Market Court voids public procurement decision for failing to justify award and considering undisclosed criteria.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Kemin kaupunki on pyytänyt 9.6.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia tehostetusta palveluasumisesta sopimuskaudelle 1.1.2010–31.12.2012. Tarjouspyyntö on sisältänyt mahdollisuuden sopimuskauden jatkamiseen kahdella vuodella. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut viisi tarjousta.

Kemin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on päätöksellään 27.8.2009 § 109 valinnut palveluiden tuottajaksi Mikeva Oy:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo optio mukaan lukien on hankintayksikön ilmoituksen mukaan jätettyjen tarjousten perusteella noin 1,9 miljoonaa euroa.

Hankintayksikkö on 25.9.2009 ilmoittanut markkinaoikeudelle, ettei se pane hankintapäätöstä täytäntöön ennen kuin markkinaoikeus on ratkaissut asian.

HAKEMUS

Barona Hoiva Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Kemin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen 27.8.2009 § 109, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 285.000 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.312,50 eurolla korkoineen.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä vertailuperusteiden toiminnalliset periaatteet, henkilöstö ja palveluntuottajan kokemus alalta osalta. Tarjouspyynnössä ei ole kyseisten vertailuperusteiden osalta riittävän täsmällisesti yksilöity sitä, mitä kyseisillä vertailuperusteilla tarkoitetaan ja miten niitä tullaan tarjousten vertailussa soveltamaan. Tarjouspyyntö ei siten ole näiltä osin ollut omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksikkö on tarjousten vertailussa täsmentänyt mainittuja vertailuperusteita tavalla, joka on ollut hankintasäännösten vastainen. Hankintayksikkö on tarjousten vertailussa ottanut mainittujen vertailuperusteiden osalta huomioon seikkoja, joita ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä. Lisäksi vertailu on näiden vertailuperusteiden osalta suoritettu virheellisesti ja hakijaa syrjivästi. Hakija on saanut mainittujen vertailuperusteiden osalta perusteettomasti voittanutta ja toiseksi tullutta tarjoajaa vähemmän pisteitä. Menettely on ollut hakijaa syrjivää, eikä hankintapäätöksestä ole selvästi ilmennyt, mihin tarjousten väliset piste-erot ovat näiltä osin perustuneet.

Toiminnallisia periaatteita koskevan vertailuperusteen osalta hankintayksikkö on hankintapäätökseen liitetyn tarjousten vertailutaulukon merkintöjen mukaan ottanut tarjousten vertailussa huomioon toiminnan- / palvelukuvauksen sisällön monipuolisuuden. Mainittua seikkaa ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä. Hankintayksikkö ei ole myöskään yksilöinyt sitä, mitä mainitulla seikalla on tarkoitettu, eikä sitä, miten mainittu peruste on liittynyt hankinnan kohteeseen. Hakijan pisteiden vähentäminen tällä perusteella on ollut hankintasäännösten vastaista.

Henkilöstöä koskevan vertailuperusteen osalta hakija on saanut kaksi pistettä vähemmän kuin voittanut tarjoaja. Hankintapäätöksestä ei ilmene, mihin mainittu piste-ero perustuu. Tarjousten vertailutaulukon perusteella on pääteltävissä, että piste-eron perusteena ovat olleet hakijan osalta puutteiksi katsotut perehdyttämissuunnitelma ja henkilöstön kehittäminen. Hakijan tarjouksessa on kuitenkin selvästi ilmoitettu, että hakijalla on perehdyttämissuunnitelma. Henkilöstön kehittämistä hakijan tarjouksessa on puolestaan kuvattu sillä tavoin kuin tarjoaja on tarjouspyynnön perusteella voinut ymmärtää perustelluksi. Hakijan tarjouksen pisteytys on tältä osin ollut hankintasäännösten vastainen ja hakijaa syrjivä.

Palveluntuottajan kokemusta koskevan vertailuperusteen osalta hankintayksikkö on tarjousten vertailussa jakanut mainitun vertailuperusteen kokemukseen sosiaali- ja terveysalalta sekä kokemukseen tehostetusta palveluasumisesta ja vaativasta hoivasta. Mainittua jaottelua ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä. Tarjouspyynnön perusteella tarjoaja on voinut perustellusti katsoa, että merkityksellistä kokemusta mainitun vertailuperusteen osalta on ollut vain kokemus kyseiseltä toimialalta eli sosiaali- ja terveysalalta yleisesti. Tarjouspyynnön perusteella ei siten ole ollut perusteltua ottaa tarjousten vertailussa huomioon tarjoajien kokemusta tehostetusta palveluasumisesta ja vaativasta hoivasta. Hakijalla on tarjoajista pisin kokemus alalta, minkä vuoksi hakija on perusteettomasti saanut mainitusta vertailuperusteesta vähemmän pisteitä kuin voittanut ja toiseksi tullut tarjoaja. Hakijan olisi tullut saada kyseisiltä osin muita tarjoajia paremmat pisteet.

Hankintayksikkö on perustellut hankintapäätöksensä yllä mainittujen vertailuperusteiden osalta puutteellisesti. Hankintapäätöksestä ei ilmene, mihin seikkoihin tarjousten vertailu ja tarjoajien väliset piste-erot ovat näiltä osin perustuneet.

VASTINE

Kemin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Toiminnallisia periaatteita koskevan vertailuperusteen osalta tarjoukset on vertailtu tarjouspyynnössä ilmoitetuin tavoin palvelukuvausten perusteella. Arvio on perustunut palvelukuvausten kokonaisarviointiin.

Hakijan tarjouksessa esitetty toiminnan palvelukuvaus on ollut puutteellisempi kuin tarjouskilpailun voittaneen ja toiseksi tulleen tarjoajan kuvaus. Hakijan tarjouksessa on esimerkiksi ilmoitettu, että tarjouksessa määritellään arvot ja toiminta-ajatukset, mutta palvelukuvauksessa ei ole kuitenkaan kuvattu sitä, mitä arvot kyseisessä palveluyksikössä ovat. Sekä voittaneessa että toiseksi tulleessa tarjouksessa nämä seikat on esitetty. Hankintayksikön suorittamassa palvelukuvausten kokonaisarvioinnissa ei ole ollut kysymys vertailuperusteiden muuttamisesta jälkikäteen, vaan palvelukuvausten kokonaisarvioinnista tarjouspyynnössä ilmoitettujen perusteiden nojalla.

Henkilöstön määrää, rakennetta, koulutusta ja kehittämistä koskevan vertailuperusteen osalta hakijan tarjouksessa esitetty kuvaus on ollut erittäin lyhyt ja yleisluonteinen. Hakijan tarjouksessa on muun ohella esitetty, että yksikössä on ”määrällisesti ja rakenteellisesti riittävä henkilöstö suhteessa tuotettavaan palveluun” ja että yksikön henkilökunnalla on ”tehtävien hoitamisen edellyttämä ammattitaito, osaaminen ja motivaatio”. Lisäksi on todettu, että ”osallistumista edistävä ja kannustava johtaminen, työn tarkoituksenmukainen organisointi sekä turvallinen ilmapiiri lisäävät henkilöstön jaksamista ja työtyytyväisyyttä”.

Hakija ei ole tarjouksessaan ilmoittanut henkilöstönsä tarkkaa mitoitusta, vaan on viitannut ”määrällisesti ja rakenteellisesti riittävään henkilöstöön”. Hakijan tarjoukseen liitetyn työvuorotaulukon perusteella hankintayksikkö on katsonut, että hoitohenkilöstön mitoitus on ollut 0,5 eli tarjouspyynnön mukainen. Hakijan tarjouksen mukaan 14-paikkaisessa hoitoyksikössä tulisi työskentelemään 15 eri työntekijää. Ottaen huomioon tarjouksessa esitetyn työvuorojen vahvuuden hakijan tarjouksessa esitetty työntekijöiden määrä on merkinnyt sitä, että osa työntekijöistä on ollut osa-aikaisia. Tätä ei ole sinänsä tarjouspyynnössä kielletty, mutta koska kysymyksessä on muistisairaiden henkilöiden hoivayksikkö, yksikössä työskentelevien eri henkilöiden määrä on katsottu liian suureksi laadukkaan asumispalvelun järjestämiseen. Tällä on ollut merkitystä tarjouksen laatua arvioitaessa.

Henkilöstömitoituksen ja erityisesti henkilöstön suuren määrän / osa-aikaisuuden vuoksi hakijan tarjous on arvioitu tämän vertailuperusteen osalta voittanutta ja toiseksi tullutta tarjousta heikommaksi. Henkilöstörakenteella, mitoituksella ja -määrällä on ollut keskeinen merkitys tarjouksia arvioitaessa.

Henkilöstöä koskevan vertailuperusteen osalta merkitystä on ollut myös kuvauksella henkilöstön kehittämisestä. Perehdyttämissuunnitelman on edellytetty olevan olemassa, mutta sitä ei ole edellytetty liitettävän tarjoukseen. Voittanut ja toiseksi tullut tarjoaja ovat kuvanneet henkilöstönsä koulutusta, kehittämistä ja työhyvinvointia huomattavasti hakijan tarjousta laajemmin. Hakijalla on voinut olla pitkäaikainen kokemus henkilöstön ja sen työhyvinvoinnin kehittämisestä, mutta se ei ole ilmennyt hakijan tarjouksesta.

Viimeisenä laadullisena vertailuperusteena tarjouspyynnössä on ilmoitettu palveluntuottajan kokemus alalta. Koska hankinnan kohteena on ollut tehostettu palveluasuminen ja vaativa dementiahoiva, hankintayksikkö on pitänyt tärkeänä ja palvelun laadun kannalta olennaisena tarjoajan kokemusta myös hankinnan kohteena olevien asumispalvelujen tuottamisesta. Hakija ei ole tarjouksessaan kuvannut, että sillä olisi ollut kokemusta tehostetun palveluasumisen tuottamisesta. Tämän vuoksi hakija ei ole saanut tästä vertailuperusteesta täysiä pisteitä. Muut tarjoajat ovat tuoneet tämän kokemuksen tarjouksissaan esiin.

Laadullisten vertailuperusteiden arviointi on perustunut eri tekijöiden kokonaisarviointiin. Vertailuperusteiden eri osatekijöitä ei ole erikseen pisteytetty, vaan eri tekijät on arvioitu kokonaisuutena. Vertailu on suoritettu tarjouspyynnön mukaisesti, eikä vertailuperusteita ole tarjousten vertailuvaiheessa muutettu. Vertailu on suoritettu yksinomaan tarjousasiakirjojen perusteella. Vertailu on suoritettu hankintasäännösten mukaisesti ja tarjoajia kohtaan tasapuolisesti.

LAUSUNTO

Mikeva Oy ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

VASTASELITYS

Hakija on esittänyt vastaselityksessään, että tarjousten laadun vertailussa tulee antaa merkitystä vain tarjousten todellisille laatueroille. Ellei tarjousten välillä ole todettavissa todellisia laatueroja, tarjouksille on annettava yhtä suuret pisteet.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa hankintayksikkö on esittänyt vastineessaan pisteytyksen perusteeksi henkilöstöä koskeneen vertailuperusteen osalta, että hakijan kuvaus henkilöstön osalta on ollut muihin tarjouksiin nähden lyhyt. Vertailun kannalta merkitystä ei kuitenkaan tulisi olla kuvauksen pituudella vaan sen sisällöllä.

Toiminnallisia periaatteita koskevan vertailuperusteen osalta hankintayksikkö on ilmoittanut hakijan pisteiden vähennyksen perusteeksi sen, että hakijan tarjouksessa esitetty palvelukuvaus on ollut puutteellisempi kuin voittaneen ja toiseksi tulleen tarjoajan ja että hakija ei ole tarjouksessaan ilmoittanut, mitä arvot kyseisessä palveluyksikössä ovat. Hakija ei ymmärrä, mitä hankintayksikkö esittämillään perusteilla on tarkoittanut ja mihin tarjouspyynnössä ilmoitettuihin perusteisiin mainitut seikat liittyvät. Hakija ei myöskään ymmärrä, miten kyseiset arvot liittyvät tarjottavien palvelujen laatuun. Yhtiön arvoilla ei voida mitata tarjottavien palvelujen laatua, minkä vuoksi niitä ei ole voitu ottaa vertailussa huomioon. Yhtiön arvot eivät ilmennä sitä, miten arvot näkyvät palvelujen käytännön toteutuksessa. Vain palvelujen käytännön toteutus mittaa aidosti palvelun laatua, minkä vuoksi vain sen huomioon ottaminen on ollut vertailussa sallittua.

Hakijan tarjous on henkilöstöä koskeneen vertailuperusteen osalta täyttänyt kaikki tarjouspyynnön vaatimukset. Tarjouspyynnön perusteella ei ole myöskään ollut pääteltävissä, että henkilöstön määrä vähimmäisvaatimukset ylittäviltä osin voisi johtaa pisteiden vähentämiseen. Hankintayksikön tältä osin esittämä pisteiden vähennysperuste on siten ollut tarjouspyyntöön nähden yllättävä ja jopa sen vastainen. Hakijan kokemuksen mukaan henkilöiden lukumäärä on yleisesti palvelun laatua nostava tekijä. Pisteiden vähentäminen tällä perusteella on ollut hankintasäännösten vastaista.

Palveluntuottajan kokemusta koskevan vertailuperusteen osalta tarjousten vertailussa ei ole voitu ottaa huomioon kokemusta tehostetusta palveluasumisesta, koska mainittua seikkaa ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä. Hakijan pisteiden vähentäminen tällä perusteella on ollut virheellistä.

Hankintayksikkö on vastineensakin perusteella täsmentänyt vertailuperusteita tarjousten vertailuvaiheessa tavalla, joka ei ole vastannut tarjouspyyntöä. Hankintayksikkö on myös vasta vastineessaan esittänyt varsinaiset perustelut hankintapäätökselleen ja suorittamalleen pisteytykselle, joten hankintapäätös on joka tapauksessa ollut puutteellisesti perusteltu.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Vertailuperusteiden asettaminen

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohde sekä tarjouksen valintaperuste ja käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Pykälän 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettamisessa. Vertailuperusteiden on kuitenkin liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta.

Tarjouspyynnön mukaan hankinnan kohteena ovat olleet sosiaalihuoltolain 17 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut tehostetut asumispalvelut. Tarjouspyynnöstä on ilmennyt, että hankinta on koskenut tehostetun palveluasumisen ja vaativan dementiahoivan hankintaa tarjouspyynnössä määritellylle sopimuskaudelle.

Tarjouspyyntö on sisältänyt yksityiskohtaisen kuvauksen hankinnan kohteena olevista palveluista. Kuvauksesta on ilmennyt, että hankinnan kohteena oleva palvelu hankitaan asiakkaille, jotka tarvitsevat yhden tai kahden hoitajan apua päivittäisissä toiminnoissaan jatkuvasti. Palvelu edellyttää henkilökunnan läsnäoloa ympäri vuorokauden. Ympärivuorokautiseen hoivaan ja huolenpitoon liittyen asiakkaalle annetaan hänen yksilökohtaisesti tarvitsemansa hoito ja huolenpito, joka on ammattieettisten periaatteiden mukaista. Edelleen kuvauksen mukaan päivittäisissä toiminnoissa ja perushoidossa korostetaan asiakkaan edellytysten mukaista omatoimisuutta tukevaa ja kuntouttavaa työotetta.

Tarjouspyyntö on sisältänyt myös kuvauksen vaaditusta henkilöstöstä. Tältä osin tarjouspyynnössä on ilmoitettu muun ohella, että henkilöstöä on oltava riittävästi ja että sen on oltava pääsääntöisesti vakituisessa työsuhteessa palveluntuottajaan. Henkilöstömitoituksen on oltava vuonna 2008 valmistuneen ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukainen ja vähintään 0,5 hoitajaa asukasta kohden. Vaativassa hoivassa mitoituksen on oltava 0,6 hoitajaa asukasta kohden. Henkilöstön koulutuksen osalta on noudatettava sosiaalialan täydennyskoulutusvelvoitetta ja palveluntuottajalla on oltava perehdyttämissuunnitelma. Tarjouksessa on lisäksi ilmoitettava mahdollinen henkilöstörakenne, henkilöstön määrä, henkilöstön koulutus sekä henkilöstön käyttö eri työvuoroissa.

Tarjouspyynnössä on edellytetty, että palveluntarjoaja esittää tarjouksessaan kuvauksen käytössään olevasta laatujärjestelmästä. Laatujärjestelmän kuvauksesta tulee ilmetä erityisesti asiakaspalautejärjestelmä, valitusten käsittely ja niihin reagoiminen sekä toimenpiteet palvelujen kehittämiseksi. Palveluntuottajan arvojen ja toimintaperiaatteiden tulee olla kirjallisesti määritelty. Tilaaja on myös edellyttänyt, että palveluntuottaja toimii palveluja tuottaessaan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti ja noudattaa valtakunnallisia suosituksia sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinnasta.

Tarjouksen valintaperusteena on tarjouspyynnön mukaan ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet hinta 70 prosentin painoarvolla sekä palvelujen laatu 30 prosentin painoarvolla. Palvelujen laatua on tarjouspyynnön mukaan arvioitu seuraavien perusteiden nojalla:

a) yksilöllisyys: toteutumista arvioidaan palvelukuvauksista, kuinka hoito toteutetaan ja asiakkaan elämäntilanne huomioidaan

b) toiminnalliset periaatteet

c) henkilöstön määrä, rakenne, koulutus ja kehittäminen

d) palveluntuottajan kokemus alalla.

Tarjouspyynnön liitteessä 3 laadun vertailuperusteita on täsmennetty ilmoittamalla laadun vertailuperusteiden painoarvot ja täsmentämällä toiminnallisia periaatteita koskevan vertailuperusteen arviointitapaa. Liitteen mukaan painoarvot ovat olleet seuraavat: yksilöllisyys 5 prosenttia, toiminnalliset periaatteet 10 prosenttia, henkilöstön määrä, rakenne, koulutus ja kehittäminen 10 prosenttia sekä palveluntuottajan kokemus alalta 5 prosenttia. Toiminnallisia periaatteita koskevan laadun vertailuperusteen osalta liitteessä on ilmoitettu, että toimintaa arvioidaan tarjoukseen liitettyjen palvelukuvausten ja laatujärjestelmän perusteella.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätöksen perusteleminen

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Hankintapäätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten tarjoajan ja tarjouksen valintaperusteista ja niiden soveltamistavasta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden soveltamisessa. Tarjouksia on kuitenkin verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava perusteiden soveltaminen tarjoukseen. Tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta.

Hankintayksikön 27.8.2009 tekemässä hankintapäätöksessä on tarjousten vertailun perusteiden osalta viitattu hankintapäätöksen liitteenä olleeseen tarjousten vertailua koskevaan taulukkoon. Hankintapäätöksen liitteenä olleesta tarjousten vertailutaulukosta ovat ilmenneet tarjoajien kustakin vertailuperusteesta saamat pisteet sekä tarjoajien saamat kokonaispisteet. Vertailutaulukosta ei ole ilmennyt sanallisia perusteluja tarjousten vertailulle ja suoritetulle pisteytykselle. Vertailutaulukosta ja hankintapäätöksestä ei siten ole ilmennyt, mihin tarjouksista ilmeneviin konkreettisiin seikkoihin tarjousten vertailu ja tarjoajien saamat pisteet ovat kunkin vertailuperusteen osalta perustuneet. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintapäätöksensä perustelemisessa hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle ”Laadun arviointi” -taulukon, joka ei ole ollut hankintapäätöksen liitteenä. Taulukko on hankintayksikön mukaan laadittu tarjousten vertailun yhteydessä ja siinä on yksilöity laadullisten vertailuperusteiden osalta huomioon otettuja tekijöitä sekä ilmoitettu tarjoajille annettujen rastien tai lyhyiden sanallisten perusteluiden muodossa, mitä tarjouksissa olevia eroja vertailussa on havaittu. Taulukossa esitetyt perustelut ovat olleet varsin suppeat. Näin ollen myöskään kyseisestä taulukosta ei ole riittävällä tavalla ilmennyt, mihin tarjouksista ilmeneviin seikkoihin tarjousten vertailu ja annetut pisteet ovat perustuneet.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt lisäselvitystä siitä, mihin seikkoihin tarjousten vertailu on hakijan sekä kahden muun hakijan edelle sijoittuneen tarjoajan osalta perustunut hakijan väitteiden kohteena olevien vertailuperusteiden osalta. Hankintayksikkö on esittänyt tältä osin yleistä selvitystä niistä tekijöistä, jotka hakijan sekä edellä mainitun kahden muun tarjoajan osalta on otettu tarjousten vertailussa huomioon. Asiassa ei ole kuitenkaan markkinaoikeudessakaan esitetty kokonaisvaltaista hankintasäännösten edellyttämää selvitystä siitä, miten kaikkia tarjouksia on vertailtu kunkin vertailuperusteen suhteen ja mihin seikkoihin vertailuperusteiden soveltaminen on perustunut.

Markkinaoikeus katsoo edellä lausutun perusteella, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole perustellut hankintapäätöstään hankintalain 73 §:n 1 momentissa (348/2007) edellytetyllä tavalla.

Siltä osin, kuin hankintayksikkö on markkinaoikeudessa ilmoittanut ottaneensa henkilöstön määrää, rakennetta, koulutusta ja kehittämistä koskevan vertailuperusteen osalta huomioon pisteitä vähentävänä tekijänä hakijan henkilöstön kokonaismäärän ja siitä pääteltävissä olleen osa-aikaisuuden, markkinaoikeus katsoo, ettei kyseisen seikan huomioonottaminen tarjousten vertailussa ole hankintasäännösten edellyttämällä tavalla ilmennyt tarjouspyynnöstä ja että hankintayksikön suorittama tarjousten vertailu on ollut tältä osin tarjouspyyntöön nähden ennakoimatonta ja siten hankintasäännösten vastaista.

Palveluntuottajan kokemusta alalta koskevan vertailuperusteen osalta markkinaoikeus katsoo sitä vastoin, että hankintayksikkö on harkintavaltansa rajoissa voinut palveluntuottajan kokemusta alalta arvioidessaan ottaa hankinnan kohteen kannalta merkityksellisenä kokemuksena huomioon myös tarjoajien kokemuksen tehostetusta palveluasumisesta tai vaativasta hoivasta.

Johtopäätös

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintalain 76 §:n 1 momentissa (348/2007) tarkoitetuin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole perustellut hankintapäätöstään hankintalain 73 §:n 1 momentissa (348/2007) edellytetyllä tavalla ja kun se on ottanut tarjousten vertailussa huomioon tarjouspyynnöstä ilmenemättömiä seikkoja. Asiassa tulee siten harkittavaksi hankintalain 76 §:n 1 momentissa (348/2007) säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Seuraamus

Hankintasopimusta ei ole tehty. Hankintapäätös voidaan näin ollen kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleenkin toteuttaa kyseisen tehostettua palveluasumista koskevan hankinnan kysymyksessä olevan tarjouspyynnön perusteella julkisena hankintana, sen tulee tehdä uusi tarjousten vertailu ja perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon, mitä edellä tässä päätöksessä on todettu.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian lopputulos ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Kemin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen 27.8.2009 § 109 ja kieltää Kemin kaupunkia tekemästä sanotun päätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta kyseistä päätöstä muutoinkaan täytäntöön.

Kieltoa on noudatettava nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Kemin kaupungin korvaamaan Barona Hoiva Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Maarit Lindroos-Kokkonen, Jaakko Ritvala ja Sami Rautiainen.