Legislator Case Law & Legislation
MAO:352/10 AI generated

Market Court voids public procurement decision due to tender evaluation errors and orders compensation.

Case Number MAO:352/10
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The Market Court voided the procurement decision for the Tuorla biogas plant construction contract because the winning bidder's offer was non-compliant with tender requirements. The plaintiff argued that the authority failed to reject the invalid offer and incorrectly weighted evaluation criteria, leading to a selection of a non-compliant bidder. Consequently, the court ordered the authority to cease the contract, redo the evaluation, and compensate the plaintiff for legal costs.

Legislator headnote

AI generated

Julkishankintalain 76 §; 74 §:n 1 momentin mukaan hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan, jos virheellinen menettely johtaa oikeudenkäyntikuluihin, on viranomaisen korvattava asianosaisen kulut.

Keywords

AI generated
public procurement tender evaluation non-compliant offer procurement decision legal costs voiding decision evaluation criteria

Cited Legislation

AI generated
Julkishankintalain 76 § (348/2007)
Hallintolainkäyttölain 74 § 1 momentti
Hallintolainkäyttölain 74 § 2 momentti
Korkolain 4 § 1 momentti
Julkishankintalain 83 § (348/2007)
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Varsinais-Suomen Maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymä on pyytänyt 22.9.2009 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella osallistumishakemuksia neuvottelumenettelynä järjestettävään tarjouskilpailuun Tuorlan biokaasulaitoksen rakennusurakasta. Hankintayksikkö on saanut kymmenen osallistumishakemusta.

Hankintayksikkö on lähettänyt 20.12.2009 päivätyn tarjouspyynnön kolmelle ehdokkaalle. Hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta.

Varsinais-Suomen Maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymän johtava rehtori on päätöksellään 26.1.2010 numero 9/2010 valinnut rakennusurakan toteuttajaksi Metener Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 830.000 euroa.

HAKEMUS

Doranova Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Varsinais-Suomen Maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymän johtavan rehtorin hankintapäätöksen 26.1.2010 numero 9/2010 ja kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyään sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on myös vaatinut, että markkinaoikeus kieltää hankintapäätöksen täytäntöönpanon markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna vähintään 192.000 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.823 eurolla korkoineen.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen sekä laakasiilon koon että puuttuvan soihtupolttimen osalta. Tarjouksen puutteet ovat olleet olennaisia ja tarjousten vertailukelpoisuuteen vaikuttavia. Virheettömässä menettelyssä hankintayksikön olisi tullut hylätä voittaneen tarjoajan tarjous tarjouspyynnön vastaisena ja valita hakija tarjouskilpailun voittajaksi ainoana tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen tehneenä tarjoajana.

Tarjouspyynnössä on edellytetty, että laakasiilon tulee olla kooltaan 21 metriä kertaa 21 metriä. Voittaneen tarjoajan tarjoaman laakasiilon koko on ollut 12 metriä kertaa 12 metriä. Hankintayksikkö on tarjousten avaamisen jälkeen antanut voittaneelle tarjoajalle mahdollisuuden muuttaa alkuperäistä tarjoustaan sekä laakasiilon koon että tarjoushinnan osalta. Voittanut tarjoaja on korottanut tarjoushintaansa, minkä jälkeen sen lopullinen kokonaistarjoushinta on ollut vain 2,8 prosenttia halvempi kuin hakijan kokonaistarjoushinta. Voittaneella tarjoajalla on mahdollisesti ollut tarjoustaan muuttaessaan tiedossa hakijan tarjoushinnan suuruusluokka.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen laatimisessa on tullut ottaa huomioon hankkeelle myönnetty ympäristölupa. Ympäristöluvan mukaan biokaasulaitoksen tulee sisältää soihtupoltin, joka toimii varolaitteena tilanteessa, jossa sähkön- ja lämmöntuotantoyksikössä on häiriö. Tarjousten pisteytysasiakirjan mukaan voittaneen tarjoajan tarjous ei ole sisältänyt soihtupoltinta, eikä sen tarjoama vaihtoehto ylimääräkaasun poltosta kattilassa ole täyttänyt ympäristöluvan vaatimuksia. Soihtupolttimen ja siihen liittyvien varolaitteiden sekä automatiikan kustannukset ovat noin 25.000–30.000 euroa, mikä on huomattavasti enemmän kuin hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjoushintojen välinen ero.

Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet ”tarjoushinta” 25 prosentin painoarvolla, ”vastaavankaltaisilla syötteillä toimivien biokaasulaitosten referenssit” 20 prosentin painoarvolla, ”elinkaarilaskelma” 10 prosentin painoarvolla, ”selvitys laitoksen mitoituksesta ja kapasiteetista, reaktorin kuormitettavuudesta, kaasuntuottopotentiaalista ja syöteseoksen viipymästä reaktorissa, sähkön / lämmöntuotosta, energiatehokkuudesta” 10 prosentin painoarvolla ja ”muut valintakriteerikohdat” yhteensä 35 prosentin painoarvolla. Viimeksi mainitun vertailuperusteen alakohdille tarjouspyynnön kohdissa 8–33 ei ole ilmoitettu erillisiä painoarvoja.

Hankintayksikön hakijalle toimittamasta pisteytystaulukosta on käynyt ilmi, että hankintayksikkö ei ole tarjousvertailussa soveltanut tarjouspyynnössä etukäteen ilmoittamiaan painoarvoja. Hankintayksikkö on painottanut sellaisia tekijöitä, joilla voittaneen tarjoajan tarjous on tarjousvertailussa saanut keinotekoisesti enemmän pisteitä kuin hakijan tarjous.

Hankintayksikkö on pisteyttänyt tarjoukset hakijaa syrjivästi. Pisteytystaulukosta on käynyt ilmi useita kohtia, joissa voittaneen tarjoajan tarjoukselle on annettu liikaa pisteitä tai hakijan tarjoukselle liian vähän pisteitä.

Hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjoushintojen ero on ollut vain 2,8 prosenttia, mutta voittanut tarjoaja on saanut pisteytyksessä pisteitä 28 prosenttia enemmän kuin hakija.

Hakijan käsityksen mukaan sen tarjoamilla laitteilla on ollut samassa kokoluokassa ja olosuhteissa enemmän referenssejä kuin voittaneella tarjoajalla. Hakijan olisi tullut saada vähintään saman verran pisteitä kuin voittaneen tarjoajan samoissa olosuhteissa toimivia referenssejä koskevan vertailuperusteen osalta.

Voittaneen tarjoajan tarjous on sisältänyt enemmän kuluvia laitteita kuin hakijan tarjous. Kuitenkin molemmat tarjoajat ovat saaneet samat pisteet elinkaarilaskelman osalta, joten voittaneen tarjoajan elinkaarikustannukset on joko laskettu virheellisesti tai se on saanut liikaa pisteitä.

Voittanut tarjoaja on virheellisesti saanut vertailuperusteen ”muut valintakriteerikohdat” alakohtien ”selvitys mädätyssiilosta”, ”selvitys jälkimädätyksestä”, ”selvitys CHP:stä”, ”selvitys käsittelyjäännöksen jatkokäsittelystä, mekaaninen kuivaus” ja ”laakasiilo vihermassan varastointiin ja mahdollisen kompostoidun käsittelyjäännöksen jälkikypsennykseen” osalta pisteitä sellaisista ominaisuuksista, joita ei ole esitetty lainkaan tarjouspyynnössä. Vastaavasti hakijalle on jäänyt antamatta pisteitä alakohtien ”selvitys jälkimädätyksestä” ja ”selvitys käsittelyjäännöksen jatkokäsittelystä, mekaaninen kuivaus” osalta sellaisista tarjouspyynnössä edellytetyistä ominaisuuksista, jotka ovat sisältyneet sen tarjoukseen.

Pisteytystaulukossa on ollut kirjoitusvirhe vertailuperusteen ”muut valintakriteerikohdat” alakohdan ”kaikki tarvittavat asennukset” kohdassa ”liitokset lämmitysverkostoon, liitokset sähköverkostoon ym.”. Voittaneelle tarjoajalle on annettu kyseisestä alakohdasta 0 pistettä mutta sen pistemääräksi on kysymyksessä olevan kriteerin osalta merkitty 0,25 pistettä.

Voittanut tarjoaja on saanut vertailuperusteen ”muut valintakriteerikohdat” alakohdan ”selvitys ongelmatilanteisiin varautumisesta” osalta samat enimmäispisteet kuin hakija, vaikka sen huoltoverkosto on ollut kaksi kertaa kauempana kuin hakijan eikä sen tarjous ole sisältänyt ympäristöluvan edellyttämää varojärjestelmää eli soihtupoltinta.

Hakijan olisi tullut saada vertailuperusteen ”muut valintakriteerikohdat” alakohdasta ”laitoksen arvioidut käyttö- ja varaosakulut” osalta yhtä paljon pisteitä kuin voittaneen tarjoajan, koska voittaneen tarjoajan tarjous on sisältänyt enemmän kuluvia laitteita ja sen varaosakulut ovat näin ollen todennäköisesti suuremmat kuin hakijalla.

Hankintayksikkö on jättänyt kokonaan pisteyttämättä vertailuperusteen ”muut valintakriteerikohdat” alakohdan ”ohjeet ja piirustukset rakennuksista ja rakenteista”.

Jos tarjousvertailu olisi suoritettu syrjimättömästi ja virheettömästi, hakijan tarjous olisi voittanut tarjouskilpailun, koska hakijan pisteisiin olisi tullut lisätä 10,3 pistettä ja voittaneelta tarjoajalta vastaavasti vähentää 0,35 pistettä. Näin ollen hakija olisi saanut 66,35 pistettä ja voittanut tarjoaja 61,95 pistettä.

VASTINE

Varsinais-Suomen Maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 6.941,80 eurolla korkoineen.

Biokaasulaitoksen rakennusurakka on haastava hankinnan kohde, koska jokainen toteutettava kohde on yksilöllinen ja kaikilla toteuttajilla saattaa olla omat näkemyksensä siitä, miten laitoksen kapasiteetti- ja ominaisuusvaatimukset täytetään.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hakijaa syrjivästi tai tarjouspyynnön vaatimusten vastaisesti hyväksyessään voittaneen tarjoajan tarjouksen mukaan tarjousvertailuun.

Hankintailmoituksessa hankinnan kohteeksi on yksilöity biokaasulaitoksen toteuttaminen luovutusvalmiiksi ja siinä on ilmoitettu vaihtoehtoisten tarjousten hyväksyttävyydestä. Hankinnan kohde on kuvattu tarjouspyynnön hankekuvauksessa, joka on sisältänyt prosessikuvauksen hankinnalle asetettavista yleisen tason vaatimuksista. Prosessikuvauksessa on selostettu arviot eri raaka-ainemääristä, energiantuotto ja käyttökohde, laitoksen sijoitusalue sekä reaktorimädätteen jalostamista ja loppusijoittamista koskevia vaatimuksia. Hankinta ei ole koskenut tietyn suuruista rakennusta tai rakennelmia vaan toiminnallista kokonaisuutta, jonka on tullut täyttää sille asetetut tavoitteet. Hankintayksikkö on toivonut tarjoajilta innovatiivisia ratkaisuja hankekuvauksen mukaisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

Tarjouspyyntöön ei ole liitetty rakennus- tai rakennepiirustuksia, koska hankintayksikkö ei ole ollut hankkimassa tietyn kokoista tai muotoista laitoskokonaisuutta, eikä tarjouspyynnössä ole edellytetty laakasiilolta tiettyä kokoa. Tämän vuoksi esimerkiksi laakasiilon tilavuus on ollut yksi pisteytettävistä tekijöistä. Myöskään ympäristöluvassa ei ole edellytetty esimerkiksi laakasiilon olevan tietyn kokoinen, vaan lupa on koskenut toimintoja ja niistä aiheutuvia haittoja koskevia yleisiä määräyksiä ja vaatimuksia.

Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen, koska laakasiilolta ei ole edellytetty tiettyä kokoa, vaan sen koko ja tekninen toteutus on jätetty tarjoajien ratkaistavaksi. Hankintayksikön voittaneelle tarjoajalle esittämällä kysymyksellä ei ole muutettu hankinnalle tarjouspyynnössä etukäteen ilmoitettuja vaatimuksia. Hankintayksikkö on pyytänyt voittanutta tarjoajaa ilmoittamaan varmuuden vuoksi tarjoushinnan 21 metrin kokoiselle laakasiilolle tarjousten yhteismitallisuuden varmistamiseksi ja tarjousvertailun helpottamiseksi. Kysymyksessä olevasta täsmennyksestä on tiedotettu kaikkia osapuolia, myös hakijaa.

Tarjouspyynnössä tarjoajia on pyydetty tarjouksissaan antamaan selvitys siitä, miten ylimääräkaasun poltto toteutetaan. Tarjouspyynnössä on sallittu ratkaisu, joka pohjautuu joko soihtuun tai kattilapolttoon. Näin ollen voittaneen tarjoajan tarjoama kattilapoltto on ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukainen. Ympäristöluvan lupamääräykset ovat aiemmin kerrotulla tavalla kuvanneet toimintoja ja niistä aiheutuvia haittoja koskevia yleisiä määräyksiä ja vaatimuksia eikä loppuratkaisua ole niissä sidottu soihturatkaisuun. Hakijan väite kattilapolton ja soihtupolton välisistä hintaeroista on ollut virheellinen.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarjouksen valintaperuste ja vertailuperusteet painoarvoineen.

Tarjousten hintavertailu on tehty niin, että laskennassa on käytetty vertailuarvona hankinnan ennakoitua arvoa 830.000 euroa. Luku on antanut hinnalle 12,5 pistettä. Tarjouksen alittaessa tai ylittäessä vertailuhinnan siitä on seurannut suhteellisesti laskien vastaavat hyvitys- tai miinuspisteet. Näin ollen pisteet ovat jakautuneet niin, että voittanut tarjoaja on saanut tarjoushinnallaan 847.530 euroa 10,5 pistettä ja hakija tarjoushinnallaan 871.500 euroa 7,5 pistettä.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen vertailuhintana on käytetty tarjouspyynnön mukaista hintaa lisättynä hankintayksikön 20.1.2010 paremman vertailtavuuden varmistamiseksi kysymällä lisähinnalla. Mikäli tarjousten vertailussa olisi käytetty voittaneen tarjoajan oikeaa tarjoushintaa 788.830 euroa, se olisi saanut 10,5 pisteen sijasta 17,5 pistettä.

Hakija on saanut biokaasulaitosten referenssien lukumäärän osalta seitsemän pistettä ja voittanut tarjoaja nolla pistettä. Sen sijaan kun on vertailtu saman kokoluokan ja samoissa olosuhteissa toimivien laitosten referenssejä, voittanut tarjoaja on saanut seitsemän pistettä ja hakija kolme pistettä, koska voittaneella tarjoajalla on ollut saman kokoluokan referenssejä enemmän kuin hakijalla ja sen laitokset ovat olleet kylmemmillä alueilla kuin hakijan laitokset. Näin ollen tarjousten vertailu on tehty tarjouspyynnössä esitetyillä perusteilla kiinnittämällä erityisesti huomiota referenssien vastaavankaltaisuuteen.

Koska tarjousten välillä ei ole ollut merkittäviä eroja vertailuperusteen ”elinkaarilaskelma” osalta, molemmille tarjouksille on annettu sama pistemäärä.

Vertailuperusteen ”muut valintakriteerikohdat” painoarvoksi on ilmoitettu yhteensä 35 prosenttia, ja sen pisteytyksen muodostuminen on yksilöity tarjouspyynnössä varsin yksityiskohtaisesti kunkin arvioitavan alakohdan alla. Tarjoukset on vertailtu etukäteen ilmoitettuja alakohtia käyttäen. Kysymyksessä olevan vertailuperusteen kriteerien tekninen toteutus on jätetty tarjoajien ratkaistavaksi, joten tarjoajat ovat saaneet määritellä tarjoamansa ratkaisut itse, kunhan ne ovat täyttäneet sen lopputuloksen, jota hankintayksikkö on ollut hankkimassa.

Hankintayksikkö on antanut molemmille tarjoajille vertailuperusteen ”muut valintakriteerikohdat” alakohdasta ”ohjeet ja piirustukset rakennuksista ja rakenteista” nolla pistettä, koska kumpikaan tarjoajista ei ole tarjonnut prosessikuvauskaavioita tarkempia piirustuksia. Tästä syystä kyseistä alakohtaa ei ole merkitty tarjousten pisteytystaulukkoon.

Pisteytys on sisältänyt joitakin tulkinnallisia ja laskennallisia virheitä vertailuperusteen ”muut valintakriteerikohdat” alakohtien pisteytyksessä, mutta näillä vähäisillä virheillä ei ole ollut merkitystä tarjouskilpailun lopputuloksen kannalta.

Hankintayksikkö on tarjousten vertailun jälkeen huomannut, että hakijan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen vertailuperusteen ”muut valintakriteerikohdat” alakohdan ”selvitys lisäainesyötön järjestämisestä” osalta.

Hakija on tarjouksessaan tarjonnut silppuria, joka olisi tullut kiinnittää erilliseen traktoriin, mutta ei traktoria. Traktorisilppurin hyväksyminen tekniseksi ratkaisuksi olisi edellyttänyt, että hankintayksikön olisi tullut hankkia traktori saadakseen haluamansa toiminnallisen kokonaisuuden. Traktorisilppurilla ei olisi myöskään saavutettu tarjouspyynnössä vaadittua partikkelikokoa. Näin ollen hakijan tarjous ei ole ollut tältä osin tarjouspyynnön vähimmäisvaatimusten mukainen.

Tarjouspyynnön mukaan lisäainesyötön järjestäminen esisäiliö-ratkaisuna on ollut mahdollinen vaihtoehtoisin tavoin. Hakijan tarjoukseen on liitetty prosessikuvaus, johon on piirretty esisäiliö. Esisäiliöön on nimenomaisesti kirjattu ”Built by the customer”. Esisäiliöratkaisu on siten ollut hakijan tarjouksessa poissuljettu ja määritelty hankintayksikön erikseen hankittavaksi, mikä ei ole vastannut tarjouspyyntöä, joten hakijan tarjous on ollut tältäkin osin tarjouspyynnön vastainen.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt tarjouksia vertaillessaan ja pisteyttäessään hakijaa syrjivästi, eikä hakijalla olisi ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua, koska sen tarjous on osoittautunut tarjouspyynnön vastaiseksi.

LAUSUNTO

Metener Oy on antanut lausuman väliaikaista kieltoa koskevan vaatimuksen osalta.

VASTASELITYS

Doranova Oy on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö on ilmoittanut hakijalle voittaneen tarjoajan tarjouksen muuttamisesta vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen, kun hakija on pyytänyt lisätietoja alun perin puutteellisesta hankintapäätöksestä.

Hankintayksikön hintavertailussa käyttämäkseen ilmoittama laskentakaava ei vastaa tarjouspyynnössä hinnalle asetettua 25 prosentin painoarvoa. Normaalisti sovellettava painotustapa olisi ollut se, että halvimman hinnan tarjonnut olisi saanut 25 pistettä ja toiseksi halvimman tarjouksen tehnyt hintaeroon suhteutettuna vähemmän pisteitä. Tarjousvertailussa on tullut käyttää voittaneen tarjoajan korjattua hintaa.

Hakijan tarjous ei ole tarjouspyynnön vastainen vertailuperusteen ”muut valinkriteerikohdat” kriteerin ”selvitys lisäainesyötön järjestämisestä” osalta.

Tarjouspyynnössä ei ole esitetty tiukkoja teknisiä kriteerejä lisäainesyötön kiinteän aineksen esikäsittelyyn käytettävälle silppurille tai sen käyttövoimalle. Hankintayksikkö on lisäksi ilmoittanut hakevansa sellaista biokaasulaitosta, joka voisi toimia mallilaitoksena myös muille maatiloille. Hakija on tarjonnut silppuria, joka saa käyttövoimansa traktorista, jollainen jokaisella maatilalla on varmasti olemassa. Erillistä traktoria ei hakijan tarjoamassa vaihtoehdossa tarvitse hankkia, koska traktori on suurimman osan ajasta käytettävissä muihin tarkoituksiin ottaen huomioon tarjouspyynnössä ilmoitetut raaka-ainemääräarviot ja hakijan tarjoaman silppurin käsittelyteho.

Hakijan tarjoamaan biokaasulaitokseen on sisältynyt esisäiliö, mikä on käynyt nimenomaisesti ilmi sekä hakijan tarjouksen suomenkielisestä sitovasta tekstistä että tarjouksen liitteenä olleesta teknisestä osasta. Tarjouksen liitteenä oleva piirustus on hakijan alihankkijan laatima ja tekstillä ”Built by the customer” on viitattu hakijaan. Esisäiliö on piirretty myös hakijan itsensä laatimaan, tarjouksen liitteenä olleeseen sijaintikaavioon. Tarvittaessa hankintayksikön olisi tullut pyytää hakijalta selvennystä tarjoajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi.

Hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämät pisteytyksen perusteet ovat olleet keinotekoisia ja jälkikäteen laadittuja sekä sisältäneet perusteettomia väitteitä.

LISÄVASTINE

Varsinais-Suomen Maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymä on antanut lisävastineen.

MARKKINAOIKEUDEN VÄLIAIKAISTA KIELTOA KOSKEVA RATKAISU

Markkinaoikeus on 19.2.2010 antamallaan päätöksellä kieltänyt hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muutenkaan panemasta hankintapäätöstä täytäntöön siihen saakka, kunnes markkinaoikeus on ratkaissut asian tai asiassa on toisin määrätty. Väliaikainen kielto on määrätty noudatettavaksi 70.000 euron sakon uhalla.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kysymyksessä olevan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo on ylittänyt julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalain) 15 §:n 3 kohdan (348/2007) mukaisen rakennusurakoiden kansallisen kynnysarvon 100.000 euroa, muttei hankintalain 16 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaista rakennusurakoiden EU-kynnysarvoa.

Hankintamenettelyn kulku

Hankintalain 65 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi kansallisissa hankinnoissa käyttää neuvottelumenettelyä 25 §:n 1 momentissa ja 66 §:ssä säädetyin edellytyksin.

Hankintalain 66 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan hankintayksikkö voi käyttää neuvottelumenettelyä hankinnassa, jonka luonteen vuoksi tarjouspyynnössä ei voida tai sitä ei ole tarkoituksenmukaista laatia niin tarkasti, että paras tarjous voitaisiin valita avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen. Pykälän 3 momentin mukaan hankintayksikön on ennen hankintamenettelyä laadittava kuvaus hankinnan tavoitteista ja pääasiallisesta sisällöstä. Neuvottelumenettely voidaan toteuttaa vaiheittain vähentämällä ehdokkaiden tai tarjoajien määrää. Menettelyn vaiheittaisuudesta sekä ehdokkaiden tai tarjoajien vähentämisen perusteista on ilmoitettava hankintailmoituksessa, hankinnan kuvauksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on neuvoteltava vähintään kolmen ehdokkaan kanssa, jos sopivia ehdokkaita on riittävästi.

Markkinaoikeus katsoo, että arvioitaessa hankintamenettelyn virheellisyyksiä koskevia väitteitä asiassa on otettava huomioon käytettäväksi hankintamenettelyksi valittu neuvottelumenettely ja sen luonne sekä hankintalain 2 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen.

Hankintailmoituksella 22.9.2009 on pyydetty osallistumishakemuksia neuvottelumenettelynä järjestettävään tarjouskilpailuun, jonka kohteeksi on ilmoitettu Tuorlan biokaasulaitoksen rakennusurakka. Hankintailmoituksen mukaan kysymyksessä on ollut biokaasulaitoksen toteuttaminen luovutusvalmiiksi. Toimitukseen on kuulunut perustuksien rakentaminen, laitteiden toimittaminen, asentaminen ja käyttöönotto. Vaihtoehtoiset tarjoukset ovat olleet mahdollisia. Osallistumishakemukset on tullut toimittaa hankintayksikölle 16.10.2009 mennessä. Hankintayksikkö on saanut kymmenen osallistumishakemusta.

Hankintayksikkö on lähettänyt ehdokkaille 23.10.2009 päivätyn lisäselvityspyynnön, jossa ehdokkaita on pyydetty tutustumaan hankkeeseen sekä antamaan lisätietoja referensseistä ja alustava arvio hankkeen kustannustasosta. Lisäselvityspyynnön liitteenä on ollut biokaasulaitossuunnitelman hanke-esittely, jossa on ollut suunnitellun laitoksen perustietoja, asemapiirustus, tutkimuskartta, kolme leikkauspiirustusta ja pohjarakennuspiirustus, sekä ympäristölupa.

Hankintayksikkö on lähettänyt 20.12.2009 päivätyn tarjouspyynnön kolmelle ehdokkaalle. Tarjouspyynnön mukaan hankinnan kohteena on ollut Varsinais-Suomen Maaseutuoppilaitoksen Tuorlan toimipaikkaan rakennettava biokaasuvoimala, jonka on tullut olla toimintakunnossa 31.10.2010 mennessä.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouskilpailu ratkaistaan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella, jota arvioitaessa käytetään vertailuperusteina tarjoushintaa 25 prosentin painoarvolla, vastaavankaltaisilla syötteillä toimivien biokaasulaitosten referenssejä 20 prosentin painoarvolla, elinkaarilaskelmaa 10 prosentin painoarvolla ja selvitystä laitoksen mitoituksesta ja kapasiteetista, reaktorin kuormitettavuudesta, kaasuntuottopotentiaalista ja syöteseoksen viipymästä reaktorissa, sähkön- ja lämmöntuotosta ja energiatehokkuudesta 10 prosentin painoarvolla.

Lisäksi kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteeksi on ilmoitettu muut valintakriteerikohdat yhteensä 35 prosentin painoarvolla. Tarjouspyynnössä on edellä mainittua vertailuperustetta tarkennettu seuraavasti:

”8. Selvitys mädätyssiilosta

– toimintaperiaate, meso- / termofiilinen

– koko, muoto, rakenteet, materiaalit

– sekoitustapa, -tehokkuus

– lämmitys

– kaasun talteenotto / varastointi

– varolaitteet

9. Selvitys jälkimädätyksestä

– koko, muoto, rakenteet, materiaalit

– lämmitys

– kaasun talteenotto / varastointi

10. Selvitys lisäainesyötön järjestämisestä

– sekoitetaanko massat esisäiliössä vai toimitetaanko nestemäiset ja kiinteät jakeet erikseen suoraan reaktoriin

– esikäsittelylaitteiden koko, muoto, rakenteet, materiaalit

– materiaalin pilkkominen: repivä, murskaava ja sekoittava tai syöttölaite lisättynä esimurskauksella, reaktoriin menevän materiaalin tavoiteltava partikkelikoko 12 mm

– vaakalaite

– syötön automatisointi

– syöttölaitteen 2 vrk säiliökapasiteetti

– selvitys syöttölaitteen toimintaperiaatteesta

– lumi- ja pakkasolosuhteiden huomiointi

– selvitys lietelannan lisäyksestä

– optio hygienisointi yksikön lisäämisestä

– selvitys käsittelyn ja varastoinnin aikana mahdollisesti syntyvien hajukaasujen poistamisesta

11. Selvitys CHP:stä

– selvitys rikin ja veden poistosta

– kaasunpuhtaus, metaanipitoisuus

– moottorin tyyppi

– sähkön ja lämmön tuotto

– lämmön talteenotto järjestäminen

– sähkön liittäminen jakelukeskukseen

– lämmön liittäminen koulun lämpöverkkoon

12. Selvitys käsittelyjäännöksen jatkokäsittelystä, mekaaninen kuivaus

– kiinteän jakeen kuiva-ainepitoisuus vähintään 30 %

– nestejakeen takaisinohjaus mädätykseen ja loppuvarastointiin lietesäiliöön

13. Selvitys kaasun keräilystä

– kaasunmittari, mittaus

– paineenkorotus

14. Selvitys miten ylimääräkaasunpoltto toteutetaan

– soihtu / kattilapoltto

15. Ulkoiset venttiilit ja putkistot

16. Lietteen virtausmittaus

17. Laakasiilot vihermassan varastointiin ja mahdollisen kompostoidun käsittelyjäännöksen jälkikypsennykseen.

– tilavuus, materiaalit

– puristemehun talteenotto ja siirto edelleen biokaasulaitokseen

– laakasiilon ulkoseinämien seinämävahvuus, edellytys mahdolliseen laakasiilojen kattamiseen myöhemmin

18. Kaikki tarvittavat asennukset

– liitokset lämmitysverkostoon, liitokset sähköverkostoon, yms.

19. Tarvittavat LVI-työt

– putkityöt, säädöt, tarvittavat tarkastukset

20. Tarvittavat sähkötyöt

– asennukset tarvikkeineen, tarvittavat luvat ja tarkastukset

21. Koekäytön

– käyttöönotto ja käytön opastus, tehomittaus, päästömittaus

22. Syötevaihtoehdot

– muut mahdolliset käytettävät syötteet ja niiden toimivuus laitoksessa

23. Uutuus arvot

– laitoksen mahdolliset uudet tekniset ratkaisut

24. Selvitys soveltuvuudesta opetukseen

– laitoksen käytön soveltuvuudesta mahdollisiin opetustarkoituksiin

25. Selvitys ongelmatilanteisiin varautumisesta

– kaasun käsittely- ja hyödyntämislaitteistojen laitostilojen varustaminen kaasunilmaisimilla

– automaattinen palonilmaisinjärjestelmä

– hajukaasujen hallinta

– laitososien huoltoverkosto

26. CHP-yksikön käyttökulut

27. Laitoksen arvioidut käyttö- ja varaosakulut

28. Arvio laitoksen käyttöön sitoutuvista työvuosista

29. Koulutus laitoksen käyttäjille

30. Koulutuskäytön huomioiminen: mm. eri siirtolinjojen tunnistaminen / merkitseminen, biokaasulaitosta ja prosessia havainnollistava taulu laitoksen ulkopuolella, prosessin havainnointi koulun tietoverkon kautta. Turvallisuusseikat, kaasunkäsittelyalueen rajaaminen teräsverkolla.

31. Toimitusaika/rakennusaika

– Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt laitokselle erityisavustuksen ajalle 1.3.2009–31.10.2009. Laitos on saatettava käyttökuntoon rahoituksen voimassa oloaikana.

32. Takuu

– eriteltynä laitekohtaiset takuuajat

– prosessin hyötysuhteen saavuttamisesta sekä kaupallinen sitoutuminen mikäli tavoitteita ei saavuteta

33. Ohjeet ja piirustukset rakennuksista ja rakenteista”.

Tarjouspyynnössä on lisäksi mainittu, että hankintayksikön aiemmin toimittama ympäristölupa pitää ottaa huomioon tarjousta laadittaessa siltä osin kuin se mahdollisesti vaikuttaa toteutettavan laitoksen tekniseen ja rakenteelliseen kokoonpanoon.

Voittanut tarjoaja on antanut hankintayksikölle tarjouksen, joka on ollut hinnaltaan 788.830 euroa ilman arvonlisäveroa. Tämän tarjouksen johdosta hankintayksikkö on tiedustellut voittaneelta tarjoajalta sähköpostitse seuraavaa: ”Laakasiilojen mitoituksessa on ”pieni” poikkeama. Mitat olisivat 21m x 21m, ei 12m x 12m. Edelleen kahdella väliseinällä ja 2,9m elementtikorkeudella. Kuinka paljon tämä vaikuttaa tarjoushintaan?”

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut hankintayksikölle, että arvonlisäveroton lisäkustannus laakasiilojen suurentamisesta on 58.700 euroa.

Hankintapäätöksen mukaan tarjouskilpailun on voittanut Metener Oy:n tarjous, jonka arvonlisäveroton kokonaishinta on ollut 847.530 euroa.

Hankintayksikkö on laatinut tarjousten vertailusta päiväämättömän asiakirjan ”biokaasulaitostarjousten vertailu”. Suoritetussa tarjousten vertailussa hakija on saanut hinnan osalta 7,5 pistettä, referensseistä 10 pistettä, elinkaarilaskelmasta 5 pistettä, mitoituksesta ja kapasiteetista 8 pistettä ja muista vertailuperusteita 25,55 pistettä eli yhteensä 56,05 pistettä sadasta pisteestä. Voittaneen tarjoajan tarjous on saanut hinnan osalta 10,5 pistettä, referensseistä 7 pistettä, elinkaarilaskelmasta 5 pistettä, mitoituksesta ja kapasiteetista 8 pistettä ja muista vertailuperusteista 31,80 pistettä eli yhteensä 62,30 pistettä sadasta pisteestä.

Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus

Hakija on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen sekä laakasiilon koon että puuttuvan soihtupolttimen osalta.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen hylkääminen ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus vaan että hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen hylkäämään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Tarjoajille lähetettyyn 23.10.2009 päivättyyn lisäselvityspyyntöön on sisältynyt rakennettavaa kohdetta koskeva hanke-esittely sekä asemapiirustus, tutkimuskartta, kolme leikkauspiirustusta ja pohjarakennuspiirustus. Asiakirjoissa on kuvattu laakasiilojen sijaintia, mutta niissä ei ole mainittu siilojen kokoa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteen ”muut valintakriteerikohdat” yhtenä arvioitavana perusteena on ollut ”laakasiilot vihermassan varastointiin ja mahdollisen käsittelyjäännöksen jälkikypsennykseen”. Tarjouspyynnön mukaan vertailussa on tältä osin otettu huomioon muun ohella laakasiilojen tilavuus.

Hakijan tarjoukseen sisältyneet laakasiilot ovat olleet kooltaan 21 metriä kertaa 21 metriä ja voittaneen tarjoajan tarjoukseen sisältyneet laakasiilot 12 metriä kertaa 12 metriä. Hankintayksikön voittaneelle tarjoajalle lähettämästä sähköpostista käy ilmi, että hankintayksikkö on pyytänyt voittanutta tarjoajaa ilmoittamaan tarjoushinnan myös sellaiselle biokaasulaitokselle, johon sisältyvät laakasiilot ovat kooltaan 21 metriä kertaa 21 metriä.

Hankintamenettelyssä on ollut kyse neuvottelumenettelynä toteutettavasta tarjouskilpailusta, jossa tarjouksen lopullinen sisältö muotoutuu vasta neuvottelujen perusteella. Hankintayksikkö ei ole tarjoajille toimitetussa materiaalissa yksilöinyt laakasiilojen kokoa. Näin ollen markkinaoikeus katsoo ottaen huomioon hankinnassa käytetyn hankintamenettelyn, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti pyytäessään ennen lopullisten tarjousten vertailua voittanutta tarjoajaa ilmoittamaan tarjoushinnan myös edellä todetuin tavoin koon osalta määrittelemiensä laakasiilojen osalta.

Tarjouspyynnössä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteen ”muut valintakriteerikohdat” yhdeksi alakohdaksi on ilmoitettu ”selvitys miten ylimääräkaasunpoltto toteutetaan”. Kyseisen alakohdan osalta tarjouspyynnössä on vaihtoehtoina esitetty ”soihtu/kattilapoltto”. Edelleen tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjousta laadittaessa tulee ottaa huomioon hankintayksikön tarjoajille aiemmin toimittama ympäristölupa siltä osin kuin se mahdollisesti vaikuttaa laitoksen tekniseen ja rakenteelliseen kokoonpanoon.

Ympäristösuojelulautakunnan ympäristölupapäätöksessä 14.10.2009 § 79 on kuvattu hankintayksikön lupaa koskeva hakemus, jossa hankintayksikkö on ilmoittanut, että prosessiin kuuluu varolaitteena soihtupoltin. Varsinaisissa päätöksen lupamääräyksissä 1-17 ei ole edellytetty, että biokaasulaitoksessa tulee olla soihtupoltin. Sen sijaan lupamääräysten kohdassa 1 on edellytetty, että biokaasulaitoksen toiminnassa on noudatettava hakemuksessa esitettyä.

Markkinaoikeus katsoo, että vertailuperusteen ”muut valintakriteerikohdat” alakohta ”selvitys miten ylimääräkaasunpoltto toteutetaan” on ympäristöluvan valossa tulkinnanvarainen. Ottaen kuitenkin huomioon, että tarjouspyynnössä on nimenomaisesti sallittu kattilapolttoratkaisu, markkinaoikeus katsoo, ettei voittaneen tarjoajan tarjous ole ollut sillä tavoin tarjouspyynnön vastainen, että hankintayksikön olisi tullut hylätä se.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että hakijan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteen ”muut valintakriteerikohdat” alakohdan ”selvitys lisäainesyötön järjestämisestä” osalta, koska tarjoukseen ei ole sisältynyt silppurin tarvitsemaa traktoria eikä lisäainesyötön esisäiliötä.

Traktorisilppurin osalta markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä ei ole täsmennetty, miten materiaalin pilkkominen tulisi suorittaa. Tarjouspyynnössä annetaan tältä osin useita vaihtoehtoja ja ilmoitetaan, että tavoiteltava partikkelikoko on 12 millimetriä. Ottaen huomioon maatalousoppilaitoksena toimivan hankintayksikön tarjouspyynnössä tältä osin todetun ja sen, että tarjouspyynnön mukaan vaihtoehtoiset tarjoukset ovat olleet sallittuja ja hankintayksikkö on toivonut innovatiivisia ratkaisuja, markkinaoikeus katsoo, ettei hakijan tarjousta osin traktoriin perustuvan silppuriratkaisun perusteella voida pitää siten tarjouspyynnön vastaisena, että hankintayksikön olisi tullut hylätä se.

Lisäainesyötön esisäiliön osalta markkinaoikeus toteaa, että hakijan tarjouksen teknisessä osassa todetaan osana biokaasulaitosprosessin kuvausta, että ”Nestemäinen liete varastoidaan esisäiliöön – –.” Ottaen vielä huomioon, että tarjouksessa on todettu tarjottavan laitteiston olevan tarjouspyynnön mukaisen, markkinaoikeus katsoo, ettei hakijan tarjous ole ollut lisäainesyötön esisäiliön osalta siten tarjouspyynnön vastainen, että hankintayksikön olisi tullut hylätä se.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätöksen perusteleminen

Tarjouspyyntö on hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Pykälän 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta myös arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Vertailuperusteiden asettamisessa voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä 62 §:ssä säädetään.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 117) mukaan päätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten tarjoajan ja tarjouksen valintaperusteista ja niiden soveltamistavasta.

Tarjouksia on verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava perusteiden soveltaminen tarjoukseen. Tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Jos tarjouksille on annettu toisistaan poikkeavia pistemääriä, vertailusta on käytävä ilmi, mihin seikkoihin piste-erot perustuvat.

Hakija on esittänyt, että hankintayksikkö on suorittanut tarjousten hintavertailun virheellisesti, koska voittanut tarjoaja on saanut 28 prosenttia enemmän pisteitä kuin hakija, vaikka tarjousten välinen hinnanero on ollut vain 2,8 prosenttia. Hakijan mukaan hankintayksikön käyttämä laskentakaava ei vastaa tarjoushinnalle tarjouspyynnössä asetettua painoarvoa.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hintavertailu on suoritettu siten, että laskennassa on käytetty vertailuarvona hankinnan ennakoitua arvoa 830.000 euroa. Tästä hinnasta tarjoajalle olisi annettu 12,5 pistettä. Tarjouksen alittaessa tai ylittäessä vertailuhinnan siitä on seurannut suhteellisesti laskien vastaavat hyvitys- tai miinuspisteet. Näin ollen pisteet ovat jakautuneet niin, että voittanut tarjoaja on saanut tarjoushinnallaan 847.530 euroa 10,5 pistettä ja hakija tarjoushinnallaan 871.500 euroa 7,5 pistettä.

Tarjouspyynnön mukaan hinnan painoarvo on ollut 25 prosenttia. Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu hankintayksikön käyttämää tarjoushintojen pisteytystapaa. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön tarjousten hintavertailussa käyttämä pisteytystapa on tosiasiallisesti merkinnyt myös sitä, ettei hankintayksikkö ole tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti antanut tarjoushinnalle tarjousvertailussa 25 prosentin painoarvoa. Hankintayksikön menettely on mahdollistanut jälkikäteisen puuttumisen tarjousten välisiin piste-eroihin vaarantaen näin tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun. Näin ollen hankintayksikkö on tarjousten hintavertailun osalta menetellyt hankintasäännösten vastaisesti. Sen sijaan siltä osin kuin hankintayksikkö on ottanut hintavertailussa huomioon voittaneen tarjoajan kalliimman hinnan, menettely on ollut hankintasäännösten mukaista.

Hakija on lisäksi esittänyt, että tarjousten vertailu on suoritettu virheellisesti myös referenssien ja elinkaarilaskelman osalta.

Referenssejä koskevan vertailuperusteen osalta tarjouspyynnössä on todettu seuraavaa:

”5. VASTAAVANKALTAISILLA SYÖTTEILLÄ TOIMIVIEN BIOKAASULAITOSTEN REFERENSSIT

–kohteet, käyttöönottovuodet, lämpölaitosten tehot, yhteyshenkilöt”.

Tarjousten vertailutaulukossa hankintayksikkö on antanut hakijalle kohdasta referenssit yhteensä kymmenen pistettä ja voittaneelle tarjoajalle seitsemän pistettä. Pisteet ovat taulukon mukaan muodostuneet siten, että hakija on saanut biokaasulaitosten referensseistä seitsemän pistettä, samoista materiaaleista nolla pistettä, samasta kokoluokasta kaksi pistettä ja samoissa olosuhteissa toimimisesta yhden pisteen. Valittu tarjoaja on saanut biokaasulaitosten referensseistä nolla pistettä, samoista materiaaleista nolla pistettä, samasta kokoluokasta neljä pistettä ja samoissa olosuhteissa toimimisesta kolme pistettä. Hankintayksikön mukaan tarjousten vertailu on tehty tarjouspyynnössä esitetyillä perusteilla kiinnittämällä erityisesti huomiota referenssien vastaavankaltaisuuteen. Voittanut tarjoaja on saanut pisteitä erityisesti siitä, että sillä on ollut saman kokoluokan referenssejä enemmän kuin hakijalla ja sen laitokset ovat olleet kylmemmillä alueilla kuin hakijan laitokset.

Markkinaoikeus toteaa, että esittämänsä selvityksen ja tarjousten vertailutaulukon mukaan hankintayksikkö on vertaillessaan tarjouksia referenssien osalta käyttänyt osin muita kuin tarjouspyynnössä ilmoittamiaan vastaavankaltaisilla syötteillä toimivien laitosten referenssejä ottamalla huomioon materiaalit ja lämpölaitosten sijainnit kylmillä alueilla. Hankintayksikön menettely ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua ja se on siten ollut hankintasäännösten vastaista.

Elinkaarilaskelman osalta tarjouspyynnössä on todettu seuraavaa:

”6. ELINKAARILASKELMA

– laskelma hankinnan elinkaaresta ja kuoletusajasta käyttökustannuksineen”.

Tarjousten vertailutaulukossa hankintayksikkö on antanut hakijalle ja voittaneelle tarjoajalle elinkaarilaskelmasta viisi pistettä.

Hakijan mukaan voittaneen tarjoajan tarjous on sisältänyt enemmän kuluvia laitteita kuin hakijan tarjous ja siksi hakijan olisi tullut saada tältä osin enemmän pisteitä kuin voittaneen tarjoajan. Hankintayksikön mukaan tarjouksissa ei ole ollut tältä osin merkittäviä eroja.

Sekä hakijan että voittaneen tarjoajan tarjouksessa on esitetty laitoksen elinkaarilaskelmia. Hakija on esittänyt tietoja laitoksen laskennallisesta takaisinmaksuajasta, vuotuisista huoltokustannuksista, käyttökustannuksista, työvoimakustannuksista ja investoinnin vuotuisesta nettotuotosta. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ilmoitettu tietoja energiainvestoinnin takaisinmaksuajasta, vuotuisista työvoima-, käyttö- ja varaosakuluista sekä nettoenergian vuotuisesta arvosta.

Markkinaoikeus katsoo hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjouksissaan ilmoittamien elinkaarilaskelmiin liittyvien tietojen perusteella, ettei hankintayksikkö ole menetellyt tarjoajia kohtaan syrjivästi tai epätasapuolisesti, kun se on harkintavaltansa perusteella arvioinut kummankin tarjouksen tältä osin yhtä hyväksi. Näin ollen hankintayksikkö ei tältä osin ole menetellyt tarjousten vertailussa hankintasäännösten vastaisesti.

Hakija on vielä esittänyt, että tarjousten vertailu on ollut virheellistä vertailuperusteen ”muut valintakriteerit” useiden alakohtien osalta ja että hankintayksikkö ei ole käyttänyt vertailussa tarjouspyynnössään ilmoittamiaan vertailuperusteiden painoarvoja eikä soveltanut kaikkia ilmoittamiaan alakohtia.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön mukaan ”muut valintakriteerikohdat” vertaillaan 35 prosentin painoarvolla. Vertailuperuste ”Muut valintakriteerikohdat” on sisältänyt 26 täsmennettyä alakohtaa, joille ei tarjouspyynnössä ole ilmoitettu painoarvoja tai tärkeysjärjestystä. Tarjousten vertailutaulukon mukaan hankintayksikkö on kuitenkin edellä todetuin tavoin tarjousten vertailussa antanut kyseisille alakohdille toisistaan poikkeavia painoarvoja siten, että jostain alakohdasta on ollut mahdollisuus saada esimerkiksi 6 pistettä ja jostain toisesta alakohdasta 0,25 pistettä.

Käsiteltävänä olevassa tapauksessa hankintayksikkö ei ole ilmoittanut vertailuperusteen ”Muut valintakriteerikohdat” 26 alakohdan painoarvoja tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa. Näin ollen tarjoajat eivät ole etukäteen tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella voineet tietää, että kysymyksessä olevan vertailuperusteen alakohtia tullaan arvioimaan toisistaan poikkeavin painotuksin. Hankintayksikkö on kuitenkin tarjouksia vertaillessaan ja hankintapäätöstä tehdessään määritellyt kysymyksessä olevan vertailuperusteen alakohdille painoarvot ja tehnyt hankintapäätöksensä niiden mukaisesti. Hankintayksikön menettely on mahdollistanut jälkikäteisen puuttumisen tarjousten välisiin piste-eroihin vaarantaen näin tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Edellä lausutun huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on käyttänyt vertailuperusteen ”Muut valintakriteerikohdat” 26 alakohdan osalta tarjouksia vertaillessaan toisistaan poikkeavia painoarvoja, joita ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa. Hankintayksikön menettely on ollut hankintasäännösten vastaista myös siltä osin, kuin hankintayksikkö ei ole lainkaan suorittanut tarjousten vertailua kohdan ”Ohjeet ja piirustukset rakennuksista ja rakenteista” osalta.

Koska vertailuperusteena käytetyn ”muut valintakriteerikohdat” alakohdat on painotettu tarjousten vertailussa hankintalain oikeusohjeiden vastaisesti, asiassa ei ole tarpeen lausua tältä osin suoritetussa tarjousten vertailussa annettuja pisteitä koskevista väitteistä.

Johtopäätös

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassa hankintalain 76 §:n 1 momentissa (348/2007) tarkoitetuilla tavoilla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti suorittaessaan tarjousten vertailun käyttäen osin eri painoarvoja ja vertailuperusteiden alakohtia, kuin mitä tarjouspyynnössä on ilmoitettu, ja perustellessaan hankintapäätöksensä puutteellisesti. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä (348/2007) säädettyjen seuraamusten määrääminen.

Seuraamukset

Markkinaoikeus on 19.2.2010 antamallaan päätöksellä kieltänyt hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muutenkaan panemasta hankintapäätöstä täytäntöön. Hankintapäätös voidaan näin ollen kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Mikäli Varsinais-Suomen Maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymä aikoo edelleenkin toteuttaa biokaasulaitoksen rakennusurakkaa koskevan hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, hankintayksikön tulee tehdä uusi tarjousten vertailu sekä uusi perusteltu hankintapäätös, jossa otetaan huomioon edellä tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on aiheutunut hankintayksikön virheellisestä menettelystä, joten olisi kohtuutonta, jos hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä, ja hankintayksikkö saa vastaavasti pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Varsinais-Suomen Maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymän johtavan rehtorin tekemän Tuorlan biokaasulaitoksen rakennusurakkaa koskevan hankintapäätöksen 26.1.2010 numero 9/2010 ja kieltää Varsinais-Suomen Maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymää tekemästä mainitun päätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta mainittua päätöstä muutoinkaan täytäntöön. Kieltoa on noudatettava nyt asetetun 70.000 euron sakon uhalla.

Edellä määrätty kielto korvaa markkinaoikeuden 19.2.2010 asiassa määräämän väliaikaisen kiellon.

Markkinaoikeus velvoittaa Varsinais-Suomen Maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymän korvaamaan Doranova Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää Varsinais-Suomen Maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymän oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n (348/2007) mukaan markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Maarit Lindroos-Kokkonen, Ville Parkkari ja Sami Rautiainen.