Market Court voids public procurement decision due to flawed scoring criteria and orders cost reimbursement.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on pyytänyt 9.2.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia sähköisestä potilas-hallintojärjestelmästä. Hankinnasta on julkaistu 9.2.2009 avointa menettelyä koskeva EU-hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on hallituksen päätöksellä 25.5.2009 § 50 valinnut potilashallintojärjestelmän toimittajaksi Logica Suomi Oy:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut voittaneen tarjoajan tarjouksen perusteella 1.285.000 euroa.

Hankintayksikkö on 18.6.2009 ilmoittanut markkinaoikeudelle, ettei se allekirjoita hankintasopimusta tai muutenkaan pane hankintapäätöstä täytäntöön sinä aikana, kun asian käsittely on kesken markkinaoikeudessa.

HAKEMUS JA HAKEMUKSEN TÄYDENNYS

Tieto Healthcare & Welfare Oy on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen 25.5.2009 § 50 sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 10.000 euroa korkoineen. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.875 eurolla korkoineen.

Tarjouspyyntö on laadittu ja tarjoukset vertailtu niin, että hankintamenettelyssä ei ole toteutunut tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössään riittävän selvästi yksilöinyt vertailuperusteen ”Yhteensopivuus Esko-sairauskertomusjärjestelmään” arvioinnissa käytettäviä tekijöitä, mikä on antanut hankintayksikölle lähes rajoittamattoman vapauden tarjousten vertailun toteuttamiseen. Hankintayksikkö on myös virheellisesti ottanut kyseisen vertailuperusteen pisteyttämisessä huomioon tarjoajien esittämiä referenssejä, koska täydet pisteet on voinut saada vain, jos hankintayksikön haluama Esko-integraatio on ollut tuotantokäytössä. Voittanut tarjoaja on ollut ainoa, kenellä on ollut kyseinen integraatio tuotantokäytössä, joten se on ollut myös ainoa tarjoaja, joka on saanut kyseisestä vertailuperusteesta täydet pisteet.

Hakijan tarjoama järjestelmä on ollut tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen ja se on voitu toimittaa hankintayksikön edellyttämässä aikataulussa. Hakijan tarjous ei ole poikennut voittaneen tarjoajan tarjouksesta ja hakijalla on jo ollut tuotantokäytössä hieman erilaisia Esko-integraatioita kuin tämän tarjouskilpailun kohteena ollut järjestelmä. Näin ollen hakijan olisi tullut saada vertailuperusteesta ”Yhteensopivuus Esko-sairauskertomusjärjestelmään” täydet pisteet ja samalla voittaa tarjouskilpailu.

Hankintapäätös ei ole ollut riittävän perusteltu, koska siitä ei ole käynyt ilmi, miten pisteitä on jaettu ja mitkä ovat olleet pisteytyksen perusteet. Hankintapäätöksestä on selvinnyt vain tarjoajien saamat kokonaispisteet. Hakija on pyynnöstään saanut 4.6.2009 hankintayksiköltä tiedoksi hankintapäätöksessä mainitun ”Viite 3” -asiakirjan, joka sisältää tarjousten arvioinnin. Määräaika hakemuksen tekemiselle markkinaoikeuteen on alkanut vasta, kun hakijalla on ollut kyseinen asiakirja käytössään.

VASTINE

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla.

Tarjoajia on kohdeltu kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa tasapuolisesti ja syrjimättä. Vertailuperusteen ”Yhteensopivuus Esko-sairauskertomusjärjestelmään” vaatimukset on yksiselitteisesti kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 2 eikä hankintayksikkö ole käyttänyt kyseisen vertailuperusteen pisteyttämisessä tarjoajien esittämiä referenssejä.

Täydet pisteet vertailuperusteesta ”Yhteensopivuus Esko-sairauskertomusjärjestelmään” saadakseen vaaditut liittymät tuli olla toteutettuna ja valmiina, koska uusien liittymien suunnittelutyö sitoo hankintayksikön resursseja ja lisää käyttöönoton kustannuksia. Lisäksi uudet, testaamattomat liittymät voivat aiheuttaa riskejä sairaalan toiminnalle ja potilasturvallisuudelle. Koska hakijan tarjous on täyttänyt vaatimukset vain osittain, hankintayksikkö ei ole voinut antaa sille täysiä pisteitä kysymyksessä olevasta vertailuperusteesta.

LAUSUNTO

Logica Suomi Oy on antamassaan lausunnossa vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.898 eurolla korkoineen.

Vertailuperusteen ”Yhteensopivuus Esko-sairauskertomusjärjestelmään” alakohtia ovat olleet hankintayksikön erillisessä liitteessä kuvattujen vaatimusten täyttäminen sekä toimitusaika. Kaikki tarjoajat ovat saaneet täydet pisteet toimitusajasta. Lausunnon antajan tarjous on täyttänyt kaikki hankintayksikön liittymiä koskevat vaatimukset. Logica Suomi Oy on voinut tarjota hankintayksikölle täysin valmiin potilashallintojärjestelmän liittymineen, minkä vuoksi se on saanut tästäkin alakohdasta täydet pisteet. Sen sijaan hakija ei ole tarjonnut valmista ratkaisua, joten se ei ole myöskään saanut kyseisestä alakohdasta täysiä pisteitä.

Hankintayksikkö ei ole käyttänyt tarjousten pisteyttämisessä tarjoajien esittämiä referenssejä.

VASTASELITYS

Hakija on vaatinut, että markkinaoikeus järjestää asiassa suullisen käsittelyn.

Hankintayksikön pyytämän ”valmiin” ja ”toimivan” tietojärjestelmän asennusprojekti koostuu asennuksesta, testauksesta ja sovitustyöstä. Yksikään tarjoajista ei ole voinut tarjota järjestelmää, joka automaattisesti liittyisi hankintayksikön käytössä oleviin tietojärjestelmiin. Näin ollen hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjoamat järjestelmät ovat olleet täysin vertailukelpoisia ja liitettävyydeltään samantasoisia.

Hakijan tarjoama järjestelmä on ollut käytössä lukuisissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, joissa se on integroitu toisiin tietojärjestelmiin. Hakijan tarjoama järjestelmä on ollut täysin toimiva ja siihen on ollut helppo tehdä liittymiä muihin tietojärjestelmiin.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 77 §:n perusteella hakemus markkinaoikeudelle on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon 73 §:n 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestä sekä hakemusosoituksen.

Hankintapäätös on päivätty 25.5.2009. Hankintapäätöstä koskeva hakemus on toimitettu markkinaoikeudelle 17.6.2009. Asiassa on siten ensin ratkaistava, onko Tieto Healthcare & Welfare Oy:n hakemus tullut vireille markkinaoikeudessa määräajassa.

Tieto Healthcare & Welfare Oy on markkinaoikeudessa esittänyt, että määräaika hakemuksen tekemiselle markkinaoikeuteen ei ole alkanut kulua ennen kuin hakija on 4.6.2009 saanut tiedon tarjousvertailun pisteytyksen perusteista. Kysymyksessä on ollut hankintamenettelyyn liittyvä asiakirja, jonka tiedoksi saaminen on ollut välttämätöntä hakemuksen tekemiselle. Ilman tietoa tarjousten yksityiskohtaisesta pisteytyksestä hakija ei esittämänsä mukaan ole pystynyt varmistumaan hankintamenettelyn tasapuolisuudesta ja syrjimättömyydestä.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Päätökseen tulee liittää kirjallinen ohje asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Päätös perusteluineen sekä hakemusosoitus on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksen ja hakemusosoituksen tiedoksi, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua niiden lähettämisestä.

Kyseisen lainkohdan esitöiden (HE 50/2006 vp s. 120) mukaan hävinneelle tarjoajalle tehdyn ilmoituksen tai sen liitteiden tulisi sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten voittaneen tarjoajan nimi, ehdokkaan, tarjoajan ja tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on 26.5.2009 lähettänyt hakijalle postitse tiedoksi hankintapäätöksen, oikaisuvaatimusohjeet ja hakemusosoituksen. Hankintapäätöksestä on ilmennyt hankintayksikön tarjousten vertailussa noudattama menettely, tarjoajien tarjousvertailussa saamat kokonaispisteet sekä voittaneen tarjoajan nimi.

Tarjousten kustakin vertailuperusteesta ja niiden alakohdista saamat pisteet sekä tarjoushinnat ovat ilmenneet hankintapäätöksessä viitatusta erillisestä arviointidokumentista ”Viite 3”. Kyseinen asiakirja on lähetetty hakijalle 4.6.2009 yhdessä voittaneen tarjoajan tarjouksen kanssa.

Edellä kerrottu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hakija on saanut hankintapäätöksen perustelut tiedokseen seitsemän päivän kuluttua hankintapäätöksessä viitatun arviointidokumentin ”Viite 3” lähettämisestä eli 11.6.2009, jolloin myös hankintalain 77 §:ssä tarkoitetun määräajan on katsottava alkaneen. Näin ollen hakijan 17.6.2009 markkinaoikeudelle toimittama hakemus on saapunut määräajassa ja se on tutkittava.

Suullista käsittelyä koskeva pyyntö

Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan asian tosiseikat ovat tulleet asianosaisten markkinaoikeudelle toimittamien kirjelmien ja kirjallisen todistelun perusteella riittävästi selvitetyiksi niiden oikeudellista arviointia varten. Koska asian selvittämiseksi ei ole tarpeen järjestää suullista käsittelyä, markkinaoikeus ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin ja 38 §:n 1 momentin hylkää hakijan suullisen käsittelyn toimittamista koskevan vaatimuksen.

Sovellettavat säännökset

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kysymyksessä olevan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo on ylittänyt hankintalain 16 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisen tavara- ja palveluhankintojen EU-kynnysarvon.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kohteena on hankintalaissa tarkoitettu tavarahankinta, joten hankintaan tulevat hankintalain 21 §:n 1 momentin perusteella sovellettaviksi hankintalain I ja IV osien säännösten lisäksi hankintalain II osan säännökset.

Hankintamenettely

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Vertailuperusteet

Vertailuperusteen epäselvyys

Hakija on markkinaoikeudessa esittänyt, että hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössään riittävästi yksilöinyt kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteen 2. ”Yhteensopivuus Esko-sairauskertomusjärjestelmään” arvioinnissa huomioon otettavia tekijöitä.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 86) on kyseisen lainkohdan osalta todettu, että tarjouspyynnön tarkoituksena on hankinnan kohteen ja sen toteuttamiseen liittyvien seikkojen kuvaaminen siten, että sen perusteella saadaan lopullisia, yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia, joiden perusteella tarjouksia voidaan tasapuolisesti verrata.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia toimivasta sähköisestä potilashallintojärjestelmästä, jonka on tullut olla integroituna hankintayksikön käytössä olevaan Esko-potilaskertomus- ja hoitotietojärjestelmään. Tarjouspyynnössä on kerrottu, että hankintayksiköllä on tällä hetkellä käytössään SAPO-potilashallintojärjestelmä sekä Esko -potilastieto- ja sairauskertomusjärjestelmä. Tarjouspyynnössä on lisäksi esitetty vaatimuksia hankittavalle järjestelmälle sekä kuvattu muun ohella hankittavan järjestelmän sijoittaminen, toimittaminen ja käyttöönoton toteuttaminen.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajilla on ollut mahdollisuus esittää hankintayksikölle tarjousten laadintaan liittyviä kysymyksiä ennen tarjousten jättämiselle asetetun määräajan päättymistä.

Tarjouksen valintaperusteeksi on ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteet on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 4. Kuten edellä on todettu, hakemus on kohdistettu vertailuperusteeseen 2.:

”Yhteensopivuus Esko-sairauskertomusjärjestelmään (40 %)

– liitteessä 2 kuvattujen vaatimusten täyttyminen

– toimitusaika, jonka kuluessa Esko-liittymä on kokonaisuudessaan valmis tuotantokäyttöön otettavaksi.”

Tarjouspyynnön liitteenä 2 on ollut neli-sivuinen asiakirja ”Esko-potilashallinto liittymät”, jossa on kuvattu ”potilashallinto-SAPO liittymät”, ”käytössä olevat Esko-potilashallinto liittymät” ja ”suunnitteilla olevat liittymät”.

Markkinaoikeus toteaa, että vertailuperustetta ”yhteensopivuus” voidaan lähtökohtaisesti pitää liian yleisenä ja yksilöimättömänä sekä liian laajan harkintavallan hankintayksikölle antavana. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että hankintayksikkö on kysymyksessä olevassa tapauksessa yksilöinyt vertailuperusteen 2. ”Yhteensopivuus Esko-sairauskertomusjärjestelmään” tarjouspyynnön liitteessä 2 siten, että kun lisäksi otetaan huomioon tarjouspyyntöasiakirjoissa muutoin hankinnan kohteesta ja hankintayksikön nykyisistä tietojärjestelmistä esitetty, alalla toimivien tarjoajien on katsottava tarjouksia laatiessaan tienneen, mitä tarjottavan tuotteen yhteensopivuudella on tarkoitettu ja mihin seikkoihin vertailuperusteen osalta tullaan kiinnittämään huomiota. Tarjoajat eivät myöskään ole esittäneet hankintayksikölle tarkentavia kysymyksiä tältä osin.

Edellä mainituin perustein markkinaoikeus katsoo, että kyseessä oleva vertailuperuste ei ole ollut hakijan esittämällä tavalla epäselvä. Tarjouspyynnön perusteella on voitu antaa lopullisia, yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia, joiden perusteella tarjouksia on voitu tasapuolisesti verrata. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt tältä osin julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti.

Vertailuperusteiden painottaminen

Hankintalain 62 §:n 3 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa. Jos vertailuperusteiden suhteellisen painotuksen ilmaiseminen ei ole perustellusti mahdollista, vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä.

Hankintalain 62 §:n esitöiden (HE 50/2006 vp s. 105) mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettaminen on hankintayksikön harkittavissa. Vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on 24.1.2008 antamassaan tuomiossa (asia C-532/06, Emm. G. Lianakis AE ym. vastaan Dimos Alexandroupolis ym., tuomio 24.1.2008, Kok.2008 I-251, kohta 45) katsonut, että julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 92/50/ETY 36 artiklan 2 kohdan, kun sitä luetaan taloudellisten toimijoiden yhdenvertaista kohtelua koskevan periaatteen ja siitä seuraavan avoimuusvelvoitteen valossa, vastaista on, että hankintamenettelyssä hankintaviranomainen määrää myöhemmin painoarvoja ja osatekijöitä tarjouspyyntöasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa mainituille sopimuksen tekemisen perusteille.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on 24.11.2005 antamassaan tuomiossa (asia C-331/04, ATI EAC ym., tuomio 24.11.2005, Kok. 2005, s. I-10109, kohta 32) todennut seuraavaa:

”direktiivin 92/50 36 artiklaa ja direktiivin 93/38 34 artiklaa on tulkittava siten, että yhteisön oikeuden vastaista ei ole se, että hankintalautakunta päättää erityisellä tavalla painottaa etukäteen vahvistettuja sopimuksentekoperusteen osatekijöitä jakamalla hankintaviranomaisen tarjouspyyntöasiakirjoja tai hankintailmoitusta laatiessa tämän perusteen osalta myöntämät pisteet näiden osatekijöiden kesken, edellyttäen että

– tällainen päätös ei muuta tarjouspyyntöasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa määriteltyjä sopimuksentekoperusteita

– tällainen päätös ei sisällä tekijöitä, jotka olisivat voineet vaikuttaa tarjousten valmisteluun, jos niistä olisi tiedetty tarjouksia valmisteltaessa

– tällaista päätöstä tehtäessä ei ole otettu huomioon tekijöitä, jotka saattaisivat vaikuttaa syrjivästi johonkin tarjoajista.”

Hankintayksikkö on aiemmin kuvatulla tavalla ilmoittanut vertailuperusteen 2. ”Yhteensopivuus Esko-sairauskertomusjärjestelmään” painoarvoksi 40 prosenttia. Kyseinen vertailuperuste on vielä jaettu kahteen alakohtaan, ”liitteessä 2 kuvattujen vaatimusten täyttyminen” ja ”toimitusaika, jonka kuluessa Esko-liittymä on kokonaisuudessaan valmis tuotantokäyttöön otettavaksi”, joille tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu erillisiä painoarvoja.

Hankintayksikön laatimasta tarjousten vertailutaulukosta ilmenee, että vertailuperusteen 2. alakohdasta ”liitteessä 2 kuvattujen vaatimusten täyttyminen” on voinut saada enintään 30 pistettä ja alakohdasta ”toimitusaika, jonka kuluessa Esko-liittymä on kokonaisuudessaan valmis tuotantokäyttöön otettavaksi” enintään 10 pistettä. Hankintayksikkö on siten jälkikäteen määritellyt kyseisille alakohdille painoarvot.

Markkinaoikeus toteaa viitaten edellä mainittuihin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioihin asioissa C-532/06 ja C-331/04, että lähtökohtaisesti kaikki tekijät, jotka hankintaviranomainen ottaa huomioon selvittääkseen, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin, ja niiden suhteellinen merkitys tulisi ilmoittaa tarjouspyynnössä. Mikäli hankintaviranomainen kuitenkin jälkikäteen painottaa vertailuperusteiden alatekijöitä, tulee varmistaa, ettei menettely ole muuttanut etukäteen ilmoitettuja sopimuksentekoperusteita, ettei tieto sovellettavista painotuksista olisi saattanut vaikuttaa tarjousten valmisteluun ja ettei menettely ole saattanut olla syrjivää.

Käsillä olevassa tapauksessa hankintayksikkö ei ole ilmoittanut vertailuperusteen 2. alakohtien painoarvoja tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa. Hankintayksikkö on kuitenkin tarjouksia vertaillessaan ja hankintapäätöstä tehdessään määritellyt kysymyksessä olevan vertailuperusteen alakohdille painoarvot ja tehnyt hankintapäätöksensä niiden mukaisesti.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön kyseinen menettely ei ole muuttanut tarjouspyynnössä ilmoitettuja sopimuksentekoperusteita, vaan se on ainoastaan vaikuttanut tarjousvertailussa annettujen pisteiden jakautumiseen yhden tarjouspyynnössä ilmoitetun vertailuperusteen sisällä.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on käyty laajasti läpi hankintayksiköllä käytössä olevaa järjestelmää sekä hankittavan järjestelmän yhteensopivuudelle asetettavia vaatimuksia. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että hankinnan kohteena on potilastietojärjestelmän hankinta, oletettavasti myös toimitusajalla on olennainen merkitys hankinnan kannalta. Näin ollen tarjoajat eivät ole etukäteen tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella voineet päätellä, että vertailuperusteen 2. alakohtia tullaan arvioimaan toisistaan poikkeavin painotuksin.

Hankintayksikkö on asettanut hintaa lukuun ottamatta myös muille vertailuperusteille alakohtia. Vertailuperuste 3. ”Toiminnalliset ominaisuudet” on jaettu viiteen alakohtaan ja vertailuperuste 4. ”Tekninen tuki” neljään alakohtaan. Vertailuperusteen 3. painoarvoksi on ilmoitettu 30 prosenttia ja vertailuperusteen 4. kymmenen prosenttia. Kyseisten vertailuperusteiden alakohdille ei ole ilmoitettu erillisiä painoarvoja.

Tarjousten vertailutaulukosta ilmenee, että edellä mainittujen vertailuperusteiden 3. ja 4. alakohtia on kutakin arvioitu yhtäläisin painoarvoin. Hankintayksikkö on siten asettanut jälkikäteisiä toisistaan poikkeavia painotuksia ainoastaan hakemuksen kohteena olevan vertailuperusteen 2. alakohdille. Kyseessä on ollut painoarvoltaan merkittävin vertailuperuste, jolloin myös sen alakohtien painotuksilla on ollut suurin merkitys tarjousvertailun lopputulokseen. Hankintayksiköllä on tarjouksia vertaillessaan ollut tiedossa se, että voittanut tarjous on hankintayksikön arvioimilla perusteilla ollut jälkikäteen suuremman painoarvon saaneen alakohdan osalta muita tarjouksia parempi. Kyseisen vertailuperusteen alakohtien painotusten muuttaminen on siten mahdollistanut jälkikäteisen puuttumisen tarjousten välisiin piste-eroihin vaarantaen näin tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Edellä mainituin perustein markkinaoikeus katsoo hankintayksikön menetelleen julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on jälkikäteen tarjousten vertailua tehdessään määrännyt vertailuperusteen 2. ”Yhteensopivuus Esko-sairauskertomusjärjestelmään” alakohdille sellaisia painoarvoja, joita ei ole ennakolta ilmoitettu tarjoajille.

Tarjousten vertailu

Hakija on markkinaoikeudessa esittänyt, että hankintayksikkö on soveltaessaan vertailuperustetta 2. ”Yhteensopivuus Esko-sairauskertomusjärjestelmään” virheellisesti ottanut huomioon hakijoiden esittämiä referenssejä sekä edellyttänyt, että tarjottava järjestelmä on jo ollut tuotantokäytössä.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Lisäksi aiemmin mainitulla tavalla hankintalain 62 §:n 3 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Tarjouspyynnön kohdassa ”4 Liittymät” on lausuttu seuraavaa:

”Kolmannen osapuolen sovellusjärjestelmistä, joihin potilashallintojärjestelmä liitetään, tulee esittää referenssiluettelo tuotantokäytössä olevista liittymistä.”

Myös tarjouspyynnön kohdassa 21 on ilmoitettu, että tarjouksen liitteenä tulee olla referenssiluettelo. Sekä voittaneen tarjoajan että hakijan tarjoukset ovat sisältäneet vaaditun referenssiluettelon.

Hankintapäätöksen mukaan kaikkien tarjoajien on todettu täyttäneen niiden soveltuvuudelle asetetut vaatimukset. Samoin kaikkien tarjousten on todettu olleen tarjouspyynnön mukaisia. Tämän jälkeen tarjousten vertailun on suorittanut työryhmä, johon on kuulunut terveydenhuollon, tietohallinnon ja taloushallinnon asiantuntijoita.

Hankintayksikön laatimasta tarjousten vertailutaulukosta on nähtävissä, että kaikki kolme tarjoajaa ovat saaneet vertailuperusteen 2. ”Yhteensopivuus Esko-sairauskertomusjärjestelmään” alakohdan ”toimitusaika” osalta täydet 10 pistettä. Sen sijaan alakohdan ”liitteessä 2 kuvattujen vaatimusten täyttyminen” osalta voittanut tarjoaja on saanut täydet 30 pistettä, hakija 20 pistettä ja kolmas tarjoaja 10 pistettä. Kyseisen vertailutaulukon kohdassa ”muuta huomioitavaa” on todettu, että voittaneen tarjoajan tarjoama Esko-integraatio on tuotannossa kahdessa sairaanhoitopiirissä.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että voittanut tarjoaja on saanut ”liitteessä 2 kuvattujen vaatimusten täyttyminen” -alakohdasta täydet pisteet, koska sen tarjoamat liittymät ovat olleet toteutettuna ja valmiina. Hakijan pisteitä on vastaavasti vähennetty, koska vain osa sen tarjoamista liittymistä on ollut toteutettuna ja puuttuvien liittymien osalta on ollut vain karkea toteutussuunnitelma. Edelleen hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että uusien liittymien suunnittelutyö sitoo hankintayksikön resursseja ja samalla lisää käyttöönoton kustannuksia. Lisäksi uudet ja testaamattomat liittymät voivat aiheuttaa turvallisuusriskejä. Hankintayksikön mukaan vertailutaulukon ulkopuolisessa kohdassa ”muuta huomioitavaa” mainitut tiedot eivät ole vaikuttaneet tarjousten vertailuun.

Markkinaoikeus toteaa, että oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, ettei tarjoajalla lähtökohtaisesti tarvitse olla tarjouspyynnössä edellytettyjä resursseja hallussaan vielä tarjouksen tekohetkellä. Riittävää on, että tarjouksessa on sitouduttu hankinnan toteuttamiseen tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla sopimuskauden alkaessa.

Markkinaoikeus toteaa, että hakijan tarjous on hankintapäätöksen mukaisesti täyttänyt sille asetetut vaatimukset ja hakija on tarjouksessaan sitoutunut toimittamaan hankittavan potilashallintojärjestelmän hankintayksikön pyytämässä aikataulussa. Hakijan tarjous onkin saanut toimitusajan osalta täydet pisteet. Hankintayksikkö ei ole antanut hakijalle täysiä pisteitä tarjotun järjestelmän yhteensopivuuden osalta, koska hakijalla ei ole ollut kaikkia tarjoamiaan liittymiä toteutettuna ja valmiina.

Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole varsinaisesti pisteyttänyt tarjouksia niissä ilmoitettujen referenssien perusteella. Sen sijaan tarjousten saamat pisteet ovat vertailuperusteen 2. ”Yhteensopivuus Esko-sairauskertomusjärjestelmään” osalta riippuneet siitä, onko hankittava tuote ollut tarjoajalla jo valmiina. Näin ollen hankintayksikkö on ensinnäkin kyseisen vertailuperusteen arvioinnissa käyttänyt tosiasiassa sellaisia kriteerejä, jotka eivät ole käyneet ilmi tarjouspyynnöstä. Hankintayksikkö on myös menetellyt hankintasäännösten vastaisesti edellyttäessään, että tarjoajalla on tullut olla tarjoamansa tuote valmiina jo tarjouskilpailuvaiheessa. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettely ei ole turvannut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Johtopäätös

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo hankintayksikön menetelleen hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti vertailuperusteiden painottamisen ja tarjousten vertailun osalta. Asiassa tulee siten harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Seuraamukset

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on ilmoittanut markkinaoikeudelle 18.6.2009 toimittamassaan kirjelmässä, ettei se tee hankintasopimusta tai muutenkaan pane hankintapäätöstä täytäntöön sinä aikana, kun asian käsittely on kesken markkinaoikeudessa. Hankintapäätös voidaan näin ollen kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Mikäli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä aikoo edelleenkin toteuttaa hankinnan julkisena hankintana kysymyksessä olevan hankintamenettelyn perusteella, sen tulee tehdä vertailuperusteen 2. ”Yhteensopivuus Esko-sairauskertomusjärjestelmään” osalta tässä päätöksessä mainitut seikat huomioon ottaen uusi tarjousvertailu ja asianmukaisesti perusteltu hankintapäätös.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asioiden käsittely markkinaoikeudessa on johtunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan omana vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Vastaavasti hankintayksikön ja lausunnon antaneen Logica Suomi Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset tulee hylätä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksen päätöksen 25.5.2009 § 50 sekä kieltää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymää tekemästä sanotun päätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta päätöstä muutoinkaan täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korvaamaan Tieto Healthcare & Welfare Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Logica Suomi Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Ville Parkkari ja Sami Rautiainen.