Market Court dismisses seizure order challenge, upholds confidentiality of technical report pages and evidence.

ASIAN TAUSTA JA KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Palosaaren Metalli Oy (jäljempänä myös Palosaaren Metalli) on hakenut Mustasaaren käräjäoikeudelta turvaamistointa todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain nojalla. Käräjäoikeus on päätöksellään 24.11.2006 nro 06/2343 määrännyt Vaasan kihlakunnan poliisilaitoksen 16.7.1998 suorittaman kotietsinnän yhteydessä taltioidut nauhat 1, 3, 5 ja 6 pantavaksi todistelun turvaamiseksi takavarikkoon sellaisessa muodossa, kuin ne ovat poliisin hallussa. Käräjäoikeus on edelleen määrännyt nauhat ulkopuolisen ja puolueettoman Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (jäljempänä VTT) tutkittavaksi ja ulosottoviraston vastaamaan täytäntöönpano-viranomaisena toimeksiannon sopimisesta VTT:n kanssa kuten myös vertailutietojen VTT:lle toimittamisesta ja tutkimustuloksen vastaanottamisesta.

Mustasaaren käräjäoikeus on vielä määrännyt, että VTT tai sen lukuun toimiva ei saa luovuttaa takavarikkoon määrättyä aineistoa tai sen tietoja kenellekään ulkopuoliselle taholle. Palosaaren Metallille voidaan luovuttaa tietoa siitä, onko tutkittavasta aineistosta löytynyt viitteitä siitä, että hakijalle kuuluvia teollis- tai tekijänoikeuksia koskevia tietoja taikka teknisiä esikuvia tai ohjeita olisi käytetty luvattomasti hyväksi, samaten kuin siitä, kuinka tämä seikka ilmenee.

Mainitun turvaamistoimen pysyttäminen voimassa on käräjäoikeuden päätöksen mukaan edellyttänyt pääasiaa koskevan kanteen panemista vireille tuomioistuimessa kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta lukien.

Palosaaren Metalli on toimittanut markkinaoikeuteen 20.12.2006 turvaamistoimeen liittyvän ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin perustuvan hakemuksen.

Vaasan käräjäoikeus on päätöksellään 25.5.2007 nro 07/1252 hylännyt Palosaaren Metallin ulosottomiehen päätöksistä tekemän ulosottovalituksen, arvioinut täytäntöön pantavana olleen Mustasaaren käräjäoikeuden turvaamistoimipäätöksen epäselväksi ja osoittanut Palosaaren Metallin tämän vuoksi kantelemaan turvaamistoimipäätöksestä tutkimusraportin riidanalaisilta ja luovuttamatta jääneiltä osin.

Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto on 17.1.2008 päättänyt olla suostumatta Palosaaren Metallin 19.12.2007 tekemään täytäntöönpanopyyntöön, joka on koskenut yhtiön uuden vertailuaineiston toimittamista VTT:lle ja uuden tutkimusraportin pyytämistä VTT:ltä.

Markkinaoikeus on 25.1.2008 kehottanut Palosaaren Metallia täydentämään hakemustaan 14.2.2008 mennessä vaatimusten, perusteiden ja/tai todisteiden yksilöimisen osalta tai esittämään samassa määräajassa mahdollisen yksilöidyn ja perustellun vaatimuksensa asian käsittelyn jättämisestä lepäämään jonkin toisessa oikeudenkäynnissä tai muussa menettelyssä käsiteltävänä olevan kysymyksen vuoksi.

Markkinaoikeus on 31.1.2008 antamallaan päätöksellä määrännyt, että VTT:n 21.2.2007 päiväämän tutkimusraportin sivut 1–6, 16 ja 24–26 on pidettävä salassa siihen saakka, kunnes markkinaoikeus ratkaisee Palosaaren Metalli Oy:n hakemuksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus on lisäksi antanut mainitusta tutkimusraportista tiedon JTK Power Oy:lle toimittamalla sille asiakirjasta jäljennöksen. Markkinaoikeus on lisäksi todennut, että JTK Power Oy:n on tiedon saadessaan otettava huomioon se, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 22 ja 23 §:ssä on säädetty asiakirjasalaisuudesta sekä vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN LAUSUNTO

Kuluttaja-asiamies on 20.3.2008 markkinaoikeudelle saapuneessa kirjelmässään ilmoittanut eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain 10 §:n mukaisesti, ettei kuluttaja-asiamies ryhdy asiassa toimenpiteisiin kuluttajansuojalain nojalla.

HAKIJAN HAKEMUS

Palosaaren Metalli Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää JTK Power Oy:tä (jäljempänä myös JTK Power) sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1, 4 ja 6 §:n nojalla ja vähintään 2.000.000 euron sakon uhalla

1) käyttämästä oikeudettomasti Palosaaren Metalli Oy:ltä hankkimiaan liikesalaisuuksia sekä valmistamasta ja markkinoimasta niiden perusteella valmistettuja ja Palosaaren Metalli Oy:n tuotteiden kanssa identtisiä äänenvaimentimia ja seetirenkaiden aihioita

2) käyttämästä valmistustoiminnassaan Palosaaren Metalli Oy:ltä oikeudettomasti hankittuja äänenvaimentimia ja seetirenkaiden aihioita koskevia teknisiä esikuvia, ohjeita ja piirustuksia.

Palosaaren Metalli on lisäksi vaatinut, että JTK Power velvoitetaan julkaisemaan markkinaoikeuden kieltopäätös valtakunnallisessa sanomalehdessä.

Palosaaren Metalli on vielä vaatinut, että JTK Power velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut pääasian asianajopalkkion osalta 47.329,65 eurolla, turvaamistoimiasioiden asianajopalkkion osalta 49.820,03 eurolla, todistajanpalkkioiden osalta 2.388 eurolla, matkakulujen osalta 49 eurolla, hotellikulujen osalta 397 eurolla ja asianosaiskulujen osalta 26.212,35 eurolla eli yhteensä 126.196,03 eurolla korkoineen kuukauden kuluttua markkinaoikeuden päätöksen antopäivästä lukien.

Palosaaren Metalli on vaatinut, että markkinaoikeus määrää edelleen salassa pidettäväksi Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen 21.2.2007 päiväämän tutkimusraportin sivut 1–6, 16 ja 24–26.

PERUSTEET

A, B, X ja Y ovat toimineet Palosaaren Metalli Oy:n työntekijöinä useita vuosia ennen irtisanoutumistaan yhtiön palveluksesta kesäkuussa 1998. A, B, X ja Y ryhtyivät välittömästi irtisanoutumisensa jälkeen harjoittamaan liiketoimintaa täysin samalla toimialalla kuin millä Palosaaren Metalli Oy oli vuosikymmeniä toiminut. Tätä tarkoitusta varten he hankkivat Metalli-Jokela Oy -nimisen yhtiön, jonka nimi on sittemmin muutettu JTK Power Oy:ksi. JTK Power ryhtyi valmistamaan täysin samoja tuotteita kuin mitä Palosaaren Metalli Oy oli aikaisemmin valmistanut useita kymmeniä vuosia ennen JTK Power Oy:n perustamista. Tässä yhteydessä siirtyi suurin osa Palosaaren Metalli Oy:n seetirenkaiden aihioita ja äänenvaimentimia koskevasta tilauskannasta JTK Power Oy:lle.

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä. Lain 4 §:n 3 momentin mukaan joka elinkeinonharjoittajan puolesta työtehtävää suorittaessaan on saanut tiedon liikesalaisuudesta tai jolle työn tai tehtävän suorittamista varten taikka muuten liiketarkoituksessa on uskottu tekninen esikuva tai tekninen ohje, ei saa sitä oikeudettomasti käyttää eikä ilmaista. Lainkohdassa tarkoitettuina teknisinä esikuvina ja ohjeina pidetään lain esitöiden mukaan esimerkiksi piirroksia, malleja ja kaavoja. Esitöiden mukaan sanottujen esikuvien ja ohjeiden suoja ei perustu salaisuuden olemassaoloon vaan siihen seikkaan, että ne on luottamuksellisesti uskottu jollekulle tehtävän suorittamista varten tai muuten liiketarkoituksessa.

Palosaaren Metalli Oy:n äänenvaimentimia ja seetirenkaiden aihioita koskevia piirustuksia on ilman lupaa kopioitu ja näiden piirustusten avulla JTK Power on ryhtynyt valmistamaan samanlaisia tuotteita. Palosaaren Metalli Oy:n työntekijöistä X:llä, Y:llä, B:llä ja A:lla on kaikilla ollut mahdollisuus kopioida tietoja Palosaaren Metalli Oy:n piirustuksista tai koko piirustus. He ovat kaikki tarvinneet piirustuksia työssään.

Piirustusten kaikenlainen muu kuin Palosaaren Metalli Oy:n hyödyksi tapahtuva hyväksikäyttö on ollut ehdottomasti kiellettyä. X:lle, Y:lle, B:lle ja A:lle samoin kuin JTK Power Oy:lle on täytynyt olosuhteet huomioon ottaen olla täysin selvää, että piirustuksia ei voi ilman Palosaaren Metalli Oy:n lupaa käyttää hyväksi JTK Power Oy:n elinkeinotoiminnassa.

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajaa voidaan kieltää jatkamasta tai uudistamasta lain 1–3 §:n vastaista menettelyä. Vastaavasti 6 §:n 3 momentin mukaan elinkeinonharjoittajaa, joka vastoin lain 4 §:n säännöksiä on käyttänyt toisen teknistä esikuvaa tai teknistä ohjetta taikka ilmaissut sen, voidaan kieltää uudistamasta tai jatkamasta tällaista menettelyä.

Väärinkäytön koskiessa useita kymmeniä tai satoja piirustuksia, on siitä koitunut JTK Power Oy:lle mittava, useiden miljoonien eurojen taloudellinen hyöty kun sen ei ole ollut tarpeen tehdä minkäänlaista kallista suunnittelu- ja kehitystyötä äänenvaimentimien osalta ja se on voinut aloittaa toimintansa ilman minkäänlaista tuotekehittelyä.

Vaatimuskohdissa 1 ja 2 tarkoitetut yhtiön äänenvaimentimia koskevat liikesalaisuudet, tekniset esikuvat, ohjeet ja piirustukset on esitetty hakijan kirjallisena todisteena 2 olevissa 210 äänenvaimentimien mittaustietoja sisältävässä laskentataulukossa. Lisäksi äänenvaimentimia koskevia teknisiä esikuvia, ohjeita ja piirustuksia koskevia hakijan liikesalaisuuksia on hakijan kirjallisissa todisteissa numerot 3 ja 4.

Hakija on teettänyt VTT:llä äänenvaimentimen suoritusarvojen määrityksiä toimittamalla VTT:lle testattavaksi yhtiön sarjatuotantoon tarkoitetun äänenvaimentimen. Testauksen jälkeen VTT on toimittanut hakijalle raportin vaimentimien vaimennustehosta eri äänitaajuuksilla ja äänenvaimennuksen virtausvastuksesta. Hakija on VTT:n testien perusteella taulukoinut testien sisältämät tiedot erilliseen laskentataulukkoon, jossa on useita parametrejä. VTT:n testitulosten avulla hakija on voinut parantaa suunnitteluaan ja suunnitella kokonaan uusia äänenvaimentimia. Äänenvaimentimen osalta tärkein tieto niin ostajalle kuin myyjälle on vaimentimen vaimennusteho. Ilman testauksia äänenvaimenninta ei ole mahdollista suunnitella ja rakentaa, koska tällöin ei ole olemassa tarkkaa tietoa äänenvaimentimen tehosta.

VASTAAJAN VASTAUS

JTK Power Oy on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus jättää hakijan vaatimukset pääasian osalta tutkimatta ja hylkää hakijan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen sekä velvoittaa hakijan korvaamaan JTK Power Oy:n oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Toissijaisesti vastaaja on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakijan vaatimukset ja velvoittaa hakijan korvaamaan JTK Power Oy:n oikeudenkäyntikulut.

Vastaajan oikeudenkäyntikulut ovat pääasian asianajopalkkion osalta 52.033,70 euroa, todistajanpalkkioiden osalta 6.340 euroa, asianosaiskulujen osalta 77.515,02 euroa, teknisen avustajan palkkion osalta 5.717,34 euroa sekä turvaamistoimiasian asianajopalkkion osalta 5.484 euroa eli yhteensä 147.090,06 euroa korkoineen.

Vastaaja on paljoksunut uhkasakkovaatimusta määrältään.

PERUSTEET

Hakemuksen tutkiminen

Vaasan hovioikeus on 11.3.2004 antamallaan lainvoimaisella tuomiolla numero 402 hylännyt X:ää, Y:tä ja B:tä koskevan kanteen, joka on perustunut väitteeseen siitä, että X, Y ja B ovat oikeudettomasti ottaneet haltuunsa, kopioineet ja käyttäneet perustamansa JTK-Power Oy:n liiketoiminnassa Palosaaren Metalli Oy:n liikesalaisuuksia, teknisiä piirustuksia ja VTT:n tutkimustuloksia. Tuossa oikeudenkäynnissä on keskeisesti ollut kysymys muun ohella äänenvaimentimiin liittyvistä suojattavista tiedoista ja äänenvaimennustehokäyristä.

Nyt kyseessä oleva kanne perustuu samoihin seikkoihin kuin edellä mainittu oikeudenkäynti. Kyse on siis täysin samasta asiasta, kuin minkä Vaasan hovioikeus on jo lainvoimaisesti ratkaissut. Hakijan vaatimusten hyväksyminen nyt kyseessä olevassa oikeudenkäynnissä merkitsisi puuttumista siihen, että edellä todetut henkilöt eivät ole korvausvastuussa hakijaa kohtaan liikesalaisuuksien, teknisten piirustusten ja VTT:n tutkimustulosten oikeudettoman haltuunoton, kopioinnin tai käytön perusteella.

Vaasan hovioikeuden tuomio on niin sanotun positiivisen oikeusvoimavaikutuksen perusteella joka tapauksessa asetettava nyt kysymyksessä olevan oikeudenkäynnin lähtökohdaksi tai ainakin tuomiolle on annettava erittäin suuri todistusvaikutus. Oikeudenkäyntiväite koskee ehdotonta prosessinedellytystä, jonka markkinaoikeus on velvollinen ottamaan huomioon viran puolesta. Väitettä ei voi jättää tutkimatta oikeudenkäymiskaaren 16 luvun 1 §:n säännöksen perusteella.

Pääasia

Hakija on perustanut hakemuksensa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n ja 4 §:n 3 momentin säännöksiin. Vastaaja toteaa, että hakija ei ole esittänyt hakemuksensa tueksi yhtään piirustusta tai muuta selvitystä äänenvaimentajasta.

Seetirenkaaksi sanotaan metallista moottorin imu- tai pakoventtiilin vastinkappaletta, joka on asetettu sylinterikanteen. Seetirengas valmistetaan tilaajan antaman piirustuksen mukaisesti. Seetirenkaiden aihiopiirustuksissa on kyse niin sanotuista raaka-aineen tilauspiirustuksista, joihin on lisätty lopullisen tuotteen työstön edellyttämä työvara. Seetirenkaiden aihiopiirustuksen kykenee alan ammattilainen tekemään ammattitaitonsa ja kokemuksen perusteella. Seetirenkaisiin liittyvät immateriaalioikeudet kuuluvat tilaajille.

Laivoissa ja voimalaitoksissa käytetyt äänenvaimentimet ovat kooltaan niin suuria, että niiden yksityiskohtainen rakenne voidaan selvittää vaimenninta purkamatta. Äänenvaimentimet ovat yleisesti myynnissä, jolloin niiden rakenne on vapaasti kenen tahansa tutkittavissa.

Äänenvaimentimen suunnittelun perustana ovat tilaajan antamat tilanvarausmitat, sisä- ja ulosmenoliittymien sijainti sekä moottorista tulevan putken nimelliskoko. Lisäksi suunnitteluun vaikuttaa yleisesti käytettyjen materiaalien toimittajien käyttämät standardi- ja varastomitat. Myös äänenvaimentimen yleisesti tunnettu toimintaperiaate vaikuttaa suunnitteluun.

Hakija on vuosina 1979 ja 1994 valmistuneissa, ja julkisuuteen saatetuissa, esitteissään kuvannut markkinoimiensa äänenvaimentimien rakenteet sekä vaimennusarvot niin tarkasti, että esitteissä annettujen tietojen perusteella on ollut mahdollista valmistaa äänenvaimennin. Äänenvaimentimiin liittyvät hakijan viittaamat tiedot eivät ole liikesalaisuuksia. Äänenvaimentimen rakenne ja vaimennusteho ovat edellä todetuin tavoin yleisesti tunnettuja. Hakijan hakemuksen liitteenä esitetyt asiakirjat eivät ole teknisiä ohjeita tai esikuvia. Niiden perusteella ei voi suunnitella tai valmistaa äänenvaimenninta.

Vastaaja ei ole oikeudettomasti hankkinut hakijan väittämiä liikesalaisuuksia, teknisiä ohjeita tai piirustuksia eikä käyttänyt niitä liiketoiminnassaan. Vastaaja ei ole käyttänyt elinkeinotoiminnassaan hyvän liiketavan vastaista tai muutoin hakijan kannalta sopimatonta menettelyä. Vastaaja ei ole toiminut hakijan puolesta eikä siten saanut tietoa liikesalaisuudesta. Hakija ei ole uskonut vastaajalle työn tai tehtävän suorittamista varten tai muuten liiketarkoituksessa teknistä esikuvaa tai ohjetta. Vastaaja ei ole saanut toiselta tietoa liikesalaisuudesta, teknisestä esikuvasta tai teknisestä ohjeesta tietäen, että tämä olisi hankkinut tai ilmaissut tiedon oikeudettomasti.

Vastaajan käsityksen mukaan hakija ei edes mainittavassa määrin valmista tai markkinoi äänenvaimentajia tai seetirenkaita. Vastaajan valmistamat ja markkinoimat äänenvaimentimet eivät ole identtisiä hakijan ennen 15.6.1998 valmistamien äänenvaimentajien kanssa. Vastaajan palveluksessa on useita ammattilaisia, jotka voivat suunnitella, valmistaa ja markkinoida äänenvaimentimen kokemuksensa perusteella. Vastaaja ei ole tarvinnut liiketoiminnassaan hakijan liikesalaisuuksiksi tai teknisiksi esikuviksi ja ohjeiksi väittämiä taulukoita tai tutkimustuloksia. Hakijan yli kymmenen vuotta vanhoilla väitetyillä liikesalaisuuksilla, teknisillä esikuvilla ja ohjeilla tai piirustuksilla ei ole nykyisin vaikutusta alan kilpailutilanteeseen.

Seetirenkaat toimitetaan tilaajille tilaajan piirustusten mukaisesti valmistettuna. Tuotteen immateriaalioikeudet kuuluvat tilaajille. Hakijan X:ään, Y:hyn, B:hen tai A:han kohdistama rikosepäily ja esitutkinta eivät ole johtaneet syytteen nostamiseen. Syyttäjä on tehnyt asiassa syyttämättäjättämispäätöksen. Hakijan X:ään, Y:hyn ja B:hen kohdistama vahingonkorvauskanne on lainvoimaisesti hylätty.

Vastaajayhtiö ei ole heti 15.6.1998 ryhtynyt kilpailemaan hakijan kanssa, eikä vastaajayhtiö ole ryhtynyt valmistamaan täysin samoja äänenvaimentimia kuin hakija. Seetirenkaita vastaajayhtiö on valmistanut ja markkinoinut täsmälleen tilaajan antamien piirustusten mukaisina. Hakijayhtiö ei ole heti 15.6.1998 jälkeen menettänyt seetirengas- ja äänenvaimenninmarkkinoitaan. Hakijan liikevaihto ja tulos olivat 31.12.1998 päättyneellä tilikaudella sen historian parhaat.

Hakija on käyttänyt 15–20 vuotta sitten VTT:n testeihin yhteensä enintään 75.000 euroa. Vaimennustehoa voidaan selvittää muutoinkin, kuin VTT:n testeillä. Testiä luotettavampi tapa on mitata äänen lähde normaaleissa käyttöolosuhteissa ilman vaimenninta ja vaimentimen kanssa. Hakijan oikeudelle esittämät vaimennustaulukot eivät pääosin perustu VTT:n tutkimustuloksiin, eivätkä miltään osin käyttöolosuhteissa tehtyihin mittauksiin. Mitkään vaimennustaulukon arvot eivät ole simuloituja arvoja.

VASTASELITYS

Hakemuksen tutkiminen

Palosaaren Metalli Oy on viitannut oikeudenkäymiskaaren 16 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentin säännöksiin. Vastaaja on tehnyt oikeudenkäyntiväitteen vasta sen jälkeen kun se on käyttänyt asiassa ensimmäisen kerran puhevaltaa. Vastaajan väite ei ole sellainen, jonka markkinaoikeus olisi velvollinen ottamaan huomioon omasta aloitteestaan. Näin ollen markkinaoikeuden tulee hylätä vastaajan vaatimus hakemuksen tutkimatta jättämisestä.

Toissijaisesti hakija toteaa, että vastaajan väite on perusteeton myös tuomion oikeusvoimaulottuvuuden osalta. Hovioikeudessa vastaajina ovat olleet yksityishenkilöt, eivätkä yritys kuten markkinaoikeudessa. Hovioikeuden tuomiossa on ollut kysymys työntekijän lojaalisuusvelvoitteen rikkomisesta. Markkinaoikeuden käsittelyssä keskeisessä merkityksessä olevia tallenteita ei ole voitu hovioikeudessa tutkia lainkaan, koska niiden osalta ei oltu tuolloin tehtynä niitä tutkimuksia, jotka nyt ovat oikeudenkäynnissä keskeisessä osassa. Hovioikeus ei ole voinut tutkia vastaajayhtiön menettelyä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain kannalta. Hovioikeuden tuomiolla ei ole positiivista tai negatiivista oikeusvoimavaikutusta markkinaoikeudessa käsiteltävässä asiassa.

Pääasia

Palosaaren Metalli Oy on lausunut vastaselityksessään muun ohella, että äänenvaimentimien valmistus edellyttää lukuisan määrän sellaista yksityiskohtaista vaimennustehoon liittyvää tietoa, jota kukaan henkilö ei voi muistinvaraisesti siirtää uudelle työnantajalle. Kaikkein olennaisin tieto koskee vaimentimen vaimennustehoa, koska juuri vaimennusteho on tilaajalle tärkeä. Äänenvaimentimien valmistaminen vastaajayhtiössä ei ole voinut tapahtua ilman hakijan hankkimia VTT:n testituloksia ja tuotantoteknologiaa. Hakijalta kului vuosia VTT:n tutkimusten tekemiseen, ja näin ollen vastaajayhtiö ei ole heti toiminnan alettua itse voinut hankkia sanottuja testituloksia. Vastaajayhtiö ryhtyi kuitenkin heti toimintansa alussa toimittamaan äänenvaimentimia samoille asiakkaille, joille hakija oli niitä toimittanut.

Hakija ei koskaan antanut hankkimiaan VTT:n tutkimustuloksia yrityksen ulkopuolelle eikä niitä ole julkaistu missään. Testitulokset oli merkitty salaisiksi erityisellä leimalla ja niitä säilytettiin erityisessä paikassa, johon vain tietyillä henkilöillä oli pääsy. Missään tapauksessa testituloksia sisältävää kansiota ei saanut viedä yhtiön toimitilojen ulkopuolelle.

Hakijan äänenvaimentimien kokoonpanokuvat ja työkuvat oli työsuhteiden päättämistä edeltäneen puolen vuoden aikana piirretty tietokoneohjelmalla, minkä vuoksi tietokoneohjelmien avulla pystyttiin saamaan tietokoneen näytölle varsinaiset piirustukset, työkuvat ja erilaiset laskelmat koskien kutakin äänenvaimenninta. Tietokoneohjelman ja laskentaohjelmien avulla piirustuksia voitiin helposti muokata ja muunnella.

Koska yhden piirustuksen tekeminen kestää useita päiviä, aloittelevalla yrityksellä ei ole voinut olla heti resursseja tehdä tarvittavia piirustuksia alusta loppuun itse. Aloittelevalta yritykseltä puuttuu piirustusten tekemisen kannalta kaikkein olennaisin tieto, eli tieto vaimennustehosta.

Työsuhteiden päättymisen jälkeen havaittiin, että X:n työhuoneesta puuttui kansio, joka sisälsi VTT:n testitulosten perusteella kehiteltyjä, erilaisten äänenvaimentimien suunnittelukaavioita ja vaimennustehokäyriä. Vaasan kihlakunnan poliisilaitoksen suorittaman kotietsinnän yhteydessä takavarikoitiin JTK Power Oy:n, X:n ja Y:n tietokoneiden kovalevyt. Kovalevyiltä löytyi suuri määrää hakijaan liittyvää muun muassa äänenvaimentimien valmistuksessa tarvittavaa tietoa. Takavarikoinnin perusteella saatu VTT:n tutkimusaineisto on luovutettu hakijalle kuitenkin vain osittaisena ja hyvin suppeasti.

Hakijalle toimitetusta raportin osasta käy ilmi, että takavarikoidusta aineistosta on löytynyt merkittävä määrä hakijan äänenvaimentimien vaimennustietoa sisältävää tietoa. Hakijan käsityksen mukaan raportissa on jossain kohdin, jota ei ole luovutettu hakijalle, myös yksilöity, mistä tiedossa on kysymys. VTT:n raportissa on olemassa sellaiset yksilöintitiedot, joiden avulla hakija voi yksilöidä tarkemmin, mistä vaimennustehokäyristä oikeudenkäynnissä on kysymys. Hakija on tehnyt lääninhallitukselle hallintokantelun ulosottoviranomaisen päätöksestä 17.1.2008, jossa ulosottoviranomainen kieltäytyi luovuttamasta hakijan käyttöön raporttia kokonaisuudessaan tai uuden vertailuaineiston pohjalta laadittua selvitystä raportin sisältämistä hakijayrityksen tiedoista.

Tässä asiassa on seetirenkaita koskevien piirustusten osalta kysymys nimenomaan hakijayrityksen piirustuksista. Sillä seikalla, pystyykö ammattilainen tekemään piirustuksen kokemuksensa ja ammattitaitonsa perusteella, ei ole asiassa merkitystä. Merkitystä on vain hakijan hallussa olleella tiedolla. Yksityiskohtaisia äänenvaimentimien vaimennustietoja ei kukaan henkilö pysty muistamaan ulkoa. Sama koskee äänenvaimentimien piirustuksissa esiintyviä tietoja. Hakija on valmistanut satoja äänenvaimentimia. Kukaan henkilö ei voi äänenvaimenninta visuaalisesti tarkastelemalla, eikä edes purkamalla vaimennin osiin, todeta sen vaimennustehoa.

Äänenvaimentimia koskevien esitteiden perusteella on mahdollista valmistaa jonkinlainen äänenvaimennin, mutta tuotteen vaimennustehon saa selville vain testaamalla. Äänenvaimentimien suunnittelu lähtee tilaajan antamista mittatiedoista. Perustarkoitus ja suunnittelussa määräävä tekijä on vaimennusteho, jonka tilaaja määrittelee kulloisenkin tarpeen mukaan. Suunnittelun apuna käytetään aiemmista testeistä saatuja tietoja. Tältä osin apuna ovat vaimennustehokäyrät. Jos äänenvaimentimien valmistaminen on niin yksinkertaista, kuin vastaaja on kuvannut, hakija ei voi ymmärtää sitä, miksi vastaajayhtiön tallenteilta on VTT:n toteamin tavoin löytynyt suuri määrä hakijalle kuuluvaa äänenvaimentimien valmistamisessa tarvittavaa tietoa. Millään muulla tavalla kuin oikeudettomasti vastaajayhtiö ei ole voinut saada haltuunsa hakijalle kuuluvia liikesalaisuuksia, teknisiä esikuvia taikka ohjeita.

TODISTELU

HAKIJAN TODISTEET

Kirjalliset todisteet

1. Äänenvaimentimien mittaustietoja sisältäviä laskentataulukoita 210 kappaletta

2. Yhteenveto 28.4.1994

3. VTT:n tutkimusselostuksia 46 kappaletta

4. VTT:n tutkimusraportti 21.2.2007 (ote)

5. JTK Power Oy:n tilinpäätös

6. EMP-Projects Oy, JM:n laatima äänenvaimentimien mittausraportti kahdesta dieselvoimalaitoksesta Brasialissa 23.9.2003

Henkilötodistelu

1. PS

2. X

3. Y

4. B

5. TL

6. JV

7. JM

8. HK

9. JL

10. SU

11. JOB

VASTAAJAN TODISTEET

Kirjalliset todisteet

1. Luettelo äänenvaimentimien toimintaa tai äänenvaimennusta koskevasta kirjallisuudesta

2. Y:n insinöörityö

3. 25 kappaletta eri valmistajien esitteitä ja kaksi otetta kirjallisuudesta

4. Todisteen 3 välilehdet 1 ja 2 sekä hakijan esite 1994

5. Neljä syyttäjän päätöstä syyttämättäjättämisestä

6. Vaasan hovioikeuden tuomio 11.3.2004 numero 402

7. Palosaaren Metalli Oy:n tilinpäätös 31.12.1998 ja 31.12.1997

8. Palosaaren Metalli Oy:n Mustasaaren käräjäoikeudelle esittämä graaffinen esitys äänenvaimentimien myyntimääristä vuosina 1985–2002

9. VTT:n HK:n tutkimusraportti 15.2.2007

10. Bureau Veritas Industry Division tarkastusraportti nro 1/SPL/04/0202 eräistä Brasilian Manauksessa olevista äänenvaimentimista

11. Tekninen tutkinta, esitutkintapöytäkirja 6490/R/406/98

12. Botnia Cad Oy/BCC Finland Oy:n todistus 11.1.2010 siitä, että vastaaja hankki koneet ja ohjelmistot työsuhteen päättymisen 15.6.1998 jälkeen

13. TM:n kuulustelu liitteineen, Vaasan poliisilaitos esitutkintapöytäkirja 6490/R/406/98, sivut 70–96

14. Wärtsilän NSD piirustus 1V76A1796/3.6.98

15. Palosaaren Metalli Oy:n esite vuodelta 1994

16. National advisory commitee for aeronautics, report 1192 vuodelta 1954, sivut 8 ja 9

17. Peter Brandstätt ja Helmut V. Fuchs, artikkeli vuodelta 1992, s. 22–23

18. Akustiikkapäivät 2009 julkaisussa Jukka Tanttari ym. sivut 124–129, ”Siirtomatriisien laskenta elementtimenetelmällä

19. X:n ja VY:n todistelun apuna käytettävä materiaali:

Vastaajayhtiön valmistaman ensimmäisen tilauksen aikataulu,

Seetirengaspiirustukset 4V12B0207, 3V12B0264, aihiopiirustukset 4VR0005 ja 4VR0010,

”Mittoja ei tarvitse muistaa ulkomuistista” ja

Y:n äänenvaimennustehon laskentaohjelmalla tuottama vaimennuksen kuvaus ja äänenvaimennustehoja vertaava dia

20. Wärtsilä Vasa Dieselin asiakkailleen antama piirustus 3V49E0095/4.9.1985

21. Kuvia vastaajan suunnittelemista ja valmistamista äänenvaimentimista

22. Palosaaren Metalli Oy:n kaksi äänenvaimenninesitettä ja lehtileike, joissa hakija on julkaissut sekä äänenvaimentimen yksityiskohtaisen rakenteen että vaimennustiedot

23. Hakijan kirjalliset todisteet 2, 3 ja 4

Henkilötodistelu

1. JV

2. JS

3. Y

4. B

5. OK

6. KV

7. HIM

8. JK

9. HH

10. JT

11. TM

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Vastaaja on esittänyt, että hakijan hakemus tulisi jättää tutkimatta, koska hakemuksen kohteena oleva asia on jo lainvoimaisesti ratkaistu Vaasan hovioikeuden 11.3.2004 antamalla tuomiolla numero 402.

Hakija on todennut, että vastaajan prosessiväite tulisi jättää tutkimatta, koska väite on tehty vasta asian valmisteluistunnossa, eikä oikeudenkäymiskaaren 16 luvun 1 §:n edellyttämällä tavalla silloin, kun vastaaja ensimmäisen kerran käyttää asiassa puhevaltaa.

Tässä asiassa hakijan vaatimukset perustuvat sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain säännöksiin. Näin ollen asian käsittelyssä noudatetaan eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain 16 §:n 3 momentin mukaan soveltuvin osin, mitä oikeudenkäynnistä riita-asioissa säädetään. Oikeudenkäymiskaaren 16 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäyntiväite on tehtävä silloin, kun vastaaja ensimmäisen kerran käyttää asiassa puhevaltaa, ja kaikki väitteet, mikäli mahdollista, yhdellä kertaa. Pykälän 2 momentin mukaan jos oikeudenkäyntiväite tehdään myöhemmin, älköön sitä otettako tutkittavaksi, ellei se koske seikkaa, jonka oikeus on velvollinen ottamaan huomioon omasta aloitteestaan.

Vastaajan prosessiväitteen johdosta markkinaoikeus toteaa ensiksi, että Vaasan hovioikeuden 11.3.2004 antamassa tuomiossa numero 402 on ollut kysymys valituksesta Mustasaaren käräjäoikeuden tuomioon numero 414, joka on annettu 5.4.2002. Kantajana ollut Palosaaren Metalli Oy-Brändö Metall Ab vaati käräjäoikeudessa B:ltä, X:ltä ja Y:ltä vahingonkorvausta työsopimuslain 51 §:n 3 momentin perusteella työsopimuslaista ilmenevän työntekijän lojaliteettivelvollisuuden rikkomisen aiheuttamasta vahingosta. Käräjäoikeus hylkäsi vaatimukset ja hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua.

Markkinaoikeus toteaa, että tuomion positiivinen oikeusvoimavaikutus kohdistuu pääsääntöisesti vain tuomion asianosaisiin. Lainvoimainen tuomio sitoo siten vain asianosaisia, eikä tuomion oikeusvoima ulotu kolmanteen henkilöön. Kolmannella henkilöllä on näin ollen oikeus riitauttaa tuomion lopputulos sikäli kun sillä on merkitystä hänen omassa asiassaan. Toisin kuin Mustasaaren käräjäoikeudessa ja Vaasan hovioikeudessa hakija on tässä asiassa kohdistanut vaatimuksensa JTK Power Oy:öön.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on kysymys Palosaaren Metalli Oy:n hakemuksesta, joka perustuu lakiin sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa. Hakijan vaatimukset perustuvat lain sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa 1 §:n, 4 §:n 3 momentin, 6 §:n 3 momentin ja 7 §:n 1 momentin säännöksiin. Edellä todetun 7 §:n 1 momentin mukaan sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain mukaisen kiellon voi määrätä vain markkinaoikeus. Markkinaoikeus katsoo, että nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on kysymys eri kanneperusteesta ja se on kohdistettu eri vastaajaan. Näin ollen Vaasan hovioikeuden 11.3.2004 antaman tuomion numero 402 oikeusvoimavaikutus ei muodosta estettä hakijan hakemuksen tutkimiselle. Vastaajan vaatimus hakemuksen tutkimatta jättämisestä on siten hylättävä.

Sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa

Tässä asiassa on kysymys siitä, onko JTK Power Oy sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti oikeudettomasti hankkinut tai saanut tiedon Palosaaren Metalli Oy:n liikesalaisuudesta ja käyttänyt sitä liiketoiminnassaan.

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin yleislausekkeen mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä. Lain 4 §:n 3 momentin mukaan joka elinkeinonharjoittajan puolesta tehtävää suorittaessaan on saanut tiedon liikesalaisuudesta tai jolle työn tai tehtävän suorittamista varten taikka muuten liiketarkoituksessa on uskottu tekninen esikuva tai tekninen ohje, ei saa sitä oikeudettomasti käyttää eikä ilmaista.

Asiassa on ensinnäkin ratkaistava, onko JTK Power Oy oikeudettomasti hankkinut tai saanut tiedon Palosaaren Metalli Oy:n liikesalaisuudesta tai teknisestä esikuvasta tai teknisestä ohjeesta. Näin ollen asiassa on arvioitava, mitä Palosaaren Metalli Oy:n asiakirjoja tai tietoja JTK Power Oy on hankkinut tai saanut ja ovatko tällaiset asiakirjat sisältäneet tai tiedot olleet Palosaaren Metalli Oy:n liikesalaisuuksia. Mikäli JTK Power Oy on oikeudettomasti hankkinut tai saanut tiedon Palosaaren Metalli Oy:n liikesalaisuudesta, on lisäksi ratkaistava, onko JTK Power Oy käyttänyt näin hankkimaansa tai saamansa tietoa.

Hakija on perustanut vaatimuksensa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n mukaisen kiellon määräämisestä ensiksi siihen, että vastaajayhtiö olisi käyttänyt liiketoiminnassaan VTT:n suorittamiin tutkimuksiin perustuneita tietoja äänenvaimentimien vaimennustehosta siten, että edellä mainittujen liikesalaisuuksien avulla JTK Power Oy on ryhtynyt valmistamaan samanlaisia tuotteita.

Toiseksi hakijan vaatimus on perustunut siihen, että vastaajayhtiö olisi käyttänyt oikeudettomasti liiketoiminnassaan hakijan liikesalaisuuksia olevia äänenvaimentimien ja niiden seetirenkaiden kehittämiseen, valmistamiseen ja markkinointiin liittyviä teknisiä esikuvia, ohjeita ja piirustuksia.

VTT:n tutkimustulokset ja äänenvaimentimien vaimennustehon laskentataulukot

Markkinaoikeus ottaa ensin kantaa hakijan kirjallisina todisteina 1–3 esitettyjen VTT:n tutkimustulosten ja äänenvaimentimien vaimennustehon laskentataulukoiden käyttämiseen vastaajayhtiön liiketoiminnassa.

Hakijan mukaan kyseiset äänenvaimentimien vaimennustehon laskentataulukot ja VTT:n tutkimustulokset sisälsivät yhtiön liikesalaisuuksia ja niitä säilytettiin yhtiön tiloissa siten, ettei yhtiön ulkopuolisilla ollut mahdollisuutta saada niistä tietoja. Todistelutarkoituksessa kuullun PS:n mukaan kyseisiä asiakirjoja ei saanut viedä pois yhtiön tiloista. VTT:n tutkimusraportteihin oli myös merkitty niiden salassapitoa osoittava leima. Myös laskentataulukot olivat PS:n mukaan syntyneet hakijayhtiön ja VTT:n tutkimusyhteistyön tuloksena, vaikka taulukoihin on merkitty WärtsilänDiesel -tuotemerkki. Testien perusteella luotiin massaohjelmisto, joka mahdollisti äänenvaimentimien vaimennustehon simuloinnin niiden suunnittelun apuna.

Todistelutarkoituksessa kuultu X kertoi oikeudessa, ettei VTT:n tutkimustuloksia oltu merkitty salassa pidettäviksi, eikä niiden käsittelystä annettu erityisiä ohjeita. Tutkimustuloksia ei myöskään säilytetty yhtiön kassakaapissa. X kertoi palauttaneensa hakijayhtiölle työsuhteen päättymisen yhteydessä testituloksia exel-taulukoina sisältäneen mapin, joka oli vahingossa jäänyt kotityöskentelyn jäljiltä hänen kotiinsa.

Markkinaoikeus toteaa, että kaikissa 210 äänenvaimentimien vaimennustehon laskentataulukoissa on merkittynä Wärtsilän tuotemerkin lisäksi yhtiön palveluksessa olleen TM:n nimi. TM kertoi todistajana kuultuna, että taulukoiden laatimisvaiheessa hakijayhtiö toimitti Wärtsilälle omia tietojaan äänenvaimentimista, eikä tuolloin ollut puhetta siitä, että tiedot olisivat olleet liikesalaisuuksia. X kertoi puolestaan, että taulukot lähetettiin avoimesti Wärtsilälle, eikä niiden salassapitoa vaadittu.

Markkinaoikeus toteaa, että äänenvaimentimien vaimennustehon laskentataulukot eivät sisällä merkintöjä niiden salassa pidettävyydestä. Osaan VTT:n tutkimusraporteista on sen sijaan tehty leimasimella seuraava merkintä: ”PAL-MET Tämä piirustus on meidän omaisuuttamme. Sitä ei saa jäljentää eikä luovuttaa kolmannelle henkilölle ilman suostumustamme. Palosaaren Metalli Oy Merikaarto”. Leimalla merkityt tutkimusselostukset eivät kuitenkaan sisällä piirustuksia.

Hakijan kirjallisina todisteina 1–3 esittämien VTT:n tutkimusselostusten ja äänenvaimentimien vaimennustehon laskentataulukoiden sisällön merkityksestä X totesi, ettei niiden perusteella laadittu simulointiohjelmaa äänenvaimentimien suunnittelun avuksi. X:n mukaan hänelle ei jäänyt työsuhteen päätyttyä hakijayhtiön liikesalaisuuksia, eikä hän olisi niitä uuden liiketoiminnan yhteydessä myöskään tarvinnut. Samoin totesi todistelutarkoituksessa kuultu Y lisäten, ettei VTT:n tutkimustuloksilla ollut vastaajayhtiölle taloudellista arvoa, koska VTT:n tutkimuksissa ei otettu kantaa tutkittujen vaimentimien sisäiseen rakenteeseen. Myös B totesi, ettei hänen haltuunsa jäänyt hakijayhtiön liikesalaisuuksia.

Todistajista TL, joka toimi hakijayhtiön palveluksessa vuosina 1998–2008 teknisenä johtajana, kertoi vaimennustehotietojen merkityksestä, että äänenvaimentimien ostajat olivat kiinnostuneita vaimennustehosta. VTT:n ja hakijayhtiön harjoittaman tutkimusyhteistyön lopputuloksena oli kuitenkin se, ettei vaimentimien äänitaajuuksia pystytty kokonaan mallintamalla mittaamaan eikä kattavaa simulointiohjelmaa onnistuttu kehittämään, koska vain joitakin taajuuskaistoja kyettiin laskemaan. Todistajan mukaan Wärtsilä ei vaatinut vaimentimien testaustuloksia sinä aikana, kun todistaja myi vaimentimia Wärtsilälle. Todistajan mukaan hakijayhtiön myyntiesitteissä esitetyt vaimennuskäyrät eivät olleet luotettavia. Esitteiden tietojen perusteella olisi voinut valmistaa äänenvaimentimen, mutta sen vaimennustehosta ei olisi voinut antaa takuuta.

Todistajat JL ja SU, jotka olivat toimineet VTT:n palveluksessa, kertoivat hakijayhtiön ja VTT:n yhteistyöstä. JL:n mukaan yhteistyössä oli kysymys siitä, että hakijayhtiön asiakkaat halusivat tietoa vaimennustehoista ja samalla VTT koulutti hakijan henkilöstöä ja auttoi yhtiötä tuotekehityksessä. Myös muut yhtiöt kuin hakija teettivät 1990-luvulla testejä vaimennustehoista. SU:n mukaan yhteistyössä hakijayhtiön kanssa tehtiin simulointiohjelma, mutta kysymys oli vain ohjelman niin sanotusta demo-versiosta. Mallintamisen suorittaminen todettiin vaikeaksi ja menetelmänä hankalaksi. Sekä JL että SU totesivat, että jo 1990-luvulla oli käytössä tietokoneohjelmia, joilla voitiin jossain määrin mallintaa äänenvaimentimien vaimennustehoa. SU:n mukaan vasta 2000-luvulla ohjelmat kuitenkin kehittyivät sellaisiksi, että ne antoivat melko luotettavan kuvan äänenvaimentimien laadusta.

Todistelun perusteella markkinaoikeus toteaa ensiksi selvitetyksi, että hakijan kirjallisina todisteina 1–3 esitettyjen VTT:n tutkimustulosten ja äänenvaimentimien vaimennustehon laskentataulukoiden tietoja on luovutettu hakijayhtiön ulkopuolelle ilman, että tuossa yhteydessä olisi tuotu esiin niiden sisältävän hakijayhtiön liikesalaisuuksia. Tässä asiassa ei ole myöskään näytetty, että tutkimustuloksia ja laskentataulukoita olisi hakijayhtiössä käsitelty siten, että niiden sisältämiä tietoja olisi erityisesti pyritty suojaamaan hakijayhtiön ulkopuolisilta tahoilta. Hakijayhtiön työntekijät ovat voineet ottaa materiaalia kotiinsa kotityöskentelyä varten. VTT:n tutkimusraportteihin tehdyssä leimassa ei myöskään viitata siihen, että raportit sisältäisivät liikesalaisuuksia, joihin hakijayhtiön ulkopuoliset tahot eivät saisi tutustua. Leimaamalla tehty merkintä viittaa lähinnä hakijayhtiön omistusoikeuteen ja tekijänoikeuteen.

Muiden liikesalaisuuksien oikeudeton käyttö

Kuten edellä on todettu, hakijan vaatimus on perustunut myös siihen, että vastaajayhtiö olisi käyttänyt oikeudettomasti liiketoiminnassaan hakijan liikesalaisuuksia olevia äänenvaimentimien ja niiden seetirenkaiden kehittämiseen, valmistamiseen ja markkinointiin liittyviä teknisiä esikuvia, ohjeita ja piirustuksia.

Markkinaoikeus toteaa, että tältä osin hakija on viitannut VTT:n tutkimusraporttiin 21.2.2007 ja siihen, että pian toimintansa aloittamisen jälkeen vastaajayhtiö on kyennyt toimittamaan Wärtsilälle äänenvaimentimia Brasilian Manauksessa toimivaan tehtaaseen. Hakijan mukaan tämä on ollut mahdollista vain hyödyntämällä hakijan liikesalaisuuksia. Vielä hakija on viitannut siihen, että kyseiseen projektiin liittyvässä vastaajayhtiön äänenvaimentimen piirustuksessa hitsaussaumat ovat samalla paikalla kuin hakijayhtiön piirustuksessa ja molemmissa piirustuksissa on lisäksi sama piirustusvirhe.

Markkinaoikeus toteaa, että VTT:n tutkimusraportista 21.2.2007 markkinaoikeudelle toimitetun otteen mukaan tutkimuksen kohteena olleille nauhoille on purettu kovalevytietoja Y:n, X:n ja A:n hallusta takavarikoiduista tietokoneista.

Todistelutarkoituksessa kuultu X kertoi, että hän oli saanut vuonna 1993 käyttöönsä uuden kannettavan tietokoneen, jota hän käytti työtehtävissään hakijayhtiön palveluksessa. Hän oli käyttänyt konetta työtehtäviinsä myös kotonaan. Työsuhteen päättymisen yhteydessä kannettava tietokone oli resetoitu siten, että siitä oli poistettu kaikki tiedostot. X:n mukaan hänen tiedossaan ei tuolloin ollut, että resetoinnista huolimatta tietokoneen kovalevyltä voisi palauttaa näkyviin resetoinnin kohteena olleita tiedostoja. X totesi, ettei hänen haltuunsa jäänyt työsuhteen päättymisen jälkeen hakijayhtiön liikesalaisuuksia.

Todistelutarkoituksessa kuultu Y kertoi työskennelleensä tietokonetta käyttäen myös kotonaan olleessaan hakijayhtiön palveluksessa. Työsuhteiden päättymisen yhteydessä 12.6.1998 Y kertoi poistaneensa hakijayhtiön tiedostoja omasta ja X:n tietokoneesta. Y arvioi, että tietokoneiden kovalevyiltä myöhemmin löydetyt viittaukset hakijayhtiöön johtuivat siitä, että koneissa käytetyt ohjelmat oli hankittu hakijayhtiön toimesta. Y:n mukaan hänen haltuunsa ei jäänyt työsuhteen päätyttyä hakijayhtiön liikesalaisuuksia.

VTT:n suorittamaa tutkimusta edeltäneeseen esitutkintaan ja siinä suoritettuun edellä mainittuihin tietokoneisiin kohdistuneeseen kotietsintään osallistunut rikosylikonstaapeli KV kertoi todistajana, että nauhoille suoritetussa tutkinnassa löytyi niin sanottuja osumia eli sormenjälkiä, jotka viittasivat hakijayhtiöön. Todistaja ei kuitenkaan osannut arvioida sitä, ovatko löydetyt jäljet merkki hakijayhtiön liikesalaisuuksien käytöstä.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että VTT:n 21.2.2007 päivätyn tutkimusraportin sivulla 25 kohdassa ”6. Yhteenveto” todetaan, ettei tutkimuksissa ole tehty löytöjä tiedostosormenjäljistä AutoCad -kuvatiedostojen osalta tai muuten osoitettu hakijayhtiön kuvien sähköistä kopiointia.

Edellä VTT:n 21.2.2007 päivätyn tutkimusraportin osalta lausuttuun nähden markkinaoikeus toteaa johtopäätöksenään, että tutkimuksessa ei ole ilmennyt mitään sellaista, joka sinänsä olisi ristiriidassa X:n ja Y:n kertomusten kanssa. Koneilta on löydetty merkkejä hakijayhtiöstä ja suuresta joukosta poistettuja tiedostoja. Markkinaoikeus viittaa vielä todistaja HK:n kertomaan ja VTT:n raporttiin kirjattuun yhteenvetoon, ja toteaa, ettei takavarikoiduille nauhoille suoritetussa tutkinnassa ole saatu selvitystä siitä, että vastaajayhtiön hallussa olisi ollut hakijayhtiön liikesalaisuuksia olevia äänenvaimentimien ja niiden seetirenkaiden kehittämiseen, valmistamiseen ja markkinointiin liittyviä teknisiä esikuvia, ohjeita ja piirustuksia.

Manauksen äänenvaimennintoimituksen osalta X kertoi oikeudessa, että hänen ja A:n, B:n ja Y:n työsuhteen päätyttyä hakijayhtiöön vastaajayhtiö aloitti toimintansa ja teki 25.6.1998 tarjouksia äänenvaimentimista Wärtsilälle. Vaimentimien työpiirustukset saatiin valmiiksi 3.7.1998 ja hankkeeseen liittyvät ostot aloitettiin 7.7.1998. Tilausvahvistus Wärtsilältä saatiin 14.7.1998 ja itse äänenvaimentimien valmistus tapahtui viikoilla 32–33.

Markkinaoikeus toteaa, että ottaen huomioon X:n, A:n, B:n ja Y:n pitkän kokemuksen äänenvaimenninalalta, Manauksen äänenvaimennintoimituksen aikataulusta ei yksistään voi tehdä sitä johtopäätöstä, että vastaajayhtiö on kyennyt tarjoamaan ja toimittamaan äänenvaimentimia, koska sen käytössä olisi ollut hakijayhtiön liikesalaisuuksia. Hakija on kuitenkin lähtenyt siitä, että Manaukseen toimitetut äänenvaimentimet ovat mitoiltaan ja rakenteeltaan täysin hakijayhtiön aiemmin suunnittelemia äänenvaimentimia vastaavia.

Äänenvaimentimien piirustusten osalta hakijan nimeämänä todistajana kuultu hakijayhtiön palveluksessa vuonna 1998 automaatioinsinöörinä työskennellyt JV kertoi oikeudessa muistavansa Manauksen projektin ja sen, ettei hakijayhtiö saanut myytyä äänenvaimentimia kyseiseen kohteeseen. Todistaja ei muistanut, että Wärtsilä olisi toimittanut äänenvaimentimen piirustuksen, jossa olisi ollut vastaajayhtiön lomakkeella hakijayhtiön kuva. Todistaja totesi, että hakijan ja vastaajan piirustuksissa on sama piirustusvirhe, ja että hitsaussaumat ovat samalla paikalla. Todistaja ei kuitenkaan osannut sanoa, onko vastaajayhtiön piirustus kopio hakijan piirustuksesta. Todistajan mukaan X:llä ja Y:llä oli hyvä kokemus äänenvaimentimien suunnittelusta ja todistaja arvioi, että Y olisi pystynyt suunnittelemaan äänenvaimentimen ilman VTT:n tutkimustuloksia.

Todistelutarkoituksessa kuultu Y kertoi vastaajayhtiön ensimmäisen äänenvaimentimen suunnittelun ja yhteistyön Wärtsilän kanssa alkaneen Wärtsilän piirustuksesta 4V49E0131, joka oli ollut mukana 23.6.1998 saadussa tarjouspyynnössä. Tämän jälkeen äänenvaimentimien mitat oli määritelty standardikokoisen laipan ja materiaalintoimittajien sekä asiakkaan antamien mittojen mukaan. Y:n mukaan hitsaussaumat ovat aina samoissa kohdista johtuen teräslevytoimittajan levyjen standardimitoista.

Johtopäätös

Edellä lausuttuun nähden markkinaoikeus katsoo tässä asiassa jääneen näyttämättä, että JTK Power Oy olisi sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti oikeudettomasti hankkinut tai saanut tiedon Palosaaren Metalli Oy:n liikesalaisuudesta ja käyttänyt sitä liiketoiminnassaan. Näin ollen hakijan hakemus tulee hylätä.

Oikeudenkäyntikulut

Eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain 16 §:n 3 momentin mukaan asioiden käsittelyssä noudatetaan muutoin soveltuvin osin, mitä oikeudenkäynnistä riita-asioissa säädetään. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

Asian näin päättyessä hakijan oikeudenkäyntikuluvaatimukset on hylättävä, ja hakija on velvoitettava korvaamaan vastaajan tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut

Hakija on paljoksunut vastaajan asiamiehen tuntimäärää todeten, että hakijan osalta tuntimäärä on 211 tuntia. Hyväksyttävä määrä on hakijan mukaan 100 tuntia ja palkkioperuste 190 euroa tunnilta eli yhteensä 19.000 euroa. Hakija on kiistänyt vastaajan asianosaiskulut perusteeltaan ja myönsi määrän osalta oikeaksi 600 euroa. Hakija on ilmoittanut, ettei se hyväksy asianosaiskuluihin sisällytettyä Bureau Veritaksen osalta ilmoitettua laskun määrää. X:n ja Y:n matkakulujen määrää hakija on paljoksunut 100 euroa ylittävältä osalta. Turvaamistoimeen liittyvän vaatimuksen hakija on kiistänyt perusteen lisäksi myös määrältään. Samoin hakija on kiistänyt teknisen avustajan laskutuksen.

Asiakirjajulkisuus

Hakija on vaatinut, että markkinaoikeus määrää edelleen salassa pidettäväksi hakijan kirjallisena todisteena numero 4 olevan Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen 21.2.2007 päiväämän tutkimusraportin sivut 1–6, 16 ja 24–26. Hakija on lisäksi esittänyt, että sen kirjalliset todisteet 1–3 sisältävät hakijan liikesalasuuksia.

Eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain 16 §:n 2 momentin mukaan oikeudenkäynnin julkisuudesta tämän lain mukaista asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on voimassa, mitä oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa säädetään.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:n mukaan tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä tai erityisestä syystä muutoinkin päättää, että oikeudenkäyntiasiakirja on pidettävä tarpeellisin osin salassa, jos siihen sisältyy muussa laissa salassa pidettäväksi säädettyjä tietoja, joiden julkiseksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuudesta on säädetty. Lain 11 §:n 2 momentin mukaan salassapitoaika on enintään 25 vuotta.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20 -kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta. Markkinaoikeus viittaa edellä hakijan salassapidosta ja liikesalaisuuksista esittämään ja katsoo, että Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen 21.2.2007 päiväämän tutkimusraportin sivut 1–6, 16 ja 24–26 ja hakijan kirjalliset todisteet 1–3 on määrättävä salassa pidettäviksi 15 vuoden ajaksi tämän asian vireilletulosta lukien.

Turvaamistoimet

Koska hakijan hakemus hylätään, on Mustasaaren käräjäoikeuden turvaamistoimiasiassa diaarinumero 06/868 24.11.2006 antama päätös numero 06/2343 määrättävä raukeamaan, kun markkinaoikeuden päätös saa lainvoiman.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Palosaaren Metalli Oy:n hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Palosaaren Metalli Oy:n korvaamaan JTK Power Oy:n oikeudenkäyntikulut asiamiehen pääasian palkkion osalta 52.033,70 eurolla, todistelukustannusten osalta 6.340 eurolla, asiamiehen turvaamistoimiasian palkkion osalta 5.484 eurolla ja asianosaiskulujen osalta 600 eurolla eli yhteensä 64.457,70 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus määrää edelleen salassa pidettäväksi Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen 21.2.2007 päiväämän tutkimusraportin sivut 1–6, 16 ja 24–26 ja hakijan kirjalliset todisteet 1–3. Salassapito päättyy 19.12.2021.

Markkinaoikeus määrää, että Mustasaaren käräjäoikeuden 24.11.2006 turvaamistoimiasiassa diaarinumerolla 06/868 antama päätös numero 06/2343 raukeaa, kun markkinaoikeuden päätös saa lainvoiman.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valituslupahakemuksen ja valituksen tekemiselle päättyy 8.6.2010.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola ja markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari ja Pasi Yli-Ikkelä.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen