Market Court dismisses bid protest; procurement error insufficient to prove real chance of winning.

HANKINTAMENETTELY JA ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on pyytänyt 22.9.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia kefalostaatilla varustetusta panoraamakuvauslaitteesta hammaskuvauksiin. Hankinnasta on julkaistu 22.9.2008 avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hankintapäällikkö on päätöksellään 2.2.2009 valinnut panoraamakuvauslaitteen toimittajaksi Hammasväline Oy:n.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 50.000 euroa.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Hammasväline Oy ovat tehneet hankintasopimuksen.

HAKEMUS

Finndent Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hankintapäällikön päätöksen 2.2.2009, kieltää hankintayksikköä soveltamasta virheellistä päätöstä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että hankintayksikkö määrätään maksamaan sille hyvitysmaksuna 16.000 euroa korkoineen. Hakija on lisäksi vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 4.118,23 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Tarjousten vertailu on suoritettu puutteellisesti ja epätasa-arvoisesti hakijan tarjousta syrjien.

Hankintapäätöksestä ei ilmene, minkä perusteiden mukaan voittaneen tarjoajan tarjoama laite on ollut hakijan tarjoamaa laitetta parempi. Tarjouspyynnössä tai myöhemmin tarjousvertailussakaan tarjousten vertailuperusteita ei ole pisteytetty, minkä johdosta vertailuperusteiden painotuksia ja painotusten noudattamista ei ole voitu todentaa.

Kun tarjotuilla laitteilla ei tarjousvertailun perusteella ole ollut eroja käyttökustannusten, toimitusajan eikä teknisen- ja käyttäjätuen tai huoltopalveluiden osalta, ovat merkityksellisiksi jääneet laitteiden tekniset ansiot ja ominaisuudet, hinta sekä takuuaika ja takuun laajuus.

Tekniset ansiot ja toiminnalliset ominaisuudet

Tarjousvertailuasiakirjasta ei ilmene, mitä teknisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia laitteissa on arvioitu olevan taikka mitä eroja laitteiden välillä on ollut. Oikein suoritetussa vertailussa hakijan laite olisi tullut arvioida vertailuperusteen ”tekniset ansiot ja toiminnalliset ominaisuudet” osalta parhaaksi.

Teknisten ansioiden ja toiminnallisten ominaisuuksien arvioinnissa ei ole huomioitu tarjouspyynnössä arvioitavana ominaisuutena ilmoitettua kuvausaikaa. Hakijan tarjoama laite on kuvausajaltaan markkinoiden paras, koska laitteen kefalostaattikuva perustuu ”yhden laukaisun” toimintaan, jolloin kuvausaika jää 0,1–3,2 sekuntiin. Voittaneen tarjoajan laitteen kuvausaika on 5–10 sekuntia. Kuvausajan kestolla on olennainen merkitys liikkeestä johtuvien poikkeavien häiriöiden esiintymiseen. Liikkeestä johtuva kuvan häiriöttömyys on myös ollut tarjouspyynnön mukaan vertailtava ominaisuus.

Hankintayksikkö on virheellisesti todennut, että voittaneen tarjoajan laitteessa on kefalostaatin asetteluvalot. Voittaneen tarjoajan laitteessa ei ole kefalostaatissa asetteluvaloja. Sen sijaan asetteluvalot löytyvät panoraamatoiminnosta aivan kuten hakijan laitteestakin.

Hankintayksikkö on ottanut huomioon ohjelmiston laajuuden, vaikka ohjelmiston laajuutta ei ole tarjouspyynnössä mainittu vertailtavana ominaisuutena. Voittaneen tarjoajan tarjouksesta ei myöskään ilmene mitään ohjelmiston laajuuteen viittaavaa tietoa.

Hinta

Hakijan laite on ollut hinnaltaan halvin. Laiteen hinta on ollut tarjouspyynnön mukaisesti toiseksi tärkein vertailuperuste.

Takuuaika ja takuun laajuus

Vertailuperusteen ”takuuaika ja takuun laajuus” osalta takuun laajuutta ei ole vertailtu lainkaan. Suoritetun vertailun mukaan voittaneen tarjoajan laitteen takuu on ollut pisin, mutta vertailusta ei ole ilmennyt kuinka pitkä takuu on ollut. Vertailusta ei ole myöskään ilmennyt, onko hakijan laitteen takuun pituus huomioitu oikein.

Virheettömässä menettelyssä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

VASTINE

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla korkoineen.

Tarjousten vertailussa hankintayksikkö on soveltanut kaikkia tarjouspyynnössä ilmoitettuja vertailuperusteita.

Tarjouspyynnön mukaan tärkein vertailuperuste on ollut ”tekniset ansiot ja toiminnalliset ominaisuudet”. Kyseisen vertailuperusteen osalta maksimi on ollut 19 plus-merkintää, joista voittanut tarjoaja on saanut yhteensä 18 ja hakija 10. Kuvan laadun arvioimiseksi hankintayksikkö on pyytänyt referenssikohteilta mallikuvia tarjotuilla laitteilla otetuista kuvista, mutta hakijan tarjoamalla laitteella otettuja kuvia ei referenssikohteilta ole saatu. Kuvan laadun vaikutus on ollut sanotun vertailuperusteen osalta vain yksi plus-merkintä, joten se ei ole ratkaissut tarjouskilpailua.

Hakijan ja voittaneen tarjoajan takuu ovat laajuudeltaan samanlaisia, mutta voittaneen tarjoajan takuun pituus on pidempi.

Hakijan tarjous on ollut hinnaltaan halvin. Voittanut tarjous on puolestaan ollut selkeästi paras tärkeimmän vertailuperusteen eli teknisten ansioiden ja toiminnallisten ominaisuuksien osalta sekä takuun osalta. Muiden vertailuperusteiden osalta tarjousten välillä ei ole ollut merkittäviä eroja. Voittanut tarjous on ollut paras kaikkien muiden vertailuperusteiden paitsi hinnan osalta, joten se on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin.

VASTASELITYS

Hakija on esittänyt vastaselityksessään muun ohella, että hakija on saanut vasta hankintayksikön vastineen toimittamisen yhteydessä tietoonsa tarjousten vertailuasiakirjan. Tarjousvertailussa suoritettua pisteytysjärjestelmää ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä ja pisteytys on ollut mielivaltaista. Esimerkiksi kuvan laatua, joka olisi tarjouspyynnön mukaisesti katsottava laitteen yhdeksi tärkeimmistä teknisistä ominaisuuksista, on arvioitu merkinnällä ”ok”, kun esimerkiksi toiseksi viimeisenä ilmoitetusta takuuajasta on saanut 2 jaettavissa olleista 19 pisteestä.

Hankintayksikkö on merkinnyt vertailuasiakirjaan hakijan tarjoaman laitteen ”kuvan laadun”, ”laitteen käytettävyyden” ja ”hoitajien ohjelman” kohdalle kysymysmerkin. Tämä on tarkoittanut sitä, että edellä mainittuja hakijan laitteen ominaisuuksia ei ole otettu vertailussa huomioon, vaikka hakijan tarjouksessa on näitä ominaisuuksia kuvattu.

Hankintayksikkö on toiminut tarjousten vertailussa virheellisesti pyytäessään tarjousajan päättymisen jälkeen tarjoajien tietämättä tarjottujen laitteiden ottamia kuvia tarjouksissa ilmoitetuilta referenssikohteilta. Kuvien saaminen on ollut riippuvainen hankintayksikön toimista ja referenssikohteiden aktiivisuudesta. Hakijan tarjouksessa mainitut referenssikohteet eivät ole toimittaneet hankintayksikön pyytämiä kuvia. Tästä huolimatta hankintayksikkö on tarjousten vertailussa ottanut huomioon muiden tarjoajien osalta referenssikohteilta saamat kuvat.

Myös tarjouspyyntö on ollut epäselvä vertailuperusteen ”tekniset ansiot ja toiminnalliset ominaisuudet” osalta. Teknistä suorituskykyä ja toiminnallisia ominaisuuksia koskevia vaatimuksia ei ole laadittu riittävällä selvyydellä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintailmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo on ylittänyt julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 15 §:ssä säädetyn kansallisen kynnysarvon. Hankinnan arvo on kuitenkin alittanut 16 §:ssä tarkoitetun EU-kynnysarvon. Hankintaan tulevat siten sovellettaviksi hankintalain I ja IV osien säännösten lisäksi hankintalain III osan säännökset.

Hankintamenettely

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettäväksi hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Tarjousten vertailuperusteet

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Pykälän 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta myös arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät kuitenkin sitä, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Vertailuperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Hakija on esittänyt, että vertailuperuste ”tekniset ansiot ja toiminnalliset ominaisuudet” on ollut epäselvä.

Tarjouspyynnössä 22.9.2008 on pyydetty tarjouksia kefalostaatilla varustetusta panoraamakuvauslaitteesta. Tarjouspyynnön mukaan tarjousten valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteiksi on asetettu tekniset ansiot ja toiminnalliset ominaisuudet, hinta, tekninen tuki ja huoltopalvelut, toimitusaika ja -varmuus, takuuaika ja takuun laajuus sekä käyttökustannukset. Tarjouspyynnön mukaan vertailuperusteet on ilmoitettu tärkeysjärjestyksessä.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Tuoteluettelo” on määritelty hankittavan panoraamakuvauslaitteen ominaisuuksia seuraavasti:

”– kefalostaattikuvaan ei saa syntyä liikkeestä johtuvia poikkeavia häiriöitä, esimerkkinä potilaan liikkeestä johtuva pilkkoutuminen osiin

– kefalostaatin kuva-alan tulee ortodonttisiin kuvauksiin riittävä

– kefalostaattikuvasta panoraamakuvaan siirtyminen mahdollisimman helppoa/joustavaa

– mahdollisimman nopea kuvausaika

– hyvä kuvan laatu yhdistettynä vähäiseen sädeannokseen

– kefalostaattiin asetteluvalo(t) katsotaan eduksi mikäli muut ominaisuudet ovat kilpailukykyisiä”

Edellä selostetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että vaikka vertailuperuste ”tekniset ansiot ja toiminnalliset ominaisuudet” on ollut sinänsä yksilöimätön, alalla ammattimaisesti toimivan elinkeinonharjoittajan on tullut ymmärtää tarjouksia laatiessaan, että tarjouspyynnön tuoteluettelossa esitetyt panoraamakuvauslaitteen ominaisuudet tullaan ottamaan huomioon sanottua vertailuperustetta arvioitaessa. Tarjouspyynnön ei siten voida katsoa tältä osin olleen hankintalain 69 §:n 1 momentin vastainen.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätöksen perusteleminen

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s.116) on mainitun säännöksen perusteluissa todettu, että käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta, hankintayksikön tulisi noudattaa ennalta ilmoitettuja vertailuperusteita.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp s. 117) mukaan päätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten valintaperusteet ja niiden soveltamistapa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Jos tarjouksille on annettu toisistaan poikkeavia pisteitä, vertailusta on ilmettävä, mihin tarjousten piste-erot perustuvat. Tarjousvertailusta ja hankintapäätöksestä on siten ilmettävä, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin suoritettu vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut.

Tekniset ansiot ja toiminnalliset ominaisuudet

Hakija on esittänyt muun ohella, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti ottaessaan tarjousten vertailussa huomioon referenssikohteilta pyydetyt kuvat. Hakija on lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö on ottanut vertailuperustetta ”tekniset ansiot ja toiminnalliset ominaisuudet” arvioidessaan huomioon sellaisia seikkoja, joita ei ole tarjouspyynnössä mainittu.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on käyttänyt kuvan laadun arvioinnissa tarjouksissa ilmoitetuilta referenssikohteilta pyytämiään mallikuvia tarjotuilla laitteilla otetuista kuvista. Muiden tarjoajien kuin hakijan referenssikohteet ovat toimittaneet pyydetyt kuvat.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö ei ole ilmoittanut kyseistä arviointimenetelmää tarjouspyynnössä, joten tarjoajat eivät ole voineet varautua siihen tarjouksia laatiessaan. Lisäksi kuvien saanti on ollut satunnaista eikä tarjoajilla ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa arvioitavaksi pyydettyjen kuvien saatavuuteen. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön edellä todettu menettely kuvan laadun vertailussa ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjouskilpailussa.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudelle toimittamaan vastineeseen liittänyt 27.11.2008 päivätyn työryhmän laatiman vertailuasiakirjan. Vertailuasiakirjasta ilmenee, että vertailuperusteen ”tekniset ansiot ja toiminnalliset ominaisuudet” arvioinnissa on otettu huomioon muun ohella ”Ohjelmiston laajuus”, ”Käytettävyys”, ”Hoitajien ohjelma” ja ”Varaosat”, vaikka edellä mainittuja seikkoja ei ole tarjouspyynnössä ilmoitettu arvioitaviksi ominaisuuksiksi. Edelleen vertailuasiakirjasta ilmenee, että hankintayksikkö ei ole ottanut sanottua vertailuperustetta arvioidessaan huomioon esimerkiksi tarjouspyynnössä ilmoitettuja kuva-alaa ja kuvausaikaa.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole arvioinut tarjouksia vertailuperusteen ”tekniset ansiot ja toiminnalliset ominaisuudet” tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti.

Hankintapäätöksen liitteenä olleessa ”Kefalostaatilla varustettu panoraamakuvauslaite hammaskuvauksiin hankintaesitys ja perusteet” -nimisessä asiakirjassa on vertailuperusteen ”tekniset ansiot ja toiminnalliset ominaisuudet” osalta todettu seuraavaa:

”Yhden laitteen kliinisiä kuvia ei ollut käytettävissä. Kahden laitteen osalta kuvan tarkkuudessa ja kuvanlaadussa ei ollut eroja. Kefalostaattikuvaan syntyvän liikkeestä aiheutuvaa häiriötä ei ollut nähtävissä nyt hankituksi ehdotetussa laitteessa, esimerkiksi potilaan liikkeestä johtuvaa pilkkoutumista osiin. Ohjelmiston laajuus oli hankittavaksi ehdotetussa laitteessa laajin. Kefalostaatin asetteluvalot löytyivät niin ikään hankittavaksi ehdotetussa laitteessa.”

Markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätöksessä taikka edellä mainitussa vertailuasiakirjassa ei ole esitetty riittävän tarkasti niitä tarjouksista ilmenneitä seikkoja, joihin vertailuperusteen ”tekniset ansiot ja toiminnalliset ominaisuudet” arviointi ja siitä annetut pisteet ovat perustuneet. Näin ollen hankintayksikkö ei ole tältä osin toteuttanut tarjousvertailua hankintasäännösten edellyttämällä tavalla siten, että hankintapäätöksestä tai tarjousvertailusta olisi riittävällä tavalla ilmennyt, miten tarjouksia on kyseisen vertailuperusteen osalta arvioitu suhteessa toisiinsa ja mihin niissä todetut eroavaisuudet ovat perustuneet.

Takuuaika ja takuun laajuus

Hakija on esittänyt, että hankintayksikkö on soveltanut virheellisesti vertailuperustetta ”takuuaika ja takuun laajuus”.

Hankintapäätöksen liitteenä olleessa ”Kefalostaatilla varustettu panoraamakuvauslaite hammaskuvauksiin hankintaesitys ja perusteet” -nimisessä asiakirjassa on vertailuperusteen ”takuuaika ja takuun laajuus” todettu, että ”Takuu on pisin hankittavaksi ehdotetussa laitteessa.” Markkinaoikeudelle toimitetusta vertailuasiakirjasta ilmenee, että hakija on saanut yhden vuoden takuusta yhden plus-merkinnän ja voittanut tarjoaja 2 vuoden takuusta kaksi plus-merkintää.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätöksessä taikka edellä mainitussa vertailuasiakirjassa ei ole esitetty niitä tarjouksista ilmenneitä seikkoja, joihin vertailuperusteen ”takuuaika ja takuun laajuus” arviointi ja siitä annetut pisteet ovat perustuneet. Näin ollen hankintayksikkö ei ole tältä osin toteuttanut tarjousvertailua hankintasäännösten edellyttämällä tavalla siten, että hankintapäätöksestä tai tarjousvertailusta olisi riittävällä tavalla ilmennyt, miten tarjouksia on arvioitu suhteessa toisiinsa ja mihin seikkoihin annetut pisteet ovat perustuneet.

Hankintayksikkö on esittänyt markkinaoikeudessa lisäselvitystä tarjousvertailun toteuttamisesta tältä osin. Hankintayksikkö on vastineessaan todennut, että voittaneen tarjoajan takuuaika muodostuu 2 vuoden takuusta ja kolmen vuoden osatakuusta ilman lisäkustannuksia. Voittaneen tarjoajan laitteen takuuaikaiset korjaukset korjataan veloituksetta. Lisäksi mikäli huoltotyössä tai vaihdetuissa varaosissa ilmenee virheellisyyttä välittömästi huollon jälkeen, korjaa voittanut tarjoaja huolletut kohdat veloituksetta. Hakijan tarjoaman laitteen takuuaika on yksi vuosi, minkä lisäksi takuuaikaa on mahdollista pidentää lisämaksusta. Yhden vuoden takuuaika koskee työtä ja tuotteiden osia. Takuun voimassaolo edellyttää valmistajan käyttö- ja huolto-ohjeiden noudattamista.

Asiassa esitetty lisäselvitys huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa rajoissa voinut arvioida vertailuperustetta ”takuuaika ja takuun laajuus” tekemällään tavalla. Asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi menetellyt hakijaa kohtaan syrjivästi tai muutoin hankintasäännösten vastaisesti katsoessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen tältä osin hakijan tarjousta paremmaksi.

Pisteytyksen mielivaltaisuus

Hakija on esittänyt, että vertailuperusteen ”takuuaika ja takuun laajuus” pisteytys on ollut painotukseltaan mielivaltainen esimerkiksi suhteessa kuvan laatuun.

Hankintayksikön vastineen mukaan kuvan laadun osuus vertailuperusteen ”tekniset ansiot ja toiminnalliset ominaisuudet” osalta on ollut yksi plus-merkintä. Markkinaoikeudelle toimitetun vertailuasiakirjan mukaan vertailuperusteesta ”takuuaika ja takuun laajuus” on puolestaan voinut saada kaksi plus-merkintää.

Tarjouspyynnön mukaan vertailuperusteet on ilmoitettu tärkeysjärjestyksessä. Vertailuperuste ”tekniset ansiot ja toiminnalliset ominaisuudet” on ilmoitettu ensimmäisenä. Sen sijaan vertailuperuste ”takuuaika ja takuun laajuus” on ilmoitettu viidentenä eli toiseksi viimeisenä.

Kun otetaan huomioon, että kuvan laatu on ollut vain yksi vertailuperusteen ”tekniset ansiot ja toiminnalliset ominaisuudet” osalta arvioitavista seikoista, ei hankintayksikön voida katsoa menetelleen tarjousten pisteytyksessä mielivaltaisesti siltä osin kuin se on arvioinut vertailuperusteen ”takuuaika ja takuun laajuus” enimmillään kahden plus-merkinnän arvoiseksi. Vertailuperusteen ”takuuaika ja takuun laajuus” painoarvoa ei myöskään voida pitää mielivaltaisena enimmäispisteisiin 19 plus-merkintää suhteutettuna.

Johtopäätös

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo hankintayksikön menetelleen hankinnassaan hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee siten harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä säädettyjen seuraamusten määrääminen.

Edellä todetut hankintamenettelyn virheet sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamus

Koska hankinta on jo pantu täytäntöön, hankintalain 76 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi enää tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voidaan määrätä maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 119) on kysymyksessä olevan lainkohdan osalta todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Hyvitysmaksu voidaan määrätä siis vain molempien edellytysten täyttyessä.

Hankintamenettely on edellä todetun mukaisesti ollut virheellistä vertailuperusteen ”tekniset ansiot ja toiminnalliset ominaisuudet” arvioinnin osalta. Sanottu vertailuperuste on ollut tarjouspyynnön mukaan tärkein. Hankintamenettelyn virheen luonteen vuoksi asiassa on näin jälkikäteen vaikea määrittää, minkälaiseksi tarjousten vertailu olisi sanotun vertailuperusteen osalta muodostunut ja miten tämä olisi vaikuttanut tarjouskilpailun lopputulokseen. Vertailuperusteen ”takuuaika ja takuun laajuus” osalta voittaneen tarjoajan tarjous on ollut paras. Lisäksi tarjoukset ovat hintaa lukuun ottamatta olleet muiden vertailuperusteiden suhteen tasavahvoja. Näin ollen vaikka hakijan tarjous on ollut saaduista tarjouksista halvin, markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa voida riittävällä varmuudella todeta, että hakijalla olisi ollut hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hakijan hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan omana vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi arvioimalla määrällä. Asian lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Finndent Oy on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Finndent Oy:n hakemuksen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäynti-kuluvaatimuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korvaamaan Finndent Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Sami Rautiainen.