Market Court voids public procurement decision due to flawed tender evaluation violating Act 348/2007.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Huittisten Kaupunkiasunnot Oy on pyytänyt 1.10.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Huittisten kaupungin vuokratalojen kiinteistönhoidosta sopimuskaudelle 1.2.2010–31.12.2012. Tarjouspyyntö on sisältänyt mahdollisuuden sopimuskauden jatkamiseen kahdella yhden vuoden jaksolla. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva EU-hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut neljä tarjousta.

Huittisten Kaupunkiasunnot Oy:n hallitus on päätöksellään 15.12.2009 § 4 valinnut palveluiden tuottajaksi Huittisten TRH-Palvelu Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 206.000–305.000 euroa.

Huittisten Kaupunkiasunnot Oy on 12.1.2010 ilmoittanut markkinaoikeudelle, ettei se pane hankintapäätöstä täytäntöön sinä aikana, kun asia on markkinaoikeuden käsiteltävänä.

HAKEMUS

Huittisten Kiinteistöpojat Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Huittisten Kaupunkiasunnot Oy:n korjaamaan Huittisten Kaupunkiasunnot Oy:n hallituksen päätökseen 15.12.2009 § 4 liittyvän virheellisen menettelynsä tekemällä asiassa uuden tarjousvertailun. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.463 eurolla korkoineen.

Tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet ”resurssit” ja ”palvelukuvaus” ovat antaneet hankintayksikölle lähes rajattoman harkintavallan tarjousten vertailussa. Hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun hakijaa syrjivästi.

Referenssien osalta hakija ja voittanut tarjoaja ovat saaneet samat pisteet, vaikka hakijalla on ollut referenssejä 76 kappaletta ja voittaneella tarjoajalla vain 45 kappaletta. Hakijan tarjous on myös ollut hinnaltaan tarjouksista halvin.

Hakija on yli 20 vuoden kokemuksella vastannut referensseissään ilmoitettujen kiinteistöjen hoidosta, joten hankintayksikkö on suorittanut vertailuperusteen resurssit pisteytyksen virheellisesti.

Hankintayksikkö ei ole tehnyt tarjouspyynnössään tai hankintapäätöksessään riittävää eroa tarjousten laadun arviointiin liittyvien seikkojen välillä. Hakija olisi voittanut tarjouskilpailun virheettömässä menettelyssä.

VASTINE

Huittisten Kaupunkiasunnot Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan hankintayksikön arvolisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.924,18 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on toteuttanut hankinnan hankintasäännösten mukaisesti. Hakijan väitteet menettelyn virheistä ovat perusteettomia.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarjouksen valinta- ja vertailuperusteet painoarvoineen. Referenssien ja palvelukuvauksen osalta molempien painoarvoksi on ilmoitettu tarjouspyynnössä viisi prosenttia. Vertailuperusteet on ilmoitettu tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja tarjoajat ovat tarjouspyynnön perusteella voineet tietää, millä perusteilla tarjouksen valinta suoritetaan ja tarjouksen kokonaistaloudellista edullisuutta arvioidaan. Vertailuperusteet on asetettu hankintasäännösten mukaisesti ja hankintayksikön harkintavallan rajoissa. Vertailuperusteet eivät ole hakijan esittämin tavoin jättäneet hankintayksikölle rajatonta harkintavaltaa tarjousten vertailussa.

Vertailuperusteiden pisteytys on myös suoritettu hankintasäännösten mukaisesti. Vertailu on suoritettu objektiivisten ja tarjoajia kohtaan tasapuolisten seikkojen perusteella.

Referenssien osalta hankintayksikkö on tarkkaan harkinnut, millaisella pisteytyksellä on merkitystä hankinnan kohteena olevan palvelun arvioinnin kannalta. Hankintayksikkö on katsonut, että 40 referenssikohteen olemassaolo on riittävä tuottamaan kyseisestä vertailuperusteesta täydet pisteet. Hankintayksikkö on harkintavaltansa nojalla voinut omaksua soveltamansa pisteytystavan. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankinnassaan virheellisesti, kun se on antanut hakijalle ja voittaneelle tarjoajalla referenssejä koskevasta vertailuperusteesta yhtä suuret pisteet.

Hakija ei ole hakemuksessaan ilmoittanut, millä perusteella se on katsonut resursseja koskevan vertailuperusteen pisteytyksen olleen hankintasäännösten vastainen. Myös resurssien osalta pisteytys on perustunut etukäteen yksityiskohtaisesti laadittuihin perusteisiin. Tarjousten pisteytystapa on tältä osin ollut suhteellisen ankara suhteessa voittaneeseen tarjoukseen, koska pisteytyksessä ei ole sen osalta otettu huomioon yrityksen toimistotyöntekijää eikä koneenkuljettajaa. Perusteita pitää mainitun vertailuperusteen pisteytystä hakijaa syrjivänä ei ole ollut. Hakijan viittaaman yli 20 vuoden kokemuksen osalta hankintayksikkö on jälkikäteen havainnut, ettei mainittu kokemusaika ole voinut edes vastata todellisuutta, koska hakijayhtiö on merkitty kaupparekisteriin vasta vuonna 2008.

Hakijan tarjous on ollut tarjouksista hinnaltaan halvin, mikä on otettu asianmukaisesti huomioon tarjousten vertailussa. Hakijan tarjouksessa ei ole kuitenkaan ilmoitettu tarjouspyynnössä pyydettyä tietoa mahdollisten lisätöiden tuntihinnasta.

Hankintayksikkö on ilmoittanut hankintapäätöksessään ne perusteet, joiden perusteella tarjous on valittu tilanteessa, jossa hakija ja voittanut tarjous ovat päätyneet tasapisteisiin. Hankintapäätöksestä ilmenevin tavoin perusteina ovat olleet voittaneen tarjoajan pätevän henkilökunnan määrä, muita paremmat raportointiohjelmat sekä voittaneen tarjouksen tarjoamat paremmat mahdollisuudet arvioida hankinnan kokonaiskustannuksia. Kun voittanut tarjoaja ja hakija ovat päätyneet tarjousten vertailussa tasapisteisiin, hankintayksikkö on tässä tilanteessa ottanut huomioon tarjousta valitessaan muun ohella sen, että voittaneen tarjouksen perusteella hankintayksikkö on pystynyt paremmin arvioimaan hankinnan kokonaiskustannuksia, kun voittaneessa tarjouksessa lisätöiden tuntihinta on ilmoitettu.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti valitessaan tarjouksen tasapistetilanteessa mainituilla perusteilla. Hankinta on siten kokonaisuudessaan suoritettu hankintasäännösten mukaisesti.

LAUSUNTO

Huittisten TRH-Palvelu Oy on antanut lausunnon ja vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi Huittisten TRH-Palvelu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan Huittisten TRH-Palvelu Oy:n arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.891,83 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on toteuttanut hankinnan hankintasäännösten mukaisesti. Hakijan väitteet menettelyn virheistä ovat perusteettomia.

Tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet ovat olleet oikeudenmukaisia, syrjimättömiä ja asetettu hankintayksikön harkintavallan puitteissa. Tarjoajat ovat tarjouspyynnön perusteella voineet päätellä, minkä seikkojen perusteella tarjouksen valinta tullaan suorittamaan. Hakija ei ole hakemuksessaan esittänyt mitään perusteita, joiden nojalla asetettujen vertailuperusteiden olisi katsottava olleen hankintasäännösten vastaisia.

Hankintapäätös on tehty tarjouspyynnössä ilmoitettujen perusteiden nojalla ja asianmukaisesti perustellen. Tarjousten vertailu ei ole ollut hakijan esittämin tavoin hakijaa syrjivä. Tarjousten vertailutaulukosta on ilmennyt selkeästi pisteytyksen perusteet.

Voittaneen tarjoajan referenssien määrä on todellisuudessa ollut tarjouksessa ilmoitettua suurempi ja myös hakijan referenssien määrää suurempi. Joka tapauksessa hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut suorittaa tarjousten pisteytyksen tältä osin suorittamallaan tavalla. Hakijayhtiön kokemus alalta ei myöskään voi olla ilmoitetun yli 20 vuoden mittainen, koska hakijayhtiö on merkitty kaupparekisteriin vasta vuonna 2008.

Hakijan väite siitä, että hankintayksikkö ei ole tehnyt riittävää eroa tarjousten laadun arviointiin liittyvien seikkojen välillä, ei ole ymmärrettävissä. Hankintapäätös on vastannut tarjouspyyntöä ja sen valintakriteereitä, joten hakijan väite on perusteeton.

Hakijan tarjouksessa ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä vaadittua tietoa lisätöiden tuntiveloitushinnasta. Tarjouspyyntöön liitetystä huoltosopimuksesta on käynyt ilmi, että sen mukaisiin töihin on kuulunut useita erillisveloituksella suoritettavia toimenpiteitä. Hankintayksikön ei ole ollut hakijan tarjouksen perusteella mahdollista saada riittävää tietoa hakijan tarjouksen edullisuudesta, koska erillisveloitettavien töiden tuntihintaa ei ole ilmoitettu. Hakijan väite siitä, että sen tarjous olisi ollut hinnaltaan halvin, on siten perusteeton.

VASTASELITYS

Hakija on esittänyt vastaselityksessään muun ohella, että hakijan tarjous on ollut tarjouksista hinnaltaan halvin. Hakija ei ole ilmoittanut tarjouksessaan lisätöiden tuntihintaa, koska lisätyöt on myös hintojen osalta ollut tarkoitus sopia erikseen. Lisätöiden hinnalla ei ole ollut olennaista merkitystä hankinnan kokonaiskustannuksia arvioitaessa. Hakijan tarjous ei siten ole ollut hinnan ilmoittamisen osalta olennaisesti puutteellinen.

Hakijayhtiö on perustettu vuonna 1988. Vuonna 2008 yhtiön liiketoiminnot toiminimineen on myyty nykyiselle yhtiölle, jolloin myös yhtiön henkilökunta on siirtynyt uuden yhtiön palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Hakijan ilmoitus pitkäaikaisesta kokemuksesta alalla ei siten ole ollut virheellinen. Yhtiöllä on kokenut ja pätevä henkilökunta, jonka kokemus vastaa hakemuksessa ilmoitettua.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Vertailuperusteiden asettaminen

Hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korjaamaan virheellinen menettelynsä tarjousten vertailussa. Hakija on kuitenkin esittänyt myös, että vertailuperusteet ”resurssit” ja ”palvelukuvaus” ovat jättäneet hankintayksikölle lähes rajattoman harkintavallan tarjousten vertailussa. Asiassa on siten ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt kyseisten vertailuperusteiden asettamisessa hankintasäännösten vastaisesti.

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintalain 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely sekä tarjouksen valintaperuste ja käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys. Hankintalain 41 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on oltava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu hankinnan kohteeksi Huittisten kaupungin vuokratalojen kiinteistönhoito. Tarjouspyynnössä on kuvattu hankinnan kohteeseen kuuluvat työt tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteenä olleissa asiakirjoissa.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet hinta 70 prosentin painoarvolla ja toiminnalliset ominaisuudet 30 prosentin painoarvolla. Toiminnallisia ominaisuuksia koskeva vertailuperuste on tarjouspyynnön mukaan koostunut seuraavista alatekijöistä: 1) toimintavarmuus 10 prosentin painoarvolla, 2) resurssit 10 prosentin painoarvolla, 3) palvelukuvaus 5 prosentin painoarvolla ja 4) referenssit 5 prosentin painoarvolla.

Tarjouspyynnössä on hintojen ilmoittamisen osalta edellytetty, että tarjoushinnat annetaan kuukausihintana ja mahdolliset lisätyöt tuntiveloituksena.

Hinnoittelun lisäksi tarjouksessa on tarjouspyynnön mukaan tullut antaa selvitys seuraavista seikoista:

– selvitys henkilöstöresursseista ja mahdollisista pätevyyksistä

– palvelukuvaus tarjotusta palvelusta (palvelu/palvelut, toimintatapa, resurssit ja raportointikäytäntö)

– selvitys toimintavarmuudesta (muun muassa lisäavun saanti ja sijaisjärjestelyn toimiminen häiriötilanteissa sekä päivystyshenkilöiden määrä)

– selvitys teknisistä edellytyksistä (muun muassa varusteet, koneet ja laitteet)

– selvitys vastaavanlaisista tehtävistä (referenssit)

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnöstä on vertailuperusteiden ja tarjoukseen sisällytettäväksi vaadittujen selvitysten ilmoittamisen kautta ilmennyt, minkä seikkojen perusteella tarjousten vertailu on ollut tarkoitus suorittaa vertailuperusteiden resurssit ja palvelukuvaus osalta. Markkinaoikeus katsoo, että mainitut vertailuperusteet ovat tulleet tarjouspyynnössä riittävästi yksilöidyksi tuottaakseen yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajat ovat myös tarjouksissaan osanneet sisällyttää tarjouksiinsa mainittujen vertailuperusteiden arvioinnin kannalta merkitykselliset tiedot. Tarjouspyyntöä ei siten ole ollut pidettävä mainittujen vertailuperusteiden asettamisen suhteen hakijan esittämin tavoin epätäsmällisenä.

Tarjousten vertailu

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 106 ja 117) mukaan päätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten tarjoajan ja tarjouksen valintaperusteista ja niiden soveltamistavasta. Tarjouksia on verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava perusteiden soveltaminen tarjoukseen. Tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on edellä todettujen oikeusohjeiden perusteella harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden soveltamisessa. Tarjousten vertailu tulee kuitenkin suorittaa etukäteen ilmoitettujen seikkojen perusteella ja tarjoajia kohtaan tasapuolisesti. Hankintapäätöksessä on perusteltava se, mihin seikkoihin tarjousten vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut.

Hankintapäätöksessä on viitattu tarjousten vertailun perusteiden osalta tarjousten pisteytystaulukkoon, joka on ollut hankintapäätöksen liitteenä. Mainitusta liitteestä on ilmennyt tarjousten saamat pisteet kunkin vertailuperusteen osalta.

Tarjousten vertailutaulukosta ilmenee, että hakija ja voittanut tarjoaja ovat saaneet vertailussa seuraavat pisteet:

Hakija Voittanut tarjoaja

Hinta 70 61,7

Toimintavarmuus 10 9

Resurssit 6,5 8,5

Palvelukuvaus 4 5

Referenssit 5 5

Yhteensä 95,5 95,5

Markkinaoikeus toteaa, että hakijan tarjous on ollut tarjouksista kuukausihinnan osalta hinnaltaan halvin, millä perusteella se on saanut vertailussa hinnan osalta täydet pisteet. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön ole katsottava menetelleen tämän vertailuperusteen osalta tarjousten vertailussa virheellisesti.

Tarjousten vertailutaulukosta ilmenee kunkin vertailuperusteen osalta pisteytyksen perusteita tarjouspyynnössä tarjoajilta edellytettyjen selvitysten mukaisina. Vertailutaulukosta ilmenee, että hankintayksikkö on ottanut vertailuperusteen toimintavarmuus alla huomioon alakohtina tarjoajien päivystäjien ja sijaisten määrän. Vertailuperusteesta toimintavarmuus tarjoajien on ollut mahdollista saada 10 pistettä, joka on vertailutaulukon mukaan jaettu mainittujen alakohtien kesken siten, että päivystäjien lukumäärästä on ollut mahdollista saada enintään kuusi pistettä ja sijaisten lukumäärästä enintään neljä pistettä.

Vertailuperusteen resurssit osalta vertailutaulukosta ilmenee, että hankintayksikkö on tämän vertailuperusteen alakohtina ottanut huomioon tarjoajien pätevien henkilöiden lukumäärän, henkilökunnan määrän yleensä sekä koneiden ja laitteiden riittävyyden. Vertailuperusteesta resurssit tarjoajien on ollut mahdollista saada 10 pistettä, joka on jakautunut mainittujen alakohtien kesken siten, että henkilöiden pätevyydestä on ollut mahdollista saada enintään neljä pistettä, henkilökunnan määrästä yleensä enintään neljä pistettä ja koneiden ja laitteiden riittävyydestä enintään kaksi pistettä.

Vertailuperusteen palvelukuvaus osalta vertailutaulukosta puolestaan ilmenee, että hankintayksikkö on tämän vertailuperusteen alakohtina ottanut huomioon raportoinnin, palveluiden vastaavuuden tarjouspyynnössä asetettuihin vaatimuksiin ja toimintatavan vastaavuuden tarjouspyynnössä asetettuihin vaatimuksiin. Vertailuperusteesta palvelukuvaus on ollut mahdollista saada viisi pistettä, joka on jakautunut mainittujen alakohtien kesken siten, että raportoinnista on ollut mahdollista saada enintään kolme pistettä, palvelusta yhden pisteen ja toimintatavasta yhden pisteen.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioissa asioissa C-532/06 ja C-331/04 todetaan, että lähtökohtaisesti kaikki tekijät, jotka hankintaviranomainen ottaa huomioon selvittääkseen, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin, ja tekijöiden suhteellinen merkitys, tulisi ilmoittaa tarjouspyynnössä. Mikäli hankintaviranomainen kuitenkin jälkikäteen painottaa vertailuperusteiden alatekijöitä, sen tulee varmistaa, ettei menettely ole muuttanut etukäteen ilmoitettuja sopimuksentekoperusteita, ettei tieto sovellettavista painotuksista olisi saattanut vaikuttaa tarjousten valmisteluun ja ettei menettely ole saattanut olla syrjivää.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on tarjouksia vertaillessaan ja hankintapäätöstä tehdessään määritellyt vertailuperusteiden toimintavarmuus, resurssit ja palvelukuvaus osalta huomioon otettaville alakohdille erilaiset painoarvot vasta vertailuvaiheessa. Hankintamenettely on ollut tältä osin virheellistä. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että hankintayksikön kyseinen menettely ei ole muuttanut tarjouspyynnössä ilmoitettuja vertailuperusteita, vaan se on ainoastaan vaikuttanut tarjousvertailussa annettujen pisteiden jakautumiseen edellä mainittujen vertailuperusteiden sisällä.

Referenssien osalta hankintayksikkö on vertailussa pisteyttänyt tarjoukset siten, että pisteitä on saanut tarjouksissa ilmoitettujen kiinteistönhoitotöitä sisältäneiden referenssikohteiden kappalemäärästä. Taulukosta on ilmennyt, että mainitun vertailuperusteen osalta enimmäispistemäärän on saanut 40 referenssikohteen perusteella.

Markkinaoikeus lisäksi toteaa, että hankintapäätöksestä tulee edellä todetuin tavoin sanallisesti perustellen ilmetä, miten vertailuperusteita on tarjousvertailussa sovellettu ja mihin tarjouksista ilmeneviin konkreettisiin seikkoihin tarjousvertailu ja tarjouksille annetut pisteet ovat kunkin tarjouksen ja vertailuperusteen osalta perustuneet.

Kun otetaan huomioon hankintamenettelyssä edellä todetut virheet ja seuraavaksi seuraamusten osalta lausuttu, asiassa ei ole tarpeen lausua muista asianosaisten esittämistä hankintamenettelyä koskevista väitteistä.

Johtopäätös

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan tarjousten vertailun osalta hankintalain 76 §:n 1 momentissa (348/2007) tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee siten harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä (348/2007) säädettyjen seuraamusten määrääminen.

Seuraamus

Hankintayksikkö on ilmoittanut, ettei se pane hankintapäätöstä täytäntöön sinä aikana, kun asia on vireillä markkinaoikeudessa. Hankintapäätös voidaan näin ollen kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Mikäli Huittisten Kaupunkiasunnot Oy aikoo edelleen toteuttaa kiinteistönhoitoa koskevan hankinnan julkisena hankintana kysymyksessä olevan tarjouspyynnön perusteella, sen tulee tehdä uusi tarjousvertailu ja uusi hankintapäätös, jossa otetaan huomioon edellä tässä päätöksessä todetut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian lopputulos ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut.

Asian lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että hankintayksikkö ja asiassa lausunnon antanut Huittisten TRH-Palvelu Oy saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Huittisten Kaupunkiasunnot Oy:n hallituksen päätöksen 15.12.2009 § 4 sekä kieltää Huittisten Kaupunkiasunnot Oy:tä tekemästä sanotun päätöksen nojalla hankintasopimusta tai panemasta päätöstä muutoinkaan täytäntöön.

Kieltoa on noudatettava nyt asetetun 20.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Huittisten Kaupunkiasunnot Oy:n korvaamaan Huittisten Kiinteistöpojat Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.463 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää Huittisten Kaupunkiasunnot Oy:n ja Huittisten TRH-Palvelu Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Jaakko Ritvala ja Johanna Lähde.