Market Court voids public procurement decision due to procedural violations and awards litigation costs to the bidder.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on pyytänyt 10.7.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia plastiikkakirurgiassa käytettävistä rintaproteeseista ajalle 1.12.2009–30.11.2011. Tarjouspyyntö on sisältänyt mahdollisuuden jatkaa sopimuskautta kahdella erillisellä optiovuodella. Hankinnasta on julkaistu 10.7.2009 avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän materiaali- ja hankintatoimen materiaalipäällikkö on viranhaltijapäätöksellä 11.11.2009 nro 168 valinnut rintaproteesien toimittajaksi UpViser Oy:n.

Hankinnan arvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan noin 80.000 euroa.

Hankintayksikkö on 14.1.2010 kirjallisesti ilmoittanut markkinaoikeudelle, ettei hankintasopimusta ole tehty ja että hankinta toteutetaan tilapäisjärjestelyin.

HAKEMUS

Biolase Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintayksikön päätöksen 11.11.2009 nro 168, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on myös vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna hankintayksikön hankkimia rintaproteeseja vastaavan summan alkaen kilpailutuksen päättymispäivämäärästä korkoineen ja että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijalle muilta kuin siltä markkinaoikeuskäsittelyn aikana hankittujen rintaproteesien hankintahinnan korkoineen. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla korkoineen sekä velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijalle aiheutuvat markkinaoikeuden käsittelymaksut.

Tarjouspyyntö on laadittu hankintasäännösten vastaisesti niin, että se on suosinut hankintayksikön aiempaa rintaproteesien toimittajaa. Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjoamaan erimallisia anatomisia implantteja, ja nämä mallit on otettu suoraan aiemman toimittajan katalogista. Maailmassa on ollut vain yksi valmistaja, jonka tuotteet ovat sopineet suoraan tarjouspyynnössä esitettyyn.

Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti tarjousten vertailussa ja hankintapäätöksen perustelemisessa. Tuotteiden teknisten ja toiminnallisten ominaisuuksien vertailukriteeristöä ei ole ilmoitettu tai ainakaan vertailun tuloksia ja vertailukriteerien pisteytystä ei ole saatettu hakijan tietoon. Hankintayksikön väite siitä, että se ei ole huomannut tarjoajien tuotteissa muita eroja kuin valikoiman laajuuden, ei ole uskottava.

Tarjotuissa tuotteissa on ollut paljon eroja, joiden olisi tullut näkyä tarjouksille annetuissa pisteissä. Hakijan tarjoama tuote on ollut parempi muun muassa pienempien hajoamis- ja kapseloitumisprosenttien puolesta. Kolmannen tarjoajan tuotteilta on puuttunut tarjouspyynnössä vaadittu FDA:n hyväksyntä, joten sen tarjous olisi tullut hylätä.

Hakijan edustaman tuotteen tuotevalikoima on ollut vähintäänkin riittävä hankintayksikön tarpeisiin, koska hakijan edustamat tuotteet on valittu tarjouskilpailun voittajaksi usean muun hankintayksikön järjestämissä tarjouskilpailussa.

Virheettömässä hankintamenettelyssä hakijan tarjous olisi voittanut tarjouskilpailun.

VASTINE

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 300 eurolla lisättynä arvonlisäveron määrällä.

Rintaproteesien tuotevalikoiman on oltava mahdollisimman laaja, koska jokainen potilas on yksilö ja tarvitsee hänen mitoilleen tarkoitetun proteesin. Tarjouspyyntö on laadittu potilaslähtöisesti eikä sen laadinnassa ole suosittu ketään.

Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjouksia kymmenestä tuotenimikkeestä. Hakija on tarjonnut tuotteita kaikille nimikkeille, mutta neljä sen tarjoamaa tuotetta ei ole vastannut tarjouspyynnössä vaadittuja ominaisuuksia. Lisäksi hakija on tarjonnut samoja tuotteita usealle eri tuotenimikkeelle. Vertailusta on poistettu useampaan kertaan tarjotut tuotteet niiltä tuotenimikkeiltä, joita ne eivät ole vastanneet. Näin ollen vertailulaskelmassa on huomioitu hakijan osalta vain kuusi tuotenimikettä.

Tarjousten vertailussa käytetyt vertailukriteerit on ilmoitettu tarjouspyynnössä. Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet enintään 60 pisteellä sekä hinta enintään 40 pisteellä. Teknisten ja toiminnallisten ominaisuuksien arviointikohteina ovat olleet valikoiman laajuus, kestävyys, käytettävyys, toimintavarmuus, kudoskiinnittyvyys ja muotoutuvuusominaisuus. Jokaisesta edellä mainitusta kriteeristä on voinut saada enintään 10 pistettä.

Teknisistä ja toiminnallisista ominaisuuksista kestävyyttä, käytettävyyttä, toimitusvarmuutta, kudoskiinnittyvyyttä ja muotoutuvuusominaisuutta on vertailtu lähinnä olemassa olevien julkaistujen tutkimustietojen perusteella, jotka ovat olleet tarjousten liitteenä. Lisäksi tarjoajilla on ollut mahdollisuus tulla esittelemään tuotteitaan hankintayksikköön. Tuote-esittelyissä on käyty läpi annettua tarjousta, tuotteiden ominaisuuksia, tuotevalikoiman laajuutta ja tutkimustuloksia. Niissä on myös sovittu kahden tarjoajan osalta tuotekokeiluista, jotka on tehty ennen hankintapäätöksentekoa. Koekäytöistä ja tuote-esittelyistä ei ole laadittu pöytäkirjoja.

Kaikki tarjotut tuotteet ovat täyttäneet vaatimukset, joita edellytetään terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa. FDA:n hyväksyntää ei ole huomioitu tarjousten arvioinnissa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vuoksi, koska se ei ole käytössä EU-alueella.

Tarjotuissa tuotteissa ei havaittu kestävyyden, käytettävyyden, toimitusvarmuuden, kudoskiinnittyvyyden ja muotoutuvuusominaisuuden osalta eroavaisuuksia ja tarjotut tuotteet havaittiin riittäviksi tarjoustietojen, tarjousten liitteenä olleiden tutkimustietojen, tuote-esittelyiden ja koekäyttöjen perusteella. Näin ollen kaikki tarjoajat ovat saaneet mainituista ominaisuuksista 10 pistettä.

Tuote-esittelyissä sekä hakija että kolmas tarjoaja ovat todenneet valikoimansa laajuudesta, että se tulee laajenemaan tulevaisuudessa ja että se on ollut kilpailutuksen aikana tarjouspyynnön nimikkeistöä suppeampi. Tarjousten väliset erot ovat teknisten ja toiminnallisten ominaisuuksien osalta muodostuneet valikoiman laajuuden kohdalla. Hakijalla oli tarjota kuusi tuotetta vaaditusta kymmenestä eri tuotteesta, joka selittää piste-erot tästä vertailuosasta.

LAUSUNTO

UpViser Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla korkoineen.

Teknisten ja toiminnallisten ominaisuuksien vertailukriteerit on ilmoitettu selvästi tarjouspyynnössä, ja hankintapäätöksen liitteenä olleesta vertailutaulukosta ilmenee, että vertailussa on käytetty ainoastaan tarjouspyynnössä ilmoitettuja kriteereitä. Hankintayksikkö on valinnut kriteerit hankinnan kannalta tarkoituksenmukaisesti sekä soveltanut niitä lain edellyttämällä tavalla selvittääkseen mikä tarjouksista on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin.

Hankintayksikkö on lausunnon antajan käsityksen mukaan asettanut tietyt tuotteita koskevat raja-arvot pisteytyksen perustaksi ja antanut nämä raja-arvot ylittäville tuotteille täydet pisteet. Samojen pisteiden antaminen on ollut perusteltua tuotteiden vähäisten erojen sekä ennalta asetettujen vertailukriteerien täyttymisen vuoksi.

Tarjouspyynnön mukaan myös osatarjous on ollut mahdollinen. Jos tarjoajalla ei ole ollut jotain tiettyä tarjouspyynnössä edellytettyä tuotetta valikoimassaan, tarjoaja on voinut jättää osatarjouksen, joka on kattanut ne tuotteet, jotka tarjoajalla on ollut valikoimassaan. Näin ollen se, että hakijalla ei ole ollut tarjota kaikkia tarjouspyynnössä edellytettyjä tuotteita, ei ole tehnyt hankintamenettelystä lainvastaista tai hakijaa syrjivää.

Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty tuotteilta FDA:n hyväksyntää, vaan tuotteiden valmistuksen on tullut laadun seurannassa täyttää FDA:n julkaisemat kriteerit.

VASTASELITYS

Biolase Finland Oy on antanut vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Vaatimuksen tutkiminen

Biolase Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijalle muilta kuin siltä markkinaoikeuskäsittelyn aikana hankkimiensa rintaproteesien hankintahinnan korkoineen. Hakijan edellä mainitussa vaatimuksessa on kysymys vahingon korvaamista tarkoittavasta vaatimuksesta. Markkinaoikeuden toimivaltaan ei kuulu, kun otetaan huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 84 §:n 3 momentti (348/2007), vahingonkorvausvaatimuksen tutkiminen. Hakijan vahingonkorvausvaatimus on jätettävä tutkimatta.

Hankintamenettely

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Tarjouspyyntö

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä on oltava muun ohella hankinnan kohde noudattaen soveltuvin osin, mitä teknisistä eritelmistä 44 ja 45 §:ssä säädetään sekä tarjouksen valintaperuste ja käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Pykälän 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä.

Hankintalain 44 §:n 1 momentin mukaan hankinnan sisältöä kuvaavat tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Teknisten eritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun. Tekniset eritelmän eivät saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa. Hankintalain 44 §:n 3 momentin mukaan teknisissä eritelmissä ei saa mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tavaroita. Teknisissä eritelmissä ei myöskään saa viitata tavaramerkkiin, patenttiin, tuotetyyppiin, alkuperään, erityiseen menetelmään tai tuotantoon siten, että viittaus suosii tai syrjii tiettyjä tarjoajia tai tavaroita. Tällainen viittaus on poikkeuksellisesti sallittu vain, jos hankintasopimuksen kohdetta ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja selvästi kuvata muutoin. Viittaukseen on liitettävä ilmaisu ”tai vastaava”.

Tarjouspyynnöllä 10.7.2009 on pyydetty tarjouksia plastiikkakirurgiassa käytettävistä pyöreistä ja anatomisesti muotoilluista rintaproteeseista, joiden on tullut koostua karhennetusta silikonikuoresta ja sen täytteenä olevasta silikonikoheesiogeelistä. Tuotteiden on pitänyt täyttää terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa edellytetyt vaatimukset ja valmistuksessa on laadun seurannassa edellytetty FDA:n julkaisemien kriteerien täyttymistä. Tarjouspyynnössä on myös varattu tarjoajille ajankohtia tuote-esittelyille.

Tarjous on tullut laatia tarjouspyynnön liitteenä olleelle excel-taulukkomuotoiselle tarjouspohjalle. Tarjouspohjassa hankintayksikkö on ilmoittanut kymmenen hankittavan tuotteen numeraalisen nimikkeen, kunkin nimikkeen sanallisen kuvauksen eli nimityksen ja arvioidun kulutusmäärän. Tarjoajan on tullut merkitä tarjouspohjaan tarjoamansa tuotteen tuotenumero, tuotteen nimitys, hinta, pakkauskoko, minimiostoerä sekä toimitusaika. Tarjouspyynnön mukaan tarjouspohjan yhdellä rivillä tarjotaan yhtä tuotetta. Mahdolliset rinnakkaistuotteet on pitänyt ilmoittaa kukin omalla rivillään.

Hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön mukaan osatarjoukset ovat olleet mahdollisia.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen määrittelyssä. Hankintayksikön velvollisuutena on toisaalta määritellä hankinnan kohde sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikön on kuitenkin noudatettava hankinnan kohteen määrittelyssä tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä.

Hankittavat tuotteet on edellä kerrotulla tavalla yksilöity viittauksilla tuotteen numeeriseen nimikkeeseen ja sanalliseen nimitykseen ilman viittausta tuotemerkkiin tai valmistajaan. Tarjoajia on myös pyydetty ilmoittamaan mahdollinen tarjoajan oma tuotenumero tuotteen nimitys-kohdassa. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole syytä katsoa, että hankintayksikkö olisi ylittänyt harkintavaltansa hankinnan kohteen määrittelyssä ja että tarjouspyyntöön sisältyneet tuotevaatimukset olisivat olleet syrjiviä. Tuotevaatimukset ovat olleet eri tarjoajien toteutettavissa ja tarjousten vertailtavuuden kannalta perusteltuja.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Lainkohdan esitöiden (HE 50/2006 vp s. 116) mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintayksikön tulisi noudattaa ennalta ilmoitettuja vertailuperusteita. Hankintayksikkö voisi harkita kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet, joiden on kuitenkin liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja taloudellisesti merkityksellisiä.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus seuraavasti:

”1. Tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet (maksimi 60 pistettä)

Vertailupisteytys kohdistuu ominaisuuksiin, joissa havaitaan olevan tekniseen suorituskykyyn, toiminnallisiin ominaisuuksiin ja käytettävyyteen vaikuttavia eroja tarjottujen tuotteiden välillä.

Arvioinneissa otetaan huomioon mm. seuraavia ominaisuuksia

– valikoiman laajuus

– kestävyys

– käytettävyys

– toimintavarmuus

– kudoskiinnittyvyys

– muotoutuvuusominaisuus

2. Kokonaiskustannukset (maksimi 40 pistettä)

Kokonaiskustannusten edullisuuden mittaamisessa käytetään tuotteen arvonlisäverotonta hintaa.”

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus kuitenkin edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Tarjouspyynnössä ilmoitetut tarjousten vertailuperusteet ovat olleet hankinnan kohteen kannalta hyväksyttäviä ja niiden avulla on ollut mahdollista selvittää, mikä tarjous on hankintayksikölle kokonaistaloudellisesti edullisin. Asiassa ei ole tullut ilmi seikkoja, joiden nojalla tarjouspyyntöä olisi pidettävä vertailuperusteiden osalta epäselvänä tai tarjoajia syrjivänä. Vertailuperusteet eivät ole myöskään antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailussa.

Tarjousten vertailu

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 106 ja 117) mukaan päätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten tarjoajan ja tarjouksen valintaperusteista ja niiden soveltamistavasta. Tarjouksia on verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava perusteiden soveltaminen tarjoukseen. Tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta.

Hankintapäätöksen 11.11.2009 mukaan voittanut tarjoaja on tarjonnut rintaproteeseja kaikille kymmenelle tuotenimikkeelle. Samoin hakija on tarjonnut tuotteita kaikille kymmenelle tuotenimikkeelle, mutta tarjousvertailussa siltä on huomioitu kuusi tuotenimikettä, koska neljälle nimikkeelle tarjotut tuotteet eivät ole vastanneet tarjouspyynnön vaatimuksia. Kolmas tarjoaja on tarjonnut tuotteita viidelle tuotenimikkeelle. Kaikki tarjoajat ovat myös tarjonneet rinnakkaistuotteita joillekin tuotenimikkeille.

Hankintapäätöksessä on ilmoitettu, että teknisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia arvioitaessa kaikille tarjotuille tuotteille on annettu 10 pistettä kestävyydestä, käytettävyydestä, toimintavarmuudesta, kudoskiinnittyvyydestä ja muotoutuvuusominaisuudesta. Hankintayksikkö on hankintapäätöksessään ja markkinaoikeudelle perustellut ratkaisuaan sillä, että tarjotuissa tuotteissa ei ole havaittu edellä mainituissa ominaisuuksissa eroavaisuuksia ja että tuotteiden ominaisuudet havaittiin riittäviksi koekäytön, tarjoustietojen, tarjousten liitteenä olevien tutkimustietojen ja tuote-esittelyjen perusteella.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten vertailuperusteiden soveltamisessa. Hankintayksikön tulee kuitenkin soveltaa ilmoittamiaan vertailuperusteita tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä sekä noudattaen tarjouspyynnössä ilmoitettuja vertailuperusteita ja niiden painoarvoja. Koska hankintayksikkö ei ole havainnut kestävyyttä, käytettävyyttä, toimintavarmuutta, kudoskiinnittyvyyttä ja muotoutuvuusominaisuutta koskevien vertailuperusteiden osalta tarjousten välillä sellaisia laadullisia eroja, jotka se olisi voinut ottaa tarjouksia vertaillessaan huomioon, vaan kaikki tarjotut tuotteet on havaittu näiden vertailuperusteiden osalta ominaisuuksiltaan riittäviksi, hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa pisteyttää tarjoukset näiden vertailukriteerien osalta siten, että tuotenimikkeille tehdyille tarjouksille ja tarjoajien mahdollisille tuotenimikkeen rinnakkaistarjouksille on kaikille annettu sama pistemäärä.

Hankintapäätöksen liitteenä olleesta vertailutaulukosta on pääteltävissä, että hinnan osalta tarjoajat ovat saaneet pisteitä tuotenimikkeille tehdyille tarjouksille ja tuotenimikkeen rinnakkaistarjouksille siten, hinnaltaan halvimman tarjouksen tuotenimikkeelle tehnyt on vertailussa saanut 40 pistettä ja tarjoajien muille tarjouksille on laskettu parhaaseen tarjoukseen suhteutetut pisteet. Tarjousten lopulliset pisteet on laskettu tarjouksille ja mahdollisille rinnakkaistarjouksille kullekin erikseen.

Hankintapäätöksen mukaan voittaneen tarjoajan tarjous on saanut valikoiman laajuutta koskevasta vertailukriteeristä 9,3 pistettä kymmenestä maksimipisteestä. Hakijan tarjous on saanut tästä vertailukriteeristä 4,2 pistettä ja kolmannen tarjoajan tarjous 3,3 pistettä. Hankintapäätöksessä on valikoiman laajuutta koskevasta vertailusta lisäksi todettu, että valikoiman on oltava potilaiden yksilöllisten erojen vuoksi mahdollisimman laaja. Voittanut tarjoaja on saanut pisteytyksessä kuusi ykkössijaa tarjouspyynnön 10 tuotenimikkeestä. Voittanut tarjoaja on ainoana tarjoajana tarjonnut tuotteita kaikille tarjouspyynnön 10 nimikkeelle.

Hankintapäätöksen liitteenä olleesta vertailutaulukosta on pääteltävissä, että valikoiman laajuutta koskevat pisteet on laskettu niin, että eniten tuotevaihtoehtoja tarjouksessaan ja mahdollisessa rinnakkaistarjouksessaan yhteensä yhdelle tuotenimikkeelle tarjonnut on saanut kyseisestä tuotenimikkeestä 10 pistettä ja muille tarjoajille on laskettu parhaaseen tarjoukseen suhteutetut pisteet niiden tarjoamien tuotevaihtoehtojen määrän mukaan. Tämän jälkeen kullekin tarjoukselle annetut tuotenimikekohtaiset pisteet on laskettu yhteen ja saatu summa on jaettu tarjouskilpailun kohteena olleiden tuotenimikkeiden kokonaislukumäärällä kymmenen. Näin ollen kullekin tarjoukselle annetut pisteet valikoiman laajuudesta ovat perustuneet tarjottujen tuotenimikkeiden keskiarvoon.

Hankinnan kohteena on ollut kymmenen tuotenimikettä ja osatarjoukset ovat olleet mahdollisia. Hankintayksikkö on saanut osatarjouksen kolmannelta tarjoajalta ja hakijan tarjouksesta on huomioitu vertailussa kuusi nimikettä.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että hankintapäätöksestä tulee ilmetä, miten vertailuperusteita on tarjousvertailussa sovellettu ja mihin tarjouksista ilmeneviin konkreettisiin seikkoihin tarjousvertailu ja tarjouksille annetut pisteet ovat kunkin tarjouksen ja vertailuperusteen osalta perustuneet. Hankintayksikön tulee hankintasäännösten mukaan perustella päätöksensä riittävällä tavalla myös sanallisesti.

Kun otetaan huomioon hankintamenettelyssä edellä todetut virheet ja seuraavaksi seuraamusten osalta lausuttu, asiassa ei ole tarpeen lausua muista asianosaisten esittämistä hankintamenettelyä koskevista väitteistä.

Johtopäätös

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on edellä lausutun perusteella menetellyt hankinnassaan hankintalain 76 §:n 1 momentissa (348/2007) tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi kysymys sanotussa lainkohdassa säädettyjen seuraamusten määräämisestä.

Seuraamus

Hankintasopimusta ei ole vielä tehty eikä hankintapäätöstä muutoinkaan pantu täytäntöön, joten hankintapäätös voidaan kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Mikäli Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä aikoo edelleen toteuttaa kysymyksessä olevan hankinnan julkisena hankintana, sen tulee tehdä uusi tarjousvertailu ja uusi perusteltu hankintapäätös, jossa otetaan huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian lopputulos ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti huomioon ottaen olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että hankintayksikkö ja lausunnon antanut UpViser Oy:n saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää Biolase Finland Oy:n vahingonkorvausvaatimuksen tutkimatta.

Markkinaoikeus kumoaa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän materiaali- ja hankintatoimen materiaalipäällikön rintaproteesien viranhaltijapäätöksen 11.11.2009 nro 168 ja kieltää Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymää tekemästä sanotun päätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta päätöstä muutoinkaan täytäntöön nyt asetetun 10.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korvaamaan Biolase Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja UpViser Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Ville Parkkari ja Johanna Lähde.