Market Court dismisses bid protest where procurement decision was substantiated by law and no procedural error found.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä on pyytänyt 22.12.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän lakisääteisistä tilintarkastuspalveluista sekä muista tarjouspyynnössä yksilöidyistä palveluista Oulun seudun koulutuskuntayhtymän yhtymäkokouksen vuosien 2009–2012 toimikautta vastaavalle ajalle. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta.

Oulun seudun koulutuskuntayhtymän yhtymäkokous on päätöksellään 9.6.2009 § 26 valinnut Oulun seudun koulutuskuntayhtymän tilintarkastuksen suorittajaksi KPMG Kunta Oy:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on saatujen tarjousten perusteella noin 27.000–39.000 euroa.

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä on 8.7.2009 ilmoittanut markkinaoikeudelle sitoutuvansa siihen, ettei hankintapäätöstä panna täytäntöön ennen kuin markkinaoikeus on antanut asiassa ratkaisun.

HAKEMUS

Oy Audiator Ab on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Oulun seudun koulutuskuntayhtymän yhtymäkokouksen päätöksen 9.6.2009 § 26 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 30.000 euroa korkoineen. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.375,00 eurolla korkoineen.

Voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle, koska se on esittänyt tarjouksessaan virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja nimeämiensä tilintarkastajien sekä tarjoajayhtiön kokemuksesta kuntien ja kuntayhtymien tilintarkastuksessa. Voittaneen tarjoajan menettely on ollut hyvän tilintarkastustavan vastaista.

Voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta myös, koska se on antanut hankintayksikölle katteettoman tarjouksen. Voittanut tarjoaja on esittänyt tarjouksessaan virheellistä tietoa mahdollisuudestaan toteuttaa hankinnan kohteena oleva palvelu.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan nimennyt vastuullisen tilintarkastajan ja ilmoittanut hänen osuudekseen tilintarkastuksesta 30 päivää. Voittaneen tarjoajan vastuullinen tilintarkastaja on kuitenkin muihin tarkastuskohteisiin annetuissa tarjouksissa sitoutunut jo lähes 700 vuotuiseen tarkastuspäivään kuntayhteisöjen tilintarkastuksissa valtuustokaudelle 2009–2012. Hankinnan kohteena olevan palvelun suorittaminen osoittautuu mahdottomaksi, koska vuodessa on vain 220 työpäivää. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut katteeton, koska palvelun suorittaminen tarjouksessa esitetyllä tavalla ei tosiasiassa ole mahdollista. Voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, koska hankintayksikön tiedossa on ollut, että voittaneen tarjoajan vastuullinen tilintarkastaja on sitoutunut edellä todetuin tavoin lukuisiin kohteisiin, minkä vuoksi palvelun suorittaminen on tosiasiassa mahdotonta.

Tarjousten laatuvertailu on suoritettu hankintasäännösten vastaisesti. Tilintarkastajien kokemuksen hankintasäännösten mukainen vertailu on ollut mahdotonta, koska voittaneen tarjoajan ilmoittamat tiedot yhtiön ja sen tilintarkastajien referensseistä ovat olleet edellä todetuin tavoin virheellisiä ja harhaanjohtavia. Tarjousten laatuvertailu on myös suoritettu virheellisesti, koska vertailun kohteena olleiden eri työkokemusalueiden painoarvoja ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä. Pisteet on tämän vuoksi eritelty vertailulomakkeella tavalla, jota ei ole kerrottu tarjouspyynnössä. Pisteytystä ei ole myöskään perusteltu. Vertailu on ollut hankintasäännösten vastainen.

VASTINE

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on toteuttanut tarjouskilpailun virheettömästi ja tarjoajia kohtaan tasapuolisesti.

Hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun tarjoajien tarjouksissa ilmoitettujen tietojen perusteella. Hankintayksiköllä ei ole ollut syytä epäillä tarjoajien tarjouksissaan ilmoittamien tietojen oikeellisuutta. Hankintayksiköllä on oikeus luottaa tarjoajien tarjouksissaan ilmoittamiin tietoihin. Perustetta sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailun ulkopuolelle ei siten ole ollut.

Tarjousten vertailu on suoritettu asianmukaisesti tarjouspyynnön ja annettujen tarjousten perusteella. Tarjoajia on kohdeltu vertailussa tasapuolisesti ja syrjimättä.

LAUSUNTO

KPMG Kunta Oy on antanut lausunnon ja vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi KPMG Kunta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla korkoineen.

Hakijan väitteet hankintamenettelyn virheistä ovat kaikilta osin perusteettomia.

KPMG Kunta Oy:n tarjouksessa ilmoitetut tilintarkastusyhteisön ja tilintarkastajien referenssitiedot ovat kaikilta osin olleet totuudenmukaisia. Hakijan väite tietojen virheellisyydestä ja harhaanjohtavuudesta on perusteeton.

Myös hakijan väite KPMG Kunta Oy:n tarjouksen katteettomuudesta on täysin perusteeton ja lisäksi asiaton. Hakija on pyrkinyt hakemuksessaan saattamaan KPMG Kunta Oy:n vastuullisen tilintarkastajan pitkän työuran ja työmoraalin huonoon valoon ilmaan minkäänlaisia perusteita.

Tarjousten laatuvertailu on suoritettu hankintasäännösten mukaisesti ja tarjouksissa esitettyjen tietojen perusteella. Hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa vertaillut tarjoukset suorittamallaan tavalla.

VASTASELITYS

Hakija on vastaselityksessään muun ohella esittänyt, että voittanut tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska voittanut tarjoaja on tarjouksensa perusteella pitänyt lähtöoletuksena sisäisen valvonnan asianmukaista järjestämistä, vaikka tästä huolehtiminen on tarjouspyynnön mukaan ollut nimenomaisesti tilintarkastajan tehtävä.

Voittanut tarjoaja ei ole lausunnossaan pystynyt vakuuttamaan, että sen vastuullinen tilintarkastaja kykenee suoriutumaan hankinnan kohteena olevasta palvelusta tarjouksessa esitetyllä tavalla. Sitoutuminen yli 365 vuotuiseen työpäivään on riittävä peruste asian esiinnostamiselle. Voittanut tarjous on ollut sisällöltään katteeton ja se olisi siksi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnössä ilmoitetut laadulliset vertailuperusteet ovat olleet hankintasäännösten vastaisia. Hankintayksikkö on laadullisina vertailuperusteina arvioinut vastuullisen ja avustavan tilintarkastajan työkokemusta tilintarkastusalalla.

Koska JHTT-tilintarkastajilta edellytetään jo lain perusteella usean vuoden kokemusta tilintarkastustehtävistä, vertailussa on tosiasiassa verrattu tilintarkastajien soveltuvuuteen liittyvää kokemusta. Tarjoaja on laatuvertailussa voinut saada jo lain edellyttämällä vähimmäiskokemuksella täydet pisteet vastuullisen tilintarkastajan kokemusta koskevasta vertailuperusteesta. Kun vertailussa on arvioitu kokemusta pelkästään vuosina ottamatta huomioon vuosien sisältämien tilintarkastuspäivien määrää, hankintayksikkö on tosiasiassa verrannut vain sitä, mikä tarjoaja on ollut pisimpään tilintarkastusalalla. Tätä ei voida pitää tarjouksen kokonaistaloudelliseen edullisuuteen liittyvänä arviointina.

Tarjousten vertailu on tehty hankintasäännösten vastaisesti ja perustelematta. Hankintayksikkö ei ole myöskään vastineessaan perustellut, miten vertailun perusteena olleet kokemusvuodet on määritelty. Tarjousten laatuvertailu on tehty ylimalkaisesti, eikä se ole sen vuoksi täyttänyt hankintasäännösten vaatimuksia.

HANKINTAYKSIKÖN LISÄVASTINE

Hankintayksikkö on hankintasäännösten mukaan voinut asettaa tarjousten vertailuperusteeksi tilintarkastajien työkokemuksen. Tarjouspyynnössä asetettuja vertailuperusteita ei siten voida pitää hankintasäännösten vastaisina. Tarjouspyynnössä on myös selvästi ilmoitettu, että vertailu tehdään tältä osin tilintarkastajien työkokemuksen eikä referenssien perusteella.

Tarjousten vertailu on tehty tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti ja tarjouksissa ilmoitettujen tietojen perusteella. Vertailun perusteet ilmenevät tarjousten vertailutaulukoista. Vaikka voittaneen tarjoajan laatupisteitä alennettaisiin alimpaan mahdolliseen pistemäärään, tarjouskilpailun lopputulos ei muuttuisi. Hakijan väitteet ovat siten tässäkin mielessä perusteettomia.

HAKIJAN LISÄKIRJELMÄ

Hakija on markkinaoikeuteen 19.11.2009 saapuneessa kirjelmässään ilmoittanut muun ohella peruuttavansa väitteensä asiassa siltä osin kuin ne koskevat voittaneen tarjoajan ilmoittamia virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja tarkastusyhteisön ja esitettyjen tilintarkastajien referensseistä, voittaneen tarjouksen hintavaraumaa ja tarjouksen ehdollisuutta sisäisen tarkastuksen asianmukaisen järjestämisen osalta sekä JHTT-tutkinnon soveltuvuuden ja laatuvertailun päällekkäistä arviointia.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Voittaneen tarjoajan ja sen tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta

Hakija on esittänyt, että voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle, koska se on hakijan mukaan antanut hankintayksikölle katteettoman tarjouksen.

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 71 §:n 1 momentin mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Tarjouskilpailusta tulee pykälän 2 momentin mukaan sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan momentin mukaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista lain 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 54 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomainen voi näyttää toteen. Hankintalain 54 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle myös ehdokkaan tai tarjoajan, joka on syyllistynyt olennaisesti väärien tietojen antamiseen ilmoittaessaan hankintayksikölle 8 luvun soveltamista koskevia tietoja tai joka on laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen.

Voittanut tarjoaja on antanut hankintayksikölle tarjouksen, jossa se on tarjouspyynnössä edellytetyin tavoin nimennyt palvelulle vastuullisen tilintarkastajan sekä ilmoittanut vastuullisen tilintarkastajan työn osuuden tarjouksen kohteena olevasta tilintarkastuksesta. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut vastuullisen tilintarkastajan työn osuudeksi 30 päivää. Voittanut tarjous on tältä osin täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset.

Markkinaoikeus toteaa, että voittanut tarjoaja on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset vastuullisen tilintarkastajan nimeämisestä sekä hänen työn osuudestaan lakisääteisestä tilintarkastuksesta. Voittaneessa tarjouksessa on myös muutoin ilmoitettu tarjouspyynnössä vaaditut tiedot palvelun sisällöstä sekä tilintarkastajien henkilöistä. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan sitoutunut toteuttamaan hankinnan kohteena olleen palvelun tarjouksessa kuvatuilla ehdoilla.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus luottaa tarjoajien tarjouksissaan esittämiin tietoihin. Koska hankintayksiköllä ei asiassa esitetyn selvityksen mukaan ole ollut aihetta epäillä annettujen tietojen oikeellisuutta, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tällä perusteella tarjouskilpailun ulkopuolelle. Asiassa ei ole myöskään markkinaoikeudessa ilmennyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitetut tiedot olisivat olleet hakijan esittämin tavoin virheellisiä tai paikkansa pitämättömiä.

Edellä olevan perusteella ja, kun asiassa ei ole ilmennyt, että voittanut tarjous olisi ollut tarjouspyynnön vastainen, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa ja sen tarjousta tarjouskilpailusta.

Vertailuperusteiden asettaminen

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 69 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely sekä tarjouksen valintaperuste ja käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on ilmoitettava myös muun ohella ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava. Hankintalain 69 §:n 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Hankintalain 71 §:n mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Lain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 116) mukaan tarjoajan soveltuvuuden arviointi ja poissulkeminen tarjouskilpailusta tulee tehdä tarjousmenettelyn erillisenä vaiheena ennen tarjousten vertailua.

Tarjousten vertailusta ja valinnasta säädetään hankintalain 72 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee pykälän mukaan liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Hankinnan kohteena on tarjouspyynnön mukaan ensisijaisesti kuntalain mukaisen hallinnon ja talouden tarkastuksen suorittaminen Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä yhtymäkokouksen vuosien 2009–2012 toimikautta vastaavana aikana.

Tarjouksen valintaperusteena on tarjouspyynnön mukaan ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet hinta 40 pisteen painoarvolla ja laatu 60 pisteen painoarvolla. Laatua koskeva vertailuperuste on tarjouspyynnön mukaan jakaantunut seuraaviin osatekijöihin:

– Vastuullinen tilintarkastaja 48 pistettä

– työkokemus tilintarkastajana

– työkokemus koulutuskuntayhtymän tilintarkastajana

– työkokemus kunnan tilintarkastajana

– Avustava tilintarkastaja 12 pistettä

– työkokemus tilintarkastajana

– työkokemus kunnan tai koulutuskuntayhtymän tilintarkastajana

Tarjouspyynnön mukaan hinta- ja laatuvertailun pisteytys sekä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertaaminen on kuvattu tarkemmin tarjouspyynnön liitteessä 1. Kyseisessä tarjouspyynnön liitteessä on ilmoitettu sekä hinnan että laadun pisteytystapa.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on tarjouspyynnössään ilmoittanut sekä tarjouksen valinta- ja vertailuperusteet että niiden painoarvot hankintasäännöksissä edellytetyin tavoin. Tarjouspyynnössä on lisäksi ilmoitettu vertailuperusteiden osatekijät ja niiden keskinäiset painoarvot sellaisina kuin niitä on ollut tarkoitus soveltaa tarjousten vertailussa. Hankintayksikkö on siten ilmoittanut tarjouspyynnössään vertailuperusteiden osatekijät ja painoarvot hankintasäännöksissä edellytetyin tavoin.

Vertailuperusteiden sisällön osalta markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet ovat hankinnan kohde huomioon ottaen liittyneet hankinnan kohteena olevien palvelujen tehokkaaseen ja laadukkaaseen suorittamiseen ja ne ovat siten olleet hankinnan kohteen kannalta merkityksellisiä. Markkinaoikeus myös katsoo, että kyseiset vertailuperusteet ovat olleet hankintasäännöksissä edellytetyin tavoin objektiivisia ja syrjimättömiä ja ne ovat myös olleet sisällöltään riittävän yksilöityjä ollakseen omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt vertailuperusteita asettaessaan ja tarjouspyyntöä tältä osin laatiessaan hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätöksen perusteleminen

Kuten edellä on todettu, tarjouksista on hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Hankintalain 73 §:n esitöiden (HE 50/2006 vp s. 117) mukaan päätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten valintaperusteet ja niiden soveltamistapa. Esitöiden (s. 106) mukaan tarjouksia on verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava perusteiden soveltaminen tarjoukseen. Esitöiden mukaan tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta ja tarjousvertailusta on ilmettävä, mihin annetut piste-erot perustuvat. Oikeuskäytännön mukaan hankintapäätöksestä on ilmettävä, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin suoritettu vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut.

Hankintapäätöksessä on päätöksen perusteiden osalta viitattu päätöksen liitteenä olleisiin tarjousten vertailua koskeviin taulukkoihin, joista ovat ilmenneet kunkin tarjoajan kustakin vertailuperusteesta saamat pisteet sekä tarjoajien saamat kokonaispisteet. Hankintapäätöksen liitteenä on lisäksi ollut tarjoajakohtainen tarjousten laatuvertailutaulukko, josta on kunkin tarjoajan osalta ilmennyt myös laadun osatekijöiden osalta tarjoajan kustakin osatekijästä saamat pisteet sekä se kokemusaika, johon annetut pisteet ovat kunkin osatekijän osalta perustuneet. Tarjoajakohtaisissa taulukoissa ilmoitetut kokemusajat sekä annetut pisteet ovat vastanneet tarjouspyynnön liitteessä 1 ilmoitettuja kokemusaikoja ja niiden mukaisia pisteitä. Mainitut asiakirjat ovat siten olleet linjassa keskenään.

Tarjousten vertailua koskevista taulukoista ilmenee, että hakija on saanut laadun osalta yhteensä 42,13 painotettua pistettä ja hinnan osalta 28,1 painotettua pistettä. Kokonaispisteiksi hakija on siten saanut 70,23 pistettä. Voittanut tarjoaja on puolestaan saanut laadusta 60 painotettua pistettä ja hinnasta 40 painotettua pistettä. Kokonaispistemääräksi voittanut tarjoaja on siten saanut 100 pistettä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten laatuvertailu on suoritettu tarjouspyynnön liitteessä 1 kuvatun pisteytysmenetelmän mukaisesti. Tarjoajille on siten annettu vertailussa kyseisen taulukon mukaiset pisteet sen mukaan, kuinka pitkä kokemus kunkin tarjoajan vastuullisella ja avustavalla tilintarkastajalla on ollut tarjouspyynnössä yksilöidyillä vertailun kohteena olleilla kokemuksen osa-alueilla.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on soveltanut tarjousten laatuvertailussa tarjouspyynnössä ilmoittamiaan vertailuperusteita tarjouspyynnössä ilmoitetun pisteytysmenetelmän mukaisesti ja tarjouksista ilmenevien tietojen perusteella. Hankintayksikkö ei ole ottanut vertailussa huomioon tarjouspyynnössä ilmoitettuun nähden uusia osatekijöitä tai painoarvoja hakijan esittämällä tavalla. Vertailu on myös suoritettu tarjouksista ilmenneiden tietojen perusteella. Asiassa ei ole myöskään muutoin ilmennyt, että hankintayksikkö olisi tarjouksia laadun osalta vertaillessaan menetellyt tarjoajia kohtaan epätasapuolisesti tai hakijaa syrjivästi.

Hankintapäätöksen perustelemisen osalta markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätös ei sinänsä ole sisältänyt sanallisia perusteluja laatuvertailun pisteytyksestä. Tarjouspyynnöstä on kuitenkin ilmennyt se pisteytystapa, jolla tarjoukset on tarjousten vertailussa ollut tarkoitus pisteyttää. Hankintapäätökseen ovat puolestaan sisältyneet tarjousten vertailua koskevat pisteytystaulukot, joista ovat ilmenneet kunkin tarjoajan kustakin vertailuperusteesta ja sen osatekijästä saamat pisteet niiden perusteena olleine kokemusaikatietoineen. Taulukoista ilmenneet pisteet ovat vastanneet tarjouspyynnön liitteessä 1 ilmoitettuja kokemusaikapisteitä.

Edellä todettuun nähden markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätöksestä on ilmennyt laadun vertailun osalta, mihin seikkoihin tarjousten vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut ja mihin seikkoihin tarjoajien väliset piste-erot ovat siten perustuneet. Markkinaoikeus siten katsoo, että hankintayksikkö on perustellut hankintapäätöksensä hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaisesti.

Johtopäätös

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankinnassaan hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Hakemus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian ratkaisu huomioon ottaen hakijan oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä. Asian ratkaisu huomioon ottaen olisi sen sijaan kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hakija on velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

KPMG Kunta Oy on antanut asiassa lausunnon hakemuksesta. Yhtiölle on aiheutunut lausunnon antamisesta kuluja. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos yhtiö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hakija on velvoitettava korvaamaan KPMG Kunta Oy:lle sen oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Oy Audiator Ab:n hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Oy Audiator Ab:n korvaamaan Oulun seudun koulutuskuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla ja KPMG Kunta Oy:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla. Molemmille määrätyille oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Jaakko Ritvala ja Pasi Yli-Ikkelä.