Market Court dismisses complaint that competitor's post-blocking SIM card requirement violates good business practice.

HAKEMUS

Vaatimukset

DNA Oy (DNA) on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää 80.000 euron sakon uhalla Saunalahti Group Oyj:tä (Saunalahti) jatkamasta tai uudistamasta matkaviestinliittymiensä markkinointia tavalla, jossa

1. asiakkaalle luvataan puheaikaan oikeuttavaa etua edellyttäen, että hän vaihtaa käytössään olleen DNA:n puhelinliittymän numeronsiirrolla Saunalahden liittymään,

2. asiakkaalle luvataan puheaikaan oikeuttavaa etua siitä, että hän ei käytä käytössään olevaa DNA:n liittymää ja

3. asiakkaan edellytetään leikkaavan tai muulla tavalla tuhoavan DNA:n sim-kortin puheaikaedun saamiseksi.

DNA on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Saunalahden korvaamaan DNA:n oikeudenkäyntikulut 7.758 eurolla korkoineen.

Perusteet

Saunalahti on markkinoinut matkaviestinliittymiään tavalla, jossa puheaikaedun saaminen on edellyttänyt DNA:n liittymän sulkemista tai DNA:n liittymäkortin tuhoamista. Puheaikaedun saamisen edellytykseksi asetettu kilpailijan liittymäsopimuksen irtisanominen tai tosiasiallisesti käyttämättä jättäminen on vastoin kuluttaja-asiamiehen asiassa 18.12.2002 antamaa ohjeistusta ja matkapuhelinoperaattorien useita vuosia noudattamaa menettelytapaa.

DNA:n saamien tietojen mukaan Elisa-konserniin kuuluva Saunalahti on tarjonnut DNA:n asiakkaille lisäpuheaikaa sellaisissakin tapauksissa, joissa asiakas on toimittanut Elisan keskusvarastolle DNA:n kanssa tekemänsä liittymäsopimuksen yhteydessä niin sanottuna kytkykauppana saamansa puhelimen ja siihen kuuluvan sim-kortin. Kytkykaupassa asiakas tekee määräaikaisen liittymäsopimuksen ja liittymäsopimuksen mukaiset kuukausimaksut maksamalla asiakkaasta tulee liittymäsopimuksen yhteydessä käyttöönsä saaman puhelimen omistaja. Kytkykaupassa asiakkaalle annettava puhelin on yleensä sim-lukittu eli puhelimessa ei voi määräaikana käyttää muuta kuin kysymyksessä olevan matkapuhelinoperaattorin sim-korttia.

Saunalahden kirjeitse tarjoamasta lisäpuheaikaedusta ei myöskään ilmene, että asiakkaan maksuvelvollisuus DNA:n määräaikaisesta liittymäsopimuksesta jatkuu keskeytyksettä, vaikka asiakas Saunalahden kehottamin tavoin leikkaisi sim-kortin kahtia ja palauttaisi DNA:lta saamansa päätelaitteen Elisalle. On varsin todennäköistä, että osa asiakkaista ei tiedosta tätä asiaa ja yllättyy suuresti DNA:n lähettäessä asiakkaalleen laskun DNA:n liittymän kuukausimaksuista viimeistään kolmen kuukauden kuluttua.

Menettelyä, jossa edellytetään asiakkaan luopuvan kilpailijan palvelun käyttämisestä tai kilpailijan sim-kortin tuhoamista puheaikaedun saamiseksi, on pidettävä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n mukaisesti hyvän liiketavan vastaisena tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimattomana menettelynä.

Saunalahden kiellettäväksi vaadittu menettelytapa liittymämyynnissään ja siihen liittyvä voimakas markkinointi on aiheuttanut DNA:lle merkittävää vahinkoa.

Saunalahti on DNA:n ja kuluttaja-asiamiehen yhteydenottojen jälkeen muuttanut sopimatonta markkinointiaan, mikä osoittaa, että se on itsekin pitänyt hakemuksessa kiellettäväksi vaadittuja menettelyjä sopimattomina. DNA ei ole toiminut kiellettäväksi vaaditulla tavalla kuluttaja-asiamiehen 18.12.2002 antaman ohjeistuksen jälkeen.

VASTAUS

Vaatimus

Saunalahti on vaatinut, että hakemus hylätään.

Saunalahti on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa DNA:n korvaamaan Saunalahden oikeudenkäyntikulut 6.045 eurolla korkoineen.

Perusteet

Saunalahti on kiistänyt menetelleensä hakemuksen vaatimuskohdassa 2 väitetyin tavoin. Saunalahti on esittänyt luopuneensa DNA:n hakemuksen vaatimuskohdissa 1 ja 3 tarkoitetuista menettelytavoista jo ennen hakemuksen vireilletuloa.

Elinkeinonharjoittajan on täysin sallittua ja hyväksyttyä tarjota lisäetuja kilpailijalta siirtyvälle uudelle asiakkaalle. DNA:n viittaama kuluttaja-asiamiehen vuonna 2002 antama ohjeistus on vanhentunut, koska se on laadittu ennen matkapuhelinliittymien numeronsiirtoa koskevien säännösten voimaantuloa.

Viestintämarkkinalain 51 §:n mukaan teleyritys on velvollinen viipymättä huolehtimaan siitä, että sen kanssa liittymäsopimuksen tehnyt käyttäjä voi halutessaan säilyttää puhelinnumeronsa vaihtaessaan matkaviestinliittymää tarjoavaa teleyritystä.

Numeronsiirtoa koskevien säännösten ja määräysten mukaan numeronsiirtoa koskeva ilmoitus toimii samalla liittymän irtisanomisilmoituksena numeron luovuttavalle yritykselle. Numeronsiirron on katsottu olevan nimenomaisesti kuluttajien edun mukaista ja kilpailua lisäävää. Kuluttaja-asiamiehen vuonna 2002 antama ohjeistus koski erilaista tilannetta eli markkinoinnissa käytettyä ehtoa, jossa on nimenomaisesti edellytetty toisen operaattorin liittymän irtisanomista.

Saunalahden tietojen mukaan puheaikaedun tarjoaminen kilpailijoilta siirtyville uusille asiakkaille on ollut yleisesti käytössä myös DNA:n puhelinmyynnissä vuosien ajan ja edelleen joulukuussa 2008 ja tammikuussa 2009.

Hakemuksessa tarkoitetut menettelyt eivät ole olleet lain tai hyvän liiketavan vastaisia. DNA:n hakemuksessa väitetyistä menettelyistä ei voi oikeuskäytännössä edellytetyllä tavalla todennäköisin syin aiheutua hakijalle tai asiakkaille merkittävää vahinkoa.

DNA:n hakemuksen vaatimuskohdassa 3 on virheellisesti ja harhaanjohtavasti yhdistetty Eliitti+ -liittymätarjoukseen Saunalahden eräisiin winback- eli torjuntasoittoihin liittynyt ohjeistus, jossa Saunalahdelle jääviä asiakkaita ohjeistettiin palauttamaan DNA:lta saamansa kytkykauppapuhelin ja siihen kuuluva sim-kortti. Kyse on kuitenkin ollut täysin erillisestä kampanjasta.

Saunalahti on muuttanut ohjeistustaan tammikuun alussa 2009 siten, ettei puheaikatarjouksen saaminen edellytä numeronsiirtoa. Myöskään onnistuneen torjuntasoiton yhteydessä lähetetyssä vahvistuskirjeessä tarjotut lisäedut eivät edellytä sim-kortin halkaisemista. Käytetyillä sim-korteilla ei ole taloudellista arvoa eikä niitä käytetä uudelleen.

TODISTELU

DNA Oy:n nimeämät kirjalliset todisteet

1. Mainos Helsingin Sanomat 30.12.2008 (1 sivu)

2. Mainokset Saunalahden internet-sivuilla (2.1.2009; 2 sivua)

3. Saunalahden kirje joulukuussa 2008 (1 sivu)

4. Saunalahden kirjeen liite puhelimen palauttamisesta (1 sivu)

5. Kuluttaja-asiamiehen kirje 18.12.2002 (4 sivua)

6. DNA Aarre liittymän esittelysivu (1 sivu)

7. PP Media Oy/ Saunalahti Oyj sähköpostiviesti 30.1.2009

Saunalahti Group Oyj:n nimeämät kirjalliset todisteet

1. Viestintäviraston määräys puhelinnumeron siirrettävyydestä 46 F/2007 M, 24.7.2007

2. Sähköpostiviesti 5.1.2009 AR/Elisa–asianajaja ME

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Saunalahden markkinointi

Helsingin Sanomat -lehdessä 30.12.2008 julkaistussa mainoksessa on markkinoitu kahden matkapuhelinmallin ohella Saunalahden Eliitti+ liittymää. Mainoksessa on edellä mainittua liittymätarjousta koskevassa laatikossa ilmoitettu otsikkona ”Puhu ilmaiseksi 2,3 miljoonalle suomalaiselle koko vuoden 2009”. Lisäksi laatikossa on pienemmällä kirjasinkoolla ilmoitettu seuraavia tarjouksen sisältöä koskevia tietoja:

– ”Kuukausimaksu 0 € vuoden 2009 ajan (norm. 3,95€/kk)”

– ”Kun vaihdat DNA:n, Soneran tai Tele Finlandin liittymän Eliittiin saat lisäksi 30 eurolla puheaikaa.”

– ”Puhelut muihin normaalihintaisiin liittymiin 0,069 €/min. Tekstiviestit 0,069 €/kpl”

Mainoksen alalaidassa on lisäksi ilmoitettu Eliitti+ -liittymästä muun muassa seuraavia tarkempia tietoja. Puhelut (max. 3000 min/kk) Saunalahden, Elisan ja Kolumbuksen GSM-liittymiin sisältyvät kuukausimaksuun, joka on vuoden 2009 ajan 0 €/kk. 30 euron puheaikatarjouksen saaminen edellyttää numeronsiirtoa DNA:n, Soneran tai Tele Finlandin liittymästä.

Saunalahti on 2.1.2009 päivätyn hakijan kirjallisen todisteen 2 mukaan julkaissut 29.12.2008 internetsivuillaan tiedotteen, jossa todetaan Eliitti+ -liittymän muun esittelyn ja hinnoittelutietojen yhteydessä, että ”Lisäksi tarjoamme 30 € puheaikaa, kun siirrät tarjousaikana DNA:n, Soneran tai Tele Finlandin liittymästä numerosi Saunalahti Eliitti+ liittymään.” Sama puheaikatarjous on mainittuna ajankohtana ollut luettavissa myös yhtiön internetsivujen Saunalahden erilaisia GSM-liittymiä esittelevässä osiossa.

DNA on lisäksi vedonnut kirjallisena todisteenaan 3 Saunalahden omalle asiakkaalleen joulukuussa 2008 lähettämään kirjeeseen, jossa on todettu muun muassa seuraavaa:

– ”Kiitos päätöksestänne jatkaa Elisa-konsernin asiakkaana Saunalahden tuotteilla! Numeronne 050-xxxxxxx siirto toiselle operaattorille on peruttu ja saatte liittymäänne lupaamani edut.”

– ”Lisäpuheajan 40€ saatte kun Teidän DNA:lta saamanne puhelin on saapunut Elisan keskusvarastolle ja lähetys on käsitelty Elisassa. Saapuneet päätelaitteet käsitellään varastolla kootusti tammikuun 2009 aikana, joten lisäpuheaika tulee näkymään Teidän laskuillanne helmikuusta 2009 alkaen. Lisäpuheaika hyvitetään Teidän laskultanne 5€/kk valtakunnallisen kampanjan lisäksi. Käyttämätön puheaika ei siirry seuraavalle kuukaudelle. Laitteen palautusohjeet ovat oheisessa liitteessä.”

DNA on lisäksi vedonnut todisteenaan 4 edellä mainitun kirjeen liitteeseen koskien ohjeistusta puhelimen palauttamisesta Elisalle. Liitteessä on todettu, että:

”Saadaksenne Teille kuuluvan lisäpuheaikakampanjan, tulee Teidän palauttaa DNA:lta saamanne päätelaite ja halkaistu sim-kortti alla olevan ohjeistuksen mukaisesti.

1. Pakatkaa Dna:lta saamanne päätelaite lisätarvikkeineen (akku, laturi, käyttöohje jne.) huolellisesti pahvilaatikkoon tai muuhun vastaavaan, joka kestää kuljetuksen… Noutaessanne Saunalahden puhelimen postista, palauttakaa samassa yhteydessä DNA:lta saamanne puhelin alla olevan ohjeistuksen mukaisesti asiakaspalautuksena, joka on teille veloitukseton.”

DNA on esittänyt kirjallisena todisteenaan 7 PP Media Oy:n myyntiedustajan 30.1.2009 lähettämän sähköpostiviestin, jossa viitataan aiempaan puhelimitse tapahtuneeseen yhteydenottoon ja todetaan kampanjaetuna Saunalahden Eliitti+ -liittymään olevan muun ohella ”dna:n asiakkaille 30e puheaikaa heti käyttöön”.

Numeronsiirtomenettelystä matkapuhelinverkossa

Tässä asiassa ja samaan aikaan markkinaoikeudessa vireillä olleissa eräissä muissa matkapuhelinoperaattoreiden välisissä asioissa on tuotu esiin, että numeroiden siirrettävyys matkapuhelinoperaattoria vaihdettaessa on ollut mahdollista vuodesta 2003 lähtien.

Numeron siirrettävyydellä tarkoitetaan sitä, että asiakas voi vaihtaa operaattoria numeronsa säilyttäen. Numeron siirrettävyydellä on käytännössä parannettu asiakkaiden mahdollisuuksia vaihtaa operaattoria, mikä on ilmeisesti johtanut kilpailun lisääntymiseen.

Viestintäviraston 31.8.2007 voimaan tulleen puhelinnumeron siirrettävyydestä annetun määräyksen (46 F/2007 M) 7 §:n 2 momentin mukaan siirtyneen numeron vastaanottavan teleyrityksen tekemä siirtotilaus luovuttavalle teleyritykselle toimii samalla irtisanomisilmoituksena luovuttavalle teleyritykselle. Määräyksen 9 §:n 1 momentin mukaan numeron siirtämisestä aiheutuva lisäaika verrattuna teleyrityksen normaaliin toimitusaikaan saa olla tavallisesti enintään viisi työpäivää.

Käytännössä puhelinnumeron siirto matkapuhelinverkossa on tapahtunut siten, että asiakas on tehnyt liittymäsopimuksen haluamansa uuden operaattorin kanssa ja saanut uudelta operaattorilta postitse kirjattuna kirjeenä liittymän käyttämiseen sim-kortin. Vanha liittymä on toiminut siihen saakka kunnes uusi liittymä samalle puhelinnumerolle on numeronsiirtomenettelyn päättyessä avattu. Entisen operaattorin liittymään sisältyneet palvelut eivät kuitenkaan miltään osin ole siirtyneet puhelinnumeron mukana vaan asiakas on valinnut haluamansa palvelut ja liittymätyypin uudelta operaattorilta.

Matkapuhelinoperaattoreilla on käytössään niin sanottu Master-järjestelmä, jolla tarkoitetaan siirrettyjen numeroiden tietokantaa. Kyseistä tietokantaa käytetään numeron siirrettävyyden tietojenvaihtojärjestelmänä operaattoreiden kesken.

Markkinaoikeudelle esitetyn selvityksen perusteella operaattoreilla on yleisenä menettelytapana se, että Master-järjestelmässä lähetetyn numeronsiirtopyynnön jälkeen voimassaolevan liittymäsopimuksen asiakkaan kanssa omaava operaattori pyrkii ottamaan yhteyttä tähän kilpailijalle siirtymässä olevaan asiakkaaseensa. Tämä tapahtuu tekemällä niin sanottu winback-puhelu eli torjuntasoitto, jonka kuluessa operaattori yrittää saada numeronsiirtomenettelyn kohteena olevan asiakkaansa jatkamaan edelleen aiempaa liittymäsopimustaan, usein tarjoamalla etuuksia, ja siten peruuttamaan puhelinnumeronsa siirtämisen uudelle operaattorille.

Kysymyksenasettelu

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä.

Asiassa on kysymys Saunalahden matkaviestinliittymien markkinoinnista. Vaatimuskohdassa 1 on kysymys siitä, onko Saunalahden markkinointi, jossa tarjotaan puheaikaan oikeuttavaa etua vain Saunalahden asiakkaiksi numeronsiirtomenettelyllä kilpailevalta elinkeinonharjoittajalta siirtyville asiakkaille, ollut sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa tarkoitetulla tavalla sopimatonta. Vaatimuskohdissa 2 ja 3 on puolestaan kysymys siitä, onko Saunalahden markkinointi, jossa se on lähettänyt asiakkaalleen DNA:n kirjallisena todisteena esittämän kirjeen, ollut sanotussa laissa tarkoitetulla tavalla sopimatonta.

Markkinoinnin arviointi

Vaatimuskohta 1

Asianosaiset ovat todenneet, että puheaikaetuja tarjotaan yleisesti sekä uusien liittymien avaamisen yhteydessä että tietyin edellytyksin vanhoille asiakkaille. DNA ei olekaan vaatinut kiellettäväksi menettelyä, jossa uusille kilpailijalta siirtyville asiakkaille ylipäänsä tarjotaan etuja.

DNA on kieltovaatimuksensa tueksi vedonnut kuluttaja-asiamiehen 18.12.2002 matkapuhelinoperaattoreille lähettämään kirjeeseen, jossa on käsitelty muiden matkapuhelinliittymien markkinointiin liittyvien aiheiden ohella toisen operaattorin liittymän irtisanomista. Kirjeessä todetaan tältä osin, että:

”Useat matkapuhelinoperaattorit ovat ottaneet käyttöön ehdon, jossa liittymän avaamisen yhteydessä kuluttajan edellytetään samalla irtisanovan toisen operaattorin liittymän.

Katson, että edellä mainitun ehdon käyttäminen rajoittaa kuluttajan sopimusvapautta kohtuuttomasti. Kuluttajan tulee voida täysin vapaasti pitää käytössään useiden eri operaattoreiden liittymiä samanaikaisesti. Kuluttajan sopimusvapauden rajoittaminen on omiaan johtamaan markkinoiden ja hinnoittelun läpinäkyvyyden heikentymiseen.

Matkapuhelimen käyttö on yleensä hinnoiteltu tavalla, jossa käytön kustannukset riippuvat merkittävässä määrin soittajan ja vastaanottajan operaattorista. Edellä mainitusta syistä kuluttajan mahdollisuuksia tehdä puhelu- ja palvelukohtaisia valintoja ei tule rajoittaa.”

DNA on hakemuksessaan kiinnittänyt huomiota siihen, että saadakseen Saunalahden markkinoiman puheaikaedun, asiakkaan on tullut sulkea käytössään oleva DNA:n liittymä. DNA on esittänyt Saunalahden markkinoinnin tältä osin edellyttävän siten asiakassuhteen päättämistä numeronsiirrolla, mitä menettelyä olisi pidettävä kuluttaja-asiamiehen 18.12.2002 päivätyssä kirjeessä esitetyin tavoin myös kuluttajien sopimusvapautta liiallisesti rajoittavana menettelytapana.

Saunalahti on vedonnut siihen, että kuluttaja-asiamiehen vuonna 2002 antama ohjeistus on vanhentunut, koska se on laadittu ennen matkapuhelinliittymien numeronsiirtoa koskevien säännösten voimaantuloa.

Markkinaoikeus toteaa esitetyn selvityksen perusteella, että vielä vuonna 2002 matkapuhelinnumeroa ei ole ollut mahdollista säilyttää siinä tilanteessa, että asiakas on halunnut vaihtaa matkapuhelinoperaattoria. Siten kuluttaja-asiamiehen 18.12.2002 matkapuhelinoperaattoreille lähettämän kirjeen on katsottava kohdistuneen sopimusehtoon, jonka mukaan uudella puhelinnumerolla toimivan matkapuhelinliittymän avaamisen yhteydessä asiakkaan on tullut irtisanoa käytössään ollut kilpailevan operaattorin eri puhelinnumerolla toimiva liittymä. Markkinaoikeus näin ollen katsoo, ettei DNA:n hakemuksensa perusteena ja todisteenaan vetoamassa kuluttaja-asiamiehen kirjeessä ole käsitelty samanlaista tilannetta kuin mistä tässä asiassa on kysymys.

Lisäksi nykyisin uusien matkapuhelinliittymien avaaminen perustuu pääsääntöisesti nimenomaan numeronsiirtomenettelyyn, koska asiakkaat eivät juurikaan ole kiinnostuneita vaihtamaan jo käytössään olleita puhelinnumeroita toisiin ja kokonaan uusia matkapuhelinasiakkaita ei operaattoreille tule vuosittain merkittäviä määriä. Tästä syystä kuluttaja-asiamiehen kirjeellä, joka on lähetetty ennen kuin puhelinnumeroiden siirto on tullut mahdolliseksi, ei ole muutoinkaan erityistä tulkintavaikutusta tämän asian ratkaisemiselle.

Markkinaoikeus katsoo, että hakijan kirjallisissa todisteissa 1 ja 2 olevissa mainoksissa sekä kirjallisessa todisteessa 7 olevassa sähköpostiviestissä Saunalahti on esittänyt olennaisia tietoja markkinoimansa Eliitti+ -liittymän hintaeduista. Saunalahden markkinoinnin yhtenä tavoitteena on selvästi ollut hankkia uusia asiakkaita kilpailevilta operaattoreilta. Toisaalta kyseisen liittymän markkinointi kaikkine mainoksissa esitettyine sopimusehtoineen on ilmeisesti ollut omiaan saamaan Saunalahden entisiä asiakkaita jatkamaan Saunalahden asiakkaina.

Saunalahti on tarjonnut Eliitti+ -liittymäänsä koskevassa markkinoinnissa liittymään sisältyviä erityisiä hintaetuja, joista 30 euron puheaikaetua on tarjottu ainoastaan liittymään vaihtaville kilpailijoiden asiakkaille. Puheaikatarjous ei ole ollut määrältään huomattava verrattuna muihin kuluttajille kysymyksessä olevassa tarjouksessa tarjottuihin etuihin. Pelkästään puheaikatarjouksen kohdentamisen mainitulla tavalla ei ole katsottava tehneen kysymyksessä olevasta markkinoinnista hyvän liiketavan vastaista tai kilpailevien operaattoreiden kannalta sopimatonta. Näin ollen DNA:n vaatimus kohdassa 1 on hylättävä.

Vaatimuskohdat 2 ja 3

Tältä osin asiassa on kysymys DNA:n käynnistämästä numeronsiirtomenettelystä, jonka kohteena on ollut Saunalahden tai mahdollisesti Elisan asiakkaan puhelinliittymä. Edellä todetulla tavalla on DNA:n hakemuksen johdosta tarkasteltavana Saunalahden lähettämä kirje kyseiselle asiakkaalle.

DNA:n kirjallisina todisteinaan 3 ja 4 esittämät Saunalahden asiakkaalleen lähettämä kirje liitteineen ovat kirjeen sisällönkin perusteella koskeneet niin sanotun torjuntasoiton jälkeistä yhteydenpitoa. Saunalahti on kirjeestä ilmenevän perusteella kysymyksessä olevassa tapauksessa onnistunut säilyttämään numeronsiirtomenettelyn kohteena olleen vanhan liittymäasiakkaansa, jolle yhtiö on kirjeessään vahvistanut luvanneensa liittymän hinnoittelua koskevia etuja. Kirjeessä viitataan lisäksi liitteen sisältämiin asiakkaan DNA:lta hallintaansa saaman puhelimen palautusohjeisiin.

Kirjeestä on pääteltävissä, että kysymyksessä olevan asiakkaan puhelinnumeron siirtyminen DNA:lle on Saunalahden torjuntasoiton onnistumisen vuoksi peruuntunut. Näin ollen asiakkaalla ei ole voinut olla vaatimuskohdassa 2 tarkoitetulla tavalla käytössään DNA:n liittymää. Saunalahti on siten voinut näissä olosuhteissa luvata asiakkaalleen torjuntasoiton yhteydessä puheaikaetua ilman, että sillä olisi ollut vaikutusta DNA:n asiakkaalle toimittaman liittymän käyttämiseen. DNA:n vaatimus kohdassa 2 on siten hylättävä.

Vaatimuskohdassa 3 on arvioitavana hakijan todisteenaan 4 esittämässä edellä mainitun kirjeen liitteessä esitetty ohje, jonka mukaan asiakkaan palauttaessa DNA:n lähettämän päätelaitteen ja sim-kortin, on sim-kortti tullut palauttaa halkaistuna.

Asiassa on riidatonta se, että sim-kortit ovat matkapuhelinoperaattorien omaisuutta.

Markkinaoikeus katsoo, että sim-kortin halkaiseminen kysymyksessä olevassa torjuntasoiton jälkeisessä tilanteessa ja ennen sen palauttamista on ollut lähtökohdiltaan lähetyksen turvallisuuteen tähtäävä ja siten asiakkaan etuna oleva postitusmenettely. Toimimalla torjuntasoiton jälkeen kyseisten Saunalahden antamien palautusohjeiden mukaisesti DNA:n liittymää ei ole voitu käyttää väärin ja aiheuttaa siten asiakkaalle aiheetonta laskua siinäkään tilanteessa, että DNA olisikin ehtinyt numeronsiirtomenettelyn kestäessä avata liittymän. Käytetyillä tai kokonaan käyttämättä jäävillä sim-korteilla ei sinänsä ole osoitettu olevan operaattoreille tai niiden asiakkaille taloudellista arvoa.

Kyseisen Saunalahden asiakkaalleen lähettämän kirjeen sisällön perusteella puheaikaedun saamisen edellytyksenä ei voida katsoa olleen DNA:n sim-kortin halkaiseminen vaan se seikka, että asiakas on päättänyt torjuntasoiton seurauksena jäädä Saunalahden asiakkaaksi. Tämän vuoksi DNA:n vaatimus on myös kohdan 3 osalta hylättävä.

Edellä esitetyillä perusteilla Saunalahden kysymyksessä oleva markkinointi ei ole ollut sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta. Näin ollen DNA:n hakemus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

DNA on hävinnyt asian, joten se on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n perusteella velvollinen korvaamaan Saunalahden oikeudenkäyntikulut.

DNA on määrältään hyväksynyt Saunalahden oikeudenkäyntikuluvaatimuksen 6.045 euroa.

Päätöslauselma

Hakemus hylätään.

DNA Oy velvoitetaan suorittamaan Saunalahti Group Oyj:lle korvauksena oikeudenkäyntikuluista 6.045 euroa. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valituslupahakemuksen ja valituksen tekemiselle päättyy 14.12.2010.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Jaakko Ritvala ja Nora Steiner-Forsberg.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen