Market Court dismisses claim for compensation as no real chance to win bid existed in flawed tender.

HANKINTAMENETTELY

Lapin ympäristökeskus on 28.5.2009 tekemällään suorahankintapäätöksellä (LAP-2007-V-28) päättänyt tehdä kaivinkoneen vuokrasopimuksen Jukan ja Karin Kuljetus Oy:n kanssa. Päätöksen mukaan kaivinkonetta käytetään Inarin kalanviljelylaitoksen laajennushankkeen maanrakennustöissä ja sitä on sitouduttu käyttämään myös purkuputkilinjan rakentamisessa, johon tullaan myöhemmin kilpailuttamaan toinen kaivinkone. Hankintasopimus on tehty 29.5.2009.

Lapin ympäristökeskus on pyytänyt 21.9.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Inarin kalanviljelylaitoksen laajennushankkeen purkuputkilinjan maanrakennustöistä. Hankintayksikkö on saanut tarjoukset kolmelta tarjoajalta.

Lapin ympäristökeskus on 5.10.2009 tekemällään päätöksellä (LAP-2007-V-28) valinnut urakoitsijaksi Jukan ja Karin Kuljetus Oy:n. Hankintasopimus valitun urakoitsijan kanssa on tehty 25.11.2009.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan Inarin kalanviljelylaitoksen laajennushankkeen kokonaiskustannusarvio on 4.724.771 euroa, josta hankintayksikön vastuulla olevien maa- ja vesirakennustöiden osuus on 2.384.771 euroa. Suorahankinnalla toteutetun hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 10.000–12.000 euroa ja tarjouspyynnöllä 21.9.2009 toteutetun hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo 8.800 euroa.

HAKEMUS JA SEN TÄYDENNYS

Kauhanen T. Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maksamaan sille hyvitysmaksuna 28.5.2009 tehdyn suorahankintapäätöksen (LAP-2007-V-28) osalta 17.293,50 euroa ja 5.10.2009 tehdyn hankintapäätöksen (LAP-2007-V-28) osalta 15.811,20 euroa.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti hankkiessaan työmaalle 30 tonnia painavan kaivinkoneen suorahankintana. Hankintayksikkö on menettelyllään suosinut yhtä yritystä.

Tarjouspyyntö on tehty tarkoituksella voittanutta tarjoajaa suosivaksi. Hakijan tarjoama kone ja valittu kone ovat olleet verrannollisia keskenään, mutta tästä huolimatta hakijan tarjous on jätetty käsittelemättä. Lisäksi voittaneella tarjoajalla ei ole ollut kaikkia tarjouspyynnössä vaadittuja laitteita.

VASTINE

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vaatinut, että markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta tai hylkää sen.

Hankintayksikkö, pääurakoitsija sekä kaivinkoneyrittäjä ovat sopineet pääurakoitsijan vuokraaman kaivinkoneen yhteiskäytöstä sekä hallirakennukseen liittyvissä töissä että hankintayksikön vastuulla olevissa tulo- ja poistovesitykseen liittyvissä töissä. Tämän vuoksi hankintayksikkö on tehnyt 28.5.2009 suorahankintapäätöksen painoluokaltaan 30 tonnin maanrakennuskoneen vuokrauksesta. Koneen yhteiskäyttö on ollut edullista, koska kaivinkone on voitu työllistää tehokkaasti ja on vältytty mahdollisilta seisokki- ja siirtokustannuksilta. Menettelyllä on turvattu myös työkoneen saatavuus laajennushankkeen eri osioissa sesonkiaikana.

Kyseisen 30 tonnin kaivinkoneen konevuokraushankinnan arvon on arvioitu olevan kansallista kynnysarvoa alempi huomioiden kesälomakausi ja töiden vuorottelusta aiheutuvat katkokset. Kyseessä on siten ollut kansallisen kynnysarvon alle jäävä pienhankinta. Hankintayksikkö on näin ollen menetellyt hankintalain sekä hankintoihin liittyvien säädösten ja määräysten mukaisesti.

Hakija ei ole noudattanut hankintalaissa asetettuja määräaikoja. Hankintapäätös on tehty maanantaina 5.10.2009 ja lähetetty tuolloin hakijalle tiedoksi. Hakemus on saapunut markkinaoikeuteen 27.10.2009, vaikka sen olisi tullut saapua viimeistään 26.10.2009. Hakemus on toimitettu markkinaoikeuteen myöhässä eikä sitä tulisi tämän vuoksi käsitellä.

Hankintayksikkö on vapaaehtoisesti päättänyt kilpailuttaa kyseisen konevuokrauksen hankintalain säännösten mukaisesti ympäristöhallinnon rakentamisen toimintajärjestelmän ohjeita noudattaen. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaishinta on ollut 8.800 euroa. Koska kyseinen hankinta on jäänyt ennakoidulta arvoltaan alle kansallisen kynnysarvon, ei kyseinen hankinta kuulu hankintalain soveltamisalaan. Hakemus tulee jättää myös tällä perusteella tutkimatta.

Hankintayksikkö toteuttaa Inarin kalanviljelylaitoksen laajennushankkeen yhteistyössä Inarin kunnan kanssa. Inarin kunta rakennuttaa hallin laajennuksen ja hankintayksikkö toteuttaa muun muassa tulo- ja poistovesitykseen liittyvät työt. Hallin pääurakoitsijaksi on valittu Skanska Talonrakennus Oy.

VASTASELITYS

Hakija on antanut vastaselityksen.

LISÄSELVITYS

Hankintayksikkö on lisäselvityksissään todennut, että Inarin kalanviljelylaitoksen laajennushankkeen kokonaiskustannusarvio on 4.724.771 euroa, josta hankintayksikön vastuulla olevien maa- ja vesirakennustöiden osuus on 2.384.771 euroa. Hanke toteutetaan pääsääntöisesti rakennuttamalla urakkaan kuuluvat osakokonaisuudet erillisurakoina, jotka on kilpailutettu erikseen. Myös kynnysarvon alittavia hankintoja on kilpailutettu.

Suorahankintapäätös ei koske Inarin kalanviljelylaitoksen laajennushankkeen purkuputken maanrakennustöiden kaivinkonevuokrauksesta 5.10.2009 tehtyä hankintapäätöstä. Suorahankintapäätös kaivinkoneen vuokrauksesta on tehty hankkeen valmisteleviin ja lyhytaikaisiin töihin. Suorahankintapäätöksen tekohetkellä kyseisen sopimuksen arvon on arvioitu olevan suuruusluokkaa 10.000–12.000 euroa. Toteutunut kustannus on ollut ennalta arvaamattomien töiden johdosta 15.794 euroa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Hankintapäätös 5.10.2009

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 77 §:n (348/2007) mukaan hakemus markkinaoikeudelle on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon 73 §:n 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestä sekä hakemusosoituksen.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 120) on kyseisen lainkohdan osalta todettu muun ohella, että hävinneelle tarjoajalle tehdyn ilmoituksen tai sen liitteiden tulisi sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista. Tällaisia seikkoja ovat lähinnä tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan nimi, ehdokkaan, tarjoajan ja tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Päätökseen tulee liittää kirjallinen ohje asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Päätös perusteluineen sekä hakemusosoitus on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksen ja hakemusosoituksen tiedoksi, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua niiden lähettämisestä.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on antanut 5.10.2009 tekemänsä hankintapäätöksen (LAP-2007-V-28) hakijalle tiedoksi 5.10.2009 postitetulla kirjeellä. Kun muuta ei ole näytetty, hakijan on katsottava saaneen hankintapäätöksen ja hakemusosoituksen tiedoksi 12.10.2009.

Hakijalle toimitetun hankintapäätöksen liitteenä on ollut tarjousvertailu sekä hankintalain mukainen ohje asian saattamisesta markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätös liitteineen on sisältänyt olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista ja että se on täyttänyt hankintalain 73 §:n 1 momentissa (348/2007) asetetut vaatimukset. Hakijalla on siten katsottava olleen hankintapäätöksen perusteella riittävät tiedot hankintamenettelyn lainmukaisuuden arvioimiseksi.

Edellä lausutun perusteella hankintalain 77 §:ssä (348/2007) säädetty 14 päivän määräaika hakemuksen tekemiselle markkinaoikeuteen on 5.10.2009 tehdyn hankintapäätöksen (LAP-2007-V-28) osalta päättynyt 26.10.2009. Koska hakijan hakemus on saapunut markkinaoikeuteen 27.10.2009, se on jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta siltä osin, kuin se koskee 5.10.2009 tehtyä hankintapäätöstä (LAP-2007-V-28).

Suorahankintapäätös 28.5.2009

Hankintalain 76 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu sen tutkiminen, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden sanotussa pykälässä mainittujen hankintasäännösten vastaisesti. Hankintalakia ei lain 15 §:n (348/2007) mukaan kuitenkaan sovelleta muun ohella palveluhankintoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 15.000 euroa, tai rakennusurakoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 100.000 euroa.

Hankintalain 17 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut. Pykälän 3 momentin mukaan, jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien vastaavien osien ennakoitu kokonaisarvo on otettava huomioon hankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa. Jos osien yhteenlaskettu arvo ylittää 15 §:ssä tarkoitetun kansallisen kynnysarvon tai 16 §:ssä tarkoitetun EU-kynnysarvon, jokaisen osan hankinnassa on noudatettava kyseisen kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevia säännöksiä siten kuin 4 luvussa säädetään. Pykälän 5 momentin mukaan ennakoidun arvon on pädettävä silloin, kun hankintayksikkö toimittaa hankintailmoituksen julkaistavaksi tai muuten aloittaa hankintamenettelyn.

Hankintalain 20 §:n mukaan hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea poikkeuksellisin menetelmin hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan Inarin kalanviljelylaitoksen laajennushankkeen kokonaiskustannusarvio on 4.724.771 euroa, josta hankintayksikön vastuulla olevien maa- ja vesirakennustöiden osuus on 2.384.771 euroa. Nyt kyseessä oleva maanrakennustyö on ollut osa Inarin kalanviljelylaitoksen laajennushanketta. Kyseisen laajennushankkeen kokonaisarvo on ylittänyt hankintalain 15 §:n 3 kohdassa (348/2007) asetetun kansallisen kynnysarvon. Kysymyksessä olevaan hankintaan on siten sovellettava hankintalakia, eikä hakemuksen tutkimiselle siltä osin, kuin se koskee 28.5.2009 tehtyä suorahankintapäätöstä (LAP-2007-V-28), ole näin ollen estettä.

Hankintamenettely

Kilpailuttamisvelvollisuus

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan muiden ohella valtion ja kuntien viranomaisten on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään. Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on muun muassa käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet.

Hankintalain 5 §:n 13 kohdan mukaan hankintalaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitetaan suorahankinnalla hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisematta hankintailmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai usean toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista.

Hankintalain 67 §:n mukaan hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan 27 ja 28 §:ssä säädetyin edellytyksin.

Hankintalain 27 §:n mukaan hankintayksikkö voi valita suorahankinnan muun ohella, jos:

1) avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia taikka sopivia tarjouksia ja alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja ei olennaisesti muuteta;

2) teknisestä, taiteellisesta tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan; taikka

3) sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi.

Hankintalain 28 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan myös silloin, kun kyseessä on alkuperäiseen hankintasopimukseen sisältymätön lisäpalvelu tai lisäurakka, joka hankitaan alkuperäiseltä toimittajalta ja joka on ennalta arvaamattomista syistä osoittautunut välttämättömäksi palvelun tai urakan toteuttamiselle sellaisena kuin se on alun perin määritelty. Edellytyksenä on, että lisäpalvelua tai lisäurakkaa ei voida teknisesti tai taloudellisesti erottaa pääsopimuksesta aiheuttamatta hankintayksikölle huomattavaa haittaa tai, vaikka lisäpalvelu tai lisäurakka voitaisiinkin erottaa alkuperäisen sopimuksen toteuttamisesta, se on ehdottoman välttämätön alkuperäisen sopimuksen loppuunsaattamiseksi.

Edellä mainitun pykälän 3 momentin mukaan hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan, kun kyseessä on alkuperäisen toimittajan kanssa tehtävä uusi rakennusurakkasopimus tai palveluhankinta, joka vastaa aikaisemmin avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen tehtyä rakennusurakkaa tai palveluhankintaa. Edellytyksenä on, että alkuperäistä hankintaa koskevassa hankintailmoituksessa on mainittu mahdollisesta myöhemmästä suorahankinnasta ja että lisäpalvelun tai uuden rakennusurakan ennakoitu arvo on otettu huomioon laskettaessa alkuperäisen sopimuksen kokonaisarvoa.

Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 76–77) mukaan lain 27 ja 28 §:ssä esitetyt suorahankinnan edellytykset ovat tyhjentäviä. Koska suorahankinta on poikkeus yleiseen kilpailuttamisvelvoitteeseen, sen käyttöedellytyksiä on tulkittava suppeasti.

Suorahankintapäätöksen 28.5.2009 (LAP-2007-V-28) mukaan hankintayksikkö ja pääurakoitsija ovat sopineet kaivinkoneen yhteiskäytöstä Inarin kalanviljelylaitoksen laajennushankkeen maanrakennustöissä. Päätöksen mukaan työkoneen yhteiskäyttö on edullista tilaajien kannalta, kun kaivinkone voidaan työllistää tehokkaasti ja vältytään mahdollisilta seisokki- ja siirtokustannusten korvaamiselta. Lisäksi näin voidaan turvata kaivinkoneen saatavuus laajennushankkeen eri osioissa maanrakennustöihin sesonkiaikana.

Markkinaoikeus katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että suorahankinnalle ei ole ollut edellytyksiä. Hankintalain mukaisina edellytyksinä ei voida pitää hankintayksikön esittämiä edullisuuteen ja urakan toteuttavan kaivinkoneen saatavuuteen liittyviä seikkoja.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintalain 76 §:ssä (348/2007) tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole kilpailuttanut kysymyksessä olevaa maanrakennustyötä hankintalaissa edellytetyllä tavalla. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 76 §:n 1 momentissa (348/2007) säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamus

Hankintasopimus suorahankinnasta on tehty 29.5.2009. Hankintalain 76 §:n 2 momentista (348/2007) johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi näin ollen enää tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen. Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan (348/2007) mukaan hankintayksikkö voidaan määrätä maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 119) on kysymyksessä olevan lainkohdan osalta todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi.

Virheettömässä menettelyssä hankintayksikkö olisi kilpailuttanut nyt suorahankintana tekemänsä hankinnan ja siten hankinnan aloittaessaan toimittanut hankintalaissa tarkoitetun hankintailmoituksen julkaistavaksi. Kun tarjouskilpailua ei ole lainkaan järjestetty, hankintamenettelyn arviointiin liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä, esimerkiksi kuinka monta tarjousta hankintayksikkö olisi saanut, millaisia tarjoukset olisivat olleet, miten tarjouksia olisi arvioitu ja millä perusteella hankinnan toteuttaja olisi valittu. Näin ollen asiassa ei voida jälkikäteen varmuudella todeta, että hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole edellytyksiä. Hakemus on näin ollen tältä osin hylättävä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta siltä osin, kuin se koskee 5.10.2009 tehtyä hankintapäätöstä (LAP-2007-V-28).

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen muilta osin.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Maarit Lindroos-Kokkonen, Sami Rautiainen ja Johanna Lähde.