Market Court dismisses procurement bid protest due to insufficient justification for winner selection despite procedural flaws.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy on pyytänyt 27.2.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia vesikalusteiden uusimis- ja huoltotöistä. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut kuusi tarjousta.

Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy:n hallitus on 11.6.2009 tekemällään päätöksellä valinnut urakan toteuttajaksi Puromäki-Yhtiöt Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 305.000 euroa.

Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy on 10.7.2009 ilmoittanut markkinaoikeudelle sitoutuvansa siihen, ettei se pane hankintapäätöstä täytäntöön markkinaoikeuskäsittelyn aikana.

HAKEMUS

EKOVETO PALVELUT OY on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy:n hallituksen 11.6.2009 tekemän hankintapäätöksen vesikalusteiden uusimis- ja huoltotöitä koskevan urakan toteuttajan valinnasta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 50.000 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 10.321,20 eurolla.

Voittanut tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska sen tarjoukseen liitetty verovelkatodistus on ollut tarjouspyynnössä sallittua enintään kahta kuukautta vanhempi. Tarjouspyynnössä on yksiselitteisesti edellytetty, että työnantajavelvoitteita koskevat selvitykset eivät saa olla kahta kuukautta vanhempia. Voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut hylätä tarjouspyynnön vastaisena.

Hankintapäätös on perusteltu puutteellisesti, eikä hankintapäätöksestä ilmene, mihin seikkoihin tarjoajien saamat pisteet ja niiden väliset piste-erot perustuvat. Hankintapäätöksen liitteenä olleesta tarjousten vertailutaulukosta ilmenevät vain tarjoajien saamat pisteet ilman selvitystä pisteiden perusteena olleista seikoista.

Hakijan käsityksen mukaan vertailua ei ole voitu tehdä asianmukaisesti, koska hakijan kokemus ja hakijan käytössä olevat vedensäästöä edistävät menetelmät huomioon ottaen hakijan tarjous on ollut tarjouksista kokonaistaloudellisesti edullisin.

Hakija on avustanut hankintayksikköä hankinnan valmistelussa, mistä on aiheutunut hakijalle huomattavasti työtä. Koska oikeudenkäynti on johtunut hankintayksikön virheestä, hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut.

VASTINE

Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.240 eurolla korkoineen.

Voittaneen tarjouksen liitteenä on ollut 13.1.2009 päivätty verovelkatodistus, joka on ollut tarjouspyynnössä edellytettyä kahta kuukautta vanhempi. Tarjousten avaamisen jälkeen hankintayksikkö on pyytänyt voittanutta tarjoajaa toimittamaan hankintayksikölle uuden todistuksen. Voittanut tarjoaja on toimittanut hankintayksikölle 8.5.2009 uuden todistuksen, josta on ilmennyt, että voittaneella tarjoajalla on ollut verovelkaa koskeva maksusuunnitelma verottajan kanssa. Tarjouspyynnön mukaan tämä on ollut riittävä selvitys soveltuvuusehtojen täyttämiseksi, joten voittanut tarjoaja on täyttänyt tarjoajille tarjouspyynnössä asetetut soveltuvuusehdot. Voittanut tarjoaja on sittemmin vielä toimittanut hankintayksikölle uuden verovelkatodistuksen, josta on ilmennyt, että kaikki verovelat on maksettu.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti pyytäessään voittanutta tarjoajaa täydentämään tarjoustaan uudella verovelkatodistuksella ja ottaessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen mukaan tarjousten vertailuun. Voittaneen tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta tällä perusteella olisi ollut hankintasäännöksissä edellytetyn suhteellisuusperiaatteen vastaista. Hankintayksikkö olisi harkintavaltansa puitteissa voinut hyväksyä voittaneen tarjoajan tarjouskilpailuun myös tarjouksen liitteenä olleen alkuperäisen verovelkatodistuksen perusteella.

Hankintapäätöksen pisteytyksen perustelut ovat jääneet hankintapäätökseen kirjaamatta. Oikeuskäytännön mukaan hankintayksiköllä on kuitenkin mahdollisuus esittää hankintapäätöksen sanalliset perustelut myös markkinaoikeudessa. Perusteluista ilmenevät pisteytyksen perustelut hakijan ja voittaneen tarjouksen osalta kaikkien tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden suhteen.

Hakija on saanut vertailussa yhteensä 83 laatupistettä ja voittanut tarjoaja 78 laatupistettä. Koska hinnan merkitys on ollut tarjouskilpailussa keskeinen, hakija on hävinnyt tarjouskilpailun korkeammista laatupisteistä huolimatta. Vaikka hakija olisi saanut täydet pisteet vertailuhinnan laskennan kannalta keskeisten laatuperusteiden 1.4 ja 2.2 osalta, hakija olisi silti hävinnyt tarjouskilpailun korkeamman hintansa vuoksi.

LAUSUNTO

Puromäki-Yhtiöt Oy on lausunnossaan vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Puromäki-Yhtiöt Oy:n tarjous on ollut kaikilta osin tarjouspyynnön mukainen. Yhtiöllä on ollut verottajan kanssa verovelkoja koskeva maksusuunnitelma, jota koskeva selvitys on toimitettu hankintayksikölle.

Tarjousten vertailu on suoritettu asianmukaisesti. Puromäki-Yhtiöt Oy:n tarjous on ollut tarjouksista kokonaistaloudellisesti edullisin, minkä perusteella se on tullut valita tarjouskilpailun voittajaksi.

VASTASELITYS

Hakija on vastaselityksessään esittänyt muun ohella, että voittaneeseen tarjoukseen liitetystä verovelkatodistuksesta ilmenee, että voittaneen tarjoajan rekisteröinti ennakkoperintärekisterissä on ollut voimassa vain 28.2.2009 saakka, kun tarjousten jättämisen määräaika on päättynyt vasta tämän jälkeen. Kun voittaneen tarjoajan rekisteröinti ennakkoperintärekisteriin on päättynyt ennen tarjousten jättämisen määräaikaa, se ei ole täyttänyt tarjouspyynnön vaatimuksia myöskään ennakkoperintärekisteriin kuulumisen osalta.

Voittaneesta tarjouksesta ilmenee myös, että se on toimittanut paloturvallisuuskoulutusta koskevan todistuksen, työturvallisuuskortin täydennyskoulutusta koskevan todistuksen sekä hanojen huoltokurssia koskevan todistuksen hankintayksikölle vasta tarjousten jättämisen määräajan jälkeen. Menettely on loukannut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Hankintayksikön markkinaoikeudelle toimittamat tarjousten pisteytystä koskevat perustelut eivät täytä hankintasäännöksissä asetettuja vaatimuksia. Perustelut ovat ylimalkaisia, eikä niistä ilmene vieläkään kaikkien vertailuperusteiden osalta, mihin seikkoihin tarjousten väliset piste-erot perustuvat. Siltä osin kun perusteluissa on eritelty pisteytyksen perusteena olleita seikkoja, esitetyt seikat ovat virheellisiä.

Voittanut tarjoaja on saanut kaikista muista laadullisista vertailuperusteista paitsi alihankintaa koskevasta vertailuperusteesta 1.5 liian korkeat pisteet, mikä on syrjinyt hakijaa. Voittaneen tarjoajan olisi tullut sen tarjouksen perusteella saada vertailuperusteista 1.1 (Selvitys yrityksestä tai työyhteenliittymästä) ja 1.2 (Tarjouksen antajan referenssit ja palaute) nolla pistettä, vertailuperusteesta 1.3 (Henkilöstö) puolet vähemmän pisteitä eli kuusi pistettä, vertailuperusteesta 1.4 (Käytettävät tekniset menetelmät, tekniset toteutukset) nolla pistettä, vertailuperusteesta 2.1 (Toimintasuunnittelu, ympäristöasiat ja tiedottaminen) kuusi pistettä vähemmän eli kaksi pistettä sekä vertailuperusteesta 2.2 (Yleinen laadun varmistus) nolla pistettä. Hakijan olisi puolestaan tullut saada näistä vertailuperusteista annettua korkeammat pisteet ja täydet pisteet ainakin vertailuperusteista 1.4 ja 2.2. Hakijan pisteitä on näiden vertailuperusteiden osalta vähennetty virheellisin perustein.

Koska voittaneesta tarjouksesta on puuttunut edellä todetut seikat, sen tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Tarjoukset eivät olleet hinnaltaan vertailukelpoisia, koska voittaneesta tarjouksesta ovat puuttuneet edellä todetut kustannuserät.

Virheettömässä menettelyssä voittanut tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle tarjouspyynnön vastaisena, jolloin hakija olisi voittanut tarjouskilpailun. Virheettömässä menettelyssä voittanut tarjoaja olisi myös saanut alle 70 laatupistettä, jolloin tarjous olisi tarjouspyynnön ehtojen mukaan suljettu tarjouskilpailusta eikä sen hintakuorta olisi lainkaan avattu. Hakija olisi puolestaan saanut vertailussa korkeammat pisteet ja se olisi voittanut tarjouskilpailun. Hakijalla on ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hakijan vaatima hyvitysmaksun määrä on kohtuullinen ja alittaa selvästi hakijalle aiheutuneen vahingon. Hankintayksikkö on joka tapauksessa velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut, koska hakemuksen tekeminen on ollut perusteltua hakijan käytössä hakemuksen jättämishetkellä olleiden tietojen perusteella.

LISÄVASTINE

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen, jossa se on esittänyt muun ohella, että voittanut on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset myös ennakkoperintärekisteriin kuulumisen osalta.

Muut hakijan viittaamat todistukset voittanut tarjoaja on toimittanut hankintayksikölle vapaaehtoisesti, eikä niillä ole ollut merkitystä hankintapäätöstä tehtäessä. Vakiopaineventtiilien osalta tarjouspyynnössä ei puolestaan ole ollut mainintaa siitä, että ne vaihdettaisiin urakan yhteydessä. Venttiilit eivät ole kuuluneet hankinnan kohteeseen, eikä niiden puuttumisella ole ollut kustannusvaikutusta voittaneen tarjoajan tarjouksen hintaan.

Voittanut tarjous on täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset myös hanojen säätämisen osalta. Voittaneessa tarjouksessa on selvitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman mukainen vedensäätömenetelmä, joka on taannut tarjouspyynnön mukaisen lopputuloksen. Sulun vaihdot eivät ole tarjouspyynnön mukaan kuuluneet urakkaan, joten niiden puuttumisella voittaneesta tarjouksesta ei ole ollut merkitystä voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden kannalta. Voittanut tarjoaja on antanut tältä osin erillisen yksikköhintaisen tarjouksen, koska se on olettanut kyseisen työn olevan tarpeellinen. Myöskään vialliset linja- ja kalustesulut eivät ole kuuluneet urakkaan, joten niiden puuttumisella ei ole ollut kustannusvaikutusta voittaneen tarjouksen hintaan.

Voittanut tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen myöskään vikaraporttien osalta. Voittaneen tarjouksen sivulla 4 ollut maininta urakan poikkeustapauksista on koskenut urakkaan kuulumattomia töitä, joilla ei ole ollut merkitystä hankintapäätöstä tehtäessä. Tarjouspyynnössä ei ole puolestaan edellytetty tarjoajan vastaavan muiden kuin tarjoajan itsensä tekemistä asennuksista. Voittanut tarjous on siten myös tältä osin täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset.

Hakijan vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta on joka tapauksessa perusteeton. Hakija on osallistunut tarjouskilpailun valmisteluun ja se on siten ollut itse myötävaikuttamassa mahdollisesti todettavien virheiden syntymiseen. Hankintayksikkö on luottanut hankinnan valmistelussa hakijan asiantuntemukseen.

LISÄLAUSUNTO

Puromäki-Yhtiöt Oy on antanut lisälausunnon, jossa se on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi Puromäki-Yhtiöt Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan Puromäki-Yhtiöt Oy:n arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 5.124 eurolla korkoineen.

Hakija on laatinut asiassa tarjouspyynnön, toiminta- ja laatusuunnitelmamallin, urakkaohjelman sekä työselityksen. Hakija on siten osallistunut keskeisesti hankinnan valmisteluun, jolloin hakijalla on myös ollut tiedossaan sellaista hankintaan liittyvää tietoa, jota muilla tarjoajilla ei ole ollut. Osallistumalla tarjouskilpailun valmisteluun hakija on saanut itselleen muita tarjoajia paremman aseman tarjouksen tekemiseen. Hakijan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta jo sillä perusteella, että se on osallistunut tarjouskilpailun valmisteluun.

Hakijalla on ollut tiedossaan sellaisia hankintaan liittyviä seikkoja, jotka eivät ole ilmenneet tarjouspyyntöasiakirjoista ja jotka eivät siten ole olleet muiden tarjoajien tiedossa.

Hakijan väitteet Puromäki-Yhtiöt Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudesta ovat perusteettomia. Puromäki-Yhtiöt Oy:n tarjous on ollut kaikilta osin tarjouspyynnön mukainen. Myös tarjousten pisteytys on suoritettu Puromäki-Yhtiöt Oy:n osalta asianmukaisesti.

LISÄVASTASELITYS

Hakija on antanut lisävastaselityksen, jossa se on esittänyt muun ohella, että hakija ei ole laatinut tarjouskilpailun pohjana ollutta tarjouspyyntöä. Hankintalain vaatimusten mukaisen tarjouspyynnön on laatinut toinen konsultti ja hakija on ainoastaan muokannut sitä vesikalustekilpailutukseen sopivaksi. Tarjouspyynnöstä hakija on laatinut kokonaan itse vain varaosaluettelon. Hakijalla ei ole ollut tiedossaan sellaista tietoa, jota ei ole annettu muille tarjoajille.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Voittaneen tarjoajan soveltuvuus

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 71 §:n mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Tarjouskilpailusta tulee pykälän 2 momentin mukaan sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan pykälän mukaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista lain 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 56 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokkaita tai tarjoajia täydentämään tai täsmentämään soveltuvuutta koskevia selvityksiä ja muita asiakirjoja. Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 100) mukaan hankintayksikkö voi hankkia soveltuvuuteen liittyviä selvityksiä myös viran puolesta.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan on tullut liittää tarjoukseensa todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus taikka selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty. Lisäksi tarjoukseen on tullut liittää selvitys siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintärekisteriin. Selvitykset eivät ole saaneet olla kahta kuukautta vanhempia.

Voittaneen tarjoajan tarjoukseen on sisältynyt 13.1.2009 päivätty todistus verojen maksamisesta. Hankintayksikkö on tarjousten jättämisen määräajan jälkeen pyytänyt voittanutta tarjoajaa toimittamaan hankintayksikölle uuden todistuksen. Uudesta selvityksestä on ilmennyt, että voittaneella tarjoajalla on ollut veroveloistaan maksusuunnitelma verottajan kanssa. Voittanut tarjoaja on sittemmin toimittanut hankintayksikölle vielä uuden selvityksen, josta on ilmennyt, että kaikki verovelat on maksettu.

Voittaneeseen tarjoukseen liitetystä verovelkatodistuksesta on ilmennyt, että voittanut tarjoaja on ollut merkittynä ennakkoperintärekisteriin. Ennakkoperintärekisterimerkintä on ollut voimassa 28.2.2009 saakka.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjoukseen sisältynyt todistus verojen maksamisesta on sinänsä ollut tarjouksen jättämishetkellä tarjouspyynnössä edellytettyä kahta kuukautta vanhempi. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että hankintayksikkö on voinut pyytää voittanutta tarjoajaa toimittamaan lisäselvitystä, jonka perusteella on voitu todeta voittaneen tarjoajan täyttävän soveltuvuusvaatimuksen tältä osin.

Merkintä ennakkoperintärekisteriin on aina voimassa määräajaksi. Voittanut tarjoaja on tarjousten jättämisen määräaikana ollut merkittynä ennakkoperintärekisteriin. Voittanut tarjoaja on siten myös tältä osin täyttänyt tarjoajille asetetut soveltuvuusvaatimukset.

Hankintayksikkö ei näin ollen ole menetellyt voittaneen tarjoajan soveltuvuuden arvioinnissa hankintasäännösten vastaisesti.

Voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa hankintalain 2 §:n 1 momentin vastaisesti.

Tarjouspyynnön liitteenä olevassa urakkaohjelmassa on edellytetty, että töihin osallistuvilla henkilöillä on LVI-koulutus, minkä lisäksi toiminta- ja laatusuunnitelmamallissa on pyydetty selvittämään henkilöstön koulutustasoa ja työturvallisuuskoulutuksen toteutustapaa. Voittaneen tarjoajan tarjouksesta on ilmennyt, että sekä töiden vastuuhenkilö että muut asentajat ovat olleet LVI-koulutettuja ja että laitevalmistajan kurssit uusista tuotteista on käyty. Tarjouksesta on myös ilmennyt, että turvallisuuskoulutus on toteutettu lakien ja ohjeiden mukaisesti.

Edellä todettuun nähden markkinaoikeus katsoo voittaneen tarjoajan tarjouksen täyttäneen tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset koulutusvaatimusten osalta. Voittaneen tarjoajan hankintayksikölle jälkikäteen toimittamien todistusten ei ole katsottava vaikuttaneen voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuteen.

Hakija on esittänyt, että voittaneesta tarjouksesta on puuttunut useita hankinnan kohteeseen kuuluneita seikkoja, joilla on ollut vaikutusta tarjouksen hintaan. Näiden väitteiden osalta markkinaoikeus toteaa seuraavan.

Hankinnan kohteeseen kuuluvat kiinteistöt on esitelty tarjouslomakkeella, jolla tarjous on tarjouspyynnön mukaan tullut antaa. Urakan sisältöä on täsmennetty tarjouspyyntöön sisältyneissä urakkaohjelmassa ja työselityksessä. Työselityksen liitteenä on ollut myös hankintaan kuuluneita varaosia koskeva luettelo.

Työselityksessä ei ole ollut mainintaa siitä, että vakiopaineventtiilit olisi tarkoitus vaihtaa urakan yhteydessä. Vakiopaineventtiilit eivät ole myöskään sisältyneet työselityksen liitteenä olleeseen varaosaluetteloon. Kun vakiopaineventtiilit eivät ole kuuluneet urakkaan, kyseisten venttiilien puuttumisella voittaneesta tarjouksesta ei ole ollut merkitystä voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden kannalta.

Työselityksessä on wc-istuimien osalta todettu, että istuimien toimintamekanismit huolletaan ja vaihdetaan liitteenä olevan varaosalistan mukaan. Sen lisäksi tarkistetaan, että wc-istuimet eivät vuoda ja istuimet laitetaan toimimaan vettä säästäen. Työselityksen liitteenä olleessa varaosalistassa on wc-istuimien osalta mainittu varaosina vain sulkulevy sekä kaksi sulkijankumia. Wc-istuimien tuloveden sulkujen vaihdosta ei tarjouspyynnössä ole ollut mainintaa. Hankintayksikön mukaan sulun vaihdot eivät ole sisältyneet urakkaan. Voittaneeseen tarjoukseen sisältyneessä lisäselvityksessä on annettu tosiasiallisesti hankinnan kohteeseen kuulumaton erillistarjous wc-istuimien tuloveden sulun vaihdoista.

Työselityksessä on lisäksi edellytetty, että vesijohtoverkoston mahdolliset vuodot selvitetään urakkasuorituksen jälkeen vuotomittauksilla työselityksessä kuvatulla tavalla. Voittaneessa tarjouksessa on kuvattu vuotomittausmenetelmät, jotka on ollut katsottava kuuluneeksi tarjouksen hintaan. Ottaen huomioon edellä todetun markkinaoikeus katsoo, ettei voittanut tarjous ole näiltä osin ollut tarjouspyynnön vastainen.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneessa tarjouksessa on selvitetty sen tarjoama vedensäästömenetelmä, jota käytettäessä tarjouspyynnön mukainen lopputulos on tarjouksen mukaan ollut saavutettavissa vain alimpien kerrosten hanat säätämällä. Tarjouksen mukaan menetelmä on ollut viranomaismääräysten mukainen. Ottaen huomioon tarjouspyynnön tältä osin rajoittamaton luonne, markkinaoikeus katsoo hankintayksikön voineen todeta voittaneen tarjoajan menetelmän tarjouspyynnön mukaiseksi.

Tarjouspyynnössä ei ole ollut vaatimusta siitä, että tarjoajan tulisi vastata myös muista kuin omista asennuksistaan. Näin ollen voittaneessa tarjouksessa tältä osin olleella maininnalla siitä, että se vastaa vain omista asennuksistaan, ei ole ollut merkitystä voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden kannalta.

Työselityksen mukaan urakoitsijan on tullut kirjata ylös havaitsemansa laitteiden tai rakenteiden viat, vaikka ne eivät ole suoranaisesti liittyneet urakkasuoritukseen. Havaituista vioista on työselityksen mukaan tullut laatia raportit kirjallisena ja tiedostomuodossa.

Voittaneessa tarjouksessa on yleisen laadun varmistuksen ja vikojen paikantamisen käsittelyn yhteydessä todettu, että dokumentointi tehdään työsuunnitelmien mukaisesti. Tarjouksessa on myös kuvattu toimintapa, jota noudatetaan poikkeustapausten havaitsemisen yhteydessä. Markkinaoikeus katsoo, ettei voittaneen tarjoajan tarjouksessaan poikkeustapauksiin liittyvistä toimintatavoista antama selvitys ole merkinnyt poikkeamaa tarjouspyynnön mukaisesta vikaraportoinnista.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei voittaneen tarjoajan tarjousta ole tullut pitää hakijan esittämin tavoin tarjouspyynnön vastaisena. Hankintayksikkö ei ole siten menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut kyseistä tarjousta tarjouskilpailusta.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätöksen perusteleminen

Hakija on esittänyt, että tarjousten vertailu on ollut virheellinen kaikkien muiden vertailuperusteiden paitsi alihankintaa koskevan vertailuperusteen 1.5 osalta. Hakija on lisäksi katsonut hankintapäätöksen olleen puutteellisesti perusteltu.

Hankintalain 72 §:n mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Hankintalain 73 §:n mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 106 ja 117) mukaan päätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten valintaperusteet ja niiden soveltamistapa. Tarjouksia on verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava perusteiden soveltaminen tarjoukseen. Tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta, ja tarjousvertailusta on ilmettävä, mihin annetut piste-erot perustuvat.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Vertailuun ovat tarjouspyynnön mukaan vaikuttaneet sekä tarjouspyynnössä yksilöidyt laatutekijät että tarjouksen hinta. Toimintaa ja laatua koskeviksi vertailuperusteiksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu seuraavat tekijät ja painoarvot:

Vertailuperuste Painoarvo

1.1 Selvitys yrityksestä tai yhteenliittymästä 10

1.2 Tarjouksen antajan referenssit ja palaute 15

1.3 Henkilöstö 15

1.4 Käytettävät menetelmät, tekninen toteutus 25

1.5 Alihankkijat ja niiden vastuut ja valintamenettely 5

2.1 Toiminnan suunnittelu, ympäristöasiat ja tiedottaminen 10

2.2 Yleinen laadun varmistus 20

Yllä mainittuja laadullisia vertailuperusteita on täsmennetty tarjouspyyntöön sisältyneessä toiminta- ja laatusuunnitelmallissa, jossa on kunkin vertailuperusteen osalta selvitetty, mitä seikkoja tarjoajan on tullut tarjouksessaan kuvata ja mitä seikkoja vertailuperusteiden alla on ollut tarkoitus ottaa huomioon.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen on tullut saada vähintään 70 pistettä edellä mainituista laatua koskevista vertailuperusteista päästäkseen tarjousten lopulliseen vertailuun. Mikäli tarjoajan pisteet ovat alittaneet vaaditut 70 pistettä, tarjoajan hintakuorta ei tarjouspyynnön mukaan avata ja tarjous hylätään.

Tarjousten lopullisen vertailun osalta tarjouspyynnössä on kuvattu taulukko, jonka mukaisella kertoimella tarjouksen hinta on kerrottu. Alimman vertailuhinnan saanut tarjous on tarjouspyynnön mukaan valittu tarjouskilpailun voittajaksi. Mainittu kerroin hinnalle on muodostunut vertailuperusteista 1.4 (Käytettävät menetelmät, tekninen toteutus) ja 2.2. (Yleinen laadun varmistus) saaduista pisteistä tarjouspyynnössä kuvatun taulukon mukaisesti. Tarjouksen valinnan kannalta ratkaisevia ovat siten olleet vertailuperusteista 1.4 ja 2.2 saadut pisteet. Muilla laatua koskevilla vertailuperusteilla on ollut merkitystä vain mainittujen 70 laatupisteen täyttymisen kannalta.

Tarjoajille toimitetussa, 18.6.2009 päivätyssä ilmoituksessa hankintapäätöksen lopputuloksesta on kerrottu valitun tarjoajan nimi ja tarjouksen hinta. Ilmoitukseen on sisältynyt tarjousten vertailutaulukko, josta ovat ilmenneet kunkin tarjoajan saamat pisteet vertailuperusteittain, tarjouksen hinta sekä yllä mainitulla kertoimella laskettu vertailuhinta. Taulukko ei ole sisältänyt sanallisia perusteluja pisteytyksen perusteista. Taulukosta ilmenee hakijan ja voittaneen tarjoajan saaneen vertailussa seuraavat pisteet:

Voittanut Hakija

Tarjouksen antajan taustatiedot

ja resurssit

1.1 Selvitys yrityksestä tai

yhteenliittymästä 6 7

1.2 Tarjouksen antajan referenssit

ja palaute 12 12

1.3 Henkilöstö 12 12

1.4 Käytettävät menetelmät,

tekninen toteutus 20 23

1.5 Alihankkijat ja niiden

vastuut ja valintamenettely 5 5

Toiminnan suunnittelu, urakan

toteutus ja laadunvarmistus

2.1 Toiminnan suunnittelu,

ympäristöasiat ja tiedottaminen 8 9

2.2 Yleinen laadun varmistus 15 15

Laatupisteet yhteensä 78 83

Tarjouksen hinta 198.000 219.710

Kerroin 1,067 1,0469

Tarjouksen vertailuhinta 211.266 230.014

Markkinaoikeus katsoo, että tarjoajille toimitettu hankintapäätös on ollut perusteluiltaan puutteellinen, koska siitä ei ole ilmennyt, mihin seikkoihin tarjoajille annetut pisteet ovat perustuneet. Hankintayksikkö on siten menetellyt hankintapäätöstä perustellessaan hankintasäännösten vastaisesti. Hankintayksikkö on kuitenkin täsmentänyt hankintapäätöksensä perusteita markkinaoikeudessa. Markkinaoikeudessa esitetty selvitys huomioon ottaen asiassa on edellytykset arvioida hankintayksikön suorittamaa tarjousten vertailua tarjouspyynnössä vertailuperusteista esitetyn perusteella seuraavalla tavalla.

Vertailuperuste 1.1: Selvitys yrityksestä tai yhteenliittymästä

Vertailuperusteen osalta on tullut esittää kuvaus yrityksen rakenteesta, toimialasta, liikevaihdosta ja muista yritystä yleisesti esittävistä tunnusluvuista. Lisäksi on tullut selvittää yrityksen yleiset toiminta- tai laatusuunnitelmat, laatupolitiikka sekä näihin liittyvä auditointi ja hyväksymistilanne. Mikäli tarjoajana on ollut työyhteenliittymä, sen osalta on tullut esittää myös yhteenliittymän osakkaiden kuvaukset, joista on esitetty yhteenveto.

Hankintayksikön markkinaoikeudelle toimittamassa pisteytyksen perusteluja koskevassa asiakirjassa on voittaneen tarjoajan osalta ilmoitettu, että yrityksellä ei ole auditoitua laatujärjestelmää. Hakijan osalta pisteytyksen perusteluiksi on ilmoitettu, että laatujärjestelmä on ollut vuodelta 2003 ja että laatujärjestelmän väliarviointi puuttuu.

Hakija on pitänyt pisteytystä virheellisenä muun ohella, koska voittaneella tarjoajalla ei sen mukaan ole ollut lainkaan laatujärjestelmää ja koska hakijan osalta perusteluissa mainituilla seikoilla ei ole ollut merkitystä vertailuperusteen arvioinnin kannalta. Hakijan mukaan sen olisi tullut saada vertailuperusteesta enemmän pisteitä, koska se on tehnyt tutkimustyötä useiden tuotteiden saralla. Hakija on lisäksi viitannut muun ohella siihen, että voittanut tarjoaja ei ole kuulunut ennakkoperintärekisteriin, sillä on ollut maksamattomia veroja, sen tarjouksesta ovat puuttuneet asentajien nimet ja työkokemus, ja kuvaus organisaatiosta on ollut puutteellinen.

Hankintayksikkö on lisävastineessaan tuonut esiin, että voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut tarjouspyynnössä ilmoitetut tunnusluvut ja että sen tarjouksesta on ilmennyt, että se noudattaa Motiva-laatujärjestelmää. Henkilökunnan määrän, tuotteiden tutkimisen ja veroasioiden osalta hankintayksikkö on todennut, ettei vertailuperusteen alla ole pyydetty selvittämään mainittuja seikkoja.

Markkinaoikeus toteaa, että molemmat tarjoajat ovat tuoneet tarjouksissaan pääpiirteissään esiin tarjouspyynnössä kyseisen vertailuperusteen osalta pyydetyt seikat. Pisteytyksen perustelut ovat sinänsä olleet suppeat, mutta ne ovat kuitenkin yksilöineet joitakin laatueroja tarjoajien välillä kyseisen vertailuperusteen suhteen.

Hakijan viittaamien muiden seikkojen osalta markkinaoikeus toteaa, ettei vertailuperusteen alla ole ilmoitettu otettavaksi huomioon tuotteiden tutkimista, ennakkoperintärekisteriin kuulumista ja verovelkatilannetta taikka pyydetty tarjoajia yksilöimään muun ohella asentajiensa nimiä. Ennakkoperintärekisteriin kuulumisen ja verovelkojen osalta markkinaoikeus viittaa myös edellä tarjoajien soveltuvuuden yhteydessä lausumaansa. Mainituilla muilla seikoilla ei ole voinut olla merkitystä vertailuperusteen arvioinnissa, koska niitä ei ole tuotu esiin tarjouspyynnössä huomioon otettavina tekijöinä.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut pisteyttää hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset suorittamallaan tavalla.

Vertailuperuste 1.2: Tarjouksen antajan referenssit ja palaute

Pisteytyksen perusteluja koskevassa asiakirjassa voittaneen tarjoajan pisteytystä on perusteltu siten, että tarjouksessa ei ole ollut mukana vedensäästöön liittyviä dokumentteja eli investoinnin kattavuuslaskelmia. Hakijan osalta pisteytyksen perusteluiksi on puolestaan ilmoitettu, että referensseistä ovat puuttuneet tilaajien yhteystiedot ja palaute. Referenssilistaan on kirjattu vain taloyhtiöiden nimiä, ilman yhteystietoja ja osoitteita.

Hakija on katsonut pisteytyksen olleen sen osalta virheellinen, koska tarjouspyynnössä ei ole pyydetty ilmoittamaan referenssien yhteystietoja, jotka osittain ovat kuitenkin ilmenneet hakijan tarjouksesta. Voittaneen tarjoajan tarjouksen osalta pisteytys on hakijan mukaan ollut virheellinen puolestaan sen vuoksi, että myöskään voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole ilmoitettu referenssikohteiden yhteystietoja, minkä lisäksi sen tarjouksessa ilmoitettujen referenssikohteiden osalta ei ole ilmoitettu referenssikohteissa tehdyn työn päätoimialaa. Referenssikohteissa käytetyt kalusteet on myös toteutettu eri tekniikoin kuin tarjouspyynnön mukaan on ollut tarkoitus ja saavutetut säästöt euroissa ja litroissa ovat puuttuneet tarjouksesta. Kappalemäärät tarjouspyynnössä tarkoitetuista töistä ovat tarjouksesta hakijan mukaan myös puuttuneet, minkä lisäksi tarjouksesta on puuttunut vakiopaineventtiili, jonka toimintaan vedensäästömenetelmä on keskeisesti perustunut.

Hankintayksikkö on lisävastineessaan todennut, että voittanut tarjoaja on selvittänyt tarjouksessaan kyseisen vertailuperusteen osalta vaaditut tekijät. Myös vedensäästömenetelmiä on tarjouksessa kuvattu viitaten useisiin tuhansiin vastaaviin työsuorituksiin. Voittaneen tarjoajan referensseissä on viitattu yleisesti kattavaan kokemukseen lvi-alan töistä ja tarjouksessa on ilmoitettu, että urakoitsija on tehnyt tuhansia sekoittaja- ja wc-istuinhuoltoja. Tarjouksessa on säästökokemuksen osalta ollut viittaus Suomen rakentamismääräyksiin. Referenssikohteiden kalusteilla, Oras-kurssin suorittamisen ajankohdalla tai muilla hakijan esittämillä seikoilla ei puolestaan ole ollut merkitystä vertailuperusteen arvioinnin kannalta. Vakiopaineventtiili ei ole puolestaan sisältynyt jo edellä todetuin tavoin urakkaan, minkä vuoksi sen puuttumisella ei ole ollut hakijan esittämin tavoin merkitystä.

Markkinaoikeus toteaa, että pisteytyksen perusteluja koskevassa asiakirjassa esitetyt perusteet pisteytykselle ovat olleet varsin suppeat, mutta hankintayksikkö on lisävastineessaan täsmentänyt pisteytyksen perusteita. Markkinaoikeus toteaa, että tarjoukset ovat sisältäneet hankintayksikön lisävastineessa todetut seikat, joilla on ollut merkitystä vertailuperusteen arvioinnin kannalta.

Markkinaoikeus toteaa, että hakijan tarjous on tämän vertailuperusteen osalta ollut esitystavaltaan voittaneen tarjoajan tarjousta täsmällisempi. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että tarjoukset ovat esitystavan laajuudessa olleista eroista huolimatta olleet hankintayksikön harkintavallan puitteissa arvioitavissa kyseisen vertailuperusteen osalta samanarvoisiksi. Pisteytyksen perusteluja koskevassa asiakirjassa esitetty maininta referenssikohteiden yhteystietojen puuttumisesta ei ole ollut kyseisen vertailuperusteen arvioinnin kannalta merkityksellinen, koska tarjouspyynnössä ei ole pyydetty selvittämään referenssikohteiden yhteystietoja. Ottaen kuitenkin huomioon hankintayksikön lisävastineessa esitetty selvitys pisteytyksen perusteista, mainitulla seikalla ei ole katsottava olleen ratkaisevaa merkitystä vertailuperusteen arvioinnissa.

Tähän nähden ja edellä todetut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut pisteyttää tarjoukset tämän vertailuperusteen osalta siten, että hakija ja voittanut tarjoaja ovat saaneet vertailuperusteen osalta yhtä paljon pisteitä.

Vertailuperuste 1.3: Henkilöstö

Tarjouspyyntöön sisältyneessä toiminta- ja laatusuunnitelmamallissa on henkilöstöä koskevan vertailuperusteen osalta pyydetty tarjoajia sisällyttämään tarjoukseensa kuvaus yrityksen kyseisen urakan toteuttamiseen aikomasta omasta henkilöstöstä, sen koulutustasosta ja kokemuksesta alan töistä samoin kuin vastuut töiden toteuttamisessa sekä sijaisuudet. Tietoja on tarjouspyynnön mukaan tullut antaa urakan johdosta ja sen vastuista, työnjohdosta ja sen vastuista (LVI-työnjohtaja ja urakan laatuvastaava), työntekijöistä sekä aliurakoitsijoista. Näiden henkilöryhmien osalta on tarjouspyynnön mukaan tullut esittää määrät ja koulutustaso.

Hakija ja voittanut tarjoaja ovat molemmat saaneet kyseisestä vertailuperusteesta 12 pistettä. Vertailuperusteen maksimipistemäärä on ollut 15 pistettä.

Pisteytyksen perusteluja koskevassa asiakirjassa voittaneen tarjoajan pisteytystä on perusteltu sillä, että henkilöstön kokemusta vedensäästöön liittyvistä työsuoritteista ei ole kuvattu riittävän tarkasti. Hakijan osalta perusteluksi on puolestaan esitetty, että urakan laajuuteen nähden tarjottu organisaatio on arvioitu liian pieneksi, mikä on pudottanut hakijan pisteitä.

Hakija on katsonut vertailun olleen tämän vertailuperusteen osalta virheellinen, koska tarjouspyynnössä ei ole esitetty henkilöstön määrän osalta vähimmäisvaatimuksia. Hakija on tarjouksessaan sitoutunut tarjouspyynnön mukaisen urakan toteuttamiseen, joten pisteiden vähentäminen henkilöstön määrän perusteella on ollut virheellistä. Hakija on lisäksi tuonut esiin, että myöskään voittaneessa tarjouksessa ei ole ilmoitettu asentajien lukumäärää taikka heidän koulutustaan tai työkokemustaan. Tarjouksessa ei ole myöskään ilmoitettu urakan kokonaisaikataulua. Henkilöstön vedensäästöön liittyvää kokemusta ei ole kuvattu tarjouksessa lainkaan.

Hankintayksikkö on lisävastineessaan todennut, että voittanut tarjoaja on selvittänyt tarjouksessaan kyseisen vertailuperusteen osalta vaaditut tiedot sen henkilöstöstä, henkilöstön määrästä ja ammatillisesta pätevyydestä. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty tietoja työntekijöiden nimistä, erityiskoulutuksesta, henkilöstön työhön sitoutumisesta tai urakan kokonaisaikataulusta, joten mainituilla seikoilla ei ole merkitystä asian arvioinnin kannalta.

Markkinaoikeus toteaa, että hakija on tarjonnut urakan toteuttajaksi kahta henkilöä, minkä lisäksi tarjouksessa on todettu tarjoajan palkkaavan yhden asentajan, mikäli tarjous johtaa tilaukseen. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut urakkaa toteuttavaksi henkilömääräksi neljä–kuusi henkilöä tilanteesta riippuen. Molemmat tarjoajat ovat selvittäneet tarjouksissaan työntekijöittensä ammattitaitoa ja kokemusta, mistä on ilmennyt molempien tarjoajien työntekijöiden olevan työhön koulutettuja ja päteviä. Hakijan osalta mainittu selvitys on ollut jossain määrin täsmällisempi kuin voittaneen tarjoajan, mikä on pisteytyksen perusteluita koskevassa asiakirjassa todetuin tavoin koskenut myös muun ohella henkilöstön kokemusta vedensäästöön liittyvistä menetelmistä.

Markkinaoikeus toteaa, että molemmissa tarjouksissa on ilmennyt kyseisen vertailuperusteen osalta joitakin puutteita, jotka on yksilöity pisteytyksen perusteluja koskevassa asiakirjassa. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut arvioida hakijan tarjoaman henkilöstön määrän urakan laajuuteen nähden liian pieneksi. Hankintayksikkö on voinut pisteyttää hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset myös tämän vertailuperusteen osalta suorittamallaan tavalla.

Vertailuperuste 1.4: Käytettävät menetelmät, tekninen toteutus

Tarjouspyyntöön sisältyneessä toiminta- ja laatusuunnitelmamallissa vertailuperustetta on täsmennetty siten, että sillä on tarkoitettu käytettäviä teknisiä menetelmiä sekä teknistä toteutusta vedensäästömenetelmistä. Tarjoajia on pyydetty selvittämään tarjoajan kokemus (kappalemäärät) ja tekninen selvitys vuotomittausmenetelmistä, käytetyistä vedensäästömenetelmistä (patentit, tutkimukset ja muut tutkielmat) sekä kuvaus sähköisestä raportista ja sen sisällöstä. Lisäksi tarjouspyynnössä on tältä osin pyydetty selvitystä käytettävistä työkaluista ja apuvälineistä.

Hakija on saanut tästä vertailuperusteesta 23 pistettä ja voittanut tarjoaja 20 pistettä. Vertailuperusteen maksimipistemäärä on ollut 25 pistettä.

Pisteytyksen perusteluja koskevassa asiakirjassa pisteytystä on voittaneen tarjoajan osalta perusteltu siten, että tarjotut vedensäästöön liittyvät toimenpiteet ovat perustuneet rakentamismääräyskokoelman D1-menetelmiin (Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot / Määräykset ja ohjeet). Perusteluissa on lisäksi todettu, että voittaneen tarjoajan innovaatio on liittynyt lähinnä päätelaitteiden säätömahdollisuuksiin ja paineenrajoitukseen, minkä lisäksi perusteluissa on lisäksi todettu, että tarjouksessa kuvattu vuotomittausmenetelmä on arvioitu urakan luonteeseen nähden riittäväksi. Sähköinen raportointi on puolestaan perustelujen mukaan arvioitu puutteellisemmaksi. Työkalut ja apuvälineet on perustelujen mukaan arvioitu riittävän tasoisiksi.

Hakijan osalta pisteytyksen perusteluja koskevassa asiakirjassa on todettu, että vedensäästöön liittyvien teknisten menetelmien kuvaus on yksilöity tarjouksessa hyvin. Perusteluissa on lisäksi todettu, että wc:n huuhtelusäiliön huuhtelumäärä (litra/kerta) on oletettu liian pieneksi ja että liian pieni huuhtelumäärä saattaa aiheuttaa viemäritukoksia. Tekniset menetelmät, sähköinen raportointi, työkalut ja apuvälineet on perusteluissa todettu hakijan osalta riittäviksi.

Hakija on katsonut, että sillä olleet patentit ja hyödyllisyysmallit sekä tehdyt tutkimukset ovat olleet muihin tarjouksiin nähden ylivertaisia. Hakijan mukaan pisteiden vähentäminen hakijalta liian pienen huuhtelumäärän perusteella on ollut virheellistä, koska hakijan tarjoukseen on sisältynyt selvitykset siitä, ettei käytetty menetelmä aiheuta viemäritukoksia. Pisteytys ei hakijan mukaan ole voinut perustua hankintayksikön oletuksiin, vaan tutkittuihin tosiasioihin. Hakijan mukaan voittaneen tarjoajan tarjouksessa esitetty menetelmä ei ole ollut laadultaan lähelläkään hakijan tarjoamaa menetelmää ja tarjous on muutoinkin ollut hakijan tarjoukseen nähden heikompi.

Markkinaoikeus toteaa, että hakijan tarjous on ollut teknisten menetelmien kuvauksen suhteen voittanutta tarjousta yksityiskohtaisempi. Tarjouksessa on teknisten menetelmien kuvauksen lisäksi tuotu esiin hakijalla olevat hyödyllisyysmallit ja patentit sekä viitattu hakijan menetelmiä koskeviin tutkimuksiin. Hakijan tarjouksessa on tuotu useassa kohdin esiin, että hakijan käyttämät wc-vedensäästimet eivät ole aiheuttaneet viemäritukoksia.

Voittanut tarjous on sisältänyt tarjouspyynnössä pyydetyt selvitykset tarjotuista teknisistä menetelmistä ja muista seikoista, mutta esitetty selvitys on ollut hakijan tarjousta suppeampi. Mainittu seikka on tuotu esiin myös pisteytyksen perusteluja koskevassa asiakirjassa, jossa hakijan tarjouksessa esitetyn selvityksen on todettu olleen hyvä ja voittaneen tarjoajan esittämän selvityksen puolestaan puutteellisempi.

Markkinaoikeus toteaa, että pisteytyksen perusteluja koskevassa asiakirjassa esitetyt perusteet ovat ilmenneet tarjoajien saamissa pisteissä siten, että hakija on saanut esitetyillä perusteilla voittanutta tarjoajaa korkeammat pisteet. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut arvioida tarjottuja menetelmiä tarjouksissa esitettyjen tietojen perusteella. Hankintayksikkö on lisäksi voinut arvioida hakijan tarjoaman menetelmän sellaiseksi, että se voi esitetyn huuhteluvedenmäärän perusteella aiheuttaa viemäritukoksia. Näin ollen kahden pisteen vähentäminen hakijalta 25 pisteen enimmäismäärästä tällä perusteella ei ole ollut epätasapuolista.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut pisteyttää hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset myös tämän vertailuperusteen osalta suorittamallaan tavalla.

Vertailuperuste 2.1: Toiminnan suunnittelu, ympäristöasiat ja tiedottaminen

Tarjouspyyntöön sisältyneessä toiminta- ja laatusuunnitelmamallissa on tämän vertailuperusteen osalta pyydetty selvitystä urakoitsijan ajankäytön ja henkilöstön mitoitusperiaatteista, kuvausta siitä, miten yritys on toteuttanut työvoiman työturvallisuuskoulutuksen sekä selvitystä siitä, miten yritys ottaa ympäristöasiat huomioon toiminnassaan. Lisäksi tarjoajan on tullut esittää tiedotussuunnitelma sekä tiedotteiden sisältö, samoin kuin selvitys tiedonkulun varmistamisesta tilaajalle, alihankkijoille sekä henkilökunnalle. Vielä selvitystä on pyydetty siitä, miten asiakaspalautteen vastaanotto järjestetään.

Pisteytyksen perusteluita koskevassa asiakirjassa pisteytystä on voittaneen tarjoajan osalta perusteltu sillä, että tarjouksesta on puuttunut ympäristöasioiden kuvaus. Hakijan osalta perusteluiksi on ilmoitettu, että työturvallisuus on auditoitu laatujärjestelmän yhteydessä vuonna 2003 ja että laatujärjestelmää ei ole väliarvioitu.

Hakija on katsonut pisteytyksen olleen sen omalta osalta virheellinen, koska laatujärjestelmän väliarvioinnin puuttuminen ei ole ollut asian kannalta merkityksellinen, minkä lisäksi se on otettu huomioon jo vertailuperusteen 1.1 yhteydessä. Voittaneen tarjoajan osalta pisteytys on puolestaan hakijan mukaan ollut virheellinen, koska voittanut tarjous on ollut käytännössä kaikkien vertailuperusteen alla mainittujen seikkojen suhteen puutteellinen.

Hankintayksikkö on lisävastineessaan todennut, että voittanut tarjoaja on esittänyt tarjouksessaan selvityksen kyseisen vertailuperusteen alla vaadituista seikoista. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty tarjoajaa selvittämään pyydettyjä seikkoja tämän täsmällisemmin. Voittaneesta tarjouksesta on ilmennyt pyydetyt seikat tarjouspyynnön vaatimalla tarkkuudella. Pisteytys on voittaneen tarjouksen osalta ollut asianmukainen.

Markkinaoikeus toteaa, että molemmista tarjouksista on ilmennyt kyseisen vertailuperusteen alla pyydetyt seikat, joskin hakijan tarjous on ollut tältä osin voittaneen tarjoajan tarjousta täsmällisempi. Ottaen huomioon voittaneesta tarjouksesta ilmenneet seikat markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut pisteyttää voittaneen tarjoajan tarjouksen suorittamallaan tavalla. Tarjouksesta ilmenneet seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole perusteita katsoa, että voittaneen tarjoajan pisteitä olisi tullut hakijan esittämin tavoin alentaa.

Hakijan tarjouksen osalta markkinaoikeus puolestaan toteaa, että hakijan osalta pisteitä on esitettyjen perustelujen mukaan vähennetty yhdellä pisteellä, koska hakijan laatujärjestelmää ei ole väliarvioitu vuoden 2003 jälkeen. Tältä osin markkinaoikeus katsoo, ettei pisteiden vähentäminen tällä perusteella ole ollut enää nyt kysymyksessä olevan vertailuperusteen alla sallittua, kun mainittu seikka on otettu huomioon jo vertailuperusteen 1.1 yhteydessä eikä laatujärjestelmään liittyvien tekijöiden huomioon ottamista ole muutoinkaan ilmoitettu tämän vertailuperusteen alla huomioon otettaviksi tekijöiksi. Hankintayksikkö on siten menetellyt virheellisesti tämän vertailuperusteen osalta hakijan tarjousta pisteyttäessään.

Vertailuperuste 2.2: Yleinen laadun varmistus

Tarjouspyyntöön sisältyneessä toiminta- ja laatusuunnitelmamallissa on yleisen laadun varmistuksen osalta pyydetty tarjoajia esittämään kuvaus siitä, miten urakoitsija osoittaa tilaajalle, että laatuvaatimusten mukainen tasainen ja yllätyksetön laatutaso saavutetaan ja miten urakoitsija hoitaa laatutason seuraamisen. Lisäksi on pyydetty kuvausta urakoitsijan laadunvalvontaorganisaatiosta. Edelleen selvitystä on pyydetty siitä, miten urakka-alueen rajakohdissa vältetään huomattavat laatutason vaihtelut ja varmistetaan yhtenäinen laatutaso myös urakka-alueen sisällä. Edelleen kuvausta on pyydetty urakoitsijan laatu- ja määrämittausten suorittamisesta sekä dokumentoinnista. Vielä kuvausta on pyydetty urakoitsijan toiminnasta poikkeustapauksissa, korjaavista toimenpiteistä, raportoinnista, poikkeaman uusiutumisen estämisestä sekä raportoinnin toteuttamisesta.

Hakija ja voittanut tarjoaja ovat saaneet kyseisestä vertailuperusteesta 15 pistettä. Vertailuperusteen maksimipistemäärä on ollut 20 pistettä.

Pisteytyksen perusteluja koskevassa asiakirjassa pisteytystä on voittaneen tarjoajan osalta perusteltu siten, että oman työn valvonta ja vastuukuvaus ovat puuttuneet, mutta laadunvarmistus on kuitenkin arvioitu urakan luonne huomioon ottaen riittäväksi. Myös hakijan tarjouksesta on puuttunut oman työn valvonta ja vastuukuvaus, minkä lisäksi poikkeamaraportointimenettely kirjallisena on puuttunut. Lisäksi perusteluissa on todettu, että hakijan tarjouksen liitteenä ollut PK-ICT-niminen asiakirja on ollut yleisellä tasolla, eikä sitä ole riittävästi kohdennettu pyydettyyn urakkasuoritukseen. Perusteluissa on kuitenkin vielä todettu, että laadunvarmistus on arvioitu urakan luonne huomioon ottaen riittäväksi.

Hakija on katsonut vertailun olleen tämän vertailuperusteen osalta virheellinen, koska hakijan tarjouksesta ei sen mukaan ole puuttunut kuvausta oman työn valvonnasta ja vastuukuvauksesta. Kyseinen kuvaus on esitetty hakijan mukaan sen tarjoukseen liitetyssä PK-ICT-nimisessä asiakirjassa, jossa on yksityiskohtaisesti selvitetty toimintatavat hakijayrityksessä. Hakijan mukaan väite kyseisen asiakirjan yleisyydestä ei pidä paikkaansa ja hakijan olisi tullut saada tästä vertailuperusteesta täydet pisteet. Hakijan mukaan voittanut tarjous on ollut lähes kaikkien vertailuperusteen alla mainittujen seikkojen suhteen puutteellinen, minkä vuoksi sen olisi tullut jäädä tämän vertailuperusteen osalta pisteittä.

Hankintayksikkö on lisävastineessaan täsmentänyt pisteytyksen perusteita voittaneen tarjoajan osalta toteamalla, että voittaneesta tarjouksesta on ilmennyt tarjouspyynnössä edellytetyt seikat ja myös kuvaus oman työn valvonnasta on tarjoukseen sisältynyt. Tarjouksessa on todettu, että urakka käydään läpi ennen urakan alkua työnjohdon kanssa, minkä lisäksi tarjouksessa on myös selvitetty jatkuvaa laadun seurantaa ja yhteydenpitoa tilaajaan. Tarjoukseen on sisältynyt myös viittaus Motivan laatua koskevaan menetelmään ja raportoinnin osalta tarjouksessa on ollut raportointimalli ja asukaskysely liitteenä. Pisteytys on hankintayksikön mukaan tehty voittaneen tarjouksen osalta asianmukaisesti tarjouksessa esitettyjä tietoja vastaten.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouksissa on vertailuperusteen osalta ollut esitystapaan liittyviä eroavaisuuksia. Hakijan tarjous on ollut tältä osin sisällöltään laajempi, kun taas voittaneen tarjoajan tarjouksessa asiat on esitetty suppeammassa, mutta toisaalta tietyiltä osin hakijan tarjousta konkreettisemmassa muodossa. Molempiin tarjouksiin on kuitenkin pääpiirteissään sisältynyt kyseisen vertailuperusteen osalta tarjouspyynnössä vaaditut tiedot. Myös voittanut tarjous on sisältänyt hankintayksikön lisävastineessa todetut seikat kattaen siten myös oman työn valvontaan liittyvän kuvauksen.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut arvioida, että hakijan tarjouksen liitteenä ollut sinänsä perusteellisesti laadittu PK-ICT-niminen asiakirja on ollut sisällöltään yleinen eikä siten riittävästi kohdennettu nyt kysymyksessä olevaan urakkasuoritukseen. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tämän vertailuperusteen osalta hakijan tarjousta suppeampi. Siinä on kuitenkin esitetty vertailuperusteen kannalta olennaiset seikat.

Ottaen huomioon tarjouksista ilmenneet seikat sekä pisteytykselle asiassa esitetyt perusteet markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut pisteyttää hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjouksen myös tämän vertailuperusteen osalta suorittamallaan tavalla. Hankintayksikön ei siten tältäkään osin ole katsottava menetelleen tarjousten pisteytyksessä hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös tarjousten vertailusta

Markkinaoikeus on edellä katsonut hankintayksikön menetelleen tarjousten pisteytyksessä virheellisesti vain siltä osin kuin se on vähentänyt hakijan pisteitä yhdellä pisteellä vertailuperusteen 2.1 yhteydessä. Voittaneen tarjoajan osalta markkinaoikeus on puolestaan katsonut hankintayksikön pisteytyksen olleen kaikilta osin hyväksyttävissä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouksen lopullisen valinnan kannalta merkityksellisiä vertailuperusteita ovat olleet vertailuperusteet 1.4. (Käytettävät menetelmät, tekninen toteutus) ja 2.2 (Yleinen laadun varmistus), joista saatujen pisteiden perusteella on puolestaan laskettu kerroin, jolla tarjouksen vertailuhinta on laskettu. Asiassa ei ole todettavissa sellaisia virheitä, joilla olisi ollut vaikutusta edellä mainittujen kahden vertailuperusteen pisteisiin ja siten tarjouksen valintaan.

Näin ollen hankintayksikön ei ole katsottava menetelleen tarjousten vertailussa hankintasäännösten vastaisesti.

Hakijan osallistuminen tarjouskilpailun valmisteluun

Hakija on asiassa esitetyn selvityksen mukaan osallistunut tarjouskilpailun valmisteluun ja tarjouspyynnön laatimiseen.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouskilpailuun osallistuvan osallistuminen myös hankinnan valmisteluun ei ole omiaan antamaan vaikutelmaa, että menettely olisi tasapuolista ja syrjimätöntä.

Ottaen kuitenkin huomioon, että hakijaa ei ole valittu tarjouskilpailun voittajaksi ja että asiassa ei ole myöskään muutoin esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella olisi syytä katsoa, että menettelyn aikana jotain tarjoajaa olisi kohdeltu epätasapuolisesti, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön menettely ole vaikuttanut tarjouskilpailun lopputulokseen.

Johtopäätös hankintamenettelystä

Näillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankinnassaan hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Hakijan hakemus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Vaikka hakemus hylätään, asiassa ei ole annettu ratkaisu huomioon ottaen kohtuutonta, että sekä hakija että hankintayksikkö joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Puromäki-Yhtiöt Oy on antanut asiassa kaksi lausuntoa. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos yhtiö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hakija on velvoitettava korvaamaan Puromäki-Yhtiöt Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Puromäki-Yhtiöt Oy on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen sekä Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa EKOVETO PALVELUT OY:n korvaamaan Puromäki-Yhtiöt Oy:n arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Jaakko Ritvala.