Market Court dismisses procurement complaint but orders public body to pay applicant's legal costs.
Legislator summary
AI generatedThe Market Court dismissed the applicant's request to annul the procurement authority's decision to terminate the tender process due to procedural flaws. While the court acknowledged the tender documentation was unclear and the evaluation lacked sufficient justification, it found no evidence that terminating the procedure violated the principle of equal treatment or fairness. Consequently, the main claim was rejected, but the court ruled it would be unreasonable for the applicant to bear the costs of a legal challenge initiated after the authority's own errors, ordering the public body to reimburse the applicant's legal fees.
Legislator headnote
AI generatedHankintalain 76 § 1 momentti; Hallintolainkäyttölain 74 § 1 ja 2 momentti: The termination of a public procurement procedure does not constitute a violation of the Act on Public Procurement if the authority acts in good faith, but the procuring entity must reimburse the applicant's legal costs if the termination was caused by the entity's own errors and it would be unreasonable for the applicant to bear those costs.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS
Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän Koulutuskeskus Salpaus on pyytänyt 5.1.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistavasta tietopuolisesta koulutuksesta vuosille 2010–2012. Hankinnasta on 7.1.2010 julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut seitsemän tarjousta.
Koulutuskeskus Salpauksen apulaisrehtori on päätöksellään 15.2.2010 § 16 päättänyt, että johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistavan tietopuolisen koulutuksen toteuttaminen hankitaan WiseLead Oy:ltä.
Koulutuskeskus Salpauksen apulaisrehtori on päätöksellään 4.3.2010 § 35 päättänyt keskeyttää hankinnan.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 56.000 euroa.
HAKEMUS
Intensio Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Koulutuskeskus Salpauksen apulaisrehtorin päätöksen 4.3.2010 § 35 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 29.900 euroa. Hakija on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.180 euroa korkoineen.
Tarjousten vertailu, vertailuperusteet ja niiden järjestys on ilmoitettu siten, että laatu on sijalla 1 ja hinta sijalla 2. Tarjouspyynnössä ei tämän tarkemmin ole kerrottu, miten perusteita painotetaan ja miten tarjouksia arvioidaan ja verrataan. Pisteytystä ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä eikä hankintapäätöksen yhteydessä.
Hankintapäätös on perusteltu puutteellisesti ja hankintalain vastaisesti. Päätöksestä ei käy ilmi, millä perusteella hankintayksikkö on tehnyt päätöksensä. Perusteluja vertailukriteerien soveltamiselle tai tarjousten välisille piste-eroille ei ole esitetty. Hankintapäätöksen liitteenä olevasta pistetaulukosta ei käy ilmi, mitä skaalaa pisteytyksessä on käytetty. Hankintayksikkö on 19.2.2010 ilmoittanut sähköpostitse pisteytyksessä käytetyn skaalan olleen 4–10.
Hankintapäätöksessä hinnat on arvioitu virheellisesti. Hankintayksikkö on liittänyt hinnan arvioinnin myös laatua koskevaan arviointiin. Tarjouspyynnössä arviointiperusteiksi oli ilmoitettu hinta ja laatu. Toisaalla tarjouspyynnössä on kuitenkin todettu, että hinta on yksi laadun arviointiin kuuluvasta neljästä perusteesta. Tarjouspyyntö on näin ollen ollut epäselvä.
Hankintayksikkö on jälkeenpäin ilmoittanut, että tarjousten vertailussa hinta on ollut yksi neljästä vertailuperusteesta ja hinnan painotus on ollut 25 %.
Tarjousten pisteytys on toteutettu virheellisesti. Hankintapäätöksestä ei myöskään ilmene, miksi voittaneen tarjoajan tarjous on toteutussuunnitelman osalta arvioitu hakijan tarjousta paremmaksi.
Hankintayksikkö on 19.2.2010 ilmoittanut lisäksi, että hakijan tarjouksen arviointiin on vaikuttanut tarjouksen huomattavan alhainen opiskelijakohtainen hinta, jolla hankintayksikön kokemuksen mukaan ei ole mahdollista järjestää laadukkaasti oppisopimuskoulutuksen tietopuolista valmistavaa koulutusta. Hakijan tarjousta on kuitenkin pidetty tarjouspyynnön mukaisena. Tarjous olisi tullut hylätä, jos sitä ei ole pidetty realistisena.
Hankintayksikkö on vielä todennut, että asiakasorganisaatio on halunnut vaikuttaa tietopuolisen koulutuksen toteuttajaan ja valinnassa asiakkaan ääntä on kuultu. Hankintayksikkö on näin ollen suoraan ilmoittanut, että valintaa ei ole tehty objektiivisten arviointikriteerien mukaisesti.
Hankintayksikkö on lisäksi 2.3.2010 ilmoittanut hakijalle puhelimitse, että näyttömestaritutkinto oli eräs ratkaisuun vaikuttava asia. Voittaneella tarjoajalla tällainen on hankintayksikön mukaan ollut mutta hakijalla ei. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa ollut esitetty. Siitä ei myöskään ole mainintaa päätöksen perusteluissa.
Hankintayksikkö ei ole perustellut 4.3.2010 tekemäänsä hankinnan keskeyttämispäätöstä. Hankintaa ei ole voitu enää markkinaoikeuskäsittelyn aikana keskeyttää ja jättää hankintaa tekemättä. Olosuhteet eivät ole muuttuneet siten, että hankinta olisi tullut tarpeettomaksi ja hankinnan edellytyksen siten olisivat rauenneet. Koulutustarvekin on hankintayksikön mukaan edelleen olemassa, kun hankintayksikkö on ilmoittanut toteuttavansa koulutuksen omana koulutustuotantonaan. Hankinnan keskeyttämiseen on turvauduttu, kun on käynyt ilmi, että menettely on toteutettu hankintalain vastaisesti ja asiasta on tehty hakemus markkinaoikeudelle.
VASTINE
Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on antanut vastineen, jossa se on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.172,50 euroa laillisine korkoineen.
Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on yhtynyt tarjouspyynnön epäselvyyden ja tulkinnanvaraisuuden osalta hakijan näkemykseen. Tarjouspyynnöstä ei ole ilmennyt, millaisia ominaisuuksia koulutuksen toteuttamissuunnitelman osalta arvostettaisiin. Tarjouspyynnön toteamusta siitä, että koulutuspalvelun tuottajan valitsemiseen vaikuttaa myös oppisopimustyönantajan näkemys, ei myöskään voida pitää objektiivisena kriteerinä. Lisäksi vertailuperusteena on käytetty referenssejä, jotka liittyvät pikemminkin tarjoajan kelpoisuuteen kuin tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiin. Hankintamenettelyn puutteellisuutta epäselvän tarjouspyynnön osalta ei olisi voinut korjata suorittamalla tarjousvertailua uudestaan, koska vertailuperusteet ovat olleet epätäsmälliset ja puutteelliset.
Hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta toteuttaa hankintaa, vaikka se on käynnistänyt hankintamenettelyn. Hankinnan keskeyttäminen on ollut ainoa käytettävissä ollut vaihtoehto, ja vain siten on voitu turvata tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Hyvitysmaksun määräämiselle ei ole perusteita.
VASTASELITYS
Hakija on vastaselityksessään todennut muun ohella, ettei ole hankintayksikkö olisi hankintamenettelyn lainvastaisuuden tultua julki voinut uskottavasti löytää ylimääräisiä resursseja siten, että hankinta voitiin keskeyttää ja tuottaa palvelu itse.
LISÄVASTINE
Hankintayksikkö on antanut lisävastineen.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT
Hankintamenettely
Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hakemuksen tutkiminen
Intensio Oy:n hakemus on kohdistunut Koulutuskeskus Salpauksen apulaisrehtorin hankintapäätökseen 15.2.2010 § 16. Hakija on 15.3.2010 antamassaan lausumassa kohdistanut vaatimuksensa myös hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevaan päätökseen 4.3.2010 § 35.
Markkinaoikeus katsoo, että hakijalla ei ole enää oikeussuojansa toteutumisen kannalta oikeudellista intressiä saattaa hankintamenettelyä markkinaoikeuden käsiteltäväksi siltä osin kuin hakemus perustuu hankintapäätökseen 15.2.2010 § 16 eikä saada hakemukseensa tältä osin markkinaoikeuden perusteltua ratkaisua. Tämän johdosta enemmän lausunnon antaminen hakemuksesta raukeaa tältä osin.
Hakijan oikeussuojavaatimusten kannalta asiassa on sitä vastoin yhä merkityksellistä, että apulaisrehtori on 4.3.2010 päättänyt keskeyttää nyt kysymyksessä olevan hankinnan ja tuottaa koulutuspalvelu omana työnä. Markkinaoikeus katsoo, että hakijalla on asianosaisasemansa perusteella tarve hakemuksen tutkimiselle päätöksen 4.3.2010 § 35 osalta.
Hankinnan keskeyttäminen
Hankintayksikkö on edellä todetuin tavoin tehnyt kysymyksessä olevan hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevan päätöksen.
Hankintalaissa ei ole nimenomaisia säännöksiä aloitetun hankinnan keskeyttämisestä hankintaa tekemättä.
Kotimaisessa oikeuskäytännössä on katsottu, että arvioitaessa, onko hankintayksikkö keskeyttäessään hankinnan menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, on ratkaisevana pidettävä sitä, onko hankintayksikkö kohdellut ehdokkaita tai tarjoajia epätasapuolisesti tai syrjivästi.
Korkein hallinto-oikeus on 28.9.2006 antamassaan päätöksessä nro 2514 todennut, ettei hankintayksikön suorittamaa hankintamenettelyn keskeyttämistä voitu pitää julkisista hankinnoista annettujen säännösten vastaisena, kun hankintayksikön suorittama tarjouskilpailun keskeyttäminen oli perustunut todellisiin syihin.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä (esimerkiksi asia C-27/98, Fracasso ja Leitschutz, tuomio 16.9.1999, Kok. 1999, s. I-5697, asia C-92/00, HI, tuomio 18.6.2002, Kok. 2002, s. I-5553 sekä asia C-244/02, Kauppatalo Hansel Oy, määräys 16.10.2003, Kok. 2003, s. I-12139) on katsottu, että hankintamenettelyn keskeyttäminen ei edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa. Hankintaviranomaisen on kuitenkin keskeytyspäätöksen tehdessään noudatettava julkisia hankintoja koskevia yhteisön oikeuden perussääntöjä, kuten muun ohella syrjinnän kiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita.
Hankintayksikkö ei ole päätöksessään 4.3.2010 tarkemmin perustellut hankintamenettelyn keskeyttämiseen johtaneita syitä. Hankintayksikkö on päätöksessään esittänyt, että kysymyksessä oleva koulutus toteutetaan koulutuksen järjestäjän omana koulutuksena eikä koulutuspalvelua hankita ulkopuoliselta toimittajalta.
Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa perustellut hankintamenettelyn keskeyttämistä sillä, että hankintamenettelyn puutteellisuutta ei ole voinut korjata epäselvän tarjouspyynnön osalta tarjousten vertailussa, ja että ja vain keskeyttämällä hankintamenettely on voitu turvata tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön on lähtökohtaisesti tehtävä valinta oman työn ja kilpailuttamisen välillä jo ennen hankintamenettelyn käynnistämistä. Kun hankintayksikkö on aloittanut julkisen hankintamenettelyn, se voi ainoastaan hyväksyttävällä perusteella palata siihen vaihtoehtoon, että se toteuttaakin kysymyksessä olevan palvelun omana työnä.
Johtopäätökset hankintamenettelystä
Hankintayksikkö on sinänsä virheellisesti vasta markkinaoikeudessa esittänyt syynsä hankintamenettelyn keskeyttämiselle. Asiassa ei ole kuitenkaan ilmennyt, ettei hankintayksikön esittämä peruste muodostaisi hyväksyttävää syytä hankintamenettelyn keskeyttämiselle. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole muutoinkaan todettavissa, että hankintayksikkö olisi hankinnan keskeyttäessään menetellyt hakijaa kohtaan syrjivästi tai muutoin epätasapuolisesti.
Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintamenettelyn keskeyttäessään hankintalain 76 §:n 1 momentissa (348/2007) tarkoitetuin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Hakemus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.
Hankinta on keskeytetty 4.3.2010 eli vasta sen jälkeen, kun hakemus on saapunut markkinaoikeuteen. Tämä seikka, hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentti sekä hankintamenettelyssä ilmenneet virheellisyydet huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Näin ollen hankintayksikkö velvoitettava korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut ja hankintayksikön oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimus on hylättävä.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.
Markkinaoikeus velvoittaa Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymän korvaamaan Intensio Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.180 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.
Markkinaoikeus hylkää Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymän vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Jaakko Ritvala.