Market Court dismisses bid protest where purchaser relied on bidder's self-reported audit experience data.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä on pyytänyt 18.12.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän lakisääteisistä tilintarkastuspalveluista sekä muista tarjouspyynnössä määritellyistä palveluista valtuuston vuosien 2009–2012 toimikautta vastaavalle ajalle. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta.

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto on päätöksellään 5.6.2009 § 12 valinnut Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän tilintarkastuksen suorittajaksi KPMG Kunta Oy:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan noin 32.000 euroa.

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä on 2.7.2009 ilmoittanut markkinaoikeudelle sitoutuvansa siihen, ettei se pane hankintapäätöstä täytäntöön markkinaoikeuskäsittelyn aikana.

HAKEMUS

Oy Audiator Ab on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston päätöksen 5.6.2009 § 12 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 10.000 euroa korkoineen. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.999,22 eurolla korkoineen.

Voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, koska se on antanut hankintayksikölle katteettoman tarjouksen. Voittanut tarjoaja on nimennyt tarjouksessaan vastuullisen tilintarkastajan ja ilmoittanut hänen osuudekseen tilintarkastuksesta kuusi päivää. Voittaneen tarjoajan vastuullinen tilintarkastaja on kuitenkin muihin tarkastuskohteisiin annetuissa tarjouksissa sitoutunut jo lähes 700 vuotuiseen tilintarkastuspäivään kuntayhteisöjen tilintarkastuksissa valtuustokaudelle 2009–2012. Koska vuodessa on vain 220 työpäivää, tilintarkastuspalveluita ei ole mahdollista toteuttaa voittaneen tarjoajan tarjouksessa esitetyllä tavalla. Hankintayksikön olisi tullut sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta, koska sen tiedossa on ollut, että voittaneen tarjoajan vastuullinen tilintarkastaja on sitounut edellä todetuin tavoin lukuisiin kohteisiin ja ettei tilintarkastuspalveluita täten ole mahdollista toteuttaa voittaneen tarjoajan tarjouksessa esitetyllä tavalla.

Tarjousten vertailu on suoritettu virheellisesti vastuullisen tilintarkastajan osallistumista JHTT-lautakunnan valvomaan laadunvarmistukseen koskeneen vertailuperusteen osalta. Voittaneen tarjoajan tarjous on tämän vertailuperusteen osalta pisteytetty sellaisten tarjouksessa ilmoitettujen tietojen mukaan, jotka eivät ole pitäneet paikkaansa. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan, että sen vastuullinen tilintarkastaja on osallistunut JHTT-lautakunnan valvomaan laadunvarmistukseen vuosina 2003 ja 2008. Kyseinen laadunvarmistus on kuitenkin aloitettu vasta vuonna 2004. Näin ollen voittaneessa tarjouksessa tältä osin ilmoitetut tiedot eivät ole voineet pitää paikkaansa.

VASTINE

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Hankintayksikkö on toteuttanut tarjouskilpailun virheettömästi ja tarjoajia kohtaan tasapuolisesti. Hakijan väitteet hankintamenettelyn virheistä ovat perusteettomia.

Hankintayksiköllä ei ole tarjouksia käsitellessään ollut aihetta epäillä voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitettujen tietojen oikeellisuutta eikä voittaneen tarjoajan kykyä suoriutua tarjouksessa tarjotusta palvelusta. Voittanut tarjoaja on tarjouksellaan sitoutunut tarkastustehtävän suorittamiseen tarjouksessa kuvatuilla ehdoilla. Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessa ilmoittamiin tietoihin. Perustetta voittaneen tarjoajan sulkemiseen tarjouskilpailusta ei siten ole ollut.

Tarjousten vertailu on suoritettu laadunvarmistukseen osallistumisen osalta tarjouspyynnön ja tarjouksissa ilmoitettujen tietojen mukaisesti. Hankintayksiköllä on tältäkin osin ollut oikeus luottaa tarjoajien tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin. Hankintayksiköllä ei ole tietoa, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa tältä osin esitetty tieto olisi virheellinen. Vertailu on suoritettu asianmukaisesti ja tarjouksissa esitettyjen tietojen perusteella.

LAUSUNTO

KPMG Kunta Oy on antanut lausunnon ja vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi KPMG Kunta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 500 eurolla korkoineen.

Hakijan vaatimus KPMG Kunta Oy:n sulkemisesta tarjouskilpailusta on perusteeton. Hakija on hakemuksessaan pyrkinyt saattamaan KPMG Kunta Oy:n vastuullisen tilintarkastajan pitkän työuran ja työmoraalin huonoon valoon ilman minkäänlaisia perusteita. Hakijan asiana ei myöskään ylipäätään ole ottaa kantaa KPMG Kunta Oy:n esittämiin tarjoushintoihin tai sen toiminnan katteellisuuteen.

KPMG Kunta Oy:n tarjouksessa ei ole ollut virhettä sen vastuullisen tilintarkastajan JHTT-lautakunnan valvomaan laadunvarmistukseen osallistumisen osalta. KPMG Kunta Oy:n vastuullinen tilintarkastaja on osallistunut mainittuun laadunvarmistukseen tarjouksessa todetuin tavoin vuosina 2003 ja 2008. Tiedot ovat tarkistettavissa JHTT-lautakunnan asiakirjoista. Tarjousvertailu on tehty tarjouksissa ilmoitettujen tietojen perusteella tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

VASTASELITYS

Hakija on vastaselityksessään esittänyt, että KPMG Kunta Oy ei ole pystynyt lausunnossaan vakuuttamaan, että sen vastuullinen tilintarkastaja kykenee suoriutumaan hankinnan kohteena olevasta palvelusta tarjouksessa esitetyllä tavalla. Voittanut tarjous on siten ollut sisällöltään katteeton. Vastuullisen tilintarkastajan henkilön ja hänen kokemuksensa vaikutus tarjousvertailuun on ollut olennainen, koska tarjousten laatua koskevien vertailuperusteiden alla on arvioitu myös vastuullisen JHTT-tarkastajan kokemusta sekä hänen osallistumistaan JHTT-lautakunnan valvomaan laadunvarmistukseen.

Hankintayksikön olisi tullut sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta, koska voittaneen tarjoajan tarjouksen perusteella on ollut epäselvää, onko voittanut tarjoaja täyttänyt tarjoajien soveltuvuusvaatimukseksi asetetun vaatimuksen dokumentoidun laadunvarmistusjärjestelmän olemassaolosta. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa esitetyt maininnat laadunvarmistusjärjestelmästä ovat olleet yleisluonteisia, eikä tarjouksesta ole selvästi ilmennyt järjestelmän sisältö tai sen dokumentointitapa. Mikäli hankintayksikkö on katsonut voittaneen tarjoajan täyttävän mainitun soveltuvuusehdon, tämä olisi tullut vähintäänkin perustella.

Voittanut tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuuden takia, sillä voittanut tarjoaja on pitänyt tarjouksessaan lähtöoletuksena sitä, että sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Tarjouspyynnössä on kuitenkin pyydetty tilintarkastajaa tarkastamaan, onko sisäinen valvonta asianmukaisesti järjestetty. Voittanutta tarjousta ei voi pitää tältä osin tarjouspyynnön mukaisena eikä voittaneen tarjoajan tarjoushintoja vertailukelpoisina tarjouspyynnön mukaisiin tarjouksiin verrattuna.

Tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet ovat olleet hankintasäännösten vastaisia. Tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisön kokemusta sekä JHTT-lautakunnan valvomaan laadunvarmistusjärjestelmään osallistumista koskevat vertailuperusteet ovat liittyneet enemmän tarjoajien soveltuvuuden arviointiin kuin tarjousten vertailuun.

Vertailuperuste ”tilintarkastajan ja/tai tilintarkastusyhteisön kokemus kuntien ja/tai kuntayhtymien tarkastuksesta” on lisäksi ollut yksilöimätön, koska siitä ei ole ilmennyt, kumman, tilintarkastajan vai tilintarkastusyhteisön, kokemusta vertailuperusteen alla on tarkoitus arvioida. Mikäli vertailuperusteen alla on ollut tarkoitus arvioida molempia, vertailuperuste on ollut epäselvä, koska siitä ei ole ilmennyt, millä painoarvolla kumpaakin edellä mainittua tekijää on tarkoitus arvioida. Vertailuperusteesta ei ole myöskään ilmennyt, verrataanko sen alla kokemusta kuntien vai kuntayhtymien tilintarkastuksesta vaiko molempia. Vertailuperuste on siten ollut yksilöimätön ja se on jättänyt hankintayksikölle rajattoman harkintavallan tarjousten vertailussa.

Myös tarjouspyynnössä ilmoitettu vertailuperuste ”tilintarkastusyhteisön koko ja mahdollisuus erityisasiantuntemuksen hyödyntämiseen” on liittynyt tilintarkastusyhteisön koon osalta enemmän tarjoajien soveltuvuuden arviointiin kuin tarjousten vertailuun. Näin ollen myös tämä vertailuperuste on ollut hankintasäännösten vastainen.

HAKIJAN LISÄKIRJELMÄ

Hakija on markkinaoikeuteen 19.11.2009 toimittamassaan lisäkirjelmässä ilmoittanut muun ohella peruuttavansa väitteensä asiassa siltä osin kuin ne koskevat voittaneen tarjoajan ilmoittamia virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja tarkastusyhteisön ja esitettyjen tilintarkastajien referensseistä, voittaneen tarjouksen hintavaraumaa ja tarjouksen ehdollisuutta sisäisen tarkastuksen asianmukaisen järjestämisen osalta sekä JHTT-tutkinnon soveltuvuuden ja laatuvertailun päällekäistä arviointia.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Voittaneen tarjoajan ja sen tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta

Hakija on esittänyt, että voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle, koska se on hakijan mukaan antanut hankintayksikölle katteettoman tarjouksen.

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 71 §:n 1 momentin mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Tarjouskilpailusta tulee pykälän 2 momentin mukaan sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan momentin mukaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista lain 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 54 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomainen voi näyttää toteen. Hankintalain 54 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle myös ehdokkaan tai tarjoajan, joka on syyllistynyt olennaisesti väärien tietojen antamiseen ilmoittaessaan hankintayksikölle 8 luvun soveltamista koskevia tietoja tai joka on laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen.

Voittanut tarjoaja on antanut hankintayksikölle tarjouksen, jossa se on tarjouspyynnössä edellytetyin tavoin nimennyt palvelulle vastuullisen tilintarkastajan sekä ilmoittanut vastuullisen tilintarkastajan työn osuuden hankinnan kohteena olevasta palvelusta. Vastuullisen tilintarkastajan työn osuudeksi tilintarkastuksesta tarjouksessa on ilmoitettu kuusi päivää. Voittanut tarjous on tältä osin täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset.

Markkinaoikeus toteaa, että voittanut tarjoaja on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset vastuullisen tilintarkastajan nimeämisestä sekä hänen työnsä osuudesta. Voittaneessa tarjouksessa on myös muutoin ilmoitettu tarjouspyynnössä vaaditut tiedot palvelun sisällöstä sekä tilintarkastajien henkilöistä. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan sitoutunut toteuttamaan hankinnan kohteena olleen palvelun tarjouksessa kuvatuilla ehdoilla.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus luottaa tarjoajien tarjouksissaan esittämiin tietoihin. Koska hankintayksiköllä ei asiassa esitetyn selvityksen mukaan ole ollut aihetta epäillä annettujen tietojen oikeellisuutta, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tällä perusteella tarjouskilpailun ulkopuolelle. Asiassa ei ole myöskään markkinaoikeudessa ilmennyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitetut tiedot olisivat olleet hakijan esittämin tavoin virheellisiä tai paikkansa pitämättömiä.

Hakija on lisäksi esittänyt, että voittanut tarjoaja ei olisi täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua laadunvarmistusjärjestelmää koskevaa soveltuvuusehtoa. Tältä osin markkinaoikeus toteaa seuraavan.

Tarjouspyynnössä on asetettu yhdeksi soveltuvuusehdoksi se, että tilintarkastusyhteisöllä tulee olla laadunvarmistusjärjestelmä, joka on dokumentoitu laatukäsikirjassa, prosessikuvauksessa tai muussa laatuasiakirjassa.

Voittaneessa tarjouksessa on todettu, että tarjoajalla on käytössään laadunvarmistusjärjestelmä, joka on myös dokumentoitu tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Laadunvarmistusjärjestelmää on myös kuvattu tarjouksessa sisällöllisesti. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt tältäkään osin virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailun ulkopuolelle soveltuvuusehtojen täyttymättömyyden perusteella.

Edellä olevan perusteella ja, kun asiassa ei ole ilmennyt, että voittanut tarjous olisi ollut tarjouspyynnön vastainen, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa ja sen tarjousta tarjouskilpailusta.

Tarjousten vertailuperusteet ja niiden soveltaminen

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 69 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely sekä tarjouksen valintaperuste ja käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on ilmoitettava myös muun ohella ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava. Hankintalain 69 §:n 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Hankintalain 71 §:n mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Lain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 116) mukaan tarjoajan soveltuvuuden arviointi ja poissulkeminen tarjouskilpailusta tulee tehdä tarjousmenettelyn erillisenä vaiheena ennen tarjousten vertailua.

Tarjousten vertailusta ja valinnasta säädetään hankintalain 72 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee pykälän mukaan liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Tarjouksen valintaperusteena on tarjouspyynnön mukaan ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet 1) kokonaishinta sopimuskaudelle 55 prosentin painoarvolla, 2) tilintarkastajan ja/tai tilintarkastusyhteisön kokemus kuntien ja/tai kuntayhtymien tarkastuksesta 15 prosentin painoarvolla, 3) vastuullisen tilintarkastajan osallistuminen JHTT-lautakunnan valvomaan laadunvarmistukseen 15 prosentin painoarvolla ja 4) tilintarkastusyhteisön koko ja mahdollisuus erityisasiantuntemuksen hyödyntämiseen 15 prosentin painoarvolla.

Tarjousvertailusta ilmenee, että hakijan vertailun perusteella saama kokonaispistemäärä on ollut 80,13 pistettä ja voittaneen tarjoajan 85 pistettä. Hakija on saanut hinnasta 45,13 pistettä, kokemusta koskevasta vertailuperusteesta 15 pistettä, laadunvarmistukseen osallistumista koskevasta vertailuperusteesta 5 pistettä sekä tilintarkastusyhteisön kokoa ja erityisasiantuntemuksen hyödyntämistä koskevasta vertailuperusteesta 15 pistettä. Vastaavasti voittanut tarjoaja on saanut hinnasta 55 pistettä, kokemusta koskevasta vertailuperusteesta 10 pistettä, laadunvarmistukseen osallistumisesta 10 pistettä sekä tilintarkastusyhteisön kokoa ja erityisasiantuntemuksen hyödyntämistä koskevasta vertailuperusteesta 10 pistettä.

Hakijan mukaan tarjouspyynnössä asetetut tarjousten laadulliset vertailuperusteet ovat olleet hankintasäännösten vastaiset. Tarjousvertailuun liittyen hakija on esittänyt, että vertailuperustetta ”vastuullisen tilintarkastajan osallistuminen JHTT-lautakunnan valvomaan laadunvarmistukseen” koskeva tarjousten pisteytys on ollut virheellinen ja sitä syrjivä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kohteena on tarjouspyynnön mukaan kuntalain 72 §:n mukainen hallinnon ja talouden tarkastus sekä EU-hankkeiden tarkastus Ylä-Savon koulutuskuntayhtymässä valtuuston vuosien 2009–2012 toimikautta vastaavalla ajalla. Kuntalain mukaisen tilintarkastuksen laajuus on tarjouspyynnön mukaan 12 tarkastuspäivää vuodessa ja EU-hankkeiden tarkastuksen laajuus kolme tarkastuspäivää vuodessa. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu erikseen sekä tarjoajien soveltuvuusvaatimukset että edellä kuvatut tarjouksen valinta- ja vertailuperusteet. Tarjouspyyntö on sisältänyt myös selvityksen siitä, mitä annettujen tarjousten on tullut soveltuvuusvaatimusten ja vertailuperusteiden arviointia varten sisältää.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä asetetusta vertailuperusteesta ”tilintarkastajan ja/tai tilintarkastusyhteisön kokemus kuntien ja/tai kuntayhtymien tarkastuksesta” ei sinänsä ole täsmällisesti ilmennyt, onko sen alla ollut tarkoitus verrata vain tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön vai molempien kokemusta, eikä sitä, verrataanko vertailuperusteen alla kokemusta kuntien vai kuntayhtymien tilintarkastuksesta vaiko molempia. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että kun kyseisestä vertailuperusteesta on ilmennyt kaikki ne seikat, joilla voi olla merkitystä vertailuperusteen arvioinnissa, tarjoajat ovat tarjouspyynnön perusteella voineet tietää, mitä seikkoja kyseisen vertailuperusteen alla tullaan enimmillään arvioimaan. Kyseinen vertailuperuste on siten ollut riittävän yksilöity tuottaakseen yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikkö ei näin ollen ole menetellyt kyseistä vertailuperustetta asettaessaan hankintasäännösten vastaisesti.

Myös vertailuperuste ”vastuullisen JHTT-tarkastajan osallistuminen JHTT-lautakunnan valvomaan laadunvarmistukseen” on edellä mainitun kokemusta mittaavan vertailuperusteen lailla liittynyt hankinnan kohteeseen ja ollut riittävän täsmällinen sekä luonteeltaan objektiivinen ja syrjimätön. Näin ollen myöskään tätä vertailuperustetta ei ole tullut pitää hankintasäännösten vastaisesti asetettuna.

Siltä osin kuin hakija on esittänyt vertailuperustetta ”vastuullisen JHTT-tarkastajan osallistuminen JHTT-lautakunnan valvomaan laadunvarmistukseen” koskevan tarjousvertailun olleen virheellisen ja sitä syrjivän markkinaoikeus toteaa, että vertailun perusteena on voittaneen tarjoajan osalta ollut sen tarjouksessa todettu seikka, jonka mukaan sen vastuullinen tilintarkastaja on osallistunut JHTT-lautakunnan valvomaan laadunvarmistukseen vuosina 2003 ja 2008. Hakijan osalta vertailun perusteena on puolestaan ollut sen tarjouksessa todettu seikka, jonka mukaan sen vastuullinen tilintarkastaja on osallistunut kyseiseen laadunvarmistukseen vuonna 2007.

Hankintapäätöksen perusteluista ilmenee, että hankintayksikkö on kyseisen vertailuperusteen osalta arvioinut yhden vuoden kokemuksen laadunvarmistuksesta viiden pisteen arvoiseksi, kahden vuoden kokemuksen kymmenen pisteen arvoiseksi ja kolmen vuoden kokemuksen 15 pisteen arvoiseksi. Kuten edellä on todettu, hakija on saanut kyseisestä laadunvarmistukseen osallistumista koskevasta vertailuperusteesta 5 pistettä ja voittanut tarjoaja 10 pistettä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus tarjouksia vertaillessaan luottaa tarjoajien tarjouksissaan ilmoittamiin tietoihin ja suorittaa tarjousten vertailu tarjouksissa ilmoitettujen tietojen perusteella. Hankintayksiköllä ei asiassa esitetyn selvityksen mukaan ole ollut aihetta epäillä, eikä asiassa ole myöskään markkinaoikeudessa ilmennyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksessaan vastuullisen tilintarkastajan JHTT-lautakunnan valvomaan laadunvarmistukseen osallistumisesta antamat tiedot olisivat olleet hakijan esittämin tavoin sisällöltään virheellisiä. Näin ollen ja, kun tarjousten vertailu on kyseisen vertailuperusteen osalta suoritettu tarjouksissa ilmoitettujen tietojen perusteella sekä hankintayksikön harkintavaltansa puitteissa määrittämän pisteytystavan mukaisesti, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt tarjousten vertailussa hakijaa syrjivästi tai muutoinkaan hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön ole katsottava menetelleen hankinnassaan sillä tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, että asiassa tulisi harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä säädetyn seuraamuksen määrääminen. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian ratkaisu huomioon ottaen hakijan oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä.

KPMG Kunta Oy on antanut asiassa lausunnon hakemuksesta. Yhtiölle on aiheutunut lausunnon antamisesta kuluja. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos yhtiö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hakija on velvoitettava korvaamaan KPMG Kunta Oy:lle sen oikeudenkäyntikulut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Oy Audiator Ab:n hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Oy Audiator Ab:n korvaamaan KPMG Kunta Oy:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Jaakko Ritvala ja Pasi Yli-Ikkelä.