Market Court dismisses bid protest but orders public purchaser to pay applicant's legal costs due to procedural errors.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Senaatti-kiinteistöt on pyytänyt 18.11.2008 julkaistulla rajoitettua menettelyä koskevalla hankintailmoituksella osallistumishakemuksia saamelaiskulttuurikeskuksen AV-suunnittelun hankintamenettelyyn. Hankintayksikkö on lähettänyt 16.12.2008 päivätyn tarjouspyynnön osallistumishakemuksen jättäneille neljälle ehdokkaalle. Hankinta-yksikkö on saanut neljä tarjousta.

Senaatti-kiinteistöt on 2.2.2009 valinnut saamelaiskulttuurikeskuksen AV-suunnittelun toteuttajaksi Decorat Oy:n.

Hankinnan kokonaisarvo on ollut noin 55.000 euroa.

Senaatti-kiinteistöt on allekirjoittanut hankintasopimuksen 9.2.2009.

HAKEMUS

Insinööritoimisto Akukon Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä järjestämällä uuden tarjouskilpailun. Toissijaisesti Insinööritoimisto Akukon Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan yhtiölle hyvitysmaksuna 15.206 euroa korkoineen hakemuksen vireille tulosta lukien. Insinööritoimisto Akukon Oy on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.366,40 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintalain vastaisesti saamelaiskulttuurikeskuksen AV-suunnittelijan valinnassa.

Hankintayksikkö on ennen tarjouskilpailua teettänyt kohteesta esisuunnitelman tarjouskilpailun sittemmin voittaneella Decorat Oy:llä. Esisuunnitelman tarkoituksena on ollut kartoittaa kohteen tarkempi käyttötarkoitus ja kohteelta toivotut ominaisuudet. Esisuunnitelman avulla hankkeen suunnittelu ja hinnoittelu sekä siten myös tarjouksen tekeminen on ollut täsmällisempää ja vastannut kohteelle määriteltyjä ominaisuuksia.

Tarjouskilpailun kuluessa hakija oli tuloksetta useaan otteeseen pyytänyt hankintayksiköltä käyttöönsä kohteesta laadittua esisuunnitelmaa. Hakija on siten jättänyt tarjouksensa saamatta tutustua kohteen tarkempaan käyttötarkoitukseen ja kohteelta toivottuihin ominaisuuksiin. Decorat Oy:llä on ollut laatimansa esisuunnitelma myötä käytössään hankkeen kohteesta sellaista olennaista tietoa, jota hakijalla ei ole ollut. Menettely on ollut hakijaa syrjivää.

Hankintayksikkö on asettanut AV-suunnittelijan valintakriteeriksi AV-suunnittelun projektinvetäjän kokemuksen arvioinnin, jonka painoarvo on ollut 40 prosenttia tarjousvertailun kokonaispisteistä. Kyseisen vertailuperusteen viimeisen alakohdan mukaan projektinvetäjä saa pisteitä henkilökohtaisen työsuorituksen tuntimääräarviosta. Decorat Oy:n tarjouksessa projektinvetäjän tuntimääräarvio on ollut 696 tuntia, kun hakijan tarjouksessa tuntimäärä on arvioitu 80 tunniksi.

Decorat Oy on ollut hankintayksikölle entuudestaan tuttu yritys, jossa toimii käytännössä yksi audiovisuaalisen alan ammattilainen, joka tulee todennäköisesti tekemään suunnittelun ja toteutuksen yksin riippumatta siitä, toimiiko hän projektipäällikkönä vai ei. Hakija on Decorat Oy:tä suurempi yritys, jolla on ollut käytössään enemmän henkilökuntaa ja hakija käyttää projektinvetäjää kustannussyistä ainoastaan silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Hankintayksikkö on saattanut tarkoituksella laatia projektinvetäjää koskevan valintakriteerin Decorat Oy:tä suosivaksi. Hankintayksikkö on asettanut hakijan ja Decorat Oy:n epätasa-arvoiseen asemaan.

Hakija on tarjouksessaan listannut 11 kohdetta, joissa se on ollut toteuttamassa auditorio- ja esiintymistiloja sekä mediaopetuksen ja kokoustilojen AV-järjestelmäkohteita. Lisäksi tarjouksen liitteenä on ollut laajempi referenssilista, jota hankintayksikkö ei ole ottanut huomioon eikä perustellut sen hylkäämistä.

VASTINE

Senaatti-kiinteistöt on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Insinööritoimisto Akukon Oy:n korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla.

Hankintayksikkö ei ole teettänyt kohdetta koskevaa esisuunnitelmaa Decorat Oy:llä. Saamelaiskäräjät on omia tavoitetarkastelujaan varten teettänyt Decorat Oy:llä vuonna 2003 esiselvityksen silloisen vireillä olleen saamelaiskulttuurikeskushankkeen AV-laitteista ja -kalusteista. Esiselvitys on valmistunut 26.1.2004, mutta se ei ole kuulunut hankinnan tarjouspyyntöasiakirjoihin eikä se ole kuvannut tarjouskilpailun kohteena ollutta hankintaa.

Hankkeen laatu ja laajuus on kuvattu tilakohtaisesti tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältyneessä hankesuunnitelmassa, mikä on ollut riittävä lähtökohta työmäärän arvioimiseksi ja suunnittelutarjouksen tekemiseksi. Decorat Oy ei ole saanut etua siitä, että se on laatinut edellä mainitun esiselvityksen. Se, että tarjouspyyntöasiakirjoihin kuulumatonta ja hankintaan liittymätöntä materiaalia ei ole toimitettu hakijalle ei ole ollut epätasapuolista tai sitä syrjivää.

Laatuarvioinnin kriteerinä ollut AV-suunnittelun projektinvetäjän arviointi 40 prosentin painoarvolla on liittynyt hankinnan kohteeseen ja on se ollut tasapuolinen ja syrjimätön. Laatuarviointikriteerien määrittely on ollut hankintayksikön harkintavallassa.

Hakija on tarjouksessaan esittänyt projektinvetäjälle yhdeksän henkilökohtaista referenssiä. Lisäksi hakija on esittänyt hakijayhtiön referenssiluettelon. Hankintayksikkö ei ole ottanut vertailussa huomioon hakijan toimittamaa Insinööritoimisto Akukon Oy:n yhtiön referenssiluetteloa, koska luettelomaista referenssiluetteloa, josta ilmenee vain tarjoajan aikaisempien asiakkaiden nimet ja lukumäärä, ei voida käyttää tarjouksen valinnan perusteena.

Hankintayksikkö on korostanut vertailuperusteena projektinvetäjän ominaisuuksien ja henkilökohtaisen työmääräarvion tärkeyttä hankinnan toteuttamisessa, koska tämä seikka on ollut olennainen hankinnan kohteen kannalta. Tarjoajien organisaatiolla tai työtehtäviin kohdistuvilla järjestelyillä ei ole ollut merkitystä arvioinnin kannalta. Vertailuperuste on ollut tasapuolinen ja syrjimätön.

Hakijalla ei olisi ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua. Voittaneen tarjoajan hinta oli 54.780 ja hakijan hinta oli 60.763 euroa. Voittaneen tarjoajan yhteispisteet olivat 3,84 ja hakijan 3,47 eli toiseksi huonoimmat.

Hyvitysmaksuvaatimuksen määrä on kohtuuton ja siihen kohdistuva korkovaatimus lakiin perustumaton.

VASTASELITYS

Decorat Oy:n laatima esiselvitys on kuulunut tarjouspyyntö-asiakirjoihin. Tarjouspyyntöasiakirjoissa olleessa 15.5.2007 päivätyssä hankesuunnitelmassa on todettu seuraavaa: ”AV-laitteiden ja kalusteiden määrää ja laatua on selvitetty Decorat Oy:n 26.1.2004 päivätyssä esiselvityksessä. Selvitystä pidetään suunnittelun lähtökohtana ja sitä sovelletaan suunnittelun edetessä. AV-järjestelmistä tehdään käyttäjien toimesta selvitys suunnittelua varten.”

Hankintayksikkö on vastineessaan esittänyt, että hankkeen laatu ja laajuus on kuvattu tilakohtaisesti tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältyneessä hankesuunnitelmassa. Hankesuunnitelman kohdassa 7 on esitelty kohteen tilojen perustoiminnot eli hankkeen laajuus kuvailematta kuitenkaan tarkemmin tavoiteltua laatutasoa. Hakija ei ole voinut vastata täysimittaisesti hankkeelta edellytettyihin laatuvaatimuksiin, koska se ei ole saanut esiselvitystä käyttöönsä.

Hakijan tarjouksensa liitteenä toimittamassa referenssiluettelossa on mainittu kohteiden yhteydessä osa-alue, johon suunnittelu on kohdistunut, ja näin ollen hankintayksikön olisi pitänyt ottaa referenssiluettelo huomioon tarjousvertailussa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Tarjoajille annetut tiedot hankinnan kohteesta

Asiassa on ensinnäkin kysymys siitä, onko Decorat Oy:n ennen tarjouskilpailua laatiman esiselvityksen jääminen yksin Decorat Oy:n käytettäväksi saattanut yhtiön tarjouskilpailussa sillä tavoin edullisempaan asemaan muihin tarjoajiin nähden, että hankintamenettelyä voidaan pitää epätasapuolisena ja muita tarjoajia syrjivänä.

Saamelaiskulttuurikeskuksen AV-suunnittelun tarjouskilpailu on perustunut 16.12.2008 päivättyyn tarjouspyyntöön, jossa on yksilöity tarjouspyyntöasiakirjat. Tarjouspyyntöasiakirjat ovat sisältäneet saamelaiskulttuurikeskuksen projektiohjelman liitteineen, joihin on sisältynyt muun muassa kuvaukset saamelaiskulttuurikeskukseen toteuttavista tiloista sekä arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen tiedot. Lisäksi tarjouspyyntöasiakirjoihin on sisältynyt AV-suunnittelun tehtäväluettelo sekä AV-suunnittelijan valintakriteerit.

Tarjouspyynnön hankesuunnitelman kohdassa 9.1, joka on koskenut tilojen teknisiä ominaisuuksia, on todettu seuraavasti:

”AV-laitteiden ja -kalusteiden määrää ja laatua on selvitetty Decorat Oy:n 26.1.2004 päivätyssä esiselvityksessä. Selvitystä pidetään suunnittelun lähtökohtana ja sitä sovelletaan suunnittelun edetessä. AV-järjestelmistä tehdään käyttäjän toimesta selvitys suunnittelua varten.”

Hankinnassa on ollut kysymys suunnittelupalvelusta, jota koskevat vaatimukset on kuvattu tarjouspyyntöasiakirjoissa. Tarjouspyyntö-asiakirjoissa on viitattu Decorat Oy:n tekemään 26.1.2004 päivättyyn esiselvitykseen, mutta se ei ole sisältynyt tarjouspyyntöasiakirjoihin. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hakija on pyytänyt saada esiselvityksen käyttöönsä tarjouksen laatimista varten.

Markkinaoikeus toteaa, että Decorat Oy:n laatimassa saamelaiskulttuurikeskuksen AV-laitteiden ja AV-kalusteiden esiselvityksessä on varsin yksityiskohtaisesti selvitetty saamelaiskulttuurikeskuksen tilat, niiden käyttötarkoitukset ja toiminnat ja selvitetty huonekohtaisesti tilojen AV-laitteiden tarvetta. Esiselvityksessä todetun mukaisesti se käsittää saamelais-kulttuurikeskuksen eri toimiyksiköiden laite- ja kalustetekniset tarpeet esitys- ja av-teknisten ratkaisujen kannalta tarkasteltuna.

Tarjouspyynnössä on niin ikään selostettu saamelaiskulttuurikeskuksen tiloja ja toimintoja. Tarjouspyynnön AV-suunnittelun tehtäväluettelossa hankintayksikkö on kuvannut AV-suunnittelua muun ohella seuraavasti:

”Toimeksiantoon sisältyy kaikki kohteeseen tarvittavan av-tekniikkajärjestelmien suunnittelu varusteineen ja kalusteineen. Tilaaja edellyttää av-suunnittelijalta jatkuvaa yhteydenpitoa muiden alojen suunnittelijoihin suunnitteluvaiheessa. Suunnittelijan tulee käyttäjän kanssa määritellä tilakohtaiset AV-laitejärjestelmät kalusteineen. Suunnittelu tehdään siten, että tilakohtaisesti asiakirjoihin määritellään tilaajan ja käyttäjän hankinnat erikseen vastuurajataulukon mukaisesti.”

Markkinaoikeus katsoo, että Decorat Oy:n esiselvityksen merkitystä ei voida arvioida yksinomaan sillä perusteella, että sitä ei ole otettu muodollisesti osaksi tarjouspyyntöasiakirjoja. Esiselvityksen merkitystä on tarkasteltava hankintamenettelyn läpinäkyvyyden ja avoimuuden kannalta ottaen erityisesti huomioon sen, onko voittaneen tarjoajan laatiman esiselvityksen muille tarjoajille antamatta jättäminen ollut omiaan vaarantamaan hankintamenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Edellä sanotun perusteella ja erityisesti ottaen huomioon esiselvityksen merkityksen hankinnan kohteen kannalta markkinaoikeus katsoo, että hankintamenettely, jossa esiselvitys on ollut vain sen laatineen tarjoajan käytettävissä, ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua hankintamenettelyssä. Näin ollen hankintayksikön menettely on ollut tältä osin julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaista.

Vertailuperusteiden asettaminen

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantun-temuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Hankintalain 72 §:n 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta myös arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä hankinta-ilmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Vertailuperusteiden asettamisessa voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä hankintalain 62 §:ssä säädetään.

Hakija on esittänyt, että projektinvetäjän henkilökohtaisen työsuorituksen tuntimääräarvio on ollut vertailuperusteena hakijaa syrjivä.

Asiassa on tältä osin kysymys siitä, onko hankintayksikkö määritellyt tarjousvertailun vertailuperusteet sille laissa asetetun harkintavallan puitteissa.

Markkinaoikeus toteaa, että kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettaminen on sinänsä hankintayksikön harkittavissa. Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp, s.105–106) mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta.

Tarjouspyynnön mukaan hankinnan yhtenä vertailuperusteena on ollut AV-suunnittelun projektinvetäjän arviointi 40 prosentin painoarvolla. Vertailuperustetta on arvioitu AV-suunnittelukokemuksella viimeksi kuluneen kahdeksan vuoden aikana toteutuneista auditorio- ja esiintymistiloista (elokuva, musiikki, teatteri, tulkkaus) sekä mediaopetuksen ja kokoustilojen AV-järjestelmäkohteista, kokemuksella projektipäällikön tehtävistä sekä henkilökohtaisen työsuorituksen tuntimääräarviolla.

Markkinaoikeus katsoo, että hankinnan kohteen erityistä ammatillista osaamista vaativan luonteen huomioon ottaen hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa määritellä saamelais-kulttuurikeskuksen AV-suunnittelun projektinvetäjää koskevan vertailuperusteen yhdeksi osa-alueeksi projektinvetäjän henkilö-kohtaisen työsuorituksen tuntimääräarvion. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole ilmennyt seikkoja, joiden nojalla sanottua vertailuperusteen osaa olisi pidettävä syrjivänä.

Tarjousten vertailu

Hakija on esittänyt, että hankintayksikkö ei ollut ottanut tarjousvertailussa huomioon hakijan tarjouksessaan esittämän 11 referenssin lisäksi tarjouksen liitteenä ollutta laajempaa referenssiluetteloa.

AV-suunnittelun projektinvetäjän kokemusta on arvioitu tarjoajien tarjouslomakkeillaan esittämien referenssien perusteella.

Hakijan tarjouslomakkeessa on ollut referenssiluettelo, josta on ilmennyt projektinvetäjän 11 referenssikohdetta, joissa sanottu henkilö on ollut AV-suunnittelun projektipäällikkönä vuosina 2000–2008. Hakijan tarjoukseen on lisäksi liitetty yhtiön referenssiluettelo, josta ilmenee kymmeniä yhtiön referenssikohteita. Viimeksi mainituista ei ilmene, että tässä tapauksessa projektinvetäjäksi nimetty henkilö olisi ollut niissä projektipäällikkönä.

Decorat Oy:n tarjouksesta ilmenee, että sen projektipäälliköksi nimeämällä henkilöllä on ollut referensseinään kymmeniä kohteita, joissa sanottu henkilö on ollut AV-suunnittelun projektipäällikkönä.

Tältä osin tarjousten vertailussa hakija on saanut 4 pistettä ja Decorat Oy 4,5 pistettä. Hankintayksikkö on hankintapäätöksessään vertaillut suunnittelukohteiden määrää ja laatua. Ottaen huomioon tarjoajien esittämät referenssit ja sen, että tarjouspyynnössä vertailuperusteeksi on ilmoitettu projektinvetäjän kokemus eikä tarjoajayhtiön palveluksessa työskentelevien tai tarjoajan muu yleinen kokemus, markkinaoikeus katsoo, että tarjousten vertailua ei voida pitää virheellisenä eikä asiassa ole muutoinkaan ilmennyt, että vertailu olisi ollut epätasapuolinen tai syrjivä sanotulta osin.

Johtopäätös hankintamenettelystä

Markkinaoikeus katsoo edellä lausutun perusteella hankintayksikön menetelleen hankinnassaan hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä säädettyjen seuraamusten määrääminen.

Hankinta on pantu täytäntöön. Näin ollen hankintalain 76 §:ssä määrätyistä seuraamuksista voi tulla kyseeseen ainoastaan hyvitysmaksun määrääminen. Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua sellaisella asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintamenettely on edellä esitetyin tavoin ollut virheellistä, koska hankintayksikkö ei ollut antanut kaikille tarjoajille tarjousten laatimiseen vaikuttavia samoja tietoja.

Hankintamenettelyn virheellisyyden luonne huomioon ottaen on jälkikäteen vaikea arvioida, millaiseksi virheettömästi toteutettu tarjousmenettely ja tarjousten vertailu olisi muodostunut.

Edellä todetun, ja sen, että hakijan tarjous on ollut kallein, huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei voida riittävällä varmuudella todeta, että hakijalla olisi ollut hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole edellytyksiä. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Ottaen huomioon asian lopputulos ja hankintayksikön virheellinen menettely olisi kohtuutonta, mikäli hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut, joiden määrää on pidettävä kohtuullisena.

Hakija on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihin sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Hankintayksikön vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta on hylättävä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Insinööritoimisto Akukon Oy:n hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Senaatti-kiinteistöt korvaamaan Insinööritoimisto Akukon Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.120 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää Senaatti-kiinteistöjen oikeudenkäyntikulu-vaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Antti Vuori-Karvia.