Lisätöistä sovitaan erikseen.”

Hankintapäätös ei ole ollut virheellinen. Hankintapäätös on tehty tarjouspyynnössä ilmoitettujen vaatimusten perusteella. Hankintayksikkö on menetellyt tarjoajia kohtaan syrjimättömästi ja tasapuolisesti.

Hankintayksikkö on pitänyt voittaneen tarjoajan tarjousta riittävän selkeänä ja katsonut, että se on sisältänyt tarvittavat hintatiedot. Hankintapäätöksessä on todettu voittaneen tarjoajan tarjouksen olleen hinnaltaan edullisin ja laatupisteiltään paras.

VASTASELITYS

Hankintayksikön markkinaoikeuteen toimittamaan pisteytystaulukkoon on hinta-arvion kohdalle lisätty päivähinnat ja kokonaishinta/työpäivät. Tällöin hankintayksikkö olisi voinut laskea tarjouspyynnössä mainitun kustannustehokkuuden. Tätä ei kuitenkaan ole tehty, vaan tarjousvertailu on jäänyt kesken.

Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole sisältänyt hinnan osalta tarjouspyynnössä ilmoitettua kiinteää kokonaispalkkiota, vaan pelkän kokonaiskustannusarvion. Tämä on mahdollistanut asiasta neuvottelemisen jälkeenpäin.

Voittaneen tarjoajan ja kolmannen tarjoajan tarjoukset eivät ole vastanneet sisällöltään tarjouspyynnössä logistiikkaselvitykseltä edellytettyä baseline-menetelmää. Tarjoukset ovat olleet tyypillisiä suunnittelutarjouksia, joissa on hyödynnetty voimakkaasti aiemmin tehtyjä vastaavia tehtäviä ja jotka eivät laadultaan ole vastanneet baseline-menetelmällä tehtävää yksilöllistä logistiikkaselvitystä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia logistiikkaselvityksestä ulkoa alueelle –, alueelta ulos – ja alueen sisällä tapahtuvasta logistiikasta sekä logististen tekijöiden vaikutuksesta sisäiseen turvallisuuteen Oulunkaaressa. Hankintayksikkö on saanut tarjouskilpailussa kolme tarjousta. Hankintayksikkö on hankintapäätöksellään valinnut palveluntuottajaksi Liidea Oy:n.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hakija on ilmoittanut osallistuneensa nyt kysymyksessä olevan hankinnan suunnitteluun ja laatineensa hankintaan liittyvän tarjouspyynnön. Hakijan ilmoituksen mukaan hankintayksikkö on hyväksynyt tarjouspyynnön ja julkaissut sen sellaisenaan. Myöhemmin hakija on osallistunut tarjouskilpailuun.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn kaikissa vaiheissa on noudatettava tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatetta hankintamenettelyn läpinäkyvyyden varmistamiseksi. Hankintayksikön on toimittava siten, että hankintamenettelystä annetaan myös ulospäin uskottava vaikutelma siitä, että kaikilla tarjoajilla on samat mahdollisuudet menestyä tarjouskilpailussa.

Markkinaoikeus katsoo hakijan luotettavana pidettävän selvityksen perusteella, että hakija on tosiasiallisesti itse laatinut hakemuksen kohteena olevaa hankintaa koskevan tarjouspyynnön, vaikka tiedossa oli, että hakija aikoo myös itse jättää tarjouksen. Tällaisella menettelyllä hankintayksikkö on ensinnäkin lähtökohtaisesti asettanut hakijan muita tarjoajia parempaan asemaan tulevassa tarjouskilpailussa, koska hakija on saanut muita toimittajia varhaisemmassa vaiheessa yksityiskohtaisia tietoja hankinnasta ja näin ollen muita potentiaalisia tarjoajia enemmän aikaa valmistella tarjouskilpailuun osallistumista. Hakija on lisäksi esittänyt, että tarjouspyynnössä on edellytetty selvityksen tekemistä käyttäen hakijan hallitsemaa baseline-menetelmää, jota muut eivät hakijan mukaan edes käytä Pohjois-Suomessa. Hakija on siten tarjouspyynnön laatiessaan myös tosiasiallisesti vaikuttanut tarjouskilpailun ehtoihin itselleen edulliseen suuntaan.

Hankintayksikkö on ilmoittanut, että hakijan mainitsema hankintayksikön puolesta toiminut henkilö ei ole hankintayksikön palveluksessa, vaan Pudasjärven kaupungin kehittämisjohtaja. Oulunkaaren kuntayhtymän muodostavat Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi ja Vaala. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan edes väittänyt, että mainittu henkilö ei olisi toiminut hankintayksikön puolesta nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa, joten hankintayksikön henkilön palvelussuhteesta esittämä ei anna aihetta arvioida hankintayksikön menettelyä toisin. Hankintayksikkö ei ole myöskään kiistänyt, etteikö hakijan laatima tarjouspyyntö olisi tullut sellaisenaan käytettäväksi kyseessä olevassa hankinnassa.

Näissä olosuhteissa markkinaoikeus katsoo, että hakijan osallistuminen hankinnan valmisteluun ja tarjouspyynnön laatimiseen on tässä asiassa ollut omiaan vaarantamaan avoimuuden periaatteen toteutumisen ja tarjoajien syrjimättömän kohtelun, eikä hankintayksikön menettely ole tältä osin ollut hankintasäännösten mukaista sen salliessa hakijan osallistua tarjouskilpailuun. Esillä olevassa asiassa hakijan itse markkinaoikeudelle antamansa selvityksen nojalla on kiistatonta, että hakija on saanut etua, joka on ollut omiaan vääristämään kilpailua tarjoajien välillä.

Johtopäätös

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on siten harkittava hankintalain 76 §:ssä (348/2007) säädetyn seuraamuksen määräämistä.

Edellä todettu hankintamenettelyn virhe huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua hakijan esittämistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamukset

Voittaneen tarjoajan kanssa on tehty hankintasopimus. Näin ollen hankintalain 76 §:ssä (348/2007) säädetyistä seuraamuksista voi enää tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan (348/2007) mukaan hankintayksikkö voidaan määrätä maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja hakijan asema siinä olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä. Ottaen huomioon erityisesti asiassa esitetty selvitys tarjouspyynnön hakijalle edullisista tarjouspyynnön ehdoista, kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa virheetön menettely olisi edellyttänyt, että hakija olisi suljettu tarjouskilpailusta. Näin ollen hakijalla ei olisi ollut hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdassa (348/2007) tarkoitetulla tavalla todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua virheettömässä menettelyssä. Hakijan hyvitysmaksuvaatimus on tämän vuoksi hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen hakija saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää X:n, TJR-LogisInfo-nimisen toiminimen haltijana, hakemuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Nina Korjus, Johanna Lähde ja Matti Vedenkannas (eri mieltä).

Asiassa on äänestetty. Eriävä mielipide on päätöksen liitteenä.

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO

Markkinaoikeustuomari Vedenkannas:

Hankintalaissa ei ole erityistä säännöstä, joka velvoittaisi hankintayksikön sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouskilpailun valmisteluun osallistuneen tarjoajan. Tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta voisi siten perustua lähinnä yleisiin hankintaoikeudellisiin periaatteisiin. Myöskään Euroopan unionin tuomioistuimen antamien oikeusohjeiden perusteella (ks. yhdistetyt asiat C-21/03 ja C-34/03, Fabricom, tuomio 3.3.2005, Kok., s. I-1559) ei ole selvää, millä edellytyksin hankintayksikkö voi sulkea tarjouskilpailun valmisteluun osallistuneen tarjoajan tarjouskilpailusta. Ratkaisuista voidaan kuitenkin päätellä, ettei tarjouskilpailun valmisteluun osallistuminen sinänsä oikeuta hankintayksikköä sulkemaan tarjoajaa tarjouskilpailusta vaan tilanteen oikeudellisen arvioinnin on tältä osin perustuttava käsillä olevien yksittäistapauksellisten olosuhteiden perusteella tehtävään harkintaan.

Hankintayksikön menettelyä on tarkasteltava kokonaisharkinnan perusteella. Yhtäältä on huomiota kiinnitettävä hankintayksikön tarjouskilpailun aikana tiedossa olleisiin tosiseikkoihin ja tarjouspyynnön sisältöön. Toisaalta on tarkasteltava sitä kysymystä, onko hankintamenettelyn lopputulos ollut muita tarjoajia syrjivä tai tasapuolisuuden vaatimuksen vastainen.

Markkinaoikeudessa hakija on esittänyt sopineensa hankintayksikön elinkeinotiimin puheenjohtajan kanssa, että hakija laatii tarjouspyynnön logistiikkaselvityksen tekemiseksi. Hakija on myös lupautunut jättämään tarjouspyynnön selvitystyön tekemisestä. Hankintayksikkö on vastineessaan esittänyt, ettei kyseinen elinkeinotiimin puheenjohtaja ole hankintayksikön palveluksessa vaan Pudasjärven kaupungin kehittämisjohtaja. Asianosaiset eivät ole esittäneet väitettä siitä, että hakijan osallistuminen tarjouskilpailun valmisteluun olisi ollut hankintasäännösten vastaista.

Asiassa esitetystä selvityksestä ei käy ilmi, mitä tietoja hankintayksikön tarjouskilpailun järjestämisestä vastaavilla henkilöillä on ollut hakijan ja edellä mainitun elinkeinotiimin puheenjohtajan keskustelujen sisällöstä. Asiassa esitetystä selvityksestä ei siten ilmene, ovatko hankintayksikön tarjouskilpailusta järjestämisestä vastaavat henkilöt olleet tietoisia hakijan aikomuksesta jättää tarjouspyyntö selvitystyön tekemisestä. Selvityksestä ei myöskään ilmene, mitä tietoja hankintayksiköllä on ollut hakijan tarjouspyynnön laatimisen kannalta merkityksellisestä ammatillisesta osaamisesta.

Hankintalain 70 §:n 3 momentin mukaan tarjouskilpailuun osallistuville tarjoajille on varattava kohtuullinen aika tarjouksen tekemiseen. Riittävä aika tarjouksen valmisteluun on siten lakiin perustuva oikeus. Se, että hakija mahdollisesti on saanut varhaisemmassa vaiheessa tietoja tulevasta tarjouskilpailusta, ei merkitse, että hakija olisi tarjouskilpailussa ollut muita tarjoajia edullisemmassa asemassa. Myöskään siitä, että tarjouspyynnössä on mainittu logistiikkaselvityksen tavoitteena olevan baseline-menetelmää käyttäen tuoda esiin kohdealueen nykytila ei voida päätellä, että hankintayksikön olisi tarjouskilpailun aikana tullut harkita tarjouskilpailun ehtojen voivan tältä osin olla hakijaa suosivia.

Edellä sanotun perusteella ei voida katsoa, että hankintayksikön olisi tarjouskilpailun aikana tiedossaan olevien seikkojen perusteella tullut sulkea hakija tarjouskilpailusta tai että tarjouskilpailun lopputulos olisi ollut muita tarjouskilpailuun osallistuneita tarjoajia syrjivä. Kun hankintamenettelyn ei voida edellä mainitulta osin katsoa olleen tasapuolisen ja syrjimättömyyden vaatimusten vastaista, asiassa on tarkasteltava hakijan markkinaoikeudessa esittämiä vaatimuksia.

Hakija on markkinaoikeudessa esittänyt, että hänellä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu, mikäli hankintayksikkö olisi suorittanut tarjousvertailun hankintasäännösten mukaisesti.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Tarjouspyyntö on hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 72 §:n mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Säännöksen mukaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Pykälän 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta myös arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Vertailuperusteiden asettamisessa voidaan soveltuvin osin noudattaa myös, mitä 62 §:ssä säädetään. Hankintalain 62 §:n 3 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden sekä niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina käytettävien seikkojen tulee kuitenkin olla luonteeltaan sellaisia, että niiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin.

Kysymyksessä olevassa hankinnassa hankinnan kohteena on ollut logistiikkaselvitys ulkoa alueelle –, alueelta ulos – ja alueen sisällä tapahtuvasta logistiikasta sekä logististen tekijöiden vaikutuksesta sisäiseen turvallisuuteen Oulunkaaressa.

Tarjouspyynnön kohdassa 17 ”Valintaperusteet” on ilmoitettu seuraavaa:

”Tarjouksen valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus, jota arvioidaan tarjouksen laadun ja hinnan muodostaman kokonaisuuden suhteen. Tarjousten valinnassa käytetään seuraavia kriteereitä:

Hinta 30 %

– hankinnan hinta: päiväveloitus ilman arvonlisäveroa, kokonaiskustannus/työpäivät (kustannustehokkuus), matkakustannukset

Laatu 70 %

– työsuunnitelman sisältö ja vastaavuus asetettuihin tavoitteisiin, laadullinen taso ja tulosten hyödynnettävyys sekä lisäksi käytettävien menetelmien tarkoituksenmukaisuus, organisoinnin tehokkuus ja suoritusaikataulu (painoarvo 40 %)

– alueen tuntemus (painoarvo 30 %).”

Tarjouspyynnössä ilmoitettujen laadun vertailuperusteiden osatekijät ”työsuunnitelman sisältö ja vastaavuus asetettuihin tavoitteisiin”, ”laadullinen taso ja tulosten hyödynnettävyys”, ”menetelmien tarkoituksenmukaisuus”, ”organisoinnin tehokkuus” sekä ”alueen tuntemus” ovat olleet siinä määrin yksilöimättömiä ja epätäsmällisiä, etteivät tarjoajat ole voineet tarjouspyynnön perusteella riittävällä tavalla ennakoida, miten vertailu niiden osalta tullaan suorittamaan. Tarjouspyyntö on siten jäänyt kyseisten vertailuperusteiden osalta siinä määrin epäselväksi ja yksilöimättömäksi, että se ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousvertailussa. Epäselvät laatua koskeneet vertailuperusteet ovat lisäksi antaneet hankintayksikölle lähes rajoittamattoman valinnanvapauden tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Edellä sanotun perusteella hankintayksikkö on menetellyt tarjouspyynnön vertailuperusteiden asettamisessa hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa hankintalain 2 §:n 1 momentin vastaisesti.

Hakija on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska se ei ole vastannut sisällöltään tarjouspyynnössä logistiikkaselvitykseltä edellytettyä baseline-menetelmää.

Tarjouspyynnön kohdassa 3 ”Selvityksen tavoitteet” on todettu seuraavasti: ”Logistiikkaselvityksen tavoite on logistiikan baseline- menetelmää käyttäen tuoda esiin koko kohdealueen logistinen nykytila: logistiikanprosessien tutkimus, palvelurakenteet, ongelmat, mahdollisuudet, kehittämiskohteet, omavaraisuustaso jne.” Tarjouspyynnön kyseisessä kohdassa on lisäksi esitetty luettelo tämän tavoitteen sisältämistä seikoista.

Voittaneen tarjouksensa työn sisältöä koskevassa kohdassa on todettu seuraavasti: ”Tarjoamme osaamistamme logistiikkaselvityksen toteutukseen ja suunnittelutehtäviin. Lähtökohtana toteutuksessa ovat tarjouspyynnössä esitetyt tavoitteet. Työn sisältö on esitetty liitteenä 1 olevassa työohjelmassa. Työ on tarkkuustasoltaan esiselvitys-/yleissuunnitelmatasoinen. Tarkempi toimenpiteiden toteutukseen tähtäävä suunnittelu toteutetaan mahdollisissa jatkosuunnittelu-hankkeissa.”

Hankintayksiköllä on oikeus luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan esittämät tiedot pitävät paikkansa. Hankintalaissa säännellyn tarjouskilpailumenettelyn lähtökohtana on, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja että tarjouksia arvioidaan niistä ilmenevien tietojen perusteella.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan sitoutunut toteuttamaan logistiikkaselvityksen tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Hankintayksiköllä ei myöskään asiassa esitetyn selvityksen perustella ole ollut aihetta epäillä voittaneen tarjoajan antaminen tietojen oikeellisuutta. Hankintayksiköllä ei siten ole ollut tällä perusteella aihetta sulkea voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta.

Edelleenkin hakija on esittänyt, ettei voittaneen tarjoajan tarjous ole sisältänyt tarjouspyynnössä edellytettyä kiinteää kokonaispalkkiota vaan kokonaiskustannusarvion, joka on mahdollistanut hankinnan kohteen sisällöstä neuvottelemisen jälkeenpäin.

Tarjouspyynnön kohdassa 5 ”Hinta” hinta on pyydetty ilmoittamaan seuraavasti: ”Palkkiomuoto on KSE 1995 kohdan 5.2.2 mukainen kokonaispalkkio. Kokonaispalkkion lisäksi erityiset korvaukset ja kulut tulee ilmoittaa eriteltyinä ja ne otetaan täysimääräisesti huomioon tarjousten arvioinnissa. Mahdollisissa lisätöissä voidaan käyttää myös KSE 1995 kohdan 5.2.4 mukaista aikapalkkiota henkilöryhmittäin. Lisätöistä sovitaan erikseen.”

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan esittänyt työohjelman mukaisen suunnitelman arvonlisäverottomaksi kokonaiskustannusarvioksi 26.850 euroa, josta kulujen osuus on 500 euroa. Tarjouksen mukaan kustannusarvio sisältää työohjelman mukaiset suunnittelukustannukset ja muut suunnitteluun liittyvät kustannukset (muun muassa matka- ja kopiokulut) sekä sähköisessä muodossa toimitettavat esittelyaineistot ja loppuraportin. Lisäksi tarjouksessa on esitetty, miten kustannukset jakaantuvat henkilötyön osalta osatehtävittäin. Edelleen tarjouksessa on todettu, ettei tarjoushinta sisällä korvauksia tekijänoikeusmaksuja sisältävien karttojen, tilastojen ja muiden aineistojen hankinnasta ja käytöstä. Tarjouksen mukaan maksullisen aineiston hankkimisesta neuvotellaan aina erikseen tilaajan kanssa. Tarjouksen mukaan tilaaja luovuttaa konsultin käyttöön tarvittavat aineistot ilman erillistä korvausta ja vastaa myös raportin painatuskustannuksista.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan esittänyt tarjotun palvelun kokonaishinnan ja selvityksen siitä, mistä kustannuksista kokonaishinta muodostuu. Huomioon ottaen tarjouspyynnön hinnan ilmoittamista koskevat vaatimukset ja voittaneen tarjoajan tarjoushinnan osalta tarjouksessaan esittämä selvitys voittaneen tarjoajan tarjouksen ei voida muutoinkaan katsoa olevan tältä osin tarjouspyynnön vastainen. Siten hankintayksiköllä ei ole ollut tälläkään perusteella aihetta sulkea voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Edellä mainituilla perusteilla totean, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan vertailuperusteiden asettamisen ja tarjousten laatuvertailun osalta julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä (348/2007) säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Hankintayksikkö on ilmoituksensa mukaan tehnyt hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa, joten hankintalain mukaan ainoana seuraamuksena edellä todetusta virheellisestä menettelystä voi tulla kysymykseen vain hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan (348/2007) mukaan hankintayksikkö voidaan määrätä maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä on arvioitava sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä. Edellä esitetyin tavoin tarjouspyyntö on ollut epäselvä tarjouksen laadun vertailuperusteiden osalta. Asiassa ei voida siten luotettavasti todeta, millaisia tarjouksia hankintayksikkö olisi saanut virheettömästi laaditun tarjouspyynnön perusteella ja miten tarjouksia olisi virheettömässä menettelyssä vertailtu. Edelleenkin hakijan tarjouksessa ilmoitetun palvelun kokonaishinta 46.750 euroa on ollut kahta muuta tarjousta kalliimpi. Voittaneen tarjouksen kokonaishinta on ollut 26.850 euroa ja kolmanneksi tulleen tarjouksen kokonaishinta 38.000 euroa. Kokonaistaloudellisuuden edullisuuden vertailussa voittanut tarjoaja on saanut yhteensä 3 pistettä, hakija 1,7 pistettä ja kolmas tarjoaja 1,3 pistettä.

Edellä sanotun perusteella katson, ettei asiassa voida riittävällä varmuudella todeta, että hakijalla olisi ollut hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdassa (348/2007) tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hakijan hyvitysmaksuvaatimus on siten hylättävä.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Velvoitan Oulunkaaren kuntayhtymän korvaamaan X:n, TJR-LogisInfo-nimisen toiminimen haltijana, oikeudenkäyntikulut 1.128,30 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Vakuudeksi Nina Korjus