Market Court dismisses bid protest where excessive pilot experience requirement was deemed reasonable for helicopter deer tagging.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on pyytänyt 4.11.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia hirven radiopannoituksen toteuttamisesta helikopterin avulla. Hankinnasta on julkaistu 4.11.2009 avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen riistan- ja porontutkimuksen tulosyksikkö on päätöksellään 23.11.2009 valinnut palvelun tuottajaksi Helikopterikeskus Oy Helsingin.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo on tarjouspyynnön mukaan ollut 26.000–39.000 euroa.

Hankintayksikkö on 25.11.2009 tehnyt hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa.

HAKEMUS

Heliflite Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa edellä mainitun hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 34.770 euroa.

Tarjouspyynnössä on vaadittu, että lentäjä on toiminut ohjaajana vähintään sadan suurriistaksi luokiteltavan villieläinyksilön onnistuneeseen nukuttamiseen ja pannoittamiseen johtaneella lennolla viimeisen kahden vuoden aikana. Kyseinen vähimmäisvaatimus on ollut kohtuuton ja rajoittanut kilpailua perusteettomasti. Vähimmäisvaatimuksen täyttäviä lentäjiä on Suomessa vain yksi tai kaksi, ja ainoa hirvenpannoituksia helikopterin avulla toteuttava taho on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Vaatimusta olisi mahdollista käyttää osana lentäjän taidon kokonaisarviointia, mutta ei poissulkevana vähimmäisvaatimuksena.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että pannoituslennon onnistuminen edellyttää lentäjältä erinomaista taitoa lentää matalalla maan pinnan muotojen ja kasvillisuuden korkeuden suhteen vaihtelevassa maastossa. Hankintayksikön vaatima taito kertyy myös muissa lentotehtävissä kuin hirvenpannoituslennoilla, ja lentäjän omien lentotaitojen rajojen tuntemus karttuu vain yleisen lentokokemuksen myötä. Onnistunut pannoitus ei riipu lentäjästä vaan pannoittajasta, ja lentäjä pystyy vaikuttamaan korkeintaan nukuttamisen onnistumiseen.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnössään perustellut lentäjille asetettuja vähimmäisvaatimuksia lentoturvallisuudella. Ilmailuhallinto ei ole asettanut erityisvaatimuksia nukutuslennoille, eikä hankintayksiköllä ole ollut pätevyyttä arvioida lentoturvallisuutta asettamalla rajoituksia lentäjän kokemukselle. Tämä tehtävä kuuluu yhtiölle ja sen toimintaa valvovalle Ilmailuhallinnolle, eikä hankintayksikön tule lähteä arvioimaan toisen viranomaisen alaista lentoturvallisuutta.

Hankintayksikkö on lisäksi menetellyt virheellisesti, kun se on vaatinut tarjoajia nimeämään tarjouksissaan lentäjän. Tarjoajat tekevät itse tarjouksensa ja arvioivat itse, kuka tarjoajan palveluksessa olevista henkilöistä on pätevä kilpailutettuun työhön. Hankintayksikkö on siten tosiasiassa pyrkinyt ostamaan lentäjän eikä lentotunteja.

Hakija harjoittaa pelastushelikopteritoimintaa, minkä lisäksi se myös suorittaa monipuolista työ- ja tilauslentotoimintaa sekä harjoittaa helikopterien huoltotoimintaa. Hakijan palveluksessa on useita lentäjiä, joilla on kokemusta porotalouslennoista ja joista osalla on kokemusta hirvien nukutuslennoista useamman vuoden takaa. Hakijalla on siten ollut tietoa ja käytännön taitoja arvioida, mitä hirven pannoituslennoilla tapahtuu ja mitkä ovat kyseisen lentomuodon vaatimukset. Hakijalla on voimassa oleva Ilmailuhallinnon myöntämä AOC (Air Operator Certificate), joka on sallinut hankinnan kohteena olleiden hirvenpannoituslentojen toteuttamisen.

Hakijan tarjoamalla lentäjällä on vuosien kokemus erilaisista nostotöistä ja heliski-lennoista, joita voidaan pitää huomattavasti vaativampina kuin hirvenpannoituslentoja.

Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet ”lentäjien kokemus hirven tai muiden suurriistaeläinten pannoituslennoista” 65 prosentin painoarvolla ja ”lentojen hinta oheiskustannuksineen” 35 prosentin painoarvolla. Tarjouspyynnöstä ei ole käynyt ilmi, miten vertailuperusteena ollutta lentäjien kokemusta arvioidaan tarjousvertailussa vähimmäisvaatimukset ylittäviltä osilta. Lisäksi lentäjän kokemusta koskevalle vertailuperusteelle asetettu 65 prosentin painoarvo on ollut kohtuuttoman suuri. Vertailuperusteille annetut painoarvot ja lentäjän pätevyydelle asetetut kohtuuttomat vähimmäisvaatimukset ovat johtaneet siihen, että kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous ei ole voittanut tarjouskilpailua.

Hankinnan kohteena on ollut 20–30 lentotuntia. Voittaneen tarjoajan lentotuntihinta on ollut niin korkea, ettei hankinnan budjetin rajoissa voida lentää kuin 21,67 tuntia. Näin vähäinen lentotuntimäärä saattaa aiheuttaa lentäjälle lentoturvallisuutta vaarantavia suorituspaineita. Hankintayksikön menettely on vaarantanut koko hankinnan toteutumisen.

VASTINE

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla.

Hankintayksikkö on asettanut tarjouspyynnön lentäjää koskevan vaatimuksen huomioon ottaen hirvien pannoituslentojen erityisvaatimukset, joita ilman pannoituslennot eivät voi onnistua. Tärkeä tekijä pannoituksen onnistumisessa on eläinten käyttäytymisen tunteminen, mihin esimerkiksi henkilö- tai rahtilennot eivät tuo riittävää kokemusta ja pätevyyttä. Riittävää kokemusta ei ole mahdollista saada kuin työskentelemällä villieläintutkimuksessa. Hankintayksikön kokemuksen mukaan sadan eläimen pannoituksessa mukana oleminen antaa kohtuulliset valmiudet tehtävään. Ampujan taito on toissijaista, sillä hyväkään ampuja ei pysty paikkaamaan lentäjän taidon puutteita.

Hankintayksiköllä on pätevyyttä arvioida myös lentoturvallisuutta tuntemissaan pannoituslentojen erityisolosuhteissa. Turvallisella lennolla pilotti ohjaa eläintä ja ”poimii” sen haluamassaan paikassa. Jos tilanne ei ole pilotin hallinnassa ja hän vain yrittää seurata eläintä parhaan taitonsa mukaan, lentoturvallisuus on selvästi heikompi.

Lentäjän kokemusta koskevalle vertailuperusteelle asetettu 65 prosentin painoarvo on ollut ehdottoman välttämätön pannoituslentojen onnistumiselle. Hankintayksikön kokemuksen mukaan korkeatasoinen lentäjä käyttää pannoitukseen huomattavasti vähemmän lentotunteja kuin kokematon pilotti. Hankintayksikkö ei siten ole vaarantanut voittaneen tarjouksen valinnallaan hankinnan toteuttamista, vaan päinvastoin turvannut sen onnistumisen.

VASTASELITYS

Pannoituslennot ovat osa matalalentotoimintaa, josta hakijalla on laaja kokemus. Hakijan tarjoamalla lentäjällä on kokemusta muun muassa riistanlaskenta- ja kuvauslennoilta sekä porotalouslennoilta.

Tarjousten vertailussa tarjottujen lentäjien kokemus on asetettu paremmuusjärjestykseen. Tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan ilmoitettu lentäjien kokemukselle muita vertailukriteerejä kuin vähimmäisvaatimukset. Siten hyväksyttyjä tarjouksia ei ole voitu asettaa paremmuusjärjestykseen, ja hankintayksikkö on tarjousten vertailussa suosinut voittanutta tarjoajaa.

Hankintayksikkö on pannoituslentojen erityistä vaativuutta korostamalla osoittanut haluavansa lentäjän, joka on lentänyt aikaisemmin samoja lentoja. Tarjouksessa on pyydetty tarjoajaa nimeämään tarjoamansa lentäjä, mikä viittaa siihen, että hankintayksikkö on hankintasäännösten vastaisesti halunnut varmistaa valituksi tulevan lentäjän olevan sille ennalta tuttu.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettäväksi hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista lain 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp, s. 100) on lain 56 §:n osalta todettu, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten asettamisessa. Menettelyyn voidaan puuttua vain tilanteissa, joissa vaatimukset eivät liity ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua. Siten hankintayksikkö voi halutessaan edellyttää myös esimerkiksi lakisääteistä ammatillista pätevyyttä korkeampaa pätevyyttä. Tarjoajien valinnassa käytettävien perusteiden on kuitenkin oltava suhteellisia, puolueettomia ja perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta.

Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjouksia hirven pannoituksesta helikopterin avulla. Tarjouspyynnön mukaan hankinta toteutetaan marras-joulukuussa 2009 noin puolen kuukauden aikana, jonka kuluessa pyritään pannoittamaan 15–18 eläintä. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että pannoituslentoja jatketaan, kunnes tavoitteena oleva hirvimäärä on pannoitettu tai 30 lentotuntia täyttyy.

Tarjouspyynnössä on asetettu lentäjälle seuraava vähimmäisvaatimus: ”Lentäjän edellytetään toimineen ohjaajana vähintään sadan suurriistaksi luokiteltavan villieläinyksilön onnistuneeseen nukuttamiseen ja pannoittamiseen johtaneella lennolla viimeisen kahden vuoden aikana. (Projektiin käytettävissä oleva aika on hyvin lyhyt suhteessa pannoitettavien eläinten lukumäärään).”

Tarjouspyynnön mukaan pannoituslennot poikkeavat täysin normaaleista matka- tai eläintenkuvauslennoista. Tarjouspyynnössä on todettu, että pannoituslentojen onnistuminen edellyttää lentäjältä erinomaista taitoa lentää matalalla maan pinnan muotojen ja kasvillisuuden korkeuden suhteen vaihtelevassa maastossa. Lentäjän on kyettävä painostamaan hirvi maastoon, jossa on mahdollista päästä sopivaan ampuma-asentoon. Tämä edellyttää tarjouspyynnön mukaan kokemusta eläinten lähestymisestä helikopterilla ja niiden käyttäytymisen ennakointikykyä ja tuntemusta. Ampumaetäisyydelle on päästävä nopeasti, sillä liian pitkään jatkuva ajo (maksimi 10–15 minuuttia) stressaa hirveä ja voi johtaa sen kuolemaan. Helikopterin vienti hirven välittömään läheisyyteen on kyettävä tekemään lentoturvallisuutta vaarantamatta.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudelle toimittamassa vastineessaan esittänyt, että se on lentäjää koskevan vähimmäisvaatimuksen asettaessaan ottanut huomioon hirvien pannoituslentojen erityisvaatimukset, joita ilman pannoituslennot eivät voi onnistua. Hankintayksikön esittämän mukaan sadan eläimen pannoituksessa mukana oleminen antaa kohtuulliset valmiudet tehtävään.

Hakija on hankintapäätöksessä 20.11.2009 suljettu tarjouskilpailusta, koska tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnön lentäjälle asetettua vaatimusta.

Hakijan tarjouksessa hankinnan toteuttamista varten esitetyn lentäjän kokonaislentokokemus on tarjouksen mukaan ollut noin 6.500 tuntia, josta noin 2.000 tuntia on kertynyt AS 350B2 -tyyppisen helikopterin lennoilla. Lentäjällä on ollut kokemusta muun muassa porotalous- ja riistanlaskentalennoista sekä etsintä- ja pelastuslennoista ja hän on tarjouksen mukaan lentänyt Lapin alueella noin 10 vuotta ja 3.000 tuntia. Tarjouksessa on vielä muun muassa mainittu, että lentäjä tuntee alueen sääolot hyvin, sekä vakuutettu, että lentäjä täyttää tarjouspyynnössä edellytetyt lentäjälle asetetut taitovaatimukset toisaalla hankitulla kokemuksella vastaavissa tehtävissä.

Hankintayksikkö on edellä todetun mukaisesti voinut edellyttää, että hankintaan käytettävällä lentäjällä on aikaisempaa kokemusta kilpailutuksen kohteena olleista lennoista, ja vaatia tarjoajaa esittämään tarjouksessaan tästä selvitystä. Hakijan lentäjällä ei tarjouksen mukaan ole ollut kokemusta suurriistaksi luokiteltavien villieläinyksilöiden onnistuneeseen nukuttamiseen ja pannoittamiseen johtaneilta lennoilta eikä hakija muullakaan tavalla ole esittänyt lentäjällä olleen riittäviä edellytyksiä suoriutua kilpailutuksen kohteena olleista lennoista. Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole sulkiessaan hakijan tarjouskilpailun ulkopuolelle menetellyt hankinnassaan hankintamenettelyn edellä todetusta virheellisyydestä huolimatta sillä tavoin julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, että asiassa olisi harkittava seuraamuksen määräämistä. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Edellä lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua hakijan tarjousten vertailuun liittyvistä väitteistä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Heliflite Oy:n hakemuksen sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Pasi Yli-Ikkelä.