Market Court dismissed bid protest due to inability to prove real chance of winning despite procedural errors.

HANKINTAMENETTELY

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä on pyytänyt 6.2.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia yhdyskuntajätevesilietteen kuivauslaitoksen kehittämisestä, suunnittelusta, rakennuttamisesta, käyttöönotosta ja koulutuksesta. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta.

Hankinnan kohteena olevan suunnitteluvaiheen arvonlisäveroton kokonaisarvo on voittaneen tarjouksen mukaan ollut 98.000 euroa. Hankinta on osa Kainuun jätehuollon kuntayhtymän yhdyskuntajätevesilietteen rakeistamiseen tarkoitetun ekotermisen koelaitoksen rakennusurakkaa, jonka kokonaisarvo on asiassa saadun selvityksen perusteella ylittänyt julkisista hankinnoista annetun lain 15 §:n 3 kohdassa (348/2007) säädetyn kansallisen kynnysarvon mutta jäänyt sanotun lain 16 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetyn EU-kynnysarvon alapuolelle.

Kainuun jätehuollon kuntayhtymän toimitusjohtaja on päätöksellään 23.2.2009 § 3 valinnut hankinnan toteuttajaksi Envitop Oy:n.

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä ja Envitop Oy ovat 25.3.2009 allekirjoittaneet hankintasopimuksen.

HAKEMUS JA HAKEMUKSEN TÄYDENNYS

Pöyry Forest Industry Consulting Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Kainuun jätehuollon kuntayhtymän hankintapäätöksen 23.2.2009 § 3 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen hankintamenettelynsä. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksua 30.000 euroa. Hakija on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.223 eurolla korkoineen.

Envitop Oy:n tarjous on jätetty myöhässä. Tarjousta ei olisi tullut ottaa huomioon tarjouskilpailussa. Tarjoukset on tullut jättää 19.2.2009 kello 15.00 mennessä. Envitop Oy:n tarjous on tarjousasiakirjaan tehdyn merkinnän perusteella vastaanotettu 19.2.2009 kello 15.20.

Hankintapäätöstä ei ole perusteltu. Myöskään hankintapäätöksen liitteenä olevasta vertailutaulukosta ei ilmene, miten tarjousten vertailu on suoritettu.

Hakijan tarjous on ollut hinnaltaan halvin ja sisältänyt enemmän ratkaisuvaihtoehtoja kuin voittaneen tarjoajan tarjous. Hakija on osoittanut tarjoukseen liitetyillä ansioluetteloilla projektihenkilöstönsä voittanutta tarjoajaa paremman ja monipuolisemman kokemuksen tarjouspyynnössä edellytetyn työn tekemiseen. Voittaneen tarjoajan yrityskohtaiset referenssitkin ovat hakijan vastaavia selvästi huonommat. Voittanutta tarjoajaa ei ole voitu arvioida hakijaa pätevämmäksi.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti ja hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

VASTINE

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen sekä velvoittaa hakijan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.797,36 eurolla korkoineen.

Envitop Oy:n hakemus on jätetty määräajassa. Tarjouksen vastaanottomerkintä on tarjouskuoren etuosassa. Tarjousten avaustilaisuudessa on jokaiseen tarjoukseen merkitty avausaika. Hakija on tulkinnut avaushetken merkinnän virheellisesti tarjouksen jättöajaksi.

Hankintapäätöstä ei ole perusteltu puutteellisesti. Tarjouspyynnössä on selkeästi esitetty kriteerit ja painoarvot, joilla tarjoukset tullaan arvioimaan. Tarjouspyynnössä on esitetty tarjouskilpailun ratkaisun perusteiksi hinta 40 pisteen painoarvolla, tekniset ominaisuudet 30 pisteen painoarvolla ja tarjoajan pätevyys 30 pisteen painoarvolla sekä ilmoitettu kuinka kyseisiä perusteita arvioidaan. Arviointi ja pisteytys on tehty sanotuilla perusteilla ja ne ovat nähtävissä tarjousten vertailutaulukossa yksinkertaistetussa muodossa. Erillisille kirjallisille perusteluille ei siten ole ollut tarvetta.

Tarjouspyynnössä ja hankintailmoituksessa on ilmoitettu tarjouksen valintaperusteeksi kokonaistaloudellinen edullisuus. Vaikka voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut hinnaltaan halvin, on se kuitenkin ollut kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu.

Teknisen ratkaisun osalta tarjouspyynnössä on edellytetty uutta tekniikkaa lietteiden kuivaukseen eikä pelkästään ratkaisuvaihtoehtojen määrällä ole ollut merkitystä. Hakijan tarjousvaihtoehdot ovat perustuneet jollakin tavalla jo kokeiltuihin tai olemassa oleviin ratkaisuihin eikä niissä ole ollut tarjouspyynnön edellyttämää uutuusarvoa toisin kuin voittaneen tarjoajan tarjouksessa. Lisäksi tarjouspyynnössä on mainittu, että teknisiä ominaisuuksia verrataan laitoksen arvioituihin kustannuksiin. Vertailu on suoritettu siten, että hinnaltaan edullisimmaksi arvioitu laitos on saanut maksimipisteet 10 ja muut ovat saaneet pisteitä laskukaavalla halvin hinta / tarjottu hinta kerrottuna 10 pisteellä. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on arvioitu pelkästään laitoksen hinta, joten hankintayksikkö on lisännyt tarjoukseen hankintayksikön työnä olevan infrastruktuurin rakentamisesta aiheutuvat kustannukset. Teknis-taloudellisessa pisteytyksessä ei ole syrjitty hakijaa.

Tarjoajien pätevyyttä on arvioitu nyt kyseessä olevan hankkeen näkökulmasta. Tavanomaisten laitos- ja käsittelyratkaisujen suunnittelukokemuksella ei ole ollut sellaista painoarvoa kuin hakija esittää. Tarjouspyynnöstä poiketen myös tiimin koko on otettu pisteytyksessä huomioon 5/30 pisteen edestä. Laitosrakentamisen kokemusta on arvioitu tarjouksissa esitetyin referenssein, joita voittaneella tarjoajalla on ollut kaksi ja hakijalla ei yhtään.

VASTASELITYS

Teknisen ratkaisun osalta hakijan esittämät vaihtoehdot ovat kaikki uutta tekniikkaa. Myös voittaneen tarjoajan tarjoama ratkaisu on olemassa oleva eikä sisällä mitään erityistä innovaatiota hakijan vaihtoehtoon 1 verrattuna. Uutuusarvo ei ole sellainen tekijä, jonka nojalla kokonaistaloudellista edullisuutta voitaisiin edes arvioida.

Energiataloudellisuuden osalta energiatehokkain on hakijan vaihtoehto 1. Tästä huolimatta voittanut tarjoaja on saanut tältä osin 5 pistettä ja hakija 4 pistettä.

Teknisen toteutustavan osalta voittaneen tarjoajan ja hakijan tarjoukset on arvioitu samantasoisiksi. Kuitenkaan voittaneen tarjoajan tarjoamaa laitosmallia ei ilmeisesti ole aiemmin rakennettu minnekään.

Tarjouspyynnön perusteella annetut arviot laitoksen rakentamiskustannuksista ovat olleet hyvin alustavia ja suurpiirteisiä eikä niitä ole voinut käyttää hankintayksikön tekemällä tavalla tarjousten vertailuun. Esimerkiksi voittanut tarjoaja on todennut tarjouksessaan, että rakentamiskustannuksiin vaikuttavat valittavien laitososien mitoitus sekä vallitsevasta markkinatilanteesta johtuva hintataso. On ilmeistä, että todelliset kustannukset voivat olla moninkertaiset voittaneen tarjoajan alustavaan arvioon nähden. Tarjoajat eivät ole edes pyrkineet laskemaan sellaista urakkahintalaskelmaa, jota rakentamisbudjetin laadinta edellyttäisi. Annetut arviot eivät ole olleet vertailukelpoisia. Taloudellisen toteutettavuuden perusteella annetut pisteet ovat olleet mielivaltaisia.

Sekä hakija että voittanut tarjoaja ovat antaneet hyvin suurpiirteisen alustavan aikataulun. Hakijan aikataulun mukaan käyttöönotto tapahtuu heinä- ja lokakuun välisenä aikana 2009 ja voittaneen tarjoajan aikataulun mukaan työ on valmis tilaajan kommentoitavaksi toukokuussa 2009 ja prosessi rakennuksineen voisi olla valmis vuoden 2009 loppupuolella. Voittaneen tarjoajan aikataulua ei ole voinut pitää 66 prosenttia hakijan aikataulua parempana. Lisäksi tarjouspyynnössä ei ole mainittu aikataulua yhtenä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteena.

Tarjoajien pätevyyttä on arvioitu muilla kuin tarjouspyynnössä ilmoitetuilla arviointiperusteilla. Voittaneen tarjoajan tarjoukseen ei ole sisältynyt tietoja, joiden perusteella olisi voitu arvioida sen henkilöstön kokemusta. Referenssien osalta hakija on toimittanut noin kahdeksan sivun mittaisen listan, kun voittaneen tarjoajan referenssit ovat mahtuneet puolelle sivulle.

LISÄKIRJELMÄ

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä on ilmoittanut markkinaoikeuden lisäselvityspyynnön johdosta, että se ei ole vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksikkö.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Tarjousten saapuminen määräajassa

Hakija on esittänyt, että tarjouskilpailun voittaneen Envitop Oy:n tarjous ei ole saapunut tarjousten jättämiselle annetussa määräajassa hankintayksikölle. Tarjouspyynnön mukaan tarjoukset on tullut jättää hankintayksikölle 19.2.2009 kello 15.00 mennessä. Kainuun jätehuollon kuntayhtymä on vastineessaan selvittänyt, että tarjouksen vastaanottomerkintä on tarjouskuoren etuosassa. Voittaneen tarjoajan tarjouskuoren saapumismerkinnästä ilmenee, että tarjous on saapunut ennen määräajan päättymistä. Näin ollen sitä ei ole tullut sulkea tarjouskilpailusta myöhässä saapuneena.

Tarjouspyynnön epäselvyys

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava hankinnan kohteen määrittely, ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava. Lisäksi tarjouspyynnössä on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia yhdyskuntajätevesilietteen ”biotermisen” kuivauslaitoksen kehittämisestä, suunnittelusta, rakennuttamisesta, käyttöönotosta ja koulutuksesta. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjouksen tulee sisältää muun ohella arvio laitoksen rakentamiskustannuksista ja että tilaaja tekee lopullisen päätöksen rakennuttamisesta laitoksen prosessimenetelmän toteutuskelpoisuuden arvioinnin ja toteutushinnan perusteella. Edelleen tarjouspyynnön mukaan tilaaja rakennuttaa laitokselle tarvittavan infran (kentän, hallin ja tarvittavat energia, sähkö- ja vesiliittymät) sekä vastaa rakentamisessa tarvittavista luvista.

Hakija on tarjonnut kolme vaihtoehtoista tapaa toteuttaa yhdyskuntajätevesilietteen kuivauslaitos. Hakijan tarjouksen mukaan ensimmäisen vaihtoehdon mukaisen laitoksen investointi on ollut ”luokkaa 1.500.000 euroa (alv 0 %).” Toisen vaihtoehdon mukaisen laitoksen investointi on puolestaan ollut ”luokkaa 2.750.000 euroa (alv 0 %).” Hakija ei ole ilmoittanut kustannusarviota kolmannen vaihtoehdon mukaiselle laitokselle. Asiassa saadun selvityksen perusteella hakijan kustannusarviot ovat sisältäneet myös tarjouspyynnön mukaan tilaajan vastuulla olevan infran rakennuttamisesta aiheutuvat kustannukset.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa arvio laitoksen rakentamiskustannuksista on ollut 300.000 euroa. Tarjouksen mukaan rakentamiskustannukset ovat sisältäneet kone- ja laitehankinnat sekä asennuksen. Sen sijaan rakennukset ja energian tuonti paikalle eivät ole sisältyneet arvioon.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudelle toimittamassaan vastineessa todennut, että koska voittaneen tarjoajan tarjouksessa on arvioitu ainoastaan laitoksen hinta, hankintayksikkö on lisännyt sen tarjoukseen tilaajan työnä olevan infran rakentamisesta aiheutuvat kustannukset saaden kyseisen tarjoajan vertailuhinnaksi 500.000 euroa.

Tarjouspyynnössä on pyydetty esittämään arvio laitoksen rakentamiskustannuksista ja ilmoitettu, että tilaaja tekee lopullisen päätöksen muun ohella toteutushinnan perusteella. Toisaalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu myös, että laitokselle tarvittavan infran (kentän, hallin ja tarvittavat energia, sähkö- ja vesiliittymät) rakennuttaminen jää tilaajan vastuulle. Hankintayksikölle toimitetuissa tarjouksissa osa tarjoajista on antanut kustannusarvion ilman infran rakennuttamisesta aiheutuvia kustannuksia, kun osa on sisällyttänyt arvioonsa myös sanotut kustannukset. Täten saadut tarjoukset eivät ole tältä osin olleet yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Kustannusarviolla on ollut vaikutusta vertailuperusteen ”teknisen ratkaisun innovatiivisuus, energiataloudellisuus ja tekninen toteutettavuus” arvioinnissa.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on ollut rakentamiskustannusarvion ilmoittamisen osalta tulkinnanvarainen. Tarjouspyynnön perusteella tarjoajille on voinut syntyä aito epätietoisuus siitä, tuleeko rakentamiskustannuksista esitettävässä arviossa huomioida myös tilaajan vastuulle jäävien urakoiden osuus. Näin etenkin kun tarjoajilla ei ole ollut tiedossaan se, millä tavoin hankintayksikkö aikoo kyseiset urakat toteuttaa. Markkinaoikeus katsoo edellä todetun perusteella, ettei tarjouspyyntö ole mainitun tulkinnanvaraisuuden vuoksi ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia eikä turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa. Asiaa ei ole korjannut se, että hankintayksikkö on jälkikäteen lisännyt voittaneen tarjoajan esittämään kustannusarvioon hankintayksikön tarkemmin perustelemattoman arvion infran rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Hakijan mukaan voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan puutteellinen, koska siitä on puuttunut hinta-arvio laitosrakennuksesta, kentästä sekä tarvittavista liittymistä. Hakijan mukaan voittanut tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen hylkääminen ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus vaan että hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen hylkäämään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Edellä todetulla tavalla tarjouspyyntö on ollut rakentamiskustannusarvion ilmoittamisen osalta tulkinnanvarainen. Näin ollen sen, ettei voittanut tarjous ole sisältänyt arviota infran rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista, on katsottavan johtuneen tarjouspyynnön tulkinnanvaraisuudesta eikä tarjouksen voida katsoa olleen sillä tavalla tarjouspyynnön vastainen, että se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Tarjousten vertailuperusteet ja tarjousten vertailu

Hankintalain 72 §:n 1 momentin perusteella tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Pykälän 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta myös arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Vertailuperusteiden asettamisessa voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä 62 §:ssä säädetään.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 116) on lain 72 §:n osalta todettu muun ohella, että käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta, hankintayksikön tulisi noudattaa ennalta ilmoitettuja vertailuperusteita. Lisäksi esitöissä (HE 50/2006 vp s. 105) on todettu, että kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouskilpailu ratkaistaan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Vertailuperusteiksi on ilmoitettu hinta 40 pisteen painoarvolla, tekniset ominaisuudet (teknisen ratkaisun innovatiivisuus, energiataloudellisuus ja tekninen toteutettavuus) 30 pisteen painoarvolla sekä tarjoajan pätevyys 30 pisteen painoarvolla.

Tarjouspyynnössä on täsmennetty vertailuperusteen ”tekniset ominaisuudet” arvioimista seuraavasti.

”Arvioitaessa laitoksen teknistä toteuttamissuunnitelmaa, arvioidaan tarjotun vaihtoehdon innovatiivisuutta, energiataloudellisuutta ja teknistä toteuttavuutta (realistisuus). Näitä verrataan laitoksen arvioituihin kustannuksiin.”

Tarjouspyynnössä ei kuitenkaan ole täsmennetty, mitä ilmaisulla ”näitä verrataan laitoksen arvioituihin kustannuksiin” on tarkoitettu.

Hankintapäätöksen liitteenä olleessa tarjousten vertailutaulukossa hankintayksikkö on jakanut teknisiä ominaisuuksia koskevan vertailuperusteen osatekijän ”tekninen toteutettavuus” toisaalta tekniseen toteutettavuuteen 5 pisteen painoarvolla sekä taloudelliseen toteutettavuuteen 10 pisteen painoarvolla. Lisäksi teknisiä ominaisuuksia koskevan vertailuperusteen osalta on arvioitu ”innovatiivisuutta”, ”energiataloudellisuutta” ja ”aikataulua” kutakin 5 pisteen painoarvolla. Vertailuperusteen kokonaispistemäärä on ollut 30 pistettä.

Kansallinen lainsäädäntö ei edellytä EU-kynnysarvon alittavissa palveluhankinnoissa, että hankintayksikkö ilmoittaa tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa vertailuperusteiden painoarvot etukäteen. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät kuitenkin, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Tarjouspyynnössä on täsmennetty vertailuperusteen ”tarjoajan pätevyys” arvioimista seuraavasti.

”Tarjoajan pätevyys arvioidaan ympäristöteknologian kehittämiskokemuksen ja referenssien perusteella sekä henkilöiden kokemuksen ja teknisen osaamisen perusteella.”

Hankintapäätöksen liitteenä olleessa tarjousten vertailutaulukossa hankintayksikkö on vertailuperusteen ”tarjoajan pätevyys” osalta arvioinut ”tiimiä” henkilömäärän osalta 5 pisteen painoarvolla ja pätevyyden osalta 5 pisteen painoarvolla. ”Kokemusta” on arvioitu suunnittelun osalta 5 pisteen painoarvolla sekä käytännön laitosrakennuttamisen osalta 5 pisteen painoarvolla. Lisäksi suunnittelureferenssejä on arvioitu 10 pisteen painoarvolla. Vertailuperusteen kokonaispistemäärä on ollut 30 pistettä.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella myöskään pätevyyttä koskevan vertailuperusteen osalta huomioitavat osatekijät ja niiden edellä kerrottu suhteellinen merkitys eivät ole olleet etukäteen tarjoajien tiedossa. Lisäksi tiimin henkilömäärää ei ole tarjouspyynnössä ilmoitettu tältä osin huomioon otettavaksi seikaksi. Näin ollen hankintayksikön menettely on myös tarjoajan pätevyyttä koskevan vertailuperusteen soveltamisen osalta ollut hankintasäännösten vastaista.

Hankintapäätös

Hankintalain 73 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 117) mukaan päätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten tarjoajan ja tarjouksen valintaperusteista ja niiden soveltamistavasta.

Edelleen hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 106) mukaan tarjouksia on verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava vertailuperusteiden soveltaminen tarjoukseen. Tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Jos tarjouksille on annettu toisistaan poikkeavia pisteitä, vertailusta on käytävä ilmi, mihin tarjousten piste-erot perustuvat.

Hankintapäätöksen liitteenä on ollut vertailutaulukko, josta ilmenee tarjouksille annetut pisteet. Hankintapäätöksestä ja siihen liitetystä taulukosta ei ilmene, millä perusteilla tarjouksille on annettu pisteitä teknisten ominaisuuksien ja tarjoajan pätevyyden osalta tai mihin seikkoihin tarjousten piste-erot perustuvat.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätöstä ei ole perusteltu hankintalain 73 §:n 1 momentissa (348/2007) edellytetyllä tavalla.

Johtopäätös

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintalain 76 §:ssä (348/2007) tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi kysymys sanotussa pykälässä säädettyjen seuraamusten määräämisestä.

Hankintamenettelyn virheiden laatu ja jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole tarpeen lausua muista hakemuksessa esitetyistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamus

Hankintapäätös on pantu täytäntöön, joten ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi enää tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen. Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan (348/2007) mukaan hankintayksikkö voidaan määrätä maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 119) on kysymyksessä olevan lainkohdan osalta todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi.

Hankintamenettelyn virheellisyydet ovat liittyneet jo tarjouspyyntöön, joka on johtanut keskeisen kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteen osalta tarjousten vertailukelvottomuuteen. Lisäksi hankintayksikkö on tarjousten vertailussa soveltanut vertailuperusteita, joita ei ollut ennalta ilmoitettu sekä painottanut vertailuperusteiden osatekijöitä tarjouspyynnöstä ilmenemättömällä tavalla. Hankintapäätöksestä ei ole ilmennyt tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti tehtyä hankintalain edellyttämää arviointia tarjousten keskinäisestä paremmuudesta ja sitä, mihin myönnettyjen pisteiden piste-erot ovat perustuneet.

Sanottujen virheiden luonne sekä asiassa esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole jälkikäteen mahdollista arvioida, millaisia tarjouksia hankintayksikkö olisi saanut virheettömässä menettelyssä ja millaiseksi tarjousten vertailu ja tarjouskilpailun lopputulos olisi muodostunut. Asiassa ei voida riittävällä varmuudella todeta, että hakijalla olisi ollut hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdassa (348/2007) tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole edellytyksiä. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian ratkaisusta huolimatta markkinaoikeus katsoo, että hakemuksen tekeminen markkinaoikeudelle on ollut aiemmin todetun hankintayksikön virheellisen menettelyn vuoksi perusteltua. Sen vuoksi olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Näin ollen hankintayksikkö on velvoitettava korvamaan hakijan oikeudenkäyntikulut. Vastaavasti hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Kainuun jätehuollon kuntayhtymän korvaamaan Pöyry Forest Industry Consulting Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.223 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää Kainuun jätehuollon kuntayhtymän oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Pasi Yli-Ikkelä ja Sami Rautiainen.