Market Court dismisses claim against city for rejecting tender due to incomplete documentation within discretion.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Jyväskylän kaupungin tilapalvelu on pyytänyt 26.2.2010 julkaistulla rajoitettua menettelyä koskevalla kansallisella hankintailmoituksella osallistumishakemuksia pääkirjaston vesikaton muutostöitä koskevaan tarjouskilpailuun. Jyväskylän kaupunki on lähettänyt 15.3.2010 päivätyn tarjouspyynnön viidelle tarjoajalle. Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta.

Jyväskylän kaupungin tilapalvelun rakennuttajapäällikkö on päätöksellään 8.4.2010 Dnro 1398/2010 valinnut urakoitsijaksi VRP Rakennuspalvelut Oy:n ja hylännyt hakijan tarjouksen tarjouspyynnössä edellytettyjen selvitysten puutteellisen toimittamisen perusteella.

Jyväskylän kaupungin tilapalvelu on 1.6.2010 tekemällään päätöksellä Dnro 1398/10 hylännyt hakijan asiasta laatiman oikaisuvaatimuksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 683.000 euroa.

Hankintayksikkö on ilmoittanut markkinaoikeudelle, että hankintapäätös on pantu täytäntöön.

HAKEMUS

Rakennusliike Porrokki Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Jyväskylän kaupungin maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 85.000 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.410 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on soveltanut virheellisesti rajoitettua hankintamenettelyä. Hankintayksikkö on tarjouspyynnössään perusteettomasti vaatinut tarjoajia toimittamaan asiakirjoja, joilla on arvioitu tarjoajien soveltuvuutta, vaikka tarjoajien soveltuvuus rajoitetussa menettelyssä tyypillisesti arvioidaan osallistumishakemusten käsittelyn yhteydessä.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä tarjouksen valintaperusteen osalta. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että halvin hinta ratkaisee tarjouskilpailun, mutta samalla tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että urakkahintaa pidetään pääsääntöisesti ratkaisevana tarjousten hyväksymisperusteena. Tarjouspyynnössä ei ole yksilöity muita vertailuperusteita kuin halvin hinta, joten on ollut epäselvää, mitä hankintayksikön muut hyväksymisperusteet ovat olleet.

Hakijan tarjous on perusteettomasti hylätty sillä perusteella, että hakija ei ole toimittanut tarjouspyynnössä vaadittuja selvityksiä, kuten kaupparekisteriotetta. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että vaaditut todistukset ja selvitykset voi korvata toimittamalla RALA-todistuksen, jonka hakija on tarjouksen yhteydessä toimittanut.

VASTINE

Jyväskylän kaupungin tilapalvelu on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Rakennusliike Porrokki Oy:n hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on käyttänyt osallistumishakemusvaiheessa ulkopuolista rakennuttajakonsulttia. Vaikka hankintayksikkö vastaakin konsultin käyttämisestä, ei hankintayksikkö ole sidottu konsultin näkemykseen tarjoajien kelpoisuudesta. Hankintailmoituksen perusteella on valittu ehdokkaat tarjouskilpailuun ja osallistumishakemuksessa on edellytetty erityisesti ammatillisen kokemuksen osoittavaa pätevyyttä. Sen sijaan tarjoajien kelpoisuutta on arvioitu tosiasiallisesti vasta tarjouspyyntövaiheen jälkeen.

Tarjouspyynnössä vaadittujen selvitysten liittäminen tarjoukseen on ollut yksi tarjouksen ehdottomista muotovaatimuksista. Vastoin hakijan väittämää on asiakirjoista voinut korvata RALA-todistuksella ainoastaan todistukset verojen maksamisesta ja eläkevakuutusmaksuvelvollisuuden täyttämisestä. Työsuojelupiirin antaman lausunnon mukaan RALA-todistuksella ei voi korvata YTJ-otetta ja kaupparekisteriotetta.

Lisäksi hankintayksikön tietoon on tullut Äänekosken käräjäoikeuden 31.12.2008 antama tuomio, jossa tuomioistuin on katsonut, että hakija on ollut vastuussa laadunvalvonnan olennaisista laiminlyönneistä koulu-urakan yhteydessä. Hankintayksikkö olisi voinut sulkea hakijan tarjouskilpailusta jo tällä perusteella.

Hankintaan valittavan rakennusurakoitsijan valintaperusteena on hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön perusteella ollut pelkästään halvin hinta.

VASTASELITYS

Rakennusliike Porrokki Oy:llä on ollut taloudelliset edellytykset selviytyä urakasta. Vaasan hovioikeus ei ole tuomiollaan Nro 798 (dnro 09/346) kumonnut Äänekosken käräjäoikeuden tuomiota, mutta hakija on hakenut valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Vaasan hovioikeuden antama tuomio ei siten ole lainvoimainen, eikä sen perusteella voi tehdä päätöstä hakijan poissulkemisesta.

VÄLIAIKAISTA KIELTOA KOSKEVA RATKAISU

Markkinaoikeus on 4.5.2010 antamallaan päätöksellä hylännyt Rakennusliike Porrokki Oy:n hakemuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesta kieltämisestä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kysymyksessä olevan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo on ylittänyt julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalain) hankintalain 15 §:n 3 kohdan (348/2007) mukaisen rakennusurakoihin sovellettavan kansallisen kynnysarvon, mutta ei hankintalain 16 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaista rakennusurakoiden EU-kynnysarvoa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintaan tulevat sovellettaviksi hankintalain I ja IV osien säännösten lisäksi hankintalain III osan säännökset.

Hankintamenettely

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Tarjouspyyntö

Hakija on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä tarjousten valintaperusteen osalta.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa pyydetään toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintailmoituksen kohdassa ”Tarjouksen valintaperuste” on ilmoitettu tarjouksen valintaperusteeksi halvin hinta. Tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkaohjelman kohdassa 17.6 ”Tarjousten hylkääminen ja urakoitsijan valintaperusteet” on ilmoitettu seuraavaa:

”Tarjouksista valitaan tilaajalle edullisin tarjous. Tarjousten edullisuutta arvosteltaessa pidetään urakkahintaa pääsääntöisesti ratkaisevana tarjouksen hyväksymisperusteena.”

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön muotoilu urakkahinnan pitämisestä pääsääntöisesti tarjouksen hyväksymisperusteena on ollut omiaan aiheuttamaan sekaannuksen vaaraa siitä, millä perusteella tarjousten valinta tehdään. Ottaen kuitenkin huomioon, ettei tarjouspyynnössä ole ilmoitettu muuta vertailuperustetta kuin halvin hinta markkinaoikeus katsoo, että tarjoajat ovat voineet hankintailmoituksen ja tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella ymmärtää, että tarjousten valintaperuste on yksin hinta. Tarjoajat ovat tämän perusteella voineet antaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikön laatima tarjouspyyntö ei siten ole ollut hankintasäännösten vastainen.

Tarjoajien soveltuvuuden arviointi

Hakija on esittänyt, että hankintayksikön on menetellyt virheellisesti, kun se on arvioinut tarjoajien soveltuvuutta sekä osallistumishakemusten käsittelyn yhteydessä että tarjousten vertailun yhteydessä.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista hankintalain 52–59 §:ssä säädetään.

”Urakoitsijan on varauduttava toimittamaan tilaajalle ennen urakkasopimusten allekirjoittamista uudelleen vastaava selvitys. Urakoitsijoilla tulee olla rakennustyön aikana edellä mainitut todistukset ja selvitykset. Todistukset verojen maksamisesta ja eläkevakuutusmaksuvelvoitteiden täyttämisestä voivat olla korkeintaan 2 kuukautta vanhat. Nämä todistukset ja selvitykset voi korvata toimittamalla voimassa olevan RALA-todistuksen.”

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut asettaa tiettyjä ehdokkaiden ammatilliseen kokemukseen liittyviä vähimmäisvaatimuksia hankintailmoituksessa osallistumishakemusten jättämiseen, ja erikseen edellyttää tarjouspyynnössä tarjoajia toimittamaan tarjoajien soveltuvuuteen liittyvää selvitystä ja todistuksia. Hankintayksikön menettely ei ole ollut tarjoajia kohtaan epätasapuolista. Hankintayksikkö ei näin ollen ole toiminut tältä osin julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti.

Hakija on edelleen esittänyt, että hankintayksikkö on virheellisesti hylännyt sen tarjouksen johtuen tarjouspyynnössä edellytettyjen selvitysten ja todistusten puuttumisesta.

Hakija on toimittanut hankintayksikölle tarjouksensa yhteydessä RALA-pätevyystodistuksen ja siihen liitetyn RALA-yritysraportin. Tarjouspyynnöstä käy ilmi, että todistukset verojen maksamisesta ja eläkevakuutusmaksuvelvoitteiden voi korvata toimittamalla voimassa olevan RALA-todistuksen. Markkinaoikeus toteaa, että hakijan toimittamasta selvityksessä ei ole tietoja työterveyshuollon järjestämisestä. Lisäksi selvityksen sisältämän tiedot yrityksen hallinnosta ja taloudellisesta tilasta ovat suppeampia kuin kaupparekisteriin merkityt tiedot. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole toiminut virheellisesti, kun se on harkintavaltansa puitteissa sulkenut hakijan tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön ole katsottava menetelleen hankinnassaan sillä tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, että asiassa tulisi harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä (348/2007) säädetyn seuraamuksen määrääminen. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian näin päättyessä hakija on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti huomioon ottaen velvoitettava korvaamaan Jyväskylän kaupungin tilakeskuksen oikeudenkäyntikulut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Rakennusliike Porrokki Oy:n hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Rakennusliike Porrokki Oy:n korvaamaan Jyväskylän kaupungin tilakeskuksen oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla korkoineen. Oikeudenkäyntikuluille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Ville Parkkari.