Market court dismisses public procurement claim because the defendant is not a public procurement entity under the Act.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Pajulahden Palvelut Oy on pyytänyt 2.3.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia kahden tenniskentän kattamisesta kenttien päälle asennettavalla halliratkaisulla. Tarjouspyynnön mukaan tarjous on ollut mahdollista antaa myös kenttäpinnan uusimisesta. Pajulahden Palvelut Oy on saanut tarjoukset kolmelta tarjoajalta.

Pajulahden Palvelut Oy:n hallitus on 28.4.2009 tekemällään päätöksellä valinnut hallin toimittajaksi ja kenttäpinnan uusimisen toteuttajaksi Best-Hall Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut Pajulahden Palvelut Oy:n ilmoituksen mukaan 289.500 euroa.

Hankintapäätös on pantu täytäntöön.

HAKEMUS

Janus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää Pajulahden Palvelut Oy:n maksamaan sille hyvitysmaksuna 67.700 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Pajulahden Palvelut Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.040 eurolla korkoineen.

Pajulahden Palvelut Oy on hankintalain mukainen hankintayksikkö. Se on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole kilpailuttanut hankintaa hankintalain säännösten mukaisesti.

Pajulahden Palvelut Oy on Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n tytäryhtiö. Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy ja Pajulahden Palvelut Oy muodostavat konsernin. Pajulahden Palvelut Oy:n neljästä hallituksen jäsenestä kolme henkilöä toimii myös Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n hallituksessa. Tilinpäätöstietojen mukaan Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy on luotottanut Pajulahden Palvelut Oy:tä kolmella miljoonalla eurolla.

Pajulahden Palvelut Oy on perustettu tyydyttämään emoyhtiönsä yleisen edun mukaisia tarpeita, mikä voidaan nähdä Pajulahden Palvelut Oy:n toiminnan ensisijaisena tarkoituksena. Keväällä 2009 hankittu halli liittyy kiinteästi Pajulahden Palvelut Oy:n emoyhtiön yleishyödylliseen toimintaan eikä Pajulahden Palvelut Oy:lle voida hankintalain näkökulmasta antaa emoyhtiöön nähden itsenäistä asemaa. Pajulahden Palvelut Oy:n olemassaolo on muun muassa yhtiöiden antamien toimintakertomusten ja yhtiöiden toiminnan tarkoituksen perusteella täysin riippuvainen Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:stä. Hankintalain säännöksiä ei voida kiertää yhtiöjärjestelyin.

Myös Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy on hankintalain mukainen hankintayksikkö. Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy on Urheiluopistosäätiön omistama yleishyödyllinen osakeyhtiö, joka ei tavoittele voittoa eikä jaa omistajilleen osinkoa. Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n toimialana on yleishyödyllisenä valtakunnallisena liikunnan koulutuskeskuksena ja sen ylläpitäjänä toimiminen. Yhtiö hallitsee Nastolassa sijaitsevia Urheiluopistosäätiön omistamia maa-alueita vuokrasopimuksen perusteella sekä omistaa ja hallitsee näillä alueilla sijaitsevia rakennuksia. Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n päätoimialoina ovat liikunta-alan ammatillinen ja sivistävä koulutus, valmennuskeskustoiminta sekä terveys- ja kuntoliikuntaan liittyvien koulutuspalveluiden tuottaminen.

Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n toimintaa rahoittaa pääasiassa valtio. Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy on vuoden 2007 toimintakertomuksen mukaan saanut opetusministeriöltä valtionosuuksia 2.883.702 euroa. Yhtiön liikevaihto on ollut 3.327.973 euroa. Liikevaihdon on ilmoitettu jakautuvan valtionosuuskelpoiseen vapaasta sivistystyöstä annetun lain alaiseen koulutustuloon ja koulutusta tukevan maksullisen palvelutoiminnan koulutustuloon. Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n liikevaihto muodostuu pääosin valmennus- ja liikuntakeskuksen opiskelijoilta perittävistä maksuista, jolloin pitää ottaa huomioon se, että valtio tukee opiskelijoita monin erilaisin tukimuodoin. Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n liikevaihto muodostuu välillisesti valtion tuesta opiskelijoille maksettujen tukien muodossa.

Valtionosuuksien maksaminen antaa valtionapuviranomaiselle ja opetushallitukselle oikeuden tarkastaa Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n talouden ja toiminnan, minkä johdosta Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n johdon voidaan katsoa olevan valtion viranomaisten valvonnan alainen hankintalaissa tarkoitetulla tavalla.

Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy on aiemmin kilpailuttanut hankintojaan hankintalain mukaisesti.

VASTINE

Pajulahden Palvelut Oy ei ole hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö.

Pajulahden Palvelut Oy ei saa eikä ole koskaan saanut julkista rahoitusta toimintaansa. Toiminta perustuu kaikilta osin omaan tulonhankintaan. Pajulahden Palvelut Oy toimii pelkästään ulkopuolisilta asiakkailta saamillaan tuloilla. Se ei ole myöskään saanut julkista rahoitusta hakemuksen kohteena olevaan hankintaan.

Pajulahden Palvelut Oy:tä ei ole perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita. Yhtiön toimiala on kaupallinen ja se tarjoaa palvelujaan kaikille. Toiminta on arvonlisäverollista. Yhtiötä on verotarkastuksessa käsitelty voittoa tavoittelevana yrityksenä. Huomattava osa asiakkaista on yritysasiakkaita. Lisäksi asiakkaina on runsaasti urheiluseuroja ja muita järjestöjä sekä yksittäisiä henkilöitä ja perheitä. Yhtiö omistaa lämpökeskuksen ja jäähallin sekä lisäksi kaksi hotellia. Asiakkailla on mahdollisuus vuokrata koulutus- ja liikuntatiloja. Hankinnan kohteena olevaa hallia on tarkoitus markkinoida ja vuokrata mahdollisimman laajasti urheiluseuroille, yrityksille ja yksityisille henkilöille.

Myöskään Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy ei ole hankintalain mukainen hankintayksikkö, koska pääosa toiminnan rahoituksesta tulee muualta kuin hankintalaissa tarkoitetulta hankintayksiköltä.

VASTASELITYS

Janus Oy on vastaselityksessään esittänyt muun ohella seuraavaa.

Vuoden 2008 toimintakertomuksesta ilmenee, että Pajulahden Palvelut Oy:n tehtävänä on ollut vastata yleishyödyllisen Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n konsernin verollisesta liiketoiminnasta. Vuoden 2008 tilinpäätöstietojen mukaan Pajulahden Palvelut Oy elää emoyhtiönsä varoilla. Konsernilainojen määrä on ollut 3.234.161,48 euroa Pajulahden Palvelut Oy:n liikevaihdon ollessa 1.818.614,42 euroa. Lisäksi Pajulahden Palvelut Oy:llä on muuta velkaa Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:ltä 114.687,43 euroa. Pajulahden Palvelut Oy:n varat muodostuvat pääosin rakennuksista ja rakennelmista, joita Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy käyttää opetus- ja muussa toiminnassaan. Vuoden 2007 tilinpäätöstiedot osoittavat toiminnan olleen samankaltaista jo aikaisemmin. Se on jatkunut samanlaisena myös vuonna 2009.

Pajulahden Palvelut Oy:n toiminta sisältää myös yleisen edun mukaista muiden kuin teollisten ja kaupallisten tarpeiden tyydyttämistä Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n toiminnan tukemisen muodossa. Vaikka näiden tarpeiden tyydyttämisellä olisi vain vähäinen merkitys, kysymys on hankintalaissa tarkoitetusta hankintayksiköstä.

Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n liikevaihdosta vuonna 2008 enin osa on muodostunut valtionosuuden alaisesta koulutustoiminnasta ja koulutusta tukevasta palvelutoiminnasta. Myös liiketoiminnan muista tuotoista valtaosa on muodostunut valtionosuuksista. Toimintakertomuksen mukaan Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy on saanut myös hankeavustuksia ja lisäksi valtionavustusta tekemiinsä investointeihin.

SELVITYS JA LISÄVASTINE

Pajulahden Palvelut Oy on antanut markkinaoikeuden pyytämän selvityksen sen hankintayksikköluonnetta koskevaan arviointiin liittyvistä seikoista sekä lisävastineen.

Pajulahden Palvelut Oy on itsenäinen liiketaloudellisin perustein toimiva osakeyhtiö. Pajulahden Palvelut Oy kantaa liiketoimintaan liittyvän kaupallisen ja taloudellisen riskin. Pajulahden Palvelut Oy ei ole koskaan saanut mihinkään rakennushankkeeseen valtionavustusta tai muuta yhteiskunnan taloudellista tukea. Pajulahden Palvelut Oy:n toiminta perustuu pelkästään omaan tulonhankintaan. Yhtiötä ei ole perustettu tukemaan Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n toimintaa vaan ensisijainen tavoite on emoyhtiön rinnalla toteuttaa yritystoimintaa ja tavoitella muiden yritysten tapaan voittoa. Hankittavien hallien omistuksen ei ole tarkoitettu tulevan Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:lle.

Pajulahden Palvelut Oy:n vuoden 2008 noin 1,8 miljoonan euron liikevaihdosta merkittävin tulonlähde on ollut majoituspalvelut 640.000 euroa. Ravitsemusmyynnin osuus on ollut 333.000 euroa, muiden palveluiden osuus 561.000 euroa ja muut myyntitulot ovat olleet 283.000 euroa. Pajulahden Palvelut Oy:n asiakaskunta on laaja. Merkittävän osuuden muodostavat yritysasiakkaat, urheiluseurat ja yhdistykset. Pajulahden Palvelut Oy on saanut pienempiä hankintoja varten lainaa Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:ltä. Suuremmat hankinnat rahoitetaan lainaamalla varat pankilta tai vakuutusyhtiöltä.

Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n hallituksen kuudesta jäsenestä vain kaksi kuuluu Pajulahden Palvelut Oy:n hallitukseen.

Kahden ulkokentän kattaminen on rahoitettu Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n antamalla lainalla.

Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n toiminnan rahoituksesta pääosa tulee muualta kuin valtiolta. Valtion osuus rahoituksesta on alle puolet.

LISÄKIRJELMÄT

Pajulahden Palvelut Oy on antanut markkinaoikeuden pyytämän selvityksen vuoden 2009 tilinpäätöksestä ja valtionapuviranomaisten suorittamasta valvonnasta.

Janus Oy on antanut lisälausuman.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko markkinaoikeudella toimivaltaa tutkia Janus Oy:n hakemusta. Näin ollen asiassa on ensin ratkaistava, onko Pajulahden Palvelut Oy ollut julkisista hankinnoista annetussa laissa (hankintalaki) tarkoitettu hankintayksikkö.

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaan hankintayksiköitä ovat:

1) valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset;

2) evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä niiden seurakunnat ja muut viranomaiset;

3) valtion liikelaitoksista annetun lain mukaiset liikelaitokset;

4) julkisoikeudelliset laitokset; julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta ja:

a) jota rahoittaa pääasiallisesti 1–4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö;

b) jonka johto on 1–4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön valvonnan alainen; taikka

c) jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä 1–4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö nimeää yli puolet; sekä

5) mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta 1–4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä.

Pajulahden Palvelut Oy on oikeudelliselta muodoltaan osakeyhtiö. Pajulahden Palvelut Oy:tä ei siten ole pidettävä hankintalain 6 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettuna hankintayksikkönä. Näin ollen asiassa jää selvitettäväksi, onko Pajulahden Palvelut Oy hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö hankintalain 6 §:n 1 momentin 4 tai 5 kohdan perusteella.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 55–56) on todettu, että 6 §:n 1 momentin 4 kohdan säännös, jonka mukaan hankintayksiköitä ovat myös julkisoikeudelliset laitokset, perustuu hankintadirektiivin 1 artiklan 1 kohdan 9 alakohtaan ja vastaa voimassaolevan hankintalain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa ja 2 momentissa olevaa määritelmää oikeushenkilöstä, jonka katsotaan kuuluvan julkishallintoon. Soveltamisala säilyy siten tältä osin ennallaan. Julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan missä tahansa juridisessa muodossa toimivaa oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu huolehtimaan yleisen edun mukaisista tarpeista, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta. Edellytyksenä lisäksi on, että 1–4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö pääasiallisesti rahoittaa laitosta tai, että laitos on 1–4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön valvonnassa taikka jonka johto-, valvonta- tai hallintoelimen jäsenistä edellä mainittu hankintayksikkö nimittää yli puolet.

Julkisoikeudellisen laitoksen käsitteen ensimmäisen osan edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti. Yksikön on oltava oikeushenkilö, sen on oltava perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita ja näiden tarpeiden on oltava luonteeltaan muita kuin teollisia tai kaupallisia. Sen sijaan käsitteen muut edellytykset ovat vaihtoehtoisia. Julkisoikeudelliset laitokset voivat olla muodollisesti valtiosta tai kunnista irrallisia oikeushenkilöitä, kuten osakeyhtiöitä, yhdistyksiä tai säätiöitä, joihin valtio, kunta tai liikelaitos harjoittaa määräysvaltaa valvonnan tai rahoituksen suhteen.

Teollisen tai kaupallisen luonteen arvioinnissa oikeuskäytännössä on merkityksellisiksi katsottu kilpailuolosuhteissa toimimisen lisäksi muun muassa laitoksen tehtävien kuuluminen julkisen viranomaisen tehtäviin, laitoksen voiton tavoittelu sekä taloudellisten riskien kantaminen. Yleisen edun mukaisten tehtävien lisäksi julkisoikeudellinen laitos voi huolehtia myös muista tehtävistä. Merkitystä ei tältä osin ole annettava sille, onko yleisen edun mukaisten tarpeiden täyttäminen laitoksen pääasiallinen tehtävä vai vähämerkityksellinen osa laitoksen tehtävistä, jos yksikön perustamisella ja toiminnalla on kuitenkin ollut yleisen edun mukainen tarkoitus. Siten myös laitoksen kaupalliseen toimintaan liittyvät hankinnat on kilpailutettava hankintalainsäädännön mukaisesti.

Kaupparekisteriotteen mukaan Pajulahden Palvelut Oy on perustettu huhtikuussa 1995 Liikuntakeskus Pajulahden Kahvio Oy -nimisenä osakeyhtiönä. Vuonna 2001 yhtiön toiminimi on muutettu Pajulahden Palvelut Oy:ksi. Vuoden 2009 toimintakertomuksesta ilmenee, että Pajulahden Palvelut Oy:n toimiala on laajentunut Pajulahden Jäähalli Oy:n ja Pajulahden Lämpö Oy:n sulauduttua yhtiöön vuonna 2004. Pajulahden Palvelut Oy:n emoyhtiön eli Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n arvonlisäverollinen liiketoiminta on siirretty liiketoimintasiirtona Pajulahden Palvelut Oy:lle vuonna 2002. Toimintakertomuksen mukaan suoritetulla liiketoimintasiirrolla on pyritty selkiyttämään konsernin verokäsittelyä ja eriyttämään lakisääteiset oppilaitostehtävät ja -toiminnot emoyhtiön toiminnoiksi.

Yhtiöjärjestyksen mukaan Pajulahden Palvelut Oy:n toimialana on harjoittaa muun muassa ravintola-, kahvio- ja kioskitoimintaa, majoituspalvelu- ja kurssitoimintaa sekä keskuskeittiötoimintaa ja siihen liittyvää palvelutoimintaa, cateringtoimintaa ja muuta oheistoimintaa sekä harjoittaa asusteiden ja matkamuistojen myyntitoimintaa ja muuta urheiluun ja liikuntaan liittyvien tuotteiden ja palveluiden myynti-, konsultointi- ja vuokraustoimintaa. Yhtiön toimialaan kuuluu lisäksi muun ohella lämpö- ja sähköenergian sekä veden toimittaminen, tuottaminen ja myyminen pääasiassa osakkaittensa ja Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n konserniyhtiöiden käytettäväksi. Yhtiö rakentaa ja ylläpitää Liikuntakeskus Pajulahden aluelämpö- ja muuta energianjakeluverkostoa ja huolehtii siten osakkaittensa energian käytön tarpeesta.

Pajulahden Palvelut Oy:n liikevaihto on vuonna 2009 ollut noin 1,7 miljoonaa euroa, joka asiassa esitetyn selvityksen mukaan on muodostunut 238.000 euron ravitsemusmyynnistä, 647.000 euron majoituspalvelutuotoista, 475.000 euron muista palvelutuotoista ja 340.000 euron muista myyntituloista. Tilikauden voitto on ollut noin 11.000 euroa. Pajulahden Palvelut Oy:n liikevaihto on vuonna 2008 ollut noin 1,8 miljoonaa euroa ja tilikauden tappio on ollut noin 1.700 euroa. Pajulahden Palvelut Oy on ilmoittanut, että se toimii täysin kaupallisin perustein ja että yhtiö kantaa itse toiminnasta aiheutuvan riskin.

Markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, että tytäryhtiön asema julkisoikeudellisena laitoksena tulkitaan aina tapauskohtaisesti ja tytäryhtiö on julkisoikeudellinen laitos vain, jos se itse on perustettu kokonaan tai osittain yleisen edun mukaisessa tarkoituksessa ja muutkin julkisoikeudelliselle laitokselle asetetut edellytykset täyttyvät.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että Pajulahden Palvelut Oy:n toiminnan ensisijaisena tarkoituksena on voiton tavoittelu ja että yhtiön toiminta on luonteeltaan kaupallista. Pajulahden Palvelut Oy:tä ei voida katsoa nimenomaisesti perustetun tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta. Pajulahden Palvelut Oy ei siten ole hankintalain 6 §:n 1 momentin 4 kohdan tarkoittama julkisoikeudellinen laitos. Näin ollen asiassa ei ole tarpeen ottaa kantaa muihin 6 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin edellytyksiin.

Asiassa jää siten vielä ratkaistavaksi, onko Pajulahden Palvelut Oy:tä tullut pitää hankintalaissa tarkoitettuna hankintayksikkönä hankintalain 6 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella.

Hankintalain 6 §:n 1 momentin 5 kohdan nojalla mikä tahansa hankinnan tekijä voi tulla yksittäisen hankinnan osalta hankintalain soveltamisen piiriin silloin, kun lain 6 §:n 1 momentin 1–4 kohdassa mainittujen yksikköjen hankinnan tekemistä myöntämän tuen määrä on yli puolet hankinnan arvosta.

Pajulahden Palvelut Oy:n ilmoituksen mukaan se on saanut rahoituksen kysymyksessä olevaan hankintaan emoyhtiöltään. Näin ollen sen osalta, onko Pajulahden Palvelut Oy:tä tullut pitää hankintalaissa tarkoitettuna hankintayksikkönä hankintalain 6 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella, asiassa muodostuu ratkaisevaksi se, onko Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:tä tullut pitää hankintalain 6 §:n 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitettuna hankintayksikkönä ja onko emoyhtiön tytäryhtiölleen antama laina hankintalaissa tarkoitettua tukea.

Pajulahden Palvelut Oy:n 100 prosenttisesti omistava Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy on Urheiluopistosäätiön omistama yleishyödyllinen osakeyhtiö, jonka toimialana on toimia yleishyödyllisenä koulutuskeskuksena ja sen ylläpitäjänä. Osakeyhtiö ei tavoittele voittoa eikä jaa omistajalleen osinkoa. Vuoden 2009 toimintakertomuksen mukaan yhtiön päätoimialoja ovat liikunta-alan ammatillinen ja yleissivistävä koulutus, valmennuskeskustoiminta sekä terveys- ja kuntoliikuntaan liittyvien koulutuspalveluiden tuottaminen.

Markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, että Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy on oikeudelliselta muodoltaan osakeyhtiö. Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:tä ei siten ole pidettävä hankintalain 6 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettuna hankintayksikkönä. Sen sijaan Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n voidaan katsoa perustetun huolehtimaan tehtävistä yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta. Näin ollen sen osalta, onko Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:tä tullut pitää hankintalain 6 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna oikeushenkilönä, on ratkaisevaa, onko Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n osalta täyttynyt jokin edellä mainituista hankintalain 6 §:n 1 momentin 4 kohdan a, b tai c kohtien edellytyksistä.

Vuoden 2009 vahvistetun tilinpäätöksen mukaan Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n liikevaihto on ollut 3.725.882 euroa. Yhtiöllä on lisäksi ollut liiketoiminnan muita tuottoja, jotka ovat muodostuneet 486.625 euron vuokratuotoista, 3.633.661 euron valtionosuuksista ja 146.314 euron muista avustuksista.

Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy on vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaan saanut 1.569.000 euron rakennusavustuksen. Yhtiön ilmoituksen mukaan rakennusavustus on saatu investointiavustuksena opetusministeriöltä Pajulahti-hallin rakentamiseen. Hankinnasta on maaliskuussa 2009 julkaistu rajoitettua menettelyä koskeva EU-hankintailmoitus.

Valtionapujen ja avustusten määrä kokonaistuotoista lukuun ottamatta rakennusavustusta on vuonna 2009 ollut yhteensä 3.779.975 euroa. Valtionapujen ja avustusten määrä kokonaistuotoista (7.992.483 euroa) on ollut noin 47 prosenttia.

Vuoden 2008 vahvistetun tilinpäätöksen mukaan Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n liikevaihto on ollut 3.678.095 euroa. Yhtiöllä on lisäksi ollut liiketoiminnan muita tuottoja, jotka ovat muodostuneet 525.537 euron vuokratuotoista, 3.205.058 euron valtionosuuksista, 155.250 euron muista avustuksista ja 178.577 euron rakennusavustuksesta. Valtionapujen ja avustusten määrä on ollut yhteensä 3.538.885 euroa. Valtionapujen ja avustusten määrä kokonaistuotoista (7.742.518 euroa) on ollut noin 46 prosenttia.

Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n osalta ei ole siten täyttynyt hankintalain 6 §:n 1 momentin 4 kohdan a alakohdan edellytys siitä, että se olisi saanut vuosina 2008 ja 2009 pääasiallisen rahoituksensa 6 §:n 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä.

Asian arviointiin ei vaikuta hakijan väite, jonka mukaan Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n liikevaihto muodostuu liikuntakeskuksen opiskelijoille maksettujen tukien johdosta välillisesti valtion tuesta.

Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n tuottamia opetuspalveluja valvoo vapaasta sivistystyöstä annetun lain nojalla opetusministeriö. Ratkaistaessa, onko kysymys hankintalain 6 §:n 1 momentin 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta valvonnasta tai c alakohdassa tarkoitetusta hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenten nimeämisvallasta, on tutkittava, muodostaako Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:tä koskeva valvontamuoto osakeyhtiölle sellaisen riippuvuuden viranomaisista, että viranomaiset voivat vaikuttaa osakeyhtiön hankintapäätöksiin tai hallintoelinten jäsenten nimeämiseen.

Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 §:n mukaan opetusministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisen oppilaitoksen ylläpitämiseen.

Edellä mainitun lain 18 a §:n mukaan valtionapuviranomainen voi päätöksellään määrätä laissa tarkoitetun rahoituksen maksamisen keskeytettäväksi muun ohella, jos ne perusteet, joiden mukaan rahoitus määrättyä tarkoitusta varten on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet. Lain 21 §:n 1 momentin mukaan vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän on toimitettava valtionapuviranomaiselle kyseisessä laissa tarkoitetun rahoituksen määräämiseksi tarvittavat tiedot ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot siten kuin opetusministeriö päättää. Pykälän 2 momentin mukaan valtionapuviranomainen päättää 1 momentissa tarkoitettujen tietojen oikeellisuuden toteamiseksi rahoituksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvista tarkastuksista.

Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy on yksityinen osakeyhtiö, johon sovelletaan osakeyhtiölain säännöksiä. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Päätösvalta osakeyhtiössä kuuluu osakeyhtiölain mukaan yhtiön toimielimille. Osakeyhtiön talouden valvonta perustuu osakeyhtiölakiin.

Kuten edellä on todettu, valtionapuviranomainen voi muun ohella keskeyttää valtionosuuksien maksamisen taikka suorittaa rahoituksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia rahoituksen määräämiseksi ilmoitettujen ja toiminnan laajuutta koskevien tietojen oikeellisuuden toteamiseksi. Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitun kaltaisessa valvonnassa on kysymys yleisestä toiminnan tarkastuksesta ja määräyksissä asetettujen vaatimusten täyttymisen valvonnasta, jonka ei voida katsoa olevan hankintalain 6 §:n 1 momentin 4 kohdan b alakohdan mukaista valvontaa. Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n tuottamia palveluja valvovat julkiset yksiköt eivät valvo osakeyhtiön taloutta eivätkä ne voi valvontavaltansa nojalla vaikuttaa Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n tekemiin päätöksiin.

Koska Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n osalta ei ole täyttynyt mikään hankintalain 6 §:n 1 momentin 4 kohdan a, b, tai c alakohdan edellytyksistä, asiassa ei ole tarpeen ottaa kantaa siihen, onko emoyhtiön tytäryhtiölleen antama laina yleensäkään katsottava hankintalain 6 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetuksi tueksi.

Pajulahden Palvelut Oy ei siten ole saanut kysymyksessä olevaan hankkeeseen rahoitusta hankintalain 6 §:n 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä.

Pajulahden Palvelut Oy:tä ei edellä lausutun perusteella ole pidettävä hankintayksikkönä kysymyksessä olevan hankkeen osalta myöskään hankintalain 6 §:n 1 momentin 5 kohdan nojalla.

Johtopäätös

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että Pajulahden Palvelut Oy:tä ei ole kysymyksessä olevan hankinnan osalta pidettävä hankintalain 6 §:ssä tarkoitettuna hankintayksikkönä. Asiassa ei siten ole ollut kysymys hankintalaissa tarkoitetusta julkisesta hankinnasta, eikä markkinaoikeudella tämän vuoksi ole toimivaltaa tutkia hakemusta. Janus Oy:n hakemus on näin ollen jätettävä tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen asiassa ei ole kohtuutonta, että Janus Oy joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta ja hylkää Janus Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Gisela Juutilainen ja Pasi Yli-Ikkelä.