Market Court voids procurement decision for unauthorized contract extension but dismisses other claims against the agency.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus on pyytänyt 27.2.2008 julkaistulla rajoitettua menettelyä koskevalla EU-hankintailmoituksella osallistumishakemuksia oikeusministeriön ja sen hallinnonalan puhelin- ja tietoliikennepalveluista sekä niihin liittyvistä lisäarvopalveluista hankintakaudelle 1.11.2008–1.11.2011. Tarjousasiakirjat ovat sisältäneet mahdollisuuden sopimuskauden jatkamiseen enintään kahdella vuodella. Hankintayksikkö on saanut kahdeksan osallistumishakemusta.

Hankintayksikkö on todennut kaikkien osallistumishakemuksen jättäneiden ehdokkaiden täyttävän tarjousasiakirjassa tarjoajan soveltuvuudelle asetetut ehdot. Hankintayksikkö on lähettänyt 29.4.2008 päivätyn tarjouspyynnön kaikille ehdokkaille. Hankinta on jaettu kahteen osaan: 1. Kokonaispalvelut (puhelinliikenne, tietoliikenne, mobiililiikenne, laitteisto- ja kapasiteettipalvelut sekä optio- ja lisäarvopalvelut) sekä 2. Erityispalvelut. Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta.

Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus on päätöksellään 30.6.2008 dnro 26/4/08 valinnut hankinnan kokonaispalveluiden toimittajaksi Elisa Oyj:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on kokonaispalveluiden osalta ollut 15.100.000 euroa optiovuodet mukaan lukien.

Hankintayksikkö on 6.11.2008 tehnyt hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa varsinaisen hankintakauden osalta.

HAKEMUS

TDC Oy FINLAND on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen 30.6.2008 ja kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 2.777.811 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 34.773,75 eurolla korkoineen. Vielä hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön toimittamaan hakijalle voittaneen tarjoajan tarjouksen sekä hintavertailun ja hintavertailussa huomioon otetut palvelut ja hinnat sekä niiden pisteytyksen perustelut kaikkien osa-alueiden osalta.

Hankintapäätös ei ole ollut perusteltu, koska se on sisältänyt vain voittaneen tarjoajan nimen sekä päätökseen liitetyn tarjousvertailun pistetaulukon. Hankintapäätöksestä ei ole käynyt ilmi, miten hankintayksikkö on soveltanut ilmoittamiaan vertailuperusteita tarjousten arvioinnissa tai mihin tarjousten väliset piste-erot ovat perustuneet.

Hankintayksikön menettely on vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

VASTINE

Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus toimittaa sille tiedoksi hakijan vastaselityksen liitteenä 8 olleen laskelman saamatta jääneestä voitosta tai toissijaisesti velvoittaa hakijan esittämään selvityksen 1.11.2008 alkaen hankintayksikön hakijalta ostamien palveluiden tuottamasta voitosta.

Tarjouksia on vertailu tarjouspyynnössä ilmoitettuja vertailuperusteita käyttäen. Hankinnan ulkopuolelle on jätetty eräitä tarjouspyynnössä ilmoitettuja kohteita (puhelinratkaisun kontaktien hallinta ja puhelunvälitys). Tämä on ollut mahdollista tarjouspyynnössä olleen varauman johdosta ja koska kaikki palvelut on hinnoiteltu erikseen. Tarjousten laatuvertailu on tehty kunkin kokonaispalvelun eri osion osalta erikseen. Näistä osioista on yhdistetty kokonaisvertailuun laadullisten osioiden pisteet. Kokonaishintapisteet ovat muodostuneet suoraan tarjouksen kokonaishinnan perusteella.

Hankintapäätös on ollut riittävän perusteltu, vaikka siitä ei olekaan käynyt ilmi pisteytyksen yksityiskohtaisia perusteluja. Niiden esittäminen on ollut mahdotonta, koska suuri osa vertailtavista tekijöistä on kuulunut tarjoajien liikesalaisuuden piiriin. Tarjoajille on kuitenkin käynyt pisteytystaulukosta ilmi tarjousten suuri hintaero ja se, ettei tarjoajien laatupisteissä ole ollut tarjouskilpailun lopputuloksen kannalta merkityksellisiä eroja. Lisäksi hankintayksikkö on käynyt hakijan kanssa 2.7.2008 pidetyssä neuvottelussa läpi hankintapäätöksen perustelut. Hakijalle on myös toimitettu voittaneen tarjoajan tarjouksen hintatiedot.

Hankintayksikkö on jälkikäteen huomannut tarjousvertailussa vähäisiä viittaus- ja kaavavirheitä, joilla ei ole ollut vaikutusta hankinnan lopputulokseen. Lisäksi hankintayksikkö on jättänyt vertailussa huomioimatta runkoverkon käynnistämiseen liittyvät kertaluonteiset kustannukset. Kyseisellä summalla on kuitenkin ollut vähäinen vaikutus runkoverkon vertailuhintaan eikä se olisi vaikuttanut merkittävästi vertailun lopputulokseen.

Hankintayksiköllä on ollut etukäteen tiedossa, etteivät kaikki tarjoajat pysty tarjoamaan kaikkia liittymänopeuksia. Jotta kilpailumahdollisuudet on voitu hyödyntää hankintalain periaatteiden mukaisesti, ovat tarjoajat voineet tarjota useita eri liittymänopeuksia. Tämä on vaikeuttanut tarjousten vertailua. Vaikka runkoverkon kokonaishinnan vertailuperusteena on ilmoitettu käytettävän niitä liittymänopeuksia, joita kaikki ovat tarjonneet, käytännössä vertailu on kuitenkin edellyttänyt jokaisen toimipaikan kaikkien liittymien vertailua. Käytetty vertailutapa on kuitenkin ollut tasapuolinen ja syrjimätön eikä kenellekään ole annettu mahdollisuutta parantaa tarjoustaan.

Hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen antamisen jälkeen vaihtoehtoisen tarjousvertailun, josta on jätetty kokonaan pois ne liittymänopeudet, joista ei ole tullut tarjouksia kaikilta tarjoajilta. Vaihtoehtoisessa tarjousvertailussa on myös korjattu vähäiset viittaus- ja kaavavirheet sekä huomioitu runkoverkon käynnistämiseen liittyvät kertaluonteiset kustannukset. Tämänkin vertailun perusteella voittanut tarjoaja on voittanut selkeästi tarjouskilpailun.

Hakijalla ei ole ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua, koska sen tarjous on ollut huomattavasti kalliimpi kuin voittanut tarjous eikä sen tarjous ole ollut laadullisesti parempi kuin voittanut tarjous.

VASTASELITYS

Hakija on antamassaan vastaselityksessä todennut muun ohella, että hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia puhelin- ja tietoliikennepalveluista. Hankinnan kohde on jaettu kahteen osaan: kokonaispalvelut ja erityispalvelut. Hakemuksen kohteena oleva hankintapäätös on koskenut kokonaispalveluja, johon ovat kuuluneet tietoliikenneratkaisut, puhelinratkaisut, mobiiliratkaisut, laitteisto- ja kapasiteettipalvelut sekä muut kokonaispalvelut.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjousten hinnat tulee eritellä tarjouspyynnön liitteenä oleviin hinta- ja liittymätaulukoihin. Lisäksi tarjouspyynnössä on mainittu, että hintataulukosta tulee olla täydennetty kaikki kohdat.

Hankintamenettelyssä on ollut asian lopputulokseen vaikuttavia virheitä tarjousten vertailussa tietoliikenneratkaisun ja puhelinratkaisun osalta. Lisäksi hankintayksikkö ei ole perustanut tarjousten vertailua tarjouspyynnössä ilmoitettuun sopimuskauteen ja hankintapäätös on ollut puutteellisesti perusteltu.

Tietoliikenneratkaisut

Tarjouspyynnön liitteessä 4 on pyydetty tarjouksia runkoverkon osalta etupäässä nykyisen sopimuksen laajuudessa. Lisäksi siinä on ilmoitettu, että tarjouksia arvioidaan kokonaisvolyymin, liittymien määrän, palvelutason ja hinnan perusteella.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnön toimittamisen jälkeen mutta ennen tarjousten jättämisen määräpäivää toimittanut tarjoajille koosteen vastauksista kysymyksiin, joita tarjoajat ovat tehneet hankintayksikölle. Vastauksessa kysymykseen numero 6 hankintayksikkö on ilmoittanut, että tarjousta runkoverkosta ei hylätä sen perusteella, ettei kaikkia liittymänopeuksia ole tarjottu. Kokonaishintojen vertailuperusteena on ilmoitettu käytettävän niitä liittymiä, joita kaikki ovat tarjonneet. Hinnan lisäksi on mainittu otettavan huomioon taulukon kattavuus, jolla pyritään maksimoimaan jokaiseen toimipaikkaan tarjottavien liittymänopeuksien lukumäärä. Näin ollen hankintayksikkö on poikennut aikaisemmasta tarjouspyynnön liitteen 2 vaatimuksesta, jonka mukaan hintataulukosta on täytettävä kaikki kohdat.

Tiedonsiirtopalvelujen laajuus on hankintapäätöksessä muuttunut tarjouspyynnössä ilmoitetusta. Tarjouspyynnössä tarjousta on pyydetty nykyisen sopimuksen laajuudessa. Tarjousvertailu on kuitenkin perustunut uusien nopeuksien hintoihin eikä nykyisen sopimuksen hintoihin, jolloin runkoverkon kapasiteetti on lähes nelinkertaistunut.

Tarjousten vertailu on tehty virheellisesti runkoverkon kattavuuden ja laadun osalta. Hakija on saanut vähemmän pisteitä kuin voittanut tarjoaja, vaikka se on toimittanut täysin kattavan runkoverkkoa koskevan hintataulukon. Sen sijaan voittaneen tarjoajan taulukko on ollut puutteellinen 148 liittymän osalta, joihin voittanut tarjoaja ei ole tarjonnut liittymävaihtoehtoja vaan ainoastaan yhden liittymänopeuden.

Runkoverkon käyttöönottokustannukset on huomioitu virheellisesti, koska vertailussa ei ole huomioitu niitä voittaneen tarjoajan tarjouksen osalta.

Hankintayksikön tekemä vaihtoehtoinen tarjousten vertailu ei ole ollut tarjouspyynnön ja sitä tarkentaneeseen kysymykseen numero 6 annetun vastauksen mukainen, koska siinä on jätetty kokonaan pois ne toimipaikat, joihin tarjoajat eivät ole tarjonneet hintoja kaikille nopeuksille. Vaihtoehtoinen vertailu olisi tullut tehdä niiden nopeuksien mukaan, joita on tarjottu, eikä jättämällä koko riviä tarjousvertailun ulkopuolelle.

Puhelinratkaisut

Puhelinratkaisujen osalta hankinnan laajuutta on muutettu ennalta ilmoitetusta. Hankintayksikkö on jättänyt tarjouspyynnössä kuvatun puhelinratkaisuun sisältyvän kontaktien hallintajärjestelmän kokonaishankinnan ulkopuolelle ilman minkäänlaista ennakkoilmoitusta, perusteluja taikka mainintaa hankintapäätöksessä.

Markkinaoikeudelle toimittamassaan vastineessaan hankintayksikkö on ilmoittanut, ettei se ole saanut tarjousta, jonka nojalla olisi ollut perusteltua korvata kontaktien hallintajärjestelmän nykyinen toimittaja. Hankintayksikkö on tosiasiallisesti hankkinut palvelun sen nykyiseltä toimittajalta eli tarjouskilpailun voittaneelta tarjoajalta. Näin ollen kontaktien hallintajärjestelmä ei ole tullut huomioiduksi osana voittaneen tarjoajan tarjouksen kokonaishintaa.

Hakijalle toimitetun voittaneen tarjouksen perusteella on tehtävissä päätelmä, jonka mukaan tarjous ei ole lainkaan sisältänyt kontaktien hallintaa. Näin ollen on epäselvää, onko voittanut tarjous ollut tarjouspyynnön mukainen.

Voittanut tarjoaja on hankintayksikön nykyisten kontaktien hallintajärjestelmän toimittaja. Menettelyllään hankintayksikkö on siten päättänyt edelleen hankkia kyseisen palvelun yhdeltä tarjouskilpailuun osallistuneelta toimittajalta ottamatta kuitenkaan kontaktien hallinnan hinnoittelua huomioon kokonaishankinnan hinnassa.

Puhelinratkaisun asennus- ja huoltohintojen vertailu on ollut syrjivää. Hakijan näkemyksen mukaan tarjousvertailussa käytetty voittaneen tarjouksen alaliittymien kuukausittainen kappalehinta ei ole pitänyt sisällään ylläpitopalveluita.

Hankintakausi

Tarjousvertailu on tehty muun kuin ennalta ilmoitetun sopimuskauden perusteella. Hankintailmoituksessa on ilmoitettu sopimuskaudeksi kolme vuotta. Sen sijaan tarjouspyynnössä on lisäksi ilmoitettu, että sopimuskautta voidaan jatkaa enintään kahdella vuodella. Hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön välillä on ollut ristiriita, jolloin on noudatettava hankintailmoituksessa sanottua. Näin ollen tarjoajilla on ollut oikeus olettaa, että tarjousten vertailu tehdään kolmen vuoden hankintakauden perusteella. Myös vaihtoehtoinen tarjousten vertailu on virheellisesti tehty viiden vuoden sopimuskauden perusteella.

Hankintapäätös

Hankintapäätöksestä ja sen liitteenä olleesta tarjousvertailun pistetaulukosta ei ole käynyt ilmi, että kokonaishankinnan osa-alueet ”kontaktien hallinta” ja ”puhelunvälitys” on jätetty kokonaan tarjousvertailun ulkopuolelle. Hankintapäätöksen perustelemattomuutta ei ole korvannut hankintayksikön jälkikäteen suullisesti ilmoittamat perustelut tai sen markkinaoikeudelle toimittamat osittaiset ja puutteelliset tiedot.

LISÄVASTINE

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen.

Tietoliikenneratkaisut

Hankintamenettelyssä ei ole syyllistytty kiellettyyn jälkitinkimiseen. Tarkentavaan kysymykseen numero 6 annetun vastauksen tarkoituksena on ollut todellisen kilpailun syntyminen eikä sillä ole pyritty pohjustamaan tilannetta, jossa olisi suosittu voittanutta tarjoajaa.

Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen, koska hankintayksikkö on nimenomaisesti hyväksynyt sen, että tarjouksessa ei ilmoiteta hintaa kaikille runkoverkon liittymänopeuksille.

Alkuperäisestä tarjousvertailusta ovat puuttuneet runkoverkon käyttöönottokustannukset, mutta ne on lisätty hankintayksikön laatimaan vaihtoehtoiseen tarjousvertailuun. Kyseisellä summalla ei ole kuitenkaan ollut merkitystä tarjouskilpailun lopputuloksen kannalta.

Mikäli hankintayksikkö olisi tehnyt tarjousten vertailun hakijan esittämällä tavalla eli vertailemalla niitä nopeuksia, joita on tarjottu, eikä jättämällä koko riviä tarjousvertailun ulkopuolelle, laskelma olisi perustunut sellaisiin liittymiin, joita hankintayksikkö ei ole ollut hankkimassa. Lisäksi hakija on esittämässään vertailussa muuttanut käytettäviä liittymänopeuksia. Nopeudet ovat laskeneet sekä voittaneen tarjoajan että hakijan tarjouksen kokonaishintaa. Hakijan tekemä taulukko on sisältänyt myös muita virheitä.

Jos lähtökohdaksi kuitenkin otetaan hakijan esittämä malli, jossa mitään rivejä ei jätetä vertailun ulkopuolelle, tarjousvertailu olisi voitu tehdä niin, että vertailussa käytetään ensisijaisesti hankintayksikön tarpeita kunkin toimipaikan osalta parhaiten vastaavia liittymiä siltä osin kuin kaikki ovat niitä tarjonneet, taikka käyttämällä toissijaisesti sitä liittymää, jota kaikki ovat tarjonneet, riippumatta siitä, kuinka nopeasta liittymästä on kyse. Jälkimmäistä tapaa sovellettaisiin niiden toimipaikkojen osalta, joissa jokin tarjoaja on tarjonnut vain yhtä liittymänopeutta. Tällöin vertailu tehtäisiin vertailukelpoisuuden varmistamiseksi kaikkien tarjoajien osalta kyseisellä liittymänopeudella. Hakijalla ei olisi ollut tällaisellakaan vertailutavalla mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua.

Hankintayksikkö ei ole vahvistanut, että tarjousvertailu tehtäisiin aiemmin olemassa olleen sopimuksen liittymänopeuksilla. Tarjouspyynnön liitteessä 4 on todettu, että tarjousta tietoliikenneratkaisuista pyydetään etupäässä nykyisen sopimuksen laajuudessa ja uudesta sopimuksesta pyritään tekemään palveluvalikoimaltaan nykyistä laajempi.

Tarjoukset on vertailtu ja ne on pisteytetty osiossa ”runkoverkon kattavuus ja laatu” kaikkia tarjouspyynnössä ilmoitettuja vertailuperusteita (palvelukuvaukset, laatujärjestelmä ja tietoturva, valvonnan ja hallinnan toteutustapa, tilaajan käyttöön osoitettavat henkilöresurssit Suomessa ja ehdotetun palvelupäällikön kokemus) käyttäen eikä ainoastaan sen perusteella, kuinka paljon eri vaihtoehtoja tarjoaja on tarjouksessaan esittänyt. Pisteytyksen tulkintaratkaisuilla liittymätaulukon kattavuuden osalta on joka tapauksessa ollut niin pieni merkitys, ettei niillä ole ollut merkitystä tarjouskilpailun lopputulokseen kannalta.

Puhelinratkaisut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt tarjouspyynnön vastaisesti jättäessään kontaktien hallintajärjestelmän hankkimatta, koska se on tarjouspyynnössään varannut oikeuden jättää tarjousten osat hyväksymättä. Lisäksi hankintayksikkö on tarjouspyynnössään ilmoittanut, ettei se sitoudu tarjouspyynnön perusteella hankkimaan mitään.

Hakijan väite siitä, ettei voittanut tarjoaja ole tarjonnut kontaktien hallintajärjestelmää, on virheellinen. Voittanut tarjoaja on tarjonnut kontaktien hallintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Sen sijaan hakijan tarjous kontaktien hallintajärjestelmästä on ollut tarjouspyynnön vastainen hinnan ilmoittamisen osalta.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen puhelinratkaisun liittymäkohtaiset hinnat ovat kattaneet tarjouspyynnössä edellytetyt ylläpitotyöt eikä se ole ilmoittanut tarjouksessaan erillistä hintaa uusien liittymien käyttöönotolle eikä siitä ole laskutettu hankintayksikköä.

Hankintakausi

Sekä hankintailmoituksessa että tarjouspyynnössä on ilmoitettu hankinnan muodostuvan varsinaisesta hankintakaudesta ja mahdollisesta optiokaudesta. Hakija on tarjouksessaan ilmoittanut hinnat myös optiovuosille. Hankintalaki ei kiellä vertailemasta ilmoitettujen optiovuosien hintoja.

Hankintapäätös

Hankintayksikkö on tarjouksia vertailleessaan joutunut tekemään joitakin tulkintaratkaisuja, joista osa on ollut epäedullisia myös voittaneen tarjoajan kannalta, joten hankintamenettelyssä ei ole pyritty suosimaan ketään tarjoajaa.

Alkuperäinen hankintapäätös on sisältänyt pieniä epätäsmällisyyksiä. Tästäkin huolimatta hakijan tarjous on ollut voittaneen tarjoajan tarjousta huomattavasti kalliimpi, joten sillä ei olisi ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua, koska muiden vertailuperusteiden väliset piste-erot ovat olleet vähäisiä.

MARKKINAOIKEUDEN VÄLIAIKAISTA KIELTOA KOSKEVA RATKAISU

Markkinaoikeus on 23.7.2008 antamallaan päätöksellä hakijan vaatimuksen enemmälti hyläten kieltänyt hankintayksikköä väliaikaisesti tekemästä hankintapäätöksen perusteella sopimusta tai panemasta päätöstä muutoinkaan täytäntöön siltä osin kuin päätös on koskenut voittaneen tarjoajan valitsemista palvelun toimittajaksi kahden vuoden optiokaudeksi tarjouspyynnössä mainitun kolmen vuoden hankintakauden jälkeen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asiakirjan julkisuus

Hankintayksikön vaatimus

Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus on vaatinut, että markkinaoikeus antaa hankintayksikölle tiedon TDC Oy FINLANDin vastaselityksen liitteenä 8 olleesta laskelmasta saamatta jääneestä voitosta. Toissijaisesti hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan esittämään selvityksen 1.11.2008 alkaen hankintayksikön hakijalta ostamien palveluiden tuottamasta voitosta.

TDC Oy FINLAND on ilmoittanut liitteen 8 laskelman kuuluvan liikesalaisuuden piiriin eikä sitä tule toimittaa hankintayksikölle. Hakija on myös ilmoittanut, että toissijaisessa pyynnössä tarkoitetut tiedot ovat liikesalaisuuksia.

Markkinaoikeus toteaa, että hakija on toimittanut kyseessä olevan liitteen 8 vastaselityksensä yhteydessä markkinaoikeudelle. Asiassa on siten hankintayksikön ensisijaisen vaatimuksen osalta kysymys oikeudenkäyntiasiakirjojen asianosaisjulkisuudesta.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain (381/2007) 2 §:n 2 momentin mukaan tätä lakia sovelletaan markkinaoikeudessa silloin, kun asian käsittelyssä sovelletaan hallintolainkäyttölakia. Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 80 §:n 3 momentti huomioon ottaen markkinaoikeus on näin ollen mainitussa laissa tarkoitettu hallintotuomioistuin käsitellessään julkista hankintaa koskevaa asiaa.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 3 §:n mukaan siltä osin kuin tässä laissa ei toisin säädetä, hallintotuomioistuimessa sovelletaan, mitä asiakirjojen julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999, jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjain julkisuudesta julkisuuslaissa tai muussa laissa säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta.

Julkisuuslain 11 §:n 3 momentin (385/2007) mukaan, jos asiakirja kuuluu oikeudenkäyntiaineistoon, asianosaisen tiedonsaantioikeudesta on voimassa, mitä siitä säädetään oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan asianosaisella ei ole oikeutta asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeätä yksityistä etua.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin nojalla oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella, kuten hankintayksiköllä tässä tapauksessa, on kyseisessä pykälässä säädetyt asianosaisen tiedonsaantioikeudet, jotka koskevat muutakin kuin julkista oikeudenkäyntiasiakirjaa silloin, kun tuo asiakirja voi tai on voinut vaikuttaa oikeudenkäynnin osapuolena olevan asian käsittelyyn. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi jättää 1 momentissa tarkoitetun tiedon antamatta silloin, kun kysymys on julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 1 tai 6 kohdassa salassa pidettäväksi säädetystä tiedosta, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön tiedonsaantia asiakirjasta koskeva vaatimus kohdistuu TDC Oy FINLANDin toimittamaan asiakirjaan, joka sisältää tiedot yhtiön tarjoaman palvelun kustannuksista, investoinneista ja voitosta. Kyseiset tiedot liittyvät hankintayksikön väitetystä virheellisestä menettelystä TDC Oy FINLANDille aiheutuneiden vahinkojen selvittämiseen hyvitysmaksuvaatimuksen yhteydessä. Ottaen huomioon jäljempänä hyvitysmaksun määräämisestä lausuttu markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön pyytämät tiedot eivät vaikuta tai ole voineet vaikuttaa asian käsittelyyn markkinaoikeudessa. Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että asiassa pyydettyjen tietojen antamatta jättäminen on välttämätöntä TDC Oy FINLANDin hinnoittelua koskevien liikesalaisuuksien suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen asian ratkaisu huomioon ottaen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus ei anna hankintayksikölle tietoa TDC Oy FINLANDin vastaselityksen liitteestä 8.

Asiassa ei myöskään ole edellytyksiä velvoittaa TDC Oy FINLANDia esittämään selvitystä 1.11.2008 alkaen hankintayksikön yhtiöltä ostamien palveluiden tuottamasta voitosta.

Hakijan vaatimus

TDC Oy FINLAND on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön toimittamaan hakijalle voittaneen tarjoajan tarjouksen sekä hintavertailun ja hintavertailussa huomioon otetut palvelut ja hinnat sekä niiden pisteytyksen perustelut kaikkien osa-alueiden osalta.

Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle asianosaisjulkisen version voittaneen tarjoajan tarjouksesta, joka on toimitettu hakijalle. Lisäksi hankintayksikkö on toimittanut hakijalle asianosaisjulkisen version hintavertailusta. Tämän jälkeen hakija ei ole esittänyt muita asiakirjapyyntöjä. Näin ollen hakijan asiakirjapyynnöistä ei ole enää tarpeen lausua.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 2 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on julkisten varojen käytön tehostaminen, laadukkaiden hankintojen tekemisen edistäminen sekä yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisten mahdollisuuksien turvaaminen tavaroiden, palvelujen ja rakennusurakoiden tarjoamisessa julkisia hankintoja koskevissa tarjouskilpailuissa. Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankinnan kohde ja hankintamenettelyn keskeyttäminen

Hakija on esittänyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti muuttamalla hankinnan laajuutta ennalta ilmoitetusta.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyynnössä on oltava muun muassa määritelty hankinnan kohde. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä on oltava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Tarjouspyynnön mukaan hankinnan kohteena ovat olleet oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen tarpeet täyttävät puhelin- ja tietoliikennepalvelut jaettuna kokonaispalveluihin sekä erityispalveluihin. Tarjouspyynnön mukaan tavoitteena on ollut moderni, nykyisiä ja tulevia puhelin- ja tietoliikennetarpeita tukeva, kustannustehokas kokonaisuus, joka täyttää sekä toimistoympäristön että tuotantojärjestelmien asettamat vaatimukset tinkimättä palvelujen laatutekijöistä kuten käytettävyydestä ja tietoturvasta.

Hankintayksikkö on varannut tarjouspyynnössään mahdollisuuden keskeyttää hankintamenettely osittain tai kokonaan, mikäli tarjoukset eivät vastaa tarjouspyyntöä oikeusministeriön edellyttämällä tavalla tai mikäli olosuhteet tarjouskilpailun aikana muuttuvat sellaisiksi, ettei oikeusministeriö voi hyödyntää tarjouskilpailun tuloksia.

Tarjouspyynnön liitteen 2 mukaan kokonaispalvelun ovat muodostaneet tietoliikenneratkaisut, puhelinratkaisut, mobiiliratkaisut, laitteisto- ja kapasiteettipalvelut sekä muut kokonaispalveluun kuuluvat asiat. Jokaisesta kokonaispalvelun osa-alueesta on ollut oma tarjousasiakirja.

Puhelinratkaisun yhtenä alakohtana on ollut kontaktien hallinta. Tarjouspyynnön liitteen 10 mukaan tavoitetilassa kontaktien hallintajärjestelmän tulee toimia vähintään nykyisellä tasolla. Lisäksi kyseisessä liitteessä on mainittu, että hankintayksikön käytössä oleva järjestelmä vastaa hyvin käyttötarkoitustaan, mutta tulevaisuuden tarpeita ajatellen järjestelmää tulisi kehittää. Lisäksi puhelinratkaisun yhtenä alakohtana on ollut myös tarjouspyynnön liitteen 13 kohdassa 10 täsmennetty puhelunvälityspalvelu.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalaissa ei ole nimenomaisia säännöksiä aloitetun hankintamenettelyn keskeyttämisestä hankintaa tekemättä. Oikeuskäytännössä on katsottu, että arvioitaessa, onko hankintayksikkö keskeyttäessään hankinnan menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, ratkaisevana on pidettävä sitä, onko hankintayksikkö kohdellut ehdokkaita tai tarjoajia epätasapuolisesti tai syrjivästi.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu (erityisesti asioissa C-27/98, Fracasso ja Leitschutz, tuomio 16.9.1999, Kok. 1999, s. I-5697, kohta 21–25 ja C-92/00, HI, tuomio 18.6.2002, Kok. 2002, s. I-5553, kohta 40–48), että hankinnan keskeyttäminen ei edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa. Hankintaviranomaisen on kuitenkin keskeytyspäätöstä tehdessään noudatettava muun ohella syrjinnän kieltoa koskevaa periaatetta.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudelle antamassaan vastineessa tuonut esiin, että se ei ole hankkinut kontaktien hallintajärjestelmää, koska se ei ole saanut sellaista tarjousta, jolla olisi ollut perusteltua korvata nykyinen järjestelmä. Puhelunvälityspalvelu on puolestaan jätetty hankkimatta siitä syystä, että hankintamenettelyn kuluessa oikeusministeriö on päättänyt siirtää puhelunvälityksen ministeriön alaisen palvelukeskuksen alaiseksi virkamiestyöksi. Hankintayksikkö on myös tarjouspyynnössään varannut mahdollisuuden jättää jonkin hankinnan osan hankkimatta, mikäli yksikään tarjous ei vastaa tarjouspyyntöä taikka olosuhteet muuttuvat. Lisäksi hankintayksikkö on tuonut esiin, että kyseisen hankinnan osan toteuttamatta jättäminen on ollut mahdollista, koska kukin palvelu on hinnoiteltu erikseen.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksikön hankintamenettelyjen keskeyttämiselle ilmoittamat syyt eivät olisi olleet todellisia tai että hankinnan keskeyttämiselle kyseisiltä osin olisi ollut jokin muu este. Kun lisäksi otetaan huomioon se, että kyseessä olevien palveluiden hinnat on tullut ilmoittaa tarjouksessa erikseen ja kyseiset palvelut ovat siten olleet eroteltavissa muista tarjotuista palveluista, hankinnan osittainen keskeyttäminen ei ole vaikuttanut tarjousten vertailtavuuteen tai ollut syrjivää. Hankintayksikön menettely ei tältä osin ole ollut virheellistä.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että myös hankinnan keskeyttämistä koskeva päätös on tehtävä kirjallisesti, ja siitä voi valittaa normaalin menettelyn mukaisesti (asia C-26/03, Stadt Halle ja RPL Recyclingpark Lochau GmbH vastaan Arbeitsgemeinschaft Thermische Restabfall- und Energieverwertungsanlage TREA Leuna, 11.1.2005, Kok. 2005 s. I-1, kohdat 30-35). Päätös on myös perusteltava.

Hankintayksikön kokonaispalveluja koskevasta hankintapäätöksestä 30.6.2008 ei käy ilmi, että hankintayksikkö on jättänyt hankkimatta kontaktien hallintajärjestelmän ja puhelunvälityspalvelun. Hankintayksikkö ei siten ole tehnyt hankinnan keskeyttämisestä kirjallista perusteltua päätöstä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettely on tältä osin ollut julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaista.

Voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön mukaisuus

Hakija on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen tietoliikenneratkaisujen hinnoittelun ja puhelinratkaisujen osalta.

Hankintalain 46 §:n mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta. Pykälän esitöissä (HE 50/2006 vp s. 90–91) on lausuttu:

”Pykälän 1 momentissa vahvistettaisiin tarjoajan näyttövelvollisuus siitä, että tarjottu tavara, palvelu tai rakennustyö on tarjouspyynnön mukainen. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen sekä yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden edellyttävän tarjousten olevan tarjouspyynnön mukaisia. Hankintayksikön tulee siten hylätä sellaiset tarjoukset, jotka eivät vastaa tarjouspyynnön vaatimuksia. Siten esimerkiksi sellaiset tarjoukset, jotka eivät vastaa tarjouspyynnössä esitettyjä teknisiä eritelmiä tai muita hankinnan kohdetta koskevia vaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

– –

Tarjouksen hylkäämistä tulisi arvioida nimenomaan tarjoajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Tarjouspyyntöä vastaamattomat tarjoukset tulisi pääsääntöisesti hylätä. Hankintayksikkö voi kuitenkin pyytää tarjoajia täsmentämään ja selventämään tarjousten yksityiskohtia, jos se ei vaaranna tarjoajien tasapuolista kohtelua.”

Tarjouspyynnön mukaan hinnat on tullut eritellä tarjouspyynnön liitteenä olevaan hintataulukkoon (liite 14) ja liittymätaulukkoon (liite 8). Lisäksi tarjouspyynnön liitteessä 2 on vaadittu, että hintataulukosta tulee olla täydennetty kaikki kohdat.

Tietoliikenneratkaisut

Hankintayksikkö on tarjouspyynnön lähettämisen jälkeen mutta ennen tarjousten jättämisen määräpäivää tarjoajille toimittamassaan asiakirjassa ”vastaukset oikeusministeriön ja sen hallinnonalan puhelin- ja tietoliikennepalveluja koskevan tarjouspyynnön tarkentaviin kysymyksiin” ilmoittanut muun ohella, että tarjoajan tulee täyttää tietoliikenneratkaisuja koskeva liittymätaulukko niiltä osin kuin se on tarjoajalle mahdollista eikä tarjousta tulla hylkäämään sillä perusteella, ettei kaikkia liittymänopeuksia ole tarjottu.

Voittanut tarjoaja ei ole tietoliikenneratkaisuja koskevassa tarjouksessaan ilmoittanut runkoverkon osalta jokaiselle toimipaikalle kaikkia liittymänopeuksia tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Hankintayksikkö on kuitenkin edellä mainitulla tavalla ilmoittanut kaikille tarjoajille ennen tarjousten jättämisen määräpäivää, että tarjouksia ei tulla hylkäämään tällä perusteella.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseessä olevassa rajoitetussa hankintamenettelyssä tarjouskilpailuun osallistuvat tarjoajat ovat jo olleet tiedossa hankintayksikön edellä mainitun ilmoituksen tapahtuessa. Kyseinen ilmoitus on toimitettu kaikille tarjoajille ja niille on annettu yhtäläiset mahdollisuudet reagoida ilmoitukseen. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt tarjoajia kohtaan epätasapuolisesti tai syrjivästi ottaessaan tarjousten vertailuun myös tarjoukset, joissa ei ole tarjottu kaikkia liittymänopeuksia.

Puhelinratkaisut

Tarjouspyynnön liitteessä 2 on ilmoitettu, että tarjoajan tulee tarjota puhelinratkaisua sen nykyisessä laajuudessaan. Lisäksi kyseisessä liitteessä on ilmoitettu, että puhelinratkaisun osalta on ilmoitettava kokonaishinta. Tarjouspyynnön liitteessä 9 on kuvattu tarkemmin puhelinratkaisuun kuuluvat osa-alueet.

Voittanut tarjoaja on tarjonnut jokaista hintataulukossa puhelinratkaisuun sisältynyttä osapalvelua ja täyttänyt kaikki hintataulukon kohdat. Lisäksi voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut palvelun täyttävän sille asetetut laatukriteerit.

Hankintayksikkö on ilmoittanut markkinaoikeudelle antamassaan lisävastineessa, että voittaneen tarjoajan tarjous on sisältänyt tarjouspyynnössä edellytetyt ylläpitokustannukset eikä voittanut tarjoaja ole laskuttanut käyttöönottokustannuksista erikseen.

Johtopäätös

Markkinaoikeus katsoo, ettei voittaneen tarjoajan tarjousta ole tullut pitää hakijan esittämistä syistä tarjouspyynnön vastaisena. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouspyynnön vastaisena.

Tarjouspyynnön täsmentäminen ja hintavertailu

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö voi selventää tarjouspyyntöään tarjousaikana. Toimenpide ei kuitenkaan saa vaarantaa hankintalain 1 §:n 2 momentissa ja 2 §:n 1 momentissa asetettua tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun velvoitetta. Hankintayksikön tulee tiedottaa kaikille tarjoajille tasapuolisesti tarjouspyynnön täsmentämisestä ja varata yhtäläiset mahdollisuudet reagoida täsmennyksiin.

Aiemmin mainitulla tavalla hankintayksikkö on täsmentänyt tarjouspyyntöä ennen tarjousten jättämisen määräpäivää siten, että tarjoajien on sallittu täyttää tietoliikenneratkaisuja koskeva liittymätaulukko vain niiltä osin kuin se on tarjoajalle mahdollista. Menettely on johtanut siihen, että tarjoajat eivät ole tarjouksia laatiessaan tienneet, millä hinnoilla tarjouksia tullaan vertailemaan. Menettely on myös johtanut siihen, että saadut tarjoukset eivät ole olleet yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjotuissa liittymissä olleiden erojen johdosta. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnön kyseessä oleva täsmentäminen on vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjouskilpailussa. Hankintayksikön on näin ollen katsottava menetelleen tältä osin julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti.

Hankintayksikkö on lisäksi tarjousten jättämisen määräpäivän 26.5.2008 jälkeen 6.6.2008 tiedustellut tarjoajilta voidaanko niiltä osin, kun liittymätaulukosta ei löydy toimipaikkaan hinnoiteltua tietoliikennenopeutta, käyttää hintana kyseessä olevan nopeuden alinta mahdollista hintaa. Hankintayksikkö on suorittanut tarjousvertailun tämän mukaisesti.

Hakijan tarjouksesta on nähtävissä, että se on liittymätaulukossa 8 tarjonnut kunkin toimipaikan osalta kaikkia liittymänopeuksia. Sen sijaan voittanut tarjoaja ei ole vastaavassa taulukossa tarjonnut kaikkiin toimipaikkoihin kaikkia liittymänopeuksia. Voittaneen tarjoajan tarjouksesta on myös nähtävissä, että sen samalle liittymänopeudelle antamat hinnat ovat vaihdelleet toimipaikoittain.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien tasapuolinen kohtelu edellyttää, että hankintayksikkö ei muuta tarjousten valintaan vaikuttavia seikkoja enää tarjousvertailun aikana. Tarjouksia tulee arvioida sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle annettuun määräaikaan mennessä.

Hankintakausi

Hakijan mukaan tarjousvertailu on tehty virheellisesti, kun siinä on huomioitu myös optiokausi.

Hankintamenettelyssä on noudatettava tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettuja vertailuperusteita. Hankintailmoituksessa on mainittu, että hankintasopimukseen liittyy lisähankintamahdollisuuksia niin, että optiona on ollut sopimuksen pidentäminen vuoden mittaisina jatkosopimuksina varsinaisen hankintakauden päätyttyä. Tarjouspyynnössä on optiokaudeksi täsmennetty enintään kaksi vuotta.

Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti ottaessaan tarjousten hintavertailussa huomioon optiovuosien kustannukset.

Hankintapäätöksen perusteleminen

Aiemmin mainitulla tavalla hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 117) mukaan hankintapäätöksen tulisi sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten voittaneen tarjoajan nimi, tarjoajan ja tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa.

Lisäksi hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 106) mukaan tarjouksia on verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava perusteiden soveltaminen tarjoukseen. Oikeuskäytännön mukaan tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteiden osalta. Jos tarjouksille on annettu toisistaan poikkeavia pisteitä, vertailusta on ilmettävä mihin tarjousten piste-erot perustuvat.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksessään todennut:

”Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus päätti valita tarjouspyynnössä mainituin kriteerein oikeusministeriön ja hallinnonalan puhelin- ja tietoliikennepalveluiden toimittajaksi Elisa Oyj:n liitteenä olevassa perustelumuistiossa määritellyin perustein.”

Hankintapäätöksen liitteenä olleesta perustelumuistiosta on käynyt ilmi tarjoajille tarjouspyynnössä ilmoitetuista neljästä kokonaistaloudellisuuden vertailuperusteesta annetut pisteet kunkin hankinnan kohteen 1 osa-alueen osalta sekä tarjoajien sijoitukset.

Markkinaoikeus toteaa, että vertailuperusteiden osalta hankintayksikön perustelumuistiosta on selvinnyt ainoastaan tarjouksille annetut pisteet, muttei hankintayksikön pisteiden antamisessa noudattamaa menettelyä eikä hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla sitä, miten ilmoitettuja vertailuperusteita on sovellettu, millä perusteilla vertailupisteitä on kullekin tarjoajalle annettu ja mihin tarjousten piste-erot perustuvat. Markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätöksestä ei ole ilmennyt tarjouspyynnössä ilmoitettujen kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden mukaisesti tehtyä kokonaisarviointia tarjousten keskinäisestä paremmuudesta. Hankintayksikkö on näin ollen menetellyt virheellisesti, kun se ei ole perustellut hankintapäätöstään hankintalain 73 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla.

Edellä mainittujen hankintamenettelyn virheiden laatu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole tarpeen lausua muista hakemuksessa esitetyistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti osittaisen keskeyttämispäätöksen perustelemisen, tarjouspyynnön ehtojen täsmentämisen, tarjousten hintavertailun ja hankintapäätöksen perustelemisen osalta. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi kysymys mainitussa säännöksessä säädettyjen seuraamusten määräämisestä.

Seuraamukset

Hankintayksikkö on 6.11.2008 tehnyt hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa varsinaisen hankintakauden osalta. Hankintalain 76 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena edellä todetusta virheellisestä menettelystä voi tältä osin tulla kysymykseen enää vain hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 119) on kysymyksessä olevan lainkohdan osalta todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Hyvitysmaksu voidaan määrätä siis vain molempien edellytysten täyttyessä.

Hankintamenettely on edellä esitetyin tavoin ollut virheellinen jo hinnan vertailuperusteiden asettamisen osalta. Markkinaoikeus katsoo, että edellä todettujen hankintamenettelyn virheiden laatu huomioon ottaen asiassa ei ole jälkikäteen mahdollista arvioida, millaisia tarjouksia hankintayksikkö olisi saanut virheettömässä menettelyssä ja millaiseksi tarjousten vertailu ja tarjouskilpailun lopputulos olisi muodostunut. Kun lisäksi otetaan huomioon hakijan ja voittaneen tarjoajan jättämien tarjousten suuri hintaero sekä se, että hinnan painoarvo tarjousten vertailussa on ollut 60 prosenttia, asiassa ei voida riittävällä varmuudella todeta, että hakijalla olisi ollut hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole edellytyksiä. Hakemus on näin ollen hylättävä tältä osin.

Hankintaa ei ole pantu täytäntöön siltä osin kuin siihen on varsinaisen sopimuskauden lisäksi sisältynyt mahdollisuus jatkaa sopimusta kahdella vuodella. Asiassa on siten tältä osin mahdollista virheellisen hankintamenettelyn ensisijaisiksi seuraamuksiksi tarkoitettujen hankintalain 76 §:n 1 momentin 1–3 kohdissa säädettyjen seuraamusten määrääminen.

Kun hankintamenettelyn virheellisyydet ovat liittyneet jo asetettujen vertailuperusteiden epäselvyyteen ja siten tarjouskilpailuissa saatuihin tarjouksiin, voidaan virheet korjata ainoastaan järjestämällä asiassa uusi tarjouskilpailu.

Jos Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus aikoo kauden 1.11.2008–1.11.2011 jälkeen toteuttaa hankinnan julkisena hankintana, sen tulee järjestää uusi tarjouskilpailu ja julkaista uusi hankintailmoitus ja tarjouspyyntö ottaen huomioon edellä tässä päätöksessä todetut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintokäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan omana vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi arvioimalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen tekemän tiedonsiirtopalveluja koskevan päätöksen 30.6.2008 dnro 26/4/08 kohteen 1. Kokonaispalvelut osalta siltä osin kuin päätös on koskenut Elisa Oyj:n valitsemista palvelun toimittajaksi kahden vuoden optiokaudeksi tarjouspyynnössä mainitun kolmen vuoden hankintakauden jälkeen. Markkinaoikeus kieltää Oikeushallinnon tietotekniikkakeskusta tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sanottua päätöstä muutoin täytäntöön nyt asetetun 150.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen muilta osin.

Markkinaoikeus velvoittaa Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen korvaamaan TDC Oy FINLANDin oikeudenkäyntikulut 8.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Nyt annettu päätös korvaa markkinaoikeuden 23.7.2008 määräämän hankintapäätöksen täytäntöönpanoa koskevan väliaikaisen kiellon.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Ville Parkkari ja Sami Rautiainen.