Market Court voids procurement decision due to procedural flaws and lack of independent auditor experience comparison.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Oriveden kaupunki on pyytänyt 13.11.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Oriveden kaupungin lakisääteisistä tilintarkastuspalveluista sekä kaupungin tytäryhteisöjen tilintarkastuspalveluista valtuuston vuosien 2009–2012 toimikautta vastaavalle ajalle. Hankinnasta on julkaistu rajoitettua menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta.

Oriveden kaupunginvaltuusto on päätöksellään 23.3.2009 § 50 valinnut Oriveden kaupungin tilintarkastuksen suorittajaksi KPMG Kunta Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on annettujen tarjousten perusteella noin 43.000–57.000 euroa

Oriveden kaupunki on 23.4.2009 ilmoittanut markkinaoikeudelle, ettei se pane hankintapäätöstä täytäntöön asian markkinaoikeuskäsittelyn aikana.

HAKEMUS

Oy Audiator Ab on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Oriveden kaupunginvaltuuston päätöksen 23.3.2009 § 50 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 30.000 euroa korkoineen. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.999,22 eurolla korkoineen.

Voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle, koska sen tarjouksessa on hyvän tilintarkastustavan vastaisesti markkinoitu hankintayksikölle hankinnan kohteena olleiden palvelujen ohella laajasti erilaisia hankinnan kohteeseen liittymättömiä neuvonta- ja asiantuntijapalveluja. Muiden palvelujen tarjoaminen lakisääteisen tilintarkastuspalvelun liitteenä on ristiriidassa julkisyhteisöjen tilintarkastajilta edellytettävän riippumattomuuden kanssa.

Voittanut tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle tarjouspyynnön vastaisuuden vuoksi. Voittaneessa tarjouksessa on todettu, että kaupungin tytäryhtiöiden tilintarkastukset suorittaa KPMG Oy Ab eikä tarjouksen antanut KPMG Kunta Oy. Kysymys on tältä osin ollut alihankinnasta, joka on tarjouspyynnön mukaan ollut kiellettyä.

Tarjouspyynnössä ilmoitetut laadulliset vertailuperusteet ”tarjoajan käytännön toteutus”, ”kokemus”, ”koulutus”, ”tarjoajan erityisosaaminen” ja ”muut palvelut, osaaminen” ovat olleet sisällöltään niin epäselviä, ettei niiden perusteella ole ollut mahdollista tehdä tasapuolista ja syrjimätöntä vertailua. Mainitut vertailuperusteet ovat siten olleet hankintasäännösten vastaisia.

Myöskään tarjousten vertailua ei ole tehty tasapuolisesti ja syrjimättä. Voittaneen tarjoajan vastuulliseksi tilintarkastajaksi esittämällä henkilöllä on huomattavasti vähemmän kokemusta kuntien tilintarkastuksesta kuin hakijan vastuulliseksi tilintarkastajaksi esittämällä henkilöllä. Silti molemmat tarjoajat ovat saaneet tilintarkastajien kokemuksesta samat pisteet. Vastuullisen tilintarkastajan kokemuksen vertailua ei ole perusteltu eivätkä annetut pisteet perustu todelliseen kokemukseen.

Hankintapäätös on perusteltu puutteellisesti. Hankintapäätöksessä ei ole perusteltu vertailuperusteiden ”tarjoajan erityisosaaminen” ja ”muut palvelut, erityisosaaminen” vertailua. Myös tilintarkastajien kokemuksen vertailu on jäänyt perustelematta. Tarjousten vertailu ja hankintapäätös on tehty hankintasäännösten vastaisesti.

VASTINE

Oriveden kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Hakijan vaatimus sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta asiantuntijapalveluiden markkinoinnin perusteella on perusteeton. Tarjouksen valintaan ovat vaikuttaneet vain tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet.

Myös hakijan vaatimus voittaneen tarjouksen sulkemisesta tarjouskilpailusta alihankinnan perusteella on perusteeton. Oriveden kaupunki on tehnyt hankintapäätöksen tilintarkastajan valinnasta vain kaupungin oman tilintarkastuksen osalta. Tytäryhtiöiden osalta hankintapäätöksen tekevät asianomaiset yhtiöt. Oriveden kaupungin lakisääteisen tilintarkastuksen osalta voittanut tarjoaja on nimennyt tilintarkastajat KPMG Kunta Oy:stä. Voittaneen tarjoajan tarjous on tältä osin ollut tarjouspyynnön mukainen.

Hankintayksikkö on laatinut tarjouspyynnön Suomen kuntaliiton ohjeistuksen pohjalta ja suorittanut tarjousten vertailun tarjouspyynnössä ilmoitettujen tietojen perusteella. Hintavertailu on perustunut tarjousten kokonaishintaan, joka on ollut voittaneella tarjoajalla halvempi kuin hakijalla. Osaamisen ja luotettavuuden osalta pisteet ovat tarjousten vertailussa määräytyneet vastuullisen tilintarkastajan päivien osuuden perusteella. Hakijalla kyseinen määrä on ollut 12 päivää ja voittaneella tarjoajalla kahdeksan päivää.

LAUSUNTO

KPMG Kunta Oy on antanut lausunnon ja vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi KPMG Kunta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla korkoineen.

Hakijan väitteet hankintamenettelyn virheistä ovat kaikilta osin perusteettomia.

KPMG Kunta Oy:n tarjous on ollut asiantuntijapalveluiden osalta hankintasäännösten ja hyvän tilintarkastustavan mukainen. KPMG Kunta Oy:n tarjouksessa ei ole miltään osin vaarannettu KPMG Kunta Oy:n riippumattomuutta tai menetelty muutoin hyvän tilintarkastustavan vastaisesti.

KPMG Kunta Oy:n tarjous ei ole ollut alihankintana tehtävien töiden osalta tarjouspyynnön vastainen, sillä tarjouksessa esitetty konserninsisäinen työntekemismalli ei ole tarjouspyynnössä tarkoitettua alihankintaa. Kaikki tarjouksessa esitetyt henkilöt ovat joko KPMG Kunta Oy:n tai tämän pääosin omistavan KPMG Oy Ab:n palveluksessa ja he kaikki tekevät työtä sekä KPMG Kunta Oy:n että KPMG Oy Ab:n toimeksiannosta.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön (tuomio asiassa C-314/01) mukaan tarjoajaa ei voida sulkea palveluhankinnan ulkopuolelle sen vuoksi, että se aikoo käyttää hankinnassa alihankkijoita. Hankintayksikön ei näin ollen olisi ollut mahdollista sulkea KPMG Kunta Oy:tä tarjouskilpailun ulkopuolelle siinäkään tapauksessa, että hakijan viittaama järjestely katsottaisiin alihankinnaksi, sillä tarjouspyynnössä ei ole ollut mahdollista asettaa tarjoajille sanotunkaltaista rajoitusta.

Hankintapäätöksessä sovelletut tarjousten vertailuperusteet ja niiden painotukset ovat olleet asianmukaiset. Tarjousten vertailu on suoritettu hankintasäännösten mukaisesti ja tarjouspyynnössä esitettyjen tietojen perusteella. Hankintayksikkö on vertaillut tarjoukset laadun osalta harkintavaltansa puitteissa. Hakija on hakemuksessaan perusteettomasti väheksynyt KPMG Kunta Oy:n tilintarkastajien kokemusta.

VASTASELITYS

Hakija on vastaselityksessään esittänyt muun ohella, että hankintailmoitus ja tarjouspyyntö ovat olleet tarjouksen valintaperusteen osalta ristiriidassa. Hankintailmoituksessa tarjouksen valintaperusteeksi on ilmoitettu halvin hinta, kun taas tarjouspyynnössä valintaperusteeksi on ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus. Hankintasäännösten mukaan hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön ristiriitatilanteessa on noudatettava hankintailmoituksessa ilmoitettua. Hankintamenettely on jo tällä perusteella ollut hankintasäännösten vastainen.

Voittanut tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuuden takia. Tarjouspyynnössä on pyydetty tilintarkastajaa tarkastamaan, onko sisäinen valvonta asianmukaisesti järjestetty. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on lähtöoletuksena pidetty, että sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Tarjousta ei voi pitää tältä osin tarjouspyynnön mukaisena eikä voittaneen tarjoajan tarjoushintoja vertailukelpoisina tarjouspyynnön mukaisiin tarjouksiin verrattuna.

Voittanut tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen myös siitä syystä, että voittanut tarjoaja ei ole tarjouspyynnössä edellytetyin tavoin antanut erillistä tarjousta kaupungin lakisääteisestä tilintarkastuksesta ja kaupungin tytäryhtiöiden tilintarkastuksesta. Voittanut tarjoaja on antanut tarjouksen molempiin tarkastuskohteisiin yhdellä tarjouslomakkeella, mikä on ollut tarjouspyynnön vastaista.

Tarjouksen laadulliset vertailuperusteet ovat olleet hankintasäännösten vastaisia. Vertailuperusteet ovat olleet yksilöimättömiä, eivätkä tarjoajat ole niiden perusteella voineet tietää, mitä vertailuperusteiden alla tullaan arvioimaan.

Vertailuperuste ”tarjoajan käytännön toteutus” on ollut niin epäselvä, ettei tarjouspyynnön perusteella ole voinut tietää, mitä vertailuperusteella tarkoitetaan. Vertailuperusteet ”tarjoajan laadunvarmistujärjestelmä” ja ”kokemus, koulutus” ovat puolestaan liittyneet enemmän tarjoajan soveltuvuuden arviointiin kuin tarjousten vertailuun. Vertailuperusteen ”kokemus, koulutus” osalta on lisäksi jäänyt epäselväksi se, kenen koulutusta ja kokemusta vertailuperusteen alla on ollut tarkoitus arvioida.

Vertailuperusteiden ”tarjoajan erityisosaaminen” ja ”muut palvelut, osaaminen” osalta epäselväksi on puolestaan jäänyt paitsi vertailuperusteiden sisältö myös vertailuperusteiden yhteys hankinnan kohteeseen. Hankinnan kohteena on ollut kaupungin lakisääteinen tilintarkastus ja tytäryhtiöiden tilintarkastus. Erityisosaamisen merkitys hankinnan kohteen kannalta on jäänyt asiassa epäselväksi. Vertailuperuste ”JHTT-tarkastajan työn osuus” on sinänsä ollut vertailuperusteena hyväksyttävä, mutta sen soveltaminen tytäryhtiöiden tilintarkastukseen on jäänyt tarjouspyynnön perusteella epäselväksi.

Tarjousten vertailu on tehty puutteellisesti ja perustelemattomasti. Hankintayksikkö ei ole edes markkinaoikeudessa perustellut suorittamaansa tarjousten pisteytystä kuin muutamalla yleisellä lausumalla. Hankintapäätöksen perusteella on siten jäänyt epäselväksi se, mihin annetut pisteet ovat perustuneet. Tarjousten vertailu on tehty hankintasäännösten vastaisesti ja hankintapäätös puutteellisesti perustellen.

Kokemuksen osalta vertailu on joka tapauksessa suoritettu hakijaa syrjivästi. Voittaneen tarjoajan vastuullisen tilintarkastajan kokemus vastuullisena tilintarkastajana toimimisesta on huomattavasti vähäisempää kuin hakijan vastuullisen tilintarkastajan.

HAKIJAN LISÄKIRJELMÄ

Hakija on markkinaoikeuteen 19.11.2009 saapuneessa kirjelmässään ilmoittanut muun ohella peruuttavansa väitteensä asiassa siltä osin kuin ne koskevat asiantuntijapalveluiden markkinointia, voittaneen tarjouksen hintavaraumaa ja tarjouksen ehdollisuutta sisäisen tarkastuksen asianmukaisen järjestämisen osalta, alihankintakieltoa sekä JHTT-tutkinnon soveltuvuuden ja laatuvertailun päällekkäistä arviointia.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Hakija on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska voittanut tarjoaja on antanut sekä kaupungin lakisääteistä tilintarkastusta että kaupungin tytäryhtiöiden tilintarkastusta koskevan tarjouksen samalla tarjouslomakkeella.

Tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin vastaisesti.

Tarjouspyynnössä on yksilöity tarkastettaviksi kohteiksi Oriveden kaupungin tilintarkastus sekä Oriveden kaupungin tytäryhteisöjen tilintarkastus. Tarjouspyynnössä on tältä osin todettu, että ”molemmista kohteista pyydetään erilliset tarjoukset”.

Voittanut tarjoaja on antanut tarjouksen sekä Oriveden kaupungin lakisääteisestä tilintarkastuksesta että kaupungin tytäryhteisöjen tilintarkastuksesta. Voittanut tarjoaja on antanut molemmat tarjoukset yhdellä tarjousasiakirjalla, jossa on todettu tarjouskohteisiin liittyen muun ohella seuraava (tarjouksen s. 14):

”Tarjouksemme Oriveden kaupungin JHTT-tarkastuksesta sekä Oriveden kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden KHT-tarkastuksesta ovat tarjouspyynnön mukaisesti voimassa erillisinä, mutta esitetty yhtenä tarjousdokumenttina. Pyynnöstänne voimme laatia myös erillisen tarjousdokumentin tytäryhtiöiden tarkastuksesta, jonka sisältö vastaa tässä esitettyä.”

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on molempien tarkastuskohteiden osalta eritelty tarkastuskohteiden hintatiedot sekä tiedot tilintarkastuksen suorittavista henkilöistä tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjous on kattanut molemmat tarjouspyynnössä yksilöidyt tarkastuskohteet ja se on sisältänyt molempien tarkastuskohteiden osalta tarjouspyynnössä edellytetyt tiedot palvelun hinnasta ja sen suorittavista henkilöistä. Markkinaoikeus katsoo, ettei voittaneen tarjoajan tarjousta ole tullut pitää tarjouspyynnön vastaisena yksinomaan sillä perusteella, että voittanut tarjoaja on antanut tarjouksensa molempiin tarkastuskohteisiin yhdellä tarjousasiakirjalla. Asiassa ei ole myöskään muutoin ilmennyt seikkoja, joiden johdosta voittanutta tarjousta olisi tullut pitää tarjouspyynnön vastaisena. Hankintayksikkö ei näin ollen ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjousta tarjouskilpailun ulkopuolelle tarjouspyynnön vastaisena.

Hankintailmoitus ja tarjouspyyntö

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 69 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely sekä tarjouksen valintaperuste ja käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Hankintalain 69 §:n 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä. Hankintalain 69 §:n 4 momentin mukaan tarjouspyynnön ja hankintailmoituksen erotessa toisistaan noudatetaan sitä, mitä hankintailmoituksessa ilmoitetaan.

Julkisista hankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:n 1 momentin mukaan kansallisessa hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankintamenettely sekä tarjouksen valintaperuste.

Tarjousten vertailusta ja valinnasta säädetään hankintalain 72 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee pykälän mukaan liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Hankinnasta julkaistuun hankintailmoitukseen liittyen markkinaoikeus toteaa, että hankintailmoituksessa on tarjouksen valintaperusteeksi ilmoitettu halvin hinta, kun taas tarjouspyynnössä tarjouksen valintaperusteeksi on ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus. Hankintailmoitus ja tarjouspyyntö ovat siten olleet keskenään ristiriidassa tarjouksen valintaperusteen suhteen.

Hankintalain 69 §:n 4 momentin mukaan tässä tilanteessa menettelyssä olisi tullut noudattaa hankintailmoituksessa ilmoitettua. Hankintayksikkö on kuitenkin valinnut tarjouksen kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Hankintayksikkö on siten jo tällä perusteella menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintailmoitukseen liittyen markkinaoikeus lisäksi toteaa, että hankintailmoituksessa on ilmoitettu sovellettavaksi hankintamenettelyksi rajoitettu menettely, vaikka hankintayksikkö on asiassa esitetyn selvityksen mukaan tosiasiassa noudattanut hankinnassa avointa menettelyä. Hankintailmoituksessa ilmoitettu ja hankintayksikön tosiasiassa noudattama hankintamenettely eivät ole siten vastanneet toisiaan. Hankintayksikkö on siten myös tältä osin menetellyt hankintailmoitusta laatiessaan hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjouksen vertailuperusteisiin liittyen markkinaoikeus puolestaan toteaa, että hankinnan kohteena on tarjouspyynnön mukaan ollut kuntalain 9 luvun mukainen tilintarkastus Oriveden kaupungissa sekä Oriveden kaupungin tytäryhteisöjen tilintarkastus valtuuston vuosien 2009–2012 toimikautta vastaavalla ajalla.

Tarjouksen valintaperusteeksi on tarjouspyynnössä ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat tarjouspyynnön mukaan olleet 1) ”kokonaishinta sopimuskaudelle” 50 prosentin painoarvolla, 2) ”tarjoajan laadunvarmistusjärjestelmä” 10 prosentin painoarvolla, 3) ”tarjoajan käytännön toteutus” 10 prosentin painoarvolla, 4) ”JHTT-tarkastajan työn osuus” 14 prosentin painoarvolla, 5) ”kokemus, koulutus” 5 prosentin painoarvolla, 6) ”tarjoajan erityisosaaminen” 4 prosentin painoarvolla ja 7) ”muut palvelut, osaaminen” 7 prosentin painoarvolla.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet ”tarjoajan käytännön toteutus”, ”kokemus, koulutus”, ”tarjoajan erityisosaaminen” ja ”muut palvelut, osaaminen” ovat tarjouspyynnössä esitetyssä muodossaan olleet niin epäselviä, ettei niiden perusteella ole ollut mahdollista tietää, mitä mainittujen vertailuperusteiden alla tullaan tarjousten vertailussa ottamaan huomioon. Vertailuperusteen ”koulutus, kokemus” osalta tarjouspyynnössä ei ole muun ohella ilmoitettu, kenen koulutusta ja kokemusta kyseisen vertailuperusteen alla tullaan vertailemaan ja minkälaista koulutusta ja kokemusta tältä osin tullaan arvostamaan. Kyseiset vertailuperusteet ovat siten olleet sisällöltään epätäsmällisiä ja tämän vuoksi hankintasäännösten vastaisia.

Vertailuperusteiden ”tarjoajan erityisosaaminen” ja ”muut palvelut, osaaminen” osalta markkinaoikeus lisäksi toteaa, ettei asiassa ole esitetty selvitystä siitä, miten kyseiset vertailuperusteet liittyvät hankinnan kohteeseen ja täyttävät siten tältä osin hankintasäännöksissä vertailuperusteille asetetut vaatimukset. Markkinaoikeus toteaa, että tarjouksen vertailuperusteiden tulee aina liittyä hankinnan kohteeseen ja niillä tulee kaikilla olla merkitystä sen määrittämisessä, mitä tarjouksista on pidettävä hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisimpana.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt sekä hankintailmoitusta että tarjouspyyntöä laatiessaan hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintapäätöksen perusteleminen

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 106 ja 117) mukaan päätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten tarjoajan ja tarjouksen valintaperusteista ja niiden soveltamistavasta. Tarjouksia on verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava perusteiden soveltaminen tarjoukseen. Tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksessään viitannut päätöksen perusteiden osalta yksinomaan hankintapäätöksen liitteenä olleeseen tarjousten vertailutaulukkoon. Vertailutaulukosta ovat ilmenneet tarjouksille annetut pisteet, mutta ei sanallisia perusteluja pisteytyksen perusteena olleista seikoista. Hankintapäätöksessä ei ole esitetty sanallisia perusteluja siitä, mihin annetut pisteet ovat perustuneet ja miten hankintayksikkö on siten soveltanut tarjouspyynnössä ilmoittamiaan vertailuperusteita kuhunkin tarjoukseen. Tähän nähden ja hankintalain 73 §:stä edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo hankintayksikön menetelleen myös hankintapäätöstä perustellessaan hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee siten harkittavaksi hankintalain 76 §:n 1 momentissa säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Seuraamus

Hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön. Hankintapäätös voidaan näin ollen kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankintayksikkö järjestää asiassa kokonaan uuden tarjouskilpailun.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleenkin toteuttaa tilintarkastuspalveluja koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen tulee järjestää asiassa uusi tarjouskilpailu ottaen huomioon, mitä edellä tässä päätöksessä on todettu.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Asian ratkaisu huomioon ottaen ei sen sijaan ole kohtuutonta, että asiassa lausunnon antanut KPMG Kunta Oy pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Oriveden kaupunginvaltuuston päätöksen 23.3.2009 § 50 tilintarkastajan valinnasta ja kieltää Oriveden kaupunkia tekemästä sanotun päätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta kyseistä päätöstä muutoinkaan täytäntöön.

Kieltoa on noudatettava nyt asetetun 10.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Oriveden kaupungin korvaamaan Oy Audiator Ab:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää KPMG Kunta Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Jaakko Ritvala ja Pasi Yli-Ikkelä.