Market Court dismisses bid protest where procurement authority failed to justify award despite procedural flaws.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinokeskus on pyytänyt 23.5.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä ja 23.5.2008 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella tarjouksia työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta. Hankintayksikkö on saanut yhdeksän tarjousta.

Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinokeskus on 8.5.2009 päivätyllä päätöksellä valinnut työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen toimittajaksi Avartum Instituutti Oy:n.

Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on ollut noin 76.000 euroa.

Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinokeskus on 25.6.2009 ilmoittanut, että se ei pane hankintapäätöstä täytäntöön asian ollessa vireillä markkinaoikeudessa.

Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinokeskuksen tehtävät ovat työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen osalta siirtyneet 1.1.2010 Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

HAKEMUS

Martti Kunttu on Yrityskonsultointi Martti Kunttu -nimisen toiminimen haltijana ja perustettavan yhtiön Yrityskonsultointi Martti K Oy:n puolesta (molemmat jäljempänä myös Kunttu) vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintayksikön tekemän hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä soveltamasta virheellistä menettelyä sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakijat ovat toissijaisesti vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön suorittamaan hakijoille hyvitysmaksua. Hakijat ovat lisäksi vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijoiden arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 5.173,84 eurolla.

Hankintayksikkö on kilpailuttanut työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestämisen tarpeettomasti, koska hankintayksikkö on jo vuonna 2007 tehnyt päätökset kolmen vuosittaisen yrittäjäkoulutuksen sarjan järjestämisestä. Menettelyn virheellisyys on johtunut siitä, että hankintayksikössä asiaa on hoitanut uusi henkilö, jolla ei ollut kokonaiskuvaa hankinta-asioista. Lisäksi tehtävää hoitanut henkilö vaihtui ennen kuin hankintapäätös oli ehditty tehdä.

Hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun hakijoiden tarjousten osalta virheellisesti. Vertailuperusteen toimitusvarmuus osalta hakijoille on annettu ainoastaan kolme pistettä, vaikka hakijoiden tarjouksissa on ilmoitettu sijaisjärjestelystä. Koulutussuunnitelmasta hakijoille on annettu vain kolme pistettä. Tarjouskilpailun voittanut tarjoaja oli saanut kuitenkin neljä pistettä, vaikka sillä ei ole kokemusta hankintayksikön toimialueella järjestettävistä yrittäjäkoulutuksista. Kunttu on toiminut hankintayksikön alueella yrittäjäkouluttajana jo 14 koulutusjakson ajan ja palaute opetuksesta on ollut hyvää. Hankintayksikkö on pisteyttänyt hakijoiden tarjoukset virheellisesti myös asiakastyytyväisyyden osalta, sillä Opal -tiedostoissa hakijoiden asiakastyytyväisyys on ollut erittäin hyvä.

Hankintayksikkö on lisäksi pisteyttänyt tarjoukset virheellisesti työelämälähtöisyyden osalta. Kuntun kouluttamat opiskelijat ovat työllistyneet 90 prosentin varmuudella ja kokemukset koulutuksesta ovat olleet myönteisiä. Hakijat ovat olleet sitoutuneita kursseihinsa. Hakijoiden kouluttajalla on pitkä omakohtainen kokemus yrittäjänä toimimisesta.

Hankintayksikkö on lisäksi antanut hakijoiden tarjouksille erisuuruiset pisteet verrattuna toisessa hankinnassa suoritettuun tarjousvertailuun, jossa hankinnan kohde on ollut vastaavanlainen.

VASTINE

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Hankintayksikkö on suorittanut tarjousvertailun ja siihen liittyneen tarjousten pisteytyksen tarjouspyynnössä ilmoitettujen perusteiden mukaisesti.

Hankintayksiköllä on päätösvalta siitä, mitä palveluita se hankkii ja millä aikataululla. Koulutusten hankinta perustuu hankintayksikköä sitovaan ohjeistukseen, ennakoituihin koulutustarpeisiin ja käytettävissä oleviin resursseihin.

Pisteytys toimitusvarmuuden osalta on perustunut siihen, että hakijat ovat tarjouksissaan todenneet sijaisjärjestelyistä ainoastaan, että ”ei sairastella, tarvittaessa alan kollega”. Tarjoukseen kirjattu hyvin pieni henkilöresurssi ilman asianmukaista kuvausta sijaisjärjestelyistä on riski toimitusvarmuudelle, kun kyseessä on useamman viikon pituinen koulutus. Hankintayksikkö on voinut tarjousvertailussa ottaa huomioon ainoastaan kirjallisissa tarjouksissa esitetyt tiedot eikä se ole voinut arvioida hakijoiden tarjouksia niiden aikaisemman toiminnan perusteella.

Tarjouskilpailun voittaneessa tarjouksessa esitetty koulutussuunnitelma oli kokonaisuutena muita tarjouksia ansiokkaampi ja siinä oli huomioitu asianmukaisesti tarjouspyynnössä mainitut kohderyhmät ja koulutuksen tavoitteet. Tarjouksen ansioksi katsottiin myös verkko-opetuksen osuus.

Hankintayksikkö on pisteyttänyt asiakastyytyväisyyden opiskelijapalautejärjestelmästä (OPAL) saadun palautteen perusteella. Jos tarjoajalta ei ollut opal -palautetta käytettävissä, tarjoukselle on annettu kolme pistettä. Menettelyllä pyrittiin turvaamaan uusien tarjoajien tasavertainen mahdollisuus olla mukana tarjouskilpailussa.

Työelämälähtöisyyttä ja vaikuttavuutta on hakijoiden tarjouksissa kuvattu vain niukasti, kun taas voittaneen palveluntarjoajan tarjoukseen on liitetty kuvaus koulutuksen työelämäyhteyksien rakentamisesta, työssä oppimisen ohjaamisesta ja koulutukseen sisältyvästä osaamiskartoituksesta.

Hankintayksikön toinen tarjouskilpailu on koskenut erilaista koulutusta, joka on suunnattu työnhakijoille ja työssä oleville henkilöille, jotka suunnittelevat yrityksen aloittamista ja joilla on yritysidea. Näin ollen tarjouspyyntöjen kohderyhmät, tavoitteet ja toteutustapa poikkeavat toisistaan. Siten ei voida myöskään olettaa, että samansisältöinen tarjous saisi samanlaiset pisteet eri tarjouspyyntöön perustuneessa tarjousvertailussa, kun pisteytys riippuu myös muista tarjouskilpailussa annetuista tarjouksista.

LAUSUMA

Avartum Instituutti Oy ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

VASTASELITYS

Hakijat ovat antaneet vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 21 §:n 2 momentin mukaan liitteen B palveluhankintoihin, käyttöoikeussopimuksiin sekä 7 §:n 1 momentin 3 a kohdassa ja 2 momentissa tarkoitettuihin kehitysyhteistyösopimuksiin perustuviin ulkoasiainhallinnon hankintoihin samoin kuin 16 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin EU-kynnysarvon alittaviin liitteen A palveluhankintoihin, tavarahankintoihin ja rakennusurakoihin sovelletaan, mitä I, III ja IV osassa säädetään. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on kysymys työvoimapoliittisen koulutuksen järjestämisestä, joka on hankintalain liitteessä B tarkoitettu toissijainen palveluhankinta, johon sovelletaan hankintalain 21 §:n 2 momentissa mainittuja hankintalain säännöksiä.

Hankintamenettely

Hankinnan tarpeellisuuden määrittely

Hakijat ovat esittäneet, että hankintayksikkö on kilpailuttanut työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestämisen tarpeettomasti, koska hankintayksikkö oli jo vuonna 2007 tehnyt päätökset kolmen vuosittaisen yrittäjäkoulutuksen sarjan järjestämisestä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalaissa on määritelty ne menettelytavat, joita hankintayksikön on noudatettava hankkiessaan tavaroita, palveluita tai suorittaessaan rakennusurakan julkisena hankintana. Sen sijaan sen arvioiminen, onko hankintayksiköllä tarvetta julkisen hankinnan suorittamiseen, on hankintayksikön vapaassa harkintavallassa. Näin ollen Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinokeskus ei ole toiminut hankintasäännösten vastaisesti päättäessään hankkia työvoimapoliittista aikuiskoulutusta julkisena hankintana.

Hankintapäätös ja tarjousten vertailu

Hakijat ovat esittäneet, että hankintayksikkö on pisteyttänyt hakijoiden tarjoukset virheellisesti vertailuperusteiden toimitusvarmuus, koulutussuunnitelma, asiakastyytyväisyys ja työelämälähtöisyys osalta.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Säännöksen mukaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksikön tulee kohdella tarjoajia tarjousten vertailussa syrjimättömästi ja tasapuolisesti.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Hankintalain 73 §:n esitöiden (HE 50/2006 vp s. 117) mukaan päätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten valintaperusteet ja niiden soveltamistapa. Esitöiden (s. 106) mukaan tarjouksia on verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava perusteiden soveltaminen tarjoukseen. Esitöiden mukaan tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta, ja tarjousvertailusta on ilmettävä, mihin annetut piste-erot perustuvat. Oikeuskäytännön mukaan hankintapäätöksestä on ilmettävä, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin suoritettu vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut. Tarjousten vertailussa hankintayksikön on kohdeltava tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön 8.5.2009 päivätyssä hankintapäätöksessä todetaan sen perusteluina seuraavaa. ”Tehdyssä arvioinnissa Avartum Instituutti Oy:n tarjous täytti parhaiten tarjouspyynnössä mainitut kokonaistaloudellisuuden arviointikriteerit”. Hankintapäätökseen on liitetty taulukko ”Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tarjousten vertailu”, jossa on ilmoitettu tarjousten hinnat ja tarjouksille laatuvertailussa annetut pisteet. Tämän lisäksi taulukossa on esitetty lyhyesti otsikon ”Johtopäätökset” alla tarjousten vertailussa huomioon otettuja seikkoja.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen edellä mainitussa liitteessä on sinänsä yleisellä tasolla selvitetty tarjousten vertailussa huomioon otettuja seikkoja. Päätöksessä ei ole kuitenkaan erityisesti koulutussuunnitelman, työelämälähtöisyyden ja asiakastyytyväisyyden osalta selvitetty niitä konkreettisia tarjouksista ilmenneitä eroavaisuuksia, joihin tarjousten vertailu on perustunut. Hankintapäätöksestä ei siten ole ilmennyt, miten tarjouksia on kunkin arviointiperusteen osalta vertailtu suhteessa toisiinsa ja mihin tarjousten sisällöllisiin eroavaisuuksiin suoritettu pisteytys ja hankintapäätös ovat perustuneet. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, ettei hankintapäätöstä ole perusteltu hankintalain 73 §:ssä edellytetyin tavoin. Hankintayksikkö on siten menetellyt tältä osin hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintayksikkö on kuitenkin markkinaoikeudessa esittänyt selvitystä niistä seikoista, joihin suoritettu pisteytys ja hankintapäätös ovat perustuneet. Edellä todetusta hankintapäätöksen perustelujen puutteellisuudesta huolimatta markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämän selvityksen ja saatujen tarjousten perusteella asiassa on selvitetty miten hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun kunkin vertailuperusteen osalta ja mihin tarjouksista ilmenneisiin eroavaisuuksiin annetut pisteet ovat perustuneet siten, että asiassa voidaan arvioida onko tarjousten vertailussa menetelty julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaisesti.

Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinokeskuksen 23.5.2008 päivätyssä tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarjousten vertailuperusteeksi kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet koulutussuunnitelma painoarvolla 0,25, työelämälähtöisyys ja vaikuttavuus painoarvolla 0,25, toimitusvarmuus painoarvolla 0,15, asiakastyytyväisyys painoarvolla 0,15 ja koulutuksen hinta painoarvolla 0,20. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet on yksilöity tarkemmin tarjouspyynnön liitteenä olleessa asiakirjassa ”Tarjousten kokonaistaloudellisuuden arviointi ja arviointiperusteet”.

Toimitusvarmuuden osalta on tarjousten vertailussa huomioon otettaviksi tekijöiksi yksilöity koulutustiloihin, opettajien koulutukseen ja pätevyyteen, koneisiin ja laitteisiin, laatujärjestelmään ja lupiin liittyviä seikkoja. Toimitusvarmuuden osalta todetaan hankintapäätökseen liitetyssä tarjousten vertailutaulukossa seuraavaa: ”Vertailussa on huomioitu tilat, laitteet ja välineet, opettajaresurssi (lukumäärä, pätevyys, kokemus työvoimakoulutuksesta) kuvaus sijaisjärjestelyistä sekä laatujärjestelmän käyttö. Yrityskonsultointi Martti K:n tarjouksesta puuttuu kuvaus sijaisjärjestelyistä ja opettajaresurssi on vain yksi henkilö. Nämä tekijät heikentävät toimitusvarmuutta muihin tarjouksiin verraten.”

Hakijoiden tarjouksissa on sijaisjärjestelyiden osalta todettu seuraavaa: ”Ei sairastella. Tarvittaessa alan kolleega”. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on nimetty kaksi pääopettajaa ja kaksi asiantuntijakouluttajaa. Sijaisjärjestelyiden osalta tarjouksessa on todettu seuraavaa: ”Pääopettajan lisäksi käytetään tarpeen mukaan oheisia tiimimme jäseniä, jotka toimivat myös sijaisina sairaus ym. tapauksissa.”

Markkinaoikeus toteaa, että hakijoiden tarjoukset ovat saaneet toimitusvarmuudesta kolme pistettä ja voittanut tarjoaja näljä pistettä. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on toimitusvarmuutta arvioidessaan kiinnittänyt huomiota tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettuihin seikkoihin. Koska hakijat ovat nimenneet kouluttajaksi vain yhden henkilön ja voittanut tarjoaja neljä henkilöä, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hakijoita syrjivästi arvioidessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen hakijoiden tarjouksia paremmaksi toimitusvarmuuden osalta.

Koulutussuunnitelman osalta tarjouspyynnön liitteenä ollessa asiakirjassa ”Tarjousten kokonaistaloudellisuuden arviointi ja arviointiperusteet” on ilmoitettu, että koulutuksen toteuttamissuunnitelmaa arvioitaessa otetaan huomioon muun ohella opetussuunnitelma ja käytettävät opetusmenetelmät, kuten esimerkiksi etäopetuksen luonne, määrä, tavoitteet ja valvonta sekä verkko-oppimisen osuus.

Koulutussuunnitelman osalta hankintapäätökseen liitetyssä tarjousten vertailutaulukossa todetaan seuraavaa: ”Tarjouskilpailuun osallistuneiden kouluttajien opetussuunnitelmat ovat pääosin pyydetyn mukaiset. Avartum Oy:n tarjouksessa opetusmenetelmät on huomioitu erityisen monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti vastaten parhaiten tarjouspyyntöä.” Hankintayksikkö on lisäksi markkinaoikeudessa esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksen ansioksi katsottiin myös verkko-opetuksen osuus. Voittanut tarjoaja on saanut tarjousten vertailussa koulutussuunnitelmasta neljä pistettä ja muut tarjoajat kolme pistettä.

Markkinaoikeus toteaa, että sekä hakijat että voittanut tarjoaja ovat kuvanneet koulutussuunnitelmaansa tarjouksissaan. Markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjouksen kuvaus koulutussuunnitelmasta on jonkin verran hakijoiden kuvauksia yksityiskohtaisempi ja konkreettisempi sisältäen myös laajemman ja tarkemman kuvauksen verkko-oppimisesta. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hakijoita syrjivästi arvioidessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen hakijoiden tarjouksia paremmaksi koulutussuunnitelman osalta.

Asiakastyytyväisyyden osalta tarjouspyynnön liitteenä ollessa asiakirjassa ”Tarjousten kokonaistaloudellisuuden arviointi ja arviointiperusteet” on ilmoitettu, että asiakastyytyväisyyttä arvioidaan kahdesta näkökulmasta; loppuasiakkaan eli opiskelijan ja yhteishankinnoissa myös työnantajan näkökulmasta sekä hankkija-asiakkaan näkökulmasta. Loppuasiakkaan eli työvoimakoulutukseen osallistuneen henkilön tai työnantajan tyytyväisyyden arvioinnissa on otettu huomioon opiskelijapalautejärjestelmästä saadut palautteet. Hakijoiden tarjoukset ovat saaneet asiakastyytyväisyydestä neljä pistettä ja voittaneen tarjoajan tarjous viisi pistettä.

Asiakastyytyväisyyden osalta hankintapäätökseen liitetyssä tarjousten vertailutaulukossa todetaan, että asiakastyytyväisyyttä arvioitaessa on käytetty OPAL -palautetta. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt tarjousten vertailun perustuneen hankinnan kohdetta vastanneiden valmentavien koulutusten OPAL -pisteisiin Pohjois-Karjalan TE -keskuksen toimialueelta ajalta 1.1.–29.5.2009. Voittaneen tarjoajan osalta on pisteytyksessä otettu huomioon myös tarjoajan tytäryhtiön saamat pisteet, koska kyseinen yhtiö on käyttänyt osin samaa opetushenkilökuntaa.

Hakija on perustellut tarjousvertailun virheellisyyttä asiakastyytyväisyyden osalta sillä, että hakijan OPAL -pisteet ovat olleet erinomaisia. Ottaen huomioon hankintayksikön asiakastyytyväisyyden vertailun perusteista esittämä markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa hankintayksikön menetelleen hakijaa kohtaan syrjivästi ja epätasapuolisesti suorittaessaan tarjousten vertailun asiakastyytyväisyyden osalta.

Työelämälähtöisyyden osalta tarjouspyynnön liitteenä ollessa asiakirjassa ”Tarjousten kokonaistaloudellisuuden arviointi ja arviointiperusteet” on ilmoitettu, että työelämälähtöisyyden arvioinnissa otetaan muun ohella huomioon työssäoppimissuunnitelman toteutussuunnitelma, työssäoppimisjakson toteutussuunnitelma, työelämäyhteydet, työhönsijoittumissuunnitelma, työllistymistä edistävä tiedottamissuunnitelma sekä selvitys aiempien koulutusten työllistävästä vaikutuksesta.

Työelämälähtöisyys osalta hankintapäätökseen liitetyssä tarjousten vertailutaulukossa todetaan seuraavaa. ”Tarjouskilpailuun osallistuneet tarjoukset /suunnitelmat sisältävät työelämäkytköksen kuvauksen. Avartum Oy:n tarjouksessa kuvaus työelämälähtöisyydestä on erityisen ansiokas”. Hakijoiden tarjoukset ovat saaneet työelämälähtöisyydestä kolme pistettä voittaneen tarjoajan tarjous neljä pistettä.

Markkinaoikeus katsoo, että hakijat ovat tarjouksissaan esittäneet selvitystä työharjoittelun kestosta ja harjoitteluviikkojen aikana oppilaille annettavasta ohjauksesta. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ilmoitettu vastaavat tiedot kuin hakijoiden tarjouksessa. Tämän lisäksi tarjouksen kolmisivuisessa liitteessä D ”Työelämäyhteyksien rakentaminen ja työssä oppimisen ohjaus 2008” on yksityiskohtaisesti selvitetty työelämäkytkennän toteuttaminen viitteen eri vaiheeseen jaettuna. Markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa on hakijoiden tarjouksiin verrattuna esitetty yksityiskohtaisempi ja konkreettisempi kuvaus työelämälähtöisyyteen vaikuttavista seikoista. Näin ollen hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen hakijoita syrjivästi tai epätasapuolisesti katsoessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen tältä osin hakijoiden tarjouksia paremmaksi.

Markkinaoikeus toteaa vielä, ettei hankintayksikön voida katsoa menetelleen hakijaa syrjivästi ja epätasapuolisesti sillä perusteella, että se on jossakin toisessa hankintamenettelyssä pisteyttänyt hakijoiden tarjoukset nyt kyseessä olevasta hankintamenettelystä poikkeavalla tavalla.

Johtopäätös hankintamenettelystä

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt edellä mainitussa hankinnassaan hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti perustellessaan hankintapäätöksensä puutteellisesti. Hankintayksikön virheellinen menettely ei kuitenkaan ole johtanut hankintamenettelyn virheelliseen lopputulokseen. Näin ollen asiassa ei tule harkittavaksi hankintalain 76 §:n mukaisen seuraamuksen määrääminen. Hakijoiden hakemus tulee siten hylätä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä hakijoiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus tulee hylätä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Martti Kuntun ja Yrityskonsultointi Martti K Oy:n hakemuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Ville Parkkari.