Market Court voids procurement decision due to incorrect scoring and orders new tender.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Espoon kaupunki on pyytänyt 20.10.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia suun terveydenhuollon anestesiapalveluista. Hankinnan sopimuskaudeksi on ilmoitettu kaksi vuotta. Tarjouspyyntöön liitettyjen keskeisten sopimusehtojen mukaan sopimuskauden arvioitu alkamisajankohta on 1.1.2009. Lisäksi hankintaan on liittynyt jatkoaikaoptio yhdelle vuodelle. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta.

Espoon kaupungin perusturvajohtaja on päätöksellään 24.11.2008 § 8 valinnut palveluntuottajaksi Aiderix Oy:n. Toisen tarjouksen jättäneen UniCo Oy:n tehtyä oikaisuvaatimuksen Espoon kaupunginhallitus on päätöksellään 12.1.2009 § 20 muuttanut perusturvajohtajan tekemää päätöstä ja valinnut suun terveydenhuollon anestesiapalveluiden tuottajaksi UniCo Oy:n.

Hankintayksikkö on ilmoittanut 18.2.2009 markkinaoikeudelle, että se ei pane hankintapäätöstä täytäntöön asian markkinaoikeuskäsittelyn aikana.

Hankintayksikkö on ilmoittanut hankinnan arvonlisäverottomaksi kokonaisarvoksi 300.000–400.000 euroa.

HAKEMUS

Aiderix Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Espoon kaupunginhallituksen edellä mainitun hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi hakija on vaatinut, että Espoon kaupunki velvoitetaan korvaamaan hakijan arvonlisäveron sisältävät oikeudenkäyntikulut 8.217,31 eurolla korkoineen. Siltä osin kuin hakijan oikeudenkäyntikulut ovat aiheutuneet UniCo Oy:n lausunnosta, UniCo Oy on velvoitettava korvaamaan ne korkoineen hakijalle ensisijaisesti yhteisvastuullisesti Espoon kaupungin kanssa tai toissijaisesti yksin.

Kaupunginhallitus on pisteyttänyt tarjoukset hinnan osalta virheellisesti ja tarjouspyynnön vastaisesti. Valitun tarjoajan tarjous ei ole ollut kokonaistaloudellisesti edullisin.

Tarjouspyynnössä on hoitopäivän hinnan painoarvoksi ilmoitettu 50 prosenttia ja lisähinnan painoarvoksi 10 prosenttia. Kaupunginhallitus on ottanut mainitut painoarvoprosentit tarjoajien tarjoamista tarjoushinnoista ja laskenut saadut arvot tämän jälkeen yhteen, minkä seurauksena alhaisimman arvon saanut tarjoaja on saanut 60 pistettä hintavertailuun. Menettelylle ei ole mitään perustetta. Painoarvossa on kysymys suhdeluvusta ja kokonaispainoarvon tulee olla aina 100 prosenttia.

Lisäksi hoitopäivän tarjoushinta on laskettu yhteen 30 minuutin tarjoushinnan eli niin sanotun lisähinnan kanssa, vaikka nämä eivät ole yhteenlaskettavissa, vaan päivähinta on kiinteä lisähinnan vaihdellessa tehtävän lisätyön määrästä riippuen. Tällainen yhteen laskeminen ei myöskään ole käynyt ilmi tarjouspyynnöstä. Päivähinta ja lisähinta tulee ensin pisteyttää ja vasta tämän jälkeen laskea yhteen. Pisteytys on tehty selvästi vastoin tarjouspyyntöä. Kaupunginhallituksen pisteytys johtaisi siihen, että lisähinnalla ei käytännössä olisi mitään tosiasiallista merkitystä kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta valittaessa.

Ensisijaisesti oikea pisteytys olisi ollut perusturvajohtajan päätöksen mukainen. Halvimman päivähinnan tarjonneen tulisi siten saada 50 pistettä ja halvimman lisähinnan tarjonneen 10 pistettä. Toiseksi edullisimman tarjouksen tehneen pistemäärä tulisi laskea siten, että halvimman tarjouksen hinta jaetaan asianomaisen tarjouksen hinnalla ja kerrotaan halvimman tarjouksen saamilla pisteillä. Koska kumpikaan tarjoajista ei ole tarjonnut halvinta hintaa kummastakin hintakohdasta, kumpikaan tarjouksen tekijä ei ole yksiselitteisesti halvin tarjoaja eikä siten voi saada 60 pistettä hinnasta.

Toissijaisesti pisteet voisi laskea siten, että sekä päivä- että lisähinta arvioidaan niin, että halvimman hinnan tarjonnut saa vertailuun 60 pistettä, jolloin sekä halvimman päivähinnan että halvimman lisähinnan tarjonnut saa 60 pistettä. Toiseksi tulleen tarjouksen vertailupisteet lasketaan tällöin siten, että halvimman tarjouksen hinta jaetaan asianomaisen tarjouksen hinnalla ja kerrotaan 60 pisteellä.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden hinnoittelun pisteyttäminen edellä esitetysti on perusteltua myös siksi, että korkea lisähinta mahdollistaa palvelun tuottajan niin halutessaan kompensoida tarjoamaansa alhaista perushintaa vaikuttamalla palvelun kestoon siten, että hinnoittelussa siirryttäisiin useammin käyttämään korkeaa lisähintaa.

VASTINE

Espoon kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvamaan kaupungin arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla korkoineen.

Espoon kaupunki sai tarjouskilpailun perusteella kaksi tarjousta. Tarjouspyynnössä oli käytetty vertailuperusteena laatua 40 prosentin ja hintaa 60 prosentin painoarvolla. Yhtenäisistä laatupisteistä johtuen tarjouskilpailussa merkittäväksi muodostui hinnan vertailu.

Perusturvajohtajan päätöksessä hintavertailu oli suoritettu tarjouspyynnöstä poiketen siten, että kummallekaan tarjoajalle ei ollut annettu 60 vertailupistettä. Halvimman päivähinnan tarjonnut oli saanut virheellisesti 50 ja halvimman lisähinnan tarjonnut 10 pistettä. Lopullisessa pisteytyksessä hinta oli siten arvioitu tarjouspyynnön vastaisesti.

Kaupunginhallituksen päätöksestä ilmenevällä tavalla painotettu päivä- ja lisähinta olisi tullut laskea ennen lopullista vertailua, jonka jälkeen halvemmalle tarjoajalle olisi tullut antaa 60 vertailupistettä. Painotetut hinnat saadaan laskemalla päivähinta x 0,50 + lisähinta x 0,10, ja tuloksen perusteella hinnaltaan halvemmalle tulee antaa tarjouspyynnön mukaisesti 60 pistettä.

Hakijan tarjouksen päivähinta on 4.500 euroa ja lisähinta 50 euroa / 30 minuuttia. UniCo Oy:n tarjouksen päivähinta on 4.100 euroa ja lisähinta 250 euroa / 30 minuuttia. Tarjouspyynnössä ilmoitetuilla painoarvoilla laskien hakijan vertailukelpoinen hinta on 4.500 x 0,50 + 50 x 0,10 = 2.255 euroa ja UniCo Oy:n 4.100 x 0,50 + 250 x 0,10 = 2.075 euroa. Hinnaltaan halvemmalle UniCo Oy:lle tulee antaa hinnan kokonaisvertailusta tarjouspyynnön mukaisesti 60 pistettä. Tarjouspyynnön mukaisesti laskettuna hakijan hintavertailusta saamat pisteet ovat siten (2.075/2.255) x 60 = 55,21. Lopullisessa vertailussa hakijan yhteenlasketut hinta- ja laatupisteet ovat 95,21 (40 + 55,21) ja UniCo Oy:n 100 (40 + 60).

Tarjouspyynnössä on todettu, että hoitoa jatketaan vain poikkeuksellisesti kello 15.00 jälkeen. Tämän vuoksi mahdollinen lisähinta on pyydetty lyhyissä 30 minuutin jaksoissa. Hakijan käsitys siitä, että sen tarjous olisi kokonaistaloudellisesti edullisempi, on tarjotut hinnat huomioon ottaen virheellinen ja tarjouspyyntöön perustumaton.

LAUSUNTO

UniCo Oy on vaatinut hakemuksen hylkäämistä ja hakijan velvoittamista korvaamaan UniCo Oy:n arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.830 eurolla korkoineen.

Kaupunginhallituksen kumoama perusturvajohtajan päätös saattaa olla hintavertailun virheellisyyden lisäksi virheellinen myös sen vuoksi, että siinä ei ollut otettu huomioon, että tarjouspyynnössä edellytetyin tavoin hakija olisi mahdollisesti pitänyt merkitä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, mihin sitä ei ollut merkitty. Hakijalla ei myöskään ole yksityisten terveydenhuoltopalveluiden tuottamiseen tarvittavaa lääninhallituksen lupaa.

Sen lisäksi, että UniCo Oy:n tarjous on kokonaistaloudellisesti edullisin tarjouspyynnön mukaisin kriteerein, se on myös tosiasiallisesti hakijan tarjousta edullisempi. Anestesiapalveluita ei juuri suoriteta kello 15.00 jälkeen, mikä seikka on ollut hankintayksikön tiedossa. Epäselväksi on jäänyt, millaisen harkinnan perusteella hakija on päätynyt tarjoamaan 50 euron lisähintaa, josta seuraava 100 euron tuntilaskutus on selvästi alhaisempi kuin hakijan ilmoittaman päivähinnan mukainen tuntilaskutus 650 euroa.

VASTASELITYS

Hakija on todennut ennen muuta, että tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden painoarvojen (laatu 40 prosenttia, perushinta 50 prosenttia ja lisähinta 10 prosenttia) sivuttaminen tarjousvertailussa on täysin poissuljettua hankintaa koskevien oikeuslähteiden perusteella. Virheellisyyden lisäksi tällainen menettely on tarjoajan kannalta ennalta arvaamatonta ottaen huomioon se, että tarjoajien tulee voida laskea vertailuperusteiden painoarvojen avulla, mitä tuotetta tai palvelun laatua kannattaa tarjota, jotta tarjous menestyisi mahdollisimman hyvin.

Hinta on tarjouspyynnössä jaettu selkeästi ja tarkoituksenmukaisella tavalla kahteen erilliseen vertailuperusteeseen. Kaupunginhallituksen tapa kertoa perushinta kertoimella 0,50 ja lisähinta kertoimella 0,10, ja tämän jälkeinen hintojen yhteenlasku, on jäänyt täysin selittämättömäksi. Lisähinta ei ole saanut osakseen sille kuuluvaa 10 prosentin painoarvoa. Lisäksi perushinta ja lisähinta eivät ole eriperusteisina yhteenlaskettavissa. Lisähinnan merkitys katoaa täysin, mikäli kokonaistaloudellinen vertailu suoritetaan kaupunginhallituksen määrittämällä tavalla.

Hankintayksikkö on tehnyt kaksi erilaista hankintapäätöstä. Hakijalla on ollut perusteltu tarve tehdä hakemus asiassa. Hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut asian lopputuloksesta riippumatta. UniCo Oy on puolestaan velvoitettava korvaamaan lausuntonsa seurauksena hakijalle asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut korkoineen ensisijaisesti yhteisvastuullisesti hankintayksikön kanssa ja toissijaisesti yksin. Hankintayksikön ja UniCo Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimukset tulee hylätä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Sovellettavat säännökset

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kysymyksessä olevan palveluhankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 16 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn EU-kynnysarvon. Kysymyksessä olevat palvelut kuuluvat hankintalain liitteen B mukaisten toissijaisten palveluiden luokkaan 25, terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut. Hankintalain 21 §:n 2 momentin mukaan asiaan tulevat sovellettaviksi hankintalain I ja IV osien säännösten lisäksi hankintalain III osan säännökset.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n perusteella tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä on ilmoitettava tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä. Tällaisia tietoja ovat muun muassa vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Näiden ilmoittamisesta säädetään myös hankintalain 72 §:n 2 momentissa. Lisäksi viimeksi mainitussa momentissa todetaan, että vertailuperusteiden asettamisessa voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä 62 §:ssä säädetään.

Hankintalain 62 §:n 3 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa. Painostus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Tarjouspyyntö

Tarjouspyynnössä on asetettu vertailuperusteet seuraavasti: ”1. Laatu 40 %” ja ”2. Hinta 60 %”. Jälkimmäisen vertailuperusteen osalta on todettu, että palvelun päivähinnan painoarvo on 50 prosenttia (jäljempänä päivähinta) ja kello 15.00 jälkeen perittävän hinnan painoarvo 10 prosenttia (jäljempänä lisähinta). Tarjouspyynnössä on pyydetty ilmoittamaan kumpikin hinta.

Tarjouspyynnön mukaan päivähinnan tulee sisältää matkakulut, koneet, lääkkeet, tarveaineet ja anestesiassa sekä heräämössä tarvittava hoitohenkilöstö. Mikäli hammashoidon toimenpiteet ja anestesia jatkuvat yli kello 15.00, tarjoajia pyydetään ilmoittamaan hinta ylimenevälle ajalle 30 minuutin jaksoissa. Tarjouspyynnössä on lisäksi todettu, että heräämötoiminta kuuluu päivähintaan, vaikka toimenpiteet menisivät yli kello 15.00.

Tarjouspyynnössä on myös todettu, että hoitoa on järjestetty ensisijaisesti tiistaisin kello 8.00–15.00.

Tarjouspyynnössä otsikon ”Tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailu” alla hinnan osalta on todettu, että halvimman hinnan tarjonnut saa lopulliseen vertailuun 60 vertailupistettä. Muiden tarjousten vertailupisteet lasketaan seuraavasti: Tarjouksen vertailupistemäärä = halvimman tarjouksen hinta jaetaan asianomaisen tarjouksen hinnalla ja kerrotaan 60 pisteellä.

Tarjoukset

Hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta. UniCo Oy:n tarjouksessa päivähinta on ollut 4.100 euroa ja lisähinta 250 euroa. Aiderix Oy:n tarjouksessa vastaavat hinnat ovat olleet 4.500 euroa ja 50 euroa.

Hankintapäätökset

Laadun osalta kumpikin tarjoaja on saanut täydet 40 pistettä, jolloin tarjouskilpailu on ratkennut sillä, miten hankintapäätöksissä on päädytty arvioimaan tarjouksia hintojen osalta.

Espoon kaupungin perusturvajohtajan päätöksessä 24.11.2008 § 8 on päädytty siihen, että päivähinnan osalta halvimman tarjouksen tehnyt UniCo Oy on saanut tältä osin 50 pistettä ja lisähinnan osalta halvimman tarjouksen tehnyt Aiderix Oy on saanut tältä osin 10 pistettä. Kun lisähinnan osalta UniCo Oy:n pisteet on suhteutettu Aiderix Oy:n 10 pisteeseen ja kun hintapisteet on laskettu yhteen, on Aiderix Oy saanut 55,56 pistettä ja UniCo Oy 52 pistettä. Näin ollen Aiderix Oy on voittanut tarjouskilpailun.

Espoon kaupunginhallituksen päätöksessä 12.1.2009 § 20 on todettu perusturvajohtajan päätöksestä seuraavaa: ”Hintavertailu on suoritettu tarjouspyynnöstä poiketen siten, ettei kummallekaan tarjoajalle ole annettu 60 vertailupistettä. Halvimman hoitopäivähinnan tarjonnut palveluntuottaja on saanut 50 pistettä ja halvimman lisähinnan tarjonneelle on annettu 10 pistettä. Lopullisessa pisteytyksessä hinta on arvioitu tarjouspyynnön vastaisesti kahdessa osassa. Tarjouspyynnössä ilmoitetuilla painoarvoilla painotettu hoitopäivä- ja lisähinta olisi tullut laskea ennen lopullista vertailua, jossa halvimmalle tarjoajalle olisi tullut antaa 60 vertailupistettä.”

Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan tarjouspyynnössä päivähinnan painoarvoksi on ilmoitettu 50 prosenttia ja lisähinnan painoarvoksi 10 prosenttia. Vertailukelpoiset hinnat saadaan siten kaavalla päivähinta x 0,50 + lisähinta x 0,10. Näin ollen Aiderix Oy:n vertailuhinta on 4.500 x 0,50 + 50 x 0,10 = 2.250 euroa ja UniCo Oy:n 4.100 x 0,50 + 250 x 0,10 = 2.075 euroa. Hinnaltaan halvemmalle UniCo Oy:lle tulee antaa hinnan kokonaisvertailussa tarjouspyynnön nojalla 60 pistettä. Tarjouspyynnön mukaisesti laskettuna Aiderix Oy:n hintapisteet ovat puolestaan 55,21. UniCo Oy:n kokonaistaloudellisesti edullisempi tarjous on siten voittanut tarjouskilpailun.

Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan perusturvajohtajan päätöstä muutetaan siten, että suun ja terveydenhuollon anestesiapalvelujen palveluntuottajaksi valitaan UniCo Oy.

Asian oikeudellinen arviointi

Asianosasilla on erilainen näkemys nimenomaisesti siitä, miten tarjousvertailu olisi tullut suorittaa hintojen osalta. Tästä huolimatta asiassa on ensisijaisesti arvioitava sitä, onko tarjouspyyntö ollut hintojen osalta riittävän selkeä.

Tarjouspyynnön kohta ”vertailuperusteet” mahdollistaa sen tulkinnan, että päivähinta ja lisähinta muodostavat yhdessä yhden vertailuperusteen tai että kumpikin muodostavat oman vertailuperusteensa. Se, mitä tarjouspyynnössä on todettu ”tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailusta” hinnan osalta eli että halvimman hinnan tarjonnut saa lopulliseen vertailuun 60 vertailupistettä, ei tee selväksi sitä Espoon kaupungin esittämää näkökantaa, että päivähinta ja lisähinta muodostaisivat yhdessä yhden vertailuperusteen. Sanotusta johtuen tarjouspyynnön perusteella on katsottava jääneen epäselväksi pyydettyjen hintojen tarkat suhteelliset painoarvot, joita tarjouspyynnössä sinänsä on päädytty määrittelemään. Tällaisessa epäselvyydessä, jota ilmeisestikään ei ole tarkoitettu, ei ole kysymys hankintalain 62 §:n 3 momentin mahdollistamasta kohtuullisen vaihteluvälin ilmoittamisesta painotuksille.

Tämän lisäksi päivähinta ja aikaperusteinen lisähinta eivät lähtökohtaisesti ole keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia siten, että halvin kokonaishinta voitaisiin määrittää kaupunginhallituksen päätöksestä ilmenevällä tavalla ainakaan tarjoajien tietämättä tarjouspyynnössä todettua tarkemmin sitä, missä määrin lisähinnan mukaiseen menettelyyn joudutaan käytännössä turvautumaan. Näin ollen tarjouspyyntö on ollut myös tässä suhteessa epäselvä.

Epäjohdonmukainen tarjouspyyntö on mahdollistanut perustellusti erilaiset tulkinnat siitä, kuinka hintavertailu tulee suorittaa. Tällaisen tarjouspyynnön tulkinnanvaraisuudessa ei ole ollut kysymys hankintayksikön harkintavallasta määrittää hintojen vertailutapa. Tarjouspyyntö on siten jäänyt hintavertailuun vaikuttavien seikkojen suhteen siinä määrin epäselväksi, että tilanne on ollut tarjouksia laadittaessa tarjoajien suorittaman hinnoittelun kannalta arvaamaton, eikä tällainen tarjouspyyntö ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa tarjouspyynnön epäselvyys on vaikuttanut siihen, kumpi tarjoajista voittaa tarjouskilpailun, kuten kaupungin perusturvajohtajan ja kaupunginhallituksen erisuuntaisista päätöksistä on havaittavissa. Näin ollen tarjouspyynnön puutteissa on ollut kysymys tarjousten sisältöön ja vertailukelpoisuuteen liittyvistä olennaisista seikoista. Tarjouspyyntö ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua hankintamenettelyssä.

Johtopäätös

Edellä todetuilla perusteilla Espoon kaupunki on menetellyt hankinnassaan hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee siten harkittavaksi sanotussa lainkohdassa säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Seuraamus

Hankintasopimusta ei ole vielä tehty, joten hankintapäätös voidaan kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintayksikön virheellistä menettelyä ei tässä tapauksessa ole mahdollista korjata muulla tavalla kuin niin, että hankintayksikkö järjestää asiassa kokonaan uuden tarjouskilpailun, jossa otetaan huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Mikäli Espoon kaupunki aikoo edelleen toteuttaa suun terveydenhuollon anestesiapalveluja koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen tulee järjestää siitä uusi tarjouskilpailu ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hakija ei ole toimittanut markkinaoikeudelle eriteltyä laskua oikeudenkäyntikuluistaan, vaan on ainoastaan ilmoittanut vaatimansa loppusumman, laskutettujen tuntien kokonaismäärän ja välin käytetyille tuntihinnoille.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on aiheutunut edellä todetulla tavalla hankintayksikön virheellisestä menettelystä. Sanottu huomioon ottaen hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan kohtuullisiksi katsottavat oikeudenkäyntikulut ja vastaavasti hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään.

Asian ratkaisu huomioon ottaen hakijan ja lausunnonantajan toisiinsa kohdistamat oikeudenkäyntikuluvaatimukset hylätään.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Espoon kaupunginhallituksen päätöksen 12.1.2009 § 20 ja Espoon kaupungin perusturvajohtajan päätöksen 24.11.2008 § 8 sekä kieltää Espoon kaupunkia tekemästä sanottujen päätöstä perusteella hankintasopimusta tai panemasta päätöksiä muutoinkaan täytäntöön nyt asetetun 30.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Espoon kaupungin korvaamaan Aiderix Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Muilta osin Aiderix Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimus kuin myös Espoon kaupungin ja UniCo Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimukset hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Sami Myöhänen ja Jaakko Ritvala.