Market Court quashes Energy Market Authority decision for procedural error in calculating surplus revenue.

ASIA

Valitus Energiamarkkinaviraston päätöksestä 14.11.2008 (Dnro 64/424/2007) Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n sähköverkkotoiminnan kohtuullisesta ja toteutuneesta tuotosta ensimmäisen valvontajakson 1.1.2005-31.12.2007 aikana

PÄÄTÖS, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Energiamarkkinavirasto (jäljempänä myös virasto) on 14.11.2008 antamallaan päätöksellä vahvistanut Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n sähköverkkotoiminnan ensimmäisen valvontajakson 1.1.2005-31.12.2007 toteutuneeksi tuotoksi 5.830.000 euroa ja kohtuulliseksi tuotoksi 5.100.000 euroa. Energiamarkkinavirasto on vahvistanut ensimmäisen valvontajakson kertyneen tuoton ylijäämän olevan 620.000 euroa.

Energiamarkkinavirasto on valituksenalaisessa päätöksessään todennut, että valvontapäätöksessä vahvistetaan verkonhaltijan osalta erikseen ensimmäisen valvontajakson aikana kertynyt tuotto ja se, kuinka suurella euromäärällä valvontajakson aikana kertynyt tuotto ylittää tai alittaa kohtuullisena pidettävän tuottotason. Verkonhaltijan on otettava toisella valvontajaksolla (1.1.2008-31.12.2011) huomioon ensimmäisen valvontajakson valvontapäätös määrittäessään siirtopalvelusta perittävien maksujen suuruutta. Ensimmäisellä valvontajaksolla kertynyt tuoton alijäämä on verkonhaltijan käytössä vastaavalla euromäärällä ainoastaan toisen valvontajakson aikana. Ensimmäisellä valvontajaksolla kertynyt tuoton ylijäämä puolestaan pienentää automaattisesti vastaavalla euromäärällä toisella valvontajaksolla kohtuullisena pidettävää tuottotasoa.

Päätöksen mukaan virasto on laskenut valvontajakson eri vuosina 2005, 2006 ja 2007 kertyneet tuotot yhteen ja vähentänyt summasta vastaavina vuosina kohtuullisena pidettävien tuottojen summan. Kohtuullisena pidettävä tuottotaso on määritetty valvontajaksoa koskevassa vahvistuspäätöksessä (Dnro 829/425/2004) vahvistettuja periaatteita ja menetelmiä noudattaen.

Energiamarkkinavirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti.

Asianosainen harjoittaa sähkömarkkinalain mukaista luvanvaraista sähköverkkotoimintaa ja on siten sähkömarkkinalain 3 §:n 8 kohdassa määritelty verkonhaltija.

Sähkömarkkinalain 38 c §:n 1 momentin mukaan Energiamarkkinaviraston tulee 38 a §:ssä tarkoitetun valvontajakson päätyttyä antamallaan päätöksellä velvoittaa verkonhaltija alentamaan pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen menetelmien perusteella määritettyjä siirtopalvelumaksujaan kuluvan valvontajakson aikana sillä määrällä, jolla verkkotoiminnan tuotto on päättyneen valvontajakson kuluessa ylittänyt kohtuullisen tuoton määrän, taikka oikeuttaa verkonhaltija korottamaan siirtopalvelumaksujaan kuluvan valvontajakson aikana sillä määrällä, jolla verkkotoiminnan tuotto on päättyneen valvontajakson kuluessa alittanut kohtuullisen tuoton määrän.

Valvontajakson päätyttyä Energiamarkkinaviraston tulee antaa päätös, jossa arvioidaan onko hinnoittelu ollut valvontajakson aikana kokonaisuudessaan säännösten ja sähkömarkkinalain 38 a §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittaman vahvistuspäätöksen mukaista. Valvontajakson päätyttyä verkonhaltijan tulee Energiamarkkinaviraston päätöksen perusteella palauttaa mahdollinen ylituotto siirtopalvelujen hintoja alentamalla asiakkaille.

Eduskunnan talousvaliokunta on sähkömarkkinalakiesitystä koskevassa mietinnössään (TaVM 56/1994) todennut, että useamman vuoden valvontajaksolla pyritään tasaamaan eri syistä mahdollisesti johtuvia vuosittaisia vaihteluita. Valvontajakson päätyttyä viraston tulee velvoittaa verkonhaltija alentamaan seuraavalla jaksolla siirtopalvelumaksujaan määrällä, jolla verkkotoiminnan tuotto on päättyneen valvontajakson kuluessa ylittänyt kohtuullisen tuoton. Verkonhaltijalla on mahdollisuus korottaa maksujaan, jos kohtuullinen tuotto on alittunut.

Asianosainen on vaatinut valvontapäätöksessä käytettäväksi asianosaisen ilmoittamia korjattuja sähköverkkotoiminnan eriytettyjä tilinpäätöksiä vuosilta 2005-2007.

Asianosainen on laatinut korjatut uudet eriytetyt tilinpäätökset vuosilta 2005-2007. Yhtiön hallitus on käsitellyt ja allekirjoittanut vuoden 2007 uuden eriytetyn tilinpäätöksen. Vuosien 2005 ja 2006 uusien eriytettyjen tilinpäätösten osalta osuuskunnan hallitus on käsitellyt ja allekirjoittanut ne. Kyseisten vuosien uudet eriytetyt tilinpäätökset on myös tilintarkastettu. Asianosaisen Energiamarkkinavirastolle toimittamien selvitysten perusteella uusia vuosien 2005-2007 tilinpäätöksiä, joiden osana ovat kyseiset uudet eriytetyt tilinpäätökset, ei ole kuitenkaan käsitelty ja vahvistettu yhtiö- ja osuuskuntakokouksessa.

Edellä olevan perusteella Energiamarkkinavirasto on päätöksessään katsonut, että asianosaisen ilmoittamia uusia vuosien 2005-2007 eriytettyjä tilinpäätöksiä ei ole vahvistettu kirjanpitolainsäädännön mukaisesti ja siten aiemmat vahvistetut eriytetyt tilinpäätökset ovat edelleen voimassa. Aiemmat vahvistetut eriytetyt tilinpäätökset vuosilta 2005–2007 eivät myöskään sisällä ilmeisiä sähkömarkkinalain ja muiden eriyttämistä koskevien säännösten vastaisia menettelyjä. Tämän perusteella Energiamarkkinavirasto on hylännyt asianomaisen vaatimukset eriytettyjen tilinpäätösten osalta ja käyttää valvontapäätökseen liittyvien laskelmien pohjana asianosaisen vahvistettuja vuosien 200-2007 eriytettyjä tilinpäätöksiä.

Asianosaisen Energiamarkkinavirastolle toimittamien selvitysten perusteella uutta vuoden 2007 tilinpäätöstä, jonka osana on uusi eriytetty tilinpäätös, ei ole käsitelty ja vahvistettu yhtiökokouksessa. Aiempi vahvistettu eriytetty tilinpäätös vuodelta 2007 ei myöskään sisällä ilmeisiä sähkömarkkinalain ja muiden eriyttämistä koskevien säännösten vastaisia menettelyjä.

Energiamarkkinavirasto on päätöksessään katsonut, että asianosaisen ilmoittamaa uutta vuoden 2007 eriytettyä tilinpäätöstä ei ole vahvistettu kirjanpitolainsäädännön mukaisesti ja siten aiempi vahvistettu eriytetty tilinpäätös on edelleen voimassa. Energiamarkkinavirasto on hylännyt asianomaisen vaatimuksen korjatun eriytetyn tilinpäätöksen käyttämisen osalta ja käyttää valvontapäätökseen liittyvien laskelmien pohjana asianosaisen vahvistettua vuoden 2007 eriytettyä tilinpäätöstä.

Päätöstä on ollut noudatettava muutoksenhausta huolimatta.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

VALITUS

Vaatimukset

Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy (jäljempänä myös OSSV) on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Energiamarkkinaviraston päätöksen (Dnro 64/424/2007) siltä osin, kuin valvontakaudelta 2005-2007 OSSV:n toteutuneeksi tuotoksi on vahvistettu yli 5.100.000 euroa ja yhtiölle on päätöksessä vahvistettu kertyneen sähkömarkkinalain 38 c §:ssä tarkoitettua tuoton ylijäämää.

OSSV on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus vahvistaa, ettei OSSV:lle ole kertynyt lainkaan sähkömarkkinalain 38 c §:ssä tarkoitettua tuoton ylijäämää valvontakaudella 2005-2007.

OSSV on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus palauttaa asian Energiamarkkinaviraston käsiteltäväksi.

Perusteet

Yleistä

Energiamarkkinaviraston päätöksessä olisi tullut ottaa huomioon OSSV:n toimittamat uudet eriytetyt tilinpäätökset vuosilta 2005–2007, vaikka niitä ei ollut vahvistettu asianomaisissa osuuskunnan kokouksissa tai yhtiökokouksissa. Tämän seurauksena päätöksessä kuvattu OSSV:n toteutunut tuotto on muodostunut 713.390 euroa todellista suuremmaksi.

Lisäksi valituksenalaisessa päätöksessä on hinnoittelun arvioinnissa laskettu OSSV:n vuosilta 2005-2007 perimät liittymismaksut kokonaisuudessaan mukaan sähköverkkotoiminnan tuottoihin. Mainitun ratkaisun seurauksena päätöksessä kuvattu OSSV:n toteutunut tuotto on muodostunut noin 2.780.000 euroa todellista suuremmaksi.

Eriyttämislaskelmien hyväksymättä jättäminen

Energiamarkkinavirasto on päätöksessään virheellisesti rinnastanut viranomaiselle toimitettavan eriytetyn tilinpäätöksen muuttamisen sekä kirjanpitolainsäädännön mukaisen yhtiön koko tilinpäätöksen muuttamisen keskenään. Kumpikin voisi viraston mielestä olla mahdollista vain siinä tilanteessa, ettei tilinpäätös anna oikeita ja riittäviä tietoja niiden kohteena olevien toimintojen tuloksesta sekä taloudellisesta asemasta.

Sähkömarkkinalain mukaisia eriyttämislaskelmia ei tarvitse hyväksyä yhtiökokouksessa tai osuuskunnan kokouksessa. Energiamarkkinavirasto on virheellisesti hylännyt OSSV:n vaatimuksen uusien eriytettyjen tilinpäätösten käyttämisestä verkkotoiminnan tuloslaskelmien perustana, ja käyttänyt vanhoja ja korjaamattomia vuoden 2005 ja 2006 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön (jäljempänä myös KOSS) osuuskunnan kokouksissa ja vuoden 2007 OSSV:n yhtiökokouksessa vahvistettuja eriytettyjä tilinpäätöksiä.

OSSV:n eriyttämislaskelmien hyväksymismenettelyyn ei sovelleta kirjanpitolainsäädäntöä. Sähkömarkkinalain 29 §:n mukaiset eriyttämislaskelmat kuuluvat selkeästi osakeyhtiölain säännösten perusteella hallituksen ja toimitusjohtajan yleistoimivallan piiriin.

Kirjanpitolainsäädäntökään ei estäisi Energiamarkkinavirastoa ottamasta huomioon OSSV:n hyvissä ajoin ennen valituksenalaista päätöstä virastolle toimittamia eriyttämislaskelmia. Eriyttämisessä on kyse vain siitä, että virallisen tuloslaskelman ja taseen eri riveillä olevat luvut on jaettu sähkömarkkinalain vaatimuksesta verkkotoiminnan ja muun toiminnan kesken. Eriytetty tuloslaskelma ja tase ovat kirjanpitolain ja myös sähkömarkkinalain 7 luvun mukaan yrityksen tilinpäätöksestä erillinen osa, joka liitetään tilinpäätökseen. Kirjanpitoteknisesti kysymys on liitetiedoista.

KOSS:n ja OSSV:n varsinaiset tilinpäätökset vuosilta 2005-2007 antavat siten kirjanpitolain tarkoittamat oikeat ja riittävät tiedot riippumatta siitä, onko niihin liitetty vanhat vai uudet Energiamarkkinavirastolle sähkön siirron kohtuullisuusarviointia varten toimitettavat eriytetyt tilinpäätökset. Siksi uusien eriytettyjen tilinpäätösten pätevyys ei kirjanpitolain mukaan vaadi kokouskäsittelyä.

OSSV on saanut vuosina 2005 ja 2006 jatkuvasti Energiamarkkinavirastolta OSSV:n toimittamien eriytettyjen tuloslaskelmien ja taseiden tulkintaan perustuvaa tietoa ja laskelmia siitä, että se perii asiakkailtaan vähemmän kuin sähkömarkkinalaki sallisi. Tästä johtuen OSSV:llä ei ole ollut tarvetta eriyttää kaikkia mahdollisia sähköverkkotoiminnan tuottoja ja kuluja muusta toiminnastaan vaan eriyttäminen on tehty liiketoimintaeriyttämisenä vuodesta 1996 voimassa olleen tavan mukaisesti, jolloin sähköverkkotoiminnan tuloista ja kuluista ei ole eriytetty kaikkia liiketoiminta-alueeseen kuuluvia, mutta sähköverkkotoimintaan kuulumattomia tuottoja ja kuluja.

Viraston menettely on lisäksi ollut vuonna 2007 OSSV:n sähköverkon suunnitteluun perustuvien menojen vähennyskelpoisiksi katsomisen osalta vuosista 2005 ja 2006 poikkeavaa, sähköverkkoyritysten tasapuolisen kohtelun vastaista ja yhtiön kannalta noin 400.000 euron verran haitallisesti vaikuttavaa.

Valituksenalainen päätös on hallintolain 6 §:n, hallinto-oikeudellisen luottamuksensuojan periaatteen sekä viranomaiselle asetetun selvitys- ja kuulemisvelvollisuuden vastainen, kun Energiamarkkinavirasto ei ollut ilmoittanut OSSV:lle kokousmenettelyvaatimuksestaan ja varannut OSSV:lle riittävästi aikaa kokousmenettelyyn.

Liittymismaksujen käsittelytapa kohtuullisen tuoton laskelmassa

Energiamarkkinavirasto on OSSV:n sähkön siirtohinnoittelun arvioinnissa virheellisesti lisännyt OSSV:n taseeseen kirjattujen liittymismaksujen vuotuisen nettomuutoksen hinnoittelun kohtuullisuuslaskelmissa kyseisen vuoden verkkotoiminnan tuloksi.

OSSV katsoo sähkönsiirtoasiakkaiden liittymismaksuissa olevan kyse vieraasta pääomasta, koska OSSV palauttaa sähkön siirtomaksut asiakkaille asiakkuuden loppuessa. Palautuskelpoisia liittymismaksuja tulee siten käsitellä vieraana pääomana, jotta kohtuuttomuus vältetään.

Energiamarkkinaviraston päätös johtaa siihen, että taantuvilla alueilla toimiva sähköverkkoyritys voisi korottaa sähkönsiirron hintojaan samassa määrin kuin se joutuu nettona palauttamaan liittymismaksuja. Näin yritys voisi itse asiassa maksattaa liittymismaksuvelkansa niillä taantuvien seutujen asiakkailla, jotka vielä käyttävät liittymäänsä.

Kun liittymismaksujen nettolisäys on sähköverkkotoiminnan muihin tuloihin nähden merkittävä, tilanne on sähköverkkoyrityksen kannalta kohtuuton. Lainsäätäjän tarkoituksena ei ole voinut olla luoda tilannetta, jossa rakennemuutosalueiden asiakkaita ja verkkoyhtiöitä rankaistaan arviointimallilla, joka johtaa sähkön siirron hinnoittelussa epävakaaseen tilanteeseen. Energiamarkkinaviraston malli ei anna OSSV:lle mahdollisuuksia vuosittaisten eroavaisuuksien pitkäjänteiseen huomioimiseen.

Energiamarkkinaviraston soveltama laskentamalli tekee OSSV:lle käytännössä mahdottomaksi tulla markkinoille uusiutuvia energialähteitä käyttävillä sähköntuotantomuodoilla. Uusiutuvat energialähteet, kuten tuulivoima, vaativat tuottoon nähden erittäin suuret liittymäinvestoinnit, joista perittävät suuret liittymismaksut laskettaisiin Energiamarkkinaviraston mukaan heti OSSV:n tuloksi. Tällöin OSSV joutuisi ylituoton välttääkseen joko rahoittamaan tuulivoimaloiden liittymärakentamisen itse tai laskemaan asiakkailtaan perittävää hintaa olennaisesti, mikä ei ole nykyisessä markkinatilanteessa realistista.

LAUSUNTO

Vaatimukset

Energiamarkkinavirasto on vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana. Energiamarkkinavirasto on lisäksi vaatinut, että Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy velvoitetaan korvaamaan viraston suullisesta käsittelystä aiheutuneet arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.950 eurolla korkoineen.

Perusteet

Yleistä

Energiamarkkinavirasto on tehnyt valvontapäätöksensä Energiamarkkinavirastosta annetusta laista ja sähkömarkkinalaista ilmenevän toimivaltansa puitteissa. Se on noudattanut päätöksiä tehdessään sähkömarkkinalain säännöksiä sekä ottanut huomioon myös säännöksiä koskevista lainvalmisteluasiakirjoista ilmenevät perustelut, säännösten taustalla olevan Euroopan yhteisöjen sähkön sisämarkkinadirektiivin 2003/54/EY säännökset ja tavoitteet sekä kohtuullisen tuoton valvontaa koskevan oikeuskäytännön. Virasto on niin ikään noudattanut hallintolakia ja suhteuttanut harkintavallan käyttönsä yleisiin hallinto-oikeudellisiin periaatteisiin. Valituksenalainen päätös ei siten ole perustunut virheelliseen lain soveltamiseen.

Energiamarkkinavirasto on vuonna 2004 antamassaan OSSV:tä koskevassa valvontajakson 1.1.2005-31.12.2007 vahvistuspäätöksessä vahvistanut yhtiön verkkotoiminnan tuottoa koskevat menetelmät. Markkinaoikeus on sittemmin 21.12.2006 antamallaan päätöksellä muuttanut eräiltä osin verkkotoiminnan tuottoa koskevia menetelmiä. Energiamarkkinavirasto on 21.11.2007 muuttanut OSSV:n vahvistuspäätöstä vastaamaan markkinaoikeuden päätöksessä muutettuja tuottoja koskevia menetelmiä. Energiamarkkinavirasto on valituksen kohteena olevaa valvontapäätöstä valmistellessaan noudattanut kyseisiä menetelmiä.

Kaikki viranomaisen toimet eivät ole sen luonteisia, että ne saisivat aikaan asianosaiselle luottamuksensuojan. Energiamarkkinaviraston vuosittain tekemät kohtuullisen tuoton laskelmat eivät ole hallintopäätöksiä, joista verkonhaltijalla olisi muutoksenhakuoikeus ja joka sisältäisi verkonhaltijaa koskevia velvoitteita. Kyseessä eivät ole sen luonteiset asiakirjat, joiden perusteella OSSV saisi luottamuksensuojaa. Vuosittaiset kohtuullisen tuoton laskelmat voivat tarkentua valvontajakson aikana, jos virasto huomaa laskelmiin sisältyneen virheellisyyksiä.

Verkonhaltijoiden tulee itse tietää, millä edellytyksillä tilinpäätöksessä havaittuja virheitä voi korjata ja miten korjattu tilinpäätös tulee hyväksyttää.

Eriyttämislaskelmien hyväksymättä jättäminen

Energiamarkkinavirasto ei ole toiminut luottamuksensuojan periaatteen vastaisesti siltäkään osin, kun virasto ei ole enää hyväksynyt vuoden 2007 sähköverkon suunnitteluun perustuvia menoja vähennyskelpoisiksi menoiksi. OSSV on muuttanut eriyttämiskäytäntöä verrattuna KOSS:n soveltamaan eriyttämiskäytäntöön vuosina 2005 ja 2006, koska OSSV ei ole vuonna 2007 laatinut enää kirjanpidollisesti eriytettyä tilinpäätöstä, vaan oikeudellisesti eriytetyn sähköverkkotoiminnan tilinpäätöksen. Tämän vuoksi vuodesta 2007 vuokraverkossa toimivan oikeudellisesti eriytetyn OSSV:n kustannukset on käsitelty kohtuullisen tuoton laskelmassa vuoden 2007 osalta eri tavalla kuin aiemmin.

Energiamarkkinavirasto ei ole velvollinen käyttämään uutta jälkikäteen eriytettyä tilinpäätöksen kohtuullisen tuoton laskelman pohjana verkonhaltijan vaatimuksesta silloin, kun alkuperäinen ja vahvistettu eriytetty tilinpäätös on sähkömarkkinalain mukainen. Eriyttämiskäytännön valinta tehdään vähintään yhdeksi tilikaudeksi kerrallaan noudattaen eriyttämisestä annettuja säännöksiä. Mikäli verkonhaltija haluaa muuttaa eriyttämiskäytäntöään, se tehdään seuraavasta tilikaudesta alkaen. Virasto ei ole velvollinen oikaisemaan tilinpäätöksen mukaisia tuloslaskelman kustannuksia verkonhaltijoiden vaatimuksesta jälkikäteen, jotta verkonhaltija voisi saada taloudellisesti parhaan lopputuloksen.

Mitä yhdenmukaisempia eriyttämiskäytännöt ovat, sitä tasavertaisemmassa asemassa verkonhaltijat ovat hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnan osalta toisiinsa nähden. Mikäli OSSV:n vaatimus hyväksytään, yhtiö ei ole enää samassa asemassa kuin ne verkonhaltijat, jotka ovat noudattaneet sähkömarkkinalain mukaisia eriyttämissäännöksiä ja eriyttäneet etukäteen sovituilla käytännöillä verkkotoiminnan ja muut liiketoiminnot.

Liittymismaksujen käsittelytapa kohtuullisen tuoton laskelmissa

Energiamarkkinavirasto on käyttänyt valituksenalaisessa päätöksessä liittymismaksujen käsittelytapana vahvistuspäätöksessään 29.12.2004 vahvistamaansa menetelmää, jonka markkinaoikeus on 21.12.2006 antamassaan ensimmäistä valvontajaksoa koskevassa päätöksessään hyväksynyt.

Energiamarkkinavirasto on käsitellyt OSSV:n verkkotoiminnan tuoton kohtuullisuutta koskevissa laskelmissa vuoden 2004 loppuun mennessä taseeseen kirjattujen siirto- ja palautuskelpoisten kertymää korottomana velkana. Vuodesta 2005 lähtien taseeseen kirjatut siirto- ja palautuskelpoisten liittymismaksujen lisäykset eivät ole kasvattaneet hinnoittelun kohtuullisuuslaskelmissa korotonta vierasta pääomaa. Sen sijaan vuoden 2005 alusta lähtien virasto on lisännyt taseeseen kirjattujen siirto- ja palautuskelpoisten liittymismaksujen vuotuisen nettomuutoksen hinnoittelun kohtuullisuuslaskelmissa kyseisen vuoden verkkotoiminnan tuloksi. Menettelyn perusteella verkonhaltijat ovat tasavertaisessa asemassa riippumatta siitä, kirjaavatko he liittymismaksut taseeseen siirto- ja palautuskelpoisiksi liittymismaksuiksi vai tuloslaskelman tuloksi.

OSSV:n vaatimus käsitellä valvontapäätöksessä yhtiölle vuosina 2005-2007 kertyneitä palautuskelpoisia liittymismaksuja vieraana pääomana tarkoittaisi poikkeamista vahvistuspäätöksessä vahvistetusta menetelmästä, jonka myös markkinaoikeus on hyväksynyt 21.12.2006 antamallaan päätöksellä.

VASTASELITYS

OSSV on lausunut vastaselityksenään muun ohella seuraavaa.

KOSS:n ja OSSV:n soveltama menettely hyväksyä muutetut eriyttämislaskelmat hallituksessa ja tilintarkastajilla on täysin riittävä menettely hyväksyä eriyttämislaskelmien virallistamiseksi ja pätevöittämiseksi eikä siten tarvita yhtiökokousta tai osuuskunnan kokousta, jotka eivät olisi olleet kirjanpitolautakunnan käytännön mukaan sallittujakaan.

Osakeyhtiölaki, kirjanpitolaki tai sähkömarkkinalaki ei aseta sähkömarkkinalain 29 §:n mukaisten eriyttämislaskelmien muuttamiselle esteitä tai vaadi kokousmenettelyä eriyttämislaskelmien muuttamiselle. Näin ollen Energiamarkkinavirasto ei olisi voinut jättää OSSV:n toimittamia uusia eriyttämistilinpäätöksiä huomiotta.

Eriyttämislaskelmia koskeva käytäntö oli vuosina 2005-2007 sähköalan yrityksille täysin uutta eikä Energiamarkkinavirastolla ollut vakiintunutta linjaa siitä, miten eriyttämislaskelmia tulee tai voi muuttaa ja millaisia muotoseikkoja tällöin olisi otettava huomioon. OSSV on saanut syyskuussa 2008 Energiamarkkinavirastolta sähköpostitse tiedusteluunsa vastauksen, jonka mukaan uudelleen laadittujen eriytettyjen tilinpäätösten osalta hallituksen ja tilintarkastajien hyväksyminen on muutosten julkaisemisen ohella riittävä menettely.

OSSV on toimittanut Energiamarkkinaviraston ohjeistuksen mukaisesti korjatut eriyttämislaskelmat vuosilta 2005–2007 hyvissä ajoin ennen päätöksen antamista. Virasto ei ole kuitenkaan vastoin aikaisemmin antamaansa ohjeistusta (sähköpostikirjeenvaihto VPS - YV ja JK 3.9.2008 ja 11.9.2008 sekä niihin liittyvät puhelinkeskustelut) ottanut tutkittavaksi ja hyväksynyt korjattuja eriyttämislaskelmia, koska niitä ei ollut vahvistettu asianomaisissa osuuskunnan kokouksissa tai yhtiökokouksissa. Tämän seurauksena päätöksessä kuvattu OSSV:n toteutunut tuotto on muodostunut 713.390 euroa todellista suuremmaksi.

Keskeistä Energiamarkkinaviraston kohtuullisen tuoton laskelmissa on vuokrajärjestelyn purkaminen. Vuokrajärjestelyn purkamisen jälkeen verkkotoimintaa tarkastellaan ikään kuin verkkotoiminta olisi yhdessä yhtiössä. Hinnoittelun kohtuullisuusarvioinnin tulee olla tasapuolista omistus- ja yhtiömuodosta riippumatta. Näin ollen verkkoa vuokraavan yhtiön (OSSV) vuoden 2007 hinnoittelun kohtuullisuusarvioinnin malli ei ole saanut poiketa vuosien 2005 ja 2006 laskentatavasta, jolloin koko verkkotoiminta oli emoyhteisössä (KOSS).

Energiamarkkinaviraston omaksuma korjattujen eriyttämislaskelmien hyväksymättä jättäminen loukkaa sähköverkonhaltijoiden yhdenvertaisuutta tilanteessa, jossa OSSV on vuokrannut KOSS:lta sähköverkon käyttöoikeuden.

OSSV ei ole muuttanut eriyttämiskäytäntöään vuodelle 2007 verrattuna KOSS:n vuosina 2005 ja 2006 soveltamaan eriyttämiskäytäntöön. Eriytetty tilinpäätös ja varsinainen tilinpäätös ovat olleet KOSS:n ja OSSV:n osalta koko valvontajakson 2005-2007 ajan eri asioita. Menettelyn erilaisuus valvontajakson eri vuosina johtaa ensisijaisesti sallitun tuoton pienenemiseen ja lisäksi tuhoaa malliin sisältyvän jatkuvuusperiaatteen.

LISÄKIRJELMÄT

Energiamarkkinavirasto on lausumissaan 25.5.2009 ja 4.9.2009 muun ohella esittänyt, että Energiamarkkinaviraston 21.11.2007 antaman vahvistuspäätöksen sisältämät tuottoa koskevat menetelmät ovat lainvoimaisia, eikä siinä päätöksessä ratkaistuja asioita voida muuttaa valituksenalaisen valvontapäätöksen muutoksenhaussa.

Vuokraverkossa toimiva verkonhaltija kuten OSSV harjoittaa sähkömarkkinalain mukaista sähköverkkotoimintaa omalla vastuualueellaan. OSSV:n verkkoluvan perusteella hallinnoiman omalla vastuualueellaan olevan verkon rakentaminen, suunnittelu, ylläpito ym. kuuluvat siten sähköverkkotoimintaan, koska nämä toimenpiteet ovat tarpeen sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja varten. Tästä johtuen verkon kehittämis- ja ylläpitotoimien eriyttäminen sähköverkkotoiminnasta muuhun liiketoimintaan kuuluvaksi on sähkömarkkinalain vastaista.

OSSV:n vuokraverkkomallin purkaminen on käsitelty sähköverkkotoiminnan tuoton kohtuullisuutta koskevissa laskelmissa yhtiötä koskevan lainvoimaisen vahvistuspäätöksen mukaisesti. Vahvistuspäätöksessä ei ole edellytetty vuokraverkkoon tehtyjen suunnittelukustannusten ja –tuottojen eriyttämistä sähköverkkotoiminnasta muuhun liiketoimintaan.

Vuoden 2007 suunnitteluun liittyvät tuotot sekä kustannukset ovat mukana vuoden 2007 kohtuullisen tuoton laskelmassa. Suunnitteluun liittyvät tuotot ovat mukana liikevaihdossa ja niitä vastaavat kustannukset ovat mukana tuloslaskelman kuluissa. Suunnitteluun liittyvät kustannukset ovat osa valvontamallin tehostamistavoitteen kontrolloitavia kustannuksia ja niitä käsitellään, kuten vahvistuspäätöksen menetelmissä on määritelty ja samalla tavoin kaikille verkonhaltijoille.

OSSV on tehnyt tietoisen valinnan jättäessään vähäisen muun liiketoiminnan sähköverkkotoimintaan kuuluvaksi. Muu liiketoiminta on kirjanpidossa eriytetty, mutta tilinpäätöstä tehtäessä muu liiketoiminta on yhdistetty sähköverkkotoimintaan. Eriyttämistä koskevien vähämerkityksellisyydestä annettujen säännösten mukaan sähköverkkotoimintaan voidaan sisällyttää pienimuotoista muuta liiketoimintaa, joten mikäli asetettuja raja-arvoja ei ylitetä, verkonhaltijalla ei ole säädöksiin perustuvaa velvoitetta eriyttää niitä sähköverkkotoiminnasta.

Virallisen tilinpäätöksen liitetiedon asemassa olevan eriytetyn tilinpäätöksen muuttamisen osalta on voimassa sama menettely kuin yrityksen vahvistetun tilinpäätöksen muuttamisessa.

Liittymismaksut on käsitelty sähköverkkotoiminnan tuoton kohtuullisuutta koskevissa laskelmissa yhtiötä koskevan ensimmäisen valvontajakson lainvoimaisen vahvistuspäätöksen mukaisesti. Toisen valvontajakson eli vuosia 2008-2011 koskevassa vahvistuspäätöksessä liittymismaksut käsitellään samalla tavalla kuin ensimmäisellä valvontajaksolla, ja vahvistuspäätös on tältä osin lainvoimainen.

Energiamarkkinaviraston vuosittain tekemät kohtuullisen tuoton laskelmat eivät ole valituskelpoisia hallintopäätöksiä, jotka sisältäisivät verkonhaltijoita koskevia velvoitteita. Virasto ei ole antanut asiassa virheellisiä neuvoja OSSV:lle eikä viranomaisen neuvonta voi koskaan olla sellaista, että se kattaisi kaikki mahdolliset asiat. Hallintopäätösten lopputulosta ei myöskään voi eikä saa asian vireilläoloaikana ennakolta arvioida.

Kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä antaman asetuksen (79/2005) 2 §:n mukaan sähköverkkotoimintaan kuuluu myös sellainen sähköverkon rakentaminen, joka on tarpeen verkonhaltijan omassa verkossa tapahtuvaa sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja varten. Energiamarkkinavirasto on katsonut mainittua lainkohtaa tulkittavan siten, että omalla verkolla tarkoitetaan verkonhaltijan hallinnassa olevaa ja sen omalla vastuualueella sijaitsevaa verkkoa tai muuta verkkoluvassa määritettyä verkkoa, joka on verkonhaltijan hallinnassa. Verkonhaltijan vastuualue on rajattu sähköverkkoluvassa. Lainkohdan mukaan verkonhaltijan on kirjattava verkkotoimintaan hallinnassaan olevaan verkkoon ja omalla vastuualueellaan tehty verkon rakentaminen.

Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy on 2.9.2009 lausumassaan esittänyt, ettei Energiamarkkinavirasto ole valituksenalaisessa päätöksessään ottanut lainkaan tutkittavaksi OSSV:n korjattuja eriyttämislaskelmia. Virasto on tehnyt ratkaisunsa korjattujen eriyttämislaskelmien tutkimatta jättämisestä muodollisella perusteella vaatiessaan niiden hyväksymistä yhtiökokouksessa tai osuuskunnan kokouksessa.

Energiamarkkinaviraston menettelyn erilaisuus valvontajakson eri vuosina on johtanut OSSV:n osalta sallitun tuoton kohtuuttomaan pienenemiseen ja on lisäksi malliin sisältyvän jatkuvuusperiaatteen vastainen.

Luottamuksensuoja ei ole rajoittunut viraston väittämällä tavalla vain "lopullisiin päätöksiin". Luottamuksensuoja kohdistuu viranomaisen velvollisuuteen noudattaa omaksuttua tulkintalinjaa ja korostaa vastuuta annetuista tiedoista. Virheellisiä neuvoja viranomaiselta saaneen ei pidä joutua kärsimään viranomaisen virheen seurauksista.

Liittymismaksujen arviointitavan haitallisia vaikutuksia voimakkaan rakennemuutoksen alueilla ei ole otettu huomioon markkinaoikeuden vuonna 2006 antamissa päätöksissä tai Energiamarkkinaviraston vuosien 2005–2007 sähkön siirron hinnoittelua koskeneissa vahvistuspäätöksissä. Vahvistuspäätösten periaatteet ovat lisäksi olleet luonteeltaan hyvin yleisiä ja suuntaa-antavia, joten niistä ei käytännössä olisi voinut valittaa ilman tarkempaa tietoa periaatteiden käytännön soveltamisen lopputuloksesta.

Energiamarkkinaviraston vahvistuspäätöstä ei voida soveltaa siten, että lopputulos olisi ristiriidassa sähkömarkkinalain tavoitteiden kanssa. Lain tavoitteena ja tarkoituksena on muun muassa turvata verkonhaltijalle kohtuullinen tuotto ja mahdollisuus sähköverkon pitkäjänteiseen kehittämiseen.

SUULLINEN KÄSITTELY

Markkinaoikeus on 25.8.2009 toimittanut asianosaisten käsitysten ja ratkaisemiseen vaikuttavien kirjallisten selvitysten selvittämiseksi valmistelevan suullisen käsittelyn.

Markkinaoikeus on 28.10.2009 toimittanut valittajan vaatimuksesta suullisen käsittelyn asian selvittämiseksi sekä henkilötodistelun vastaanottamiseksi. Suullisessa käsittelyssä on kuultu valittajayhtiön toimitusjohtaja YV:tä sekä todistajina KHT-tilintarkastaja PP:tä, Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön johtaja JK:ta, Energiamarkkinaviraston ryhmäpäällikköä AP:tä ja KHT-tilintarkastaja RJH:ta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asian tausta

Sähköverkkopalvelujen hinnoittelun ja verkkotoiminnan tuoton kohtuullisuutta koskevassa valvonnassa on Suomessa siirrytty sähkömarkkinalakiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta nojalla tehdyillä muutoksilla (1172/2004) tapauskohtaisesta, jälkikäteisestä valvonnasta kattavaan, kaikkiin verkonhaltijoihin yhtenäisesti kohdistuvaan ja suuressa määrin etukäteisenä pidettävään valvontaan. Edellä mainittu sääntely on tullut voimaan joulukuussa 2004, jolloin Energiamarkkinavirasto on antanut kullekin sähköverkonhaltijalle ensimmäistä valvontajaksoa 1.1.2005–31.12.2007 koskevan vahvistuspäätöksensä.

Direktiivin 2003/54/EY 23 artiklan 2 kohdan mukaan sääntelyviranomaisten on vahvistettava tai hyväksyttävä ennen niiden voimaantuloa ainakin ne menetelmät, joita käytetään seuraavien seikkojen laskennassa tai niitä koskevien ehtojen ja edellytysten vahvistamisessa: a) liittäminen ja pääsy kansallisiin verkkoihin, siirto- ja jakelutariffit mukaan luettuina. Näiden tariffien tai menetelmien on mahdollistettava tarvittavien investointien toteuttaminen verkkoihin niin, että kyseisillä investoinneilla voidaan varmistaa verkkojen toimivuus.

Direktiivin 2003/54/EY 15 perustelukappaleessa todetaan lisäksi, että sääntelyviranomaisilla olisi oltava valtuudet määrittää tai hyväksyä tariffit tai ainakin siirto- ja jakelutariffien laskentamenetelmät. Nämä tariffit olisi julkaistava ennen niiden voimaantuloa, jotta vältetään epävarmuus ja kalliit ja aikaavievät riidat.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on 29.10.2009 antamassaan tuomiossa asiassa C-274/08 (komissio v. Ruotsi, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa, tuomion kohdat 28-38) tuonut esiin edellä esitetyn direktiivin 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan säännöksen sisältävän myös aineellisen säännön eli sen, että näiden tariffien tai menetelmien on mahdollistettava tarvittavien investointien toteuttaminen verkkoihin niin, että kyseisillä investoinneilla voidaan varmistaa verkkojen toimivuus. Tällaisia investointeja voidaan odottaa talouden toimijoilta vain, jos nämä tariffit tai menetelmät ovat riittävän tarkkoja ja mahdollistavat tyydyttävän ennustettavuuden. Tuomion mukaan direktiivin 23 artiklan 2 kohdan a alakohdasta ei ole syytä tehdä tulkintaa, joka poikkeaisi tämän säännöksen sanamuodosta. Mainitussa säännöksessä vaaditaan näin ollen edellä mainituilta tariffeilta riittävän suurta ennustettavuutta.

Energiamarkkinaviraston tulee sähkömarkkinalain 38 a §:n 1 momentin mukaan päätöksellään vahvistaa verkonhaltijan ja järjestelmävastuuseen määrätyn kantaverkonhaltijan noudatettavaksi erilaisia palvelujen ehtoja ja palvelujen hinnoittelua koskevia menetelmiä ennen niiden käyttöönottamista. Sen on säännöksen 1 kohdan mukaan vahvistettava menetelmät verkonhaltijoiden verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalveluista perittävien maksujen määrittämiseksi valvontajakson aikana.

Hinnoittelussa noudatettavien menetelmien vahvistamista koskevassa päätöksessä voidaan sähkömarkkinalain 38 a §:n 2 momentin mukaan määrätä

1) verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvostusperiaatteista

2) verkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle hyväksyttävän tuoton määrittämistavasta

3) verkkotoiminnan tuloksen määrittämistavasta sekä sen edellyttämästä tuloslaskelman ja taseen oikaisusta

4) verkkotoiminnan tehostamiseen kannustavasta tavoitteesta ja sen määrittämistavasta sekä menetelmästä, jolla tehostamistavoitetta sovelletaan hinnoittelussa

5) hinnoittelurakenteen määrittämistavasta, jos määrittämistapa on tarpeen verkkoon pääsyn toteuttamiseksi tai Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen täytäntöön panemiseksi taikka jos määrittämistapa liittyy järjestelmävastuun piiriin kuuluvien palvelujen hinnoitteluun.

Energiamarkkinaviraston tulee sähkömarkkinalain 38 c §:n mukaan valvontajakson päätyttyä antamallaan päätöksellä velvoittaa verkonhaltija alentamaan 38 a §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen menetelmien perusteella määritettyjä siirtopalvelumaksujaan kuluvan valvontajakson aikana sillä määrällä, jolla verkkotoiminnan tuotto on päättyneen valvontajakson kuluessa ylittänyt kohtuullisen tuoton määrän, taikka oikeuttaa verkonhaltija korottamaan siirtopalvelumaksujaan kuluvan valvontajakson aikana sillä määrällä, jolla verkkotoiminnan tuotto on päättyneen valvontajakson kuluessa alittanut kohtuullisen tuoton määrän.

Viraston vahvistuspäätöksissä määritellyillä menetelmillä laskettua tuottoa verrataan siten valvontajakson jälkeen verkkotoiminnan määrätyin, operatiivisten kustannusten tehostamistavoitteenkin sisältävin menetelmin oikaistuun ja sähköntoimituksissa tapahtuneiden keskeytysten aiheuttaman haitan huomioon ottavaan toteutuneeseen tuottoon. Sallitun ja oikaistun toteutuneen tuoton erotus osoittaa joko valvontajakson ylijäämää, joka verkonhaltijan on palautettava sähkön käyttäjille seuraavalla valvontajaksolla siirtopalvelumaksujaan alentamalla, tai alijäämää, joka oikeuttaa verkonhaltijan seuraavalla valvontajaksolla maksujensa korotuksiin.

Energiamarkkinavirasto on 14.11.2008 antamillaan niin sanotuilla valvontapäätöksillä vahvistanut sähköverkonhaltijoiden verkkotoiminnan toteutuneen ja kohtuullisen tuoton vuosina 2005-2007. Päätökset perustuvat Energiamarkkinaviraston 29.12.2004 antamissa vahvistuspäätöksissä vahvistettuihin menetelmiin, joita markkinaoikeus käsittelemiensä verkonhaltijoiden tekemien valitusten perusteella osin muutti 21.12.2006 antamillaan päätöksillä.

Sähkön siirtohinnoittelun kohtuullisuusvalvonta perustuu näin ollen sekä Energiamarkkinaviraston edellä mainittuihin valvontajakson alkamista edeltäviin vahvistuspäätöksiin että viraston valvontajakson päätyttyä tekemään valittajaa koskevaan valvontapäätökseen, jonka sisällöstä tässä asiassa on kysymys.

Sähkömarkkinalain mukainen eriyttäminen

Sähkömarkkinalain 28 §:n mukaan sähkömarkkinoilla toimivan yrityksen on eriytettävä sähköverkkotoiminta muista sähköliiketoiminnoista sekä sähköliiketoiminnot muista yrityksen harjoittamista liiketoiminnoista.

Verkonhaltijan on eriytettävä toisistaan seuraavat sähköverkkotoiminnan osatoiminnot:

1) kantaverkkotoiminta ja jakeluverkkotoiminta; sekä

2) jakeluverkkotoiminnat, joita harjoitetaan toisistaan maantieteellisesti erillään sijaitsevissa vastuualueen osissa, jos osissa sovelletaan 15 §:n 3 momentissa tarkoitettuja omia siirtopalvelujen hintoja.

Sähköliiketoimintoja ei kuitenkaan tarvitse eriyttää toisistaan ja muista liiketoiminnoista, jos liiketoiminta on määrältään tai suhteessa yrityksen harjoittamiin muihin liiketoimintoihin verrattuna vähäistä. Ministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, milloin liiketoiminta on merkitykseltään vähäistä.

Sähkömarkkinalain 29 §:ssä todetaan eriyttämisellä tarkoitettavan tässä laissa sitä, että eriytettäville sähköliiketoiminnoille on tilikausittain laadittava tuloslaskelma ja tase. Tuloslaskelma ja tase, joiden tulee olla yrityksen kirjanpidosta johdettavissa, on laadittava soveltuvin osin kirjanpitolain säännösten mukaisesti. Mainitun lain 31 §:n mukaan sähköliiketoimintaa harjoittavan yhteisön sekä kunnan tai valtion laitoksen tilintarkastajien tulee tarkastaa eriytettyjen toimintojen tuloslaskelmat, taseet ja niiden lisätiedot osana yhteisön, kunnan tai laitoksen lakisääteistä tilintarkastusta.

Edelleen sähkömarkkinalain 32 §:n mukaan sähköliiketoimintojen eriytetyt tilinpäätökset tulee julkaista. Tilinpäätökset tulee liittää sähköliiketoimintaa harjoittavan yrityksen tai konsernin taikka kunnan, kuntayhtymän tai valtion laitoksen viralliseen tilinpäätökseen sekä julkaistavaan vuosikertomukseen taikka vuosikertomusta vastaavaan sidosryhmien saataville toimitettuun muuhun julkiseen asiakirjaan. Lain 34 §:ssä on säädetty oikeus antaa ministeriön asetuksella tarkempia säännöksiä eriyttämisen toteuttamisesta.

Kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä antama asetus

Asetuksen 3 §:n mukaan eriytettäessä sähköliiketoimintoja muista liiketoiminnoista katsotaan merkitykseltään vähäisiksi sellaiset sähköliiketoiminnat, joiden yhteinen liikevaihto on alle 10 prosenttia yhteisön tai laitoksen liikevaihdosta ja suuruudeltaan alle 500 000 euroa vuodessa. Merkitykseltään vähäiseksi ei kuitenkaan katsota verkonhaltijan harjoittamaa sähköverkkotoimintaa tai sähköverkkotoiminnan osatoimintoa. Eriytettäessä muita liiketoimintoja sähköliiketoiminnoista katsotaan merkitykseltään vähäisiksi sellaiset muut liiketoiminnat, joiden yhteinen liikevaihto on alle 10 prosenttia yhteisön tai laitoksen liikevaihdosta ja suuruudeltaan alle 500 000 euroa vuodessa.

Energiamarkkinaviraston ensimmäistä valvontajaksoa koskeva ohjeistus

Markkinaoikeus toteaa, että Energiamarkkinaviraston 29.12.2004 antamissa ensimmäistä valvontajaksoa koskevissa verkonhaltijoiden vahvistuspäätöksissä on liitteenä 1 esitetty menetelmät sähkön jakeluverkkotoiminnan tuoton määrittämiseksi 1.1.2005 alkavalla ja 31.12.2007 päättyvällä valvontakaudella (jäljempänä myös suuntaviivat).

Energiamarkkinavirasto on 13.12.2007 antamillaan päätöksillä vahvistanut sähköverkonhaltijoiden noudatettaviksi menetelmät sähköverkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämiseksi 1.1.2008 alkavalla ja 31.12.2011 päättyvällä valvontajaksolla. Markkinaoikeus toteaa tätä valvontajaksoa koskevien päätösten liitteenä 1 olleissa suuntaviivoissa esitetyn (s.3 ja 42) vastaavan olennaiselta sisällöltään nyt kysymyksessä olevan ensimmäisen valvontajakson vahvistuspäätöksissä edellä esitetyksi todettua.

Energiamarkkinaviraston 26.4.2007 sähkö- ja maakaasuliiketoimintojen laskennallisesta eriyttämisestä antaman suosituksen liiketoimintojen sisältöä koskevassa luvussa esitetyn mukaan sähköverkkotoiminta sisältää muun ohella seuraavat toimenpiteet silloin, kun ne kohdistuvat verkonhaltijan omaan verkkoon:

- sähköverkon suunnittelu

- rakentaminen

- ylläpito ja käyttö

- sähkön mittaus, eli laskutuksen perustana oleva mittarointi ja mittareiden lukeminen sekä mittaustietojen rekisteröinti ja ilmoittaminen sähkömarkkinoiden osapuolille

- muut sellaiset sähkön siirtoon tarvittavat toimenpiteet, jotka ovat tarpeen sähkön siirtoa ja muita verkon palveluita varten.

Muiden yhtiöiden sähköverkkoihin kohdistuva verkon rakentaminen, suunnittelu, ylläpito ja käyttö ym. lasketaan kuuluvaksi yhtiön muuhun liiketoimintaan.

Edelleen suosituksen samassa luvussa on muiden liiketoimintojen osalta todettu, että urakointi tarkoittaa muuhun kuin yhtiön omaan verkkoon kohdistuvaa suunnittelu- rakennus ja ylläpitotoimintaa. Muuta liiketoimintaa ovat myös yrityksen ulkopuolelle (ml. konserniyhtiöihin) myytävät taloushallinto-, henkilöstöhallinto-, atk- yms. palvelut. Muiden liiketoimintojen eriytettyä tilinpäätöstä ei tarvitse lain mukaan julkaista virallisen tilinpäätöksen yhteydessä, mutta Energiamarkkinavirasto edellyttää suosituksessaan sähkömarkkinalain 42 §:n nojalla, että yhtiöt laativat sellaisen. Energiamarkkinaviraston tilinpäätöskysely on jaoteltu siten, että sen yhteydessä yritysten tulee ilmoittaa virastolle myös muiden liiketoimintojen eriytetty tuloslaskelma ja tase. Muut liiketoiminnot tulee joka tapauksessa eriyttää sähköliiketoiminnoista, mikäli ne eivät ole merkitykseltään vähäisiä.

Investointien ja kulujen välistä rajapintaa käsittelevässä suosituksen kolmannessa luvussa on henkilöstökustannusten osalta todettu, että investointihankkeeseen liittyvästä tarvikkeiden hankinnasta, asennuksesta, verkostosuunnittelusta ja maastosuunnittelusta aiheutuneet henkilöstökustannukset aktivoidaan taseeseen.

Suosituksen kahdeksannessa luvussa on vielä eriytettyjen tilinpäätösten julkaisemisen osalta todettu, että sähköliiketoimintojen eriytetyt tilinpäätökset tulee esittää virallisen tilinpäätöksen liitetietona sekä julkaistavassa vuosikertomuksessa. Yritysten viralliset tilinpäätökset tulee toimittaa Energiamarkkinavirastolle vuosittain toukokuun loppuun mennessä tai jos tilinpäätöstä ei tuolloin vielä ole vahvistettu, 14 päivän kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta.

Valittajayhtiön ensimmäisen valvontajakson tilinpäätösten eriyttäminen

Asiassa on valituksen johdosta keskeisesti kysymys yhtäältä valittajayhtiön emoyhteisönsä omistamaan sähköverkkoon tekemien investointien ja toisaalta asiakkailta saatujen liittymismaksujen käsittelystä kohtuullisen tuoton valvontamallissa. Lisäksi valituksenalaisen päätöksen perusteella asianosaisten kesken vallitsee erimielisyys siitä, kuinka verkonhaltijan on laadittava Energiamarkkinavirastolle toimitettava sähkömarkkinalain mukainen eriyttämislaskelma.

OSSV on esittänyt, ettei sähkömarkkinalain mukaisia eriyttämislaskelmia tarvitse hyväksyä yhtiökokouksessa tai osuuskunnan kokouksessa, ja että yhtiö on voinut syksyllä 2008 ennen valituksenalaisen päätöksen antamista esittää Energiamarkkinavirastolle aiemmin esitetystä poikkeavan eriyttämislaskelman.

Energiamarkkinavirasto on puolestaan esittänyt, ettei uutta jälkikäteen eriytettyä tilinpäätöstä tule käyttää kohtuullisen tuoton laskelman pohjana verkonhaltijan vaatimuksesta silloin, kun alkuperäinen ja vahvistettu eriytetty tilinpäätös on ollut sähkömarkkinalain mukainen.

OSSV:n toimitusjohtaja YV on markkinaoikeudessa kertonut, että yhtiö oli alkuvuonna 2008 käynyt keskusteluja Energiamarkkinaviraston edustajien kanssa liittymismaksujen nettolisäyksen yhtiölle tuottamista ongelmista kohtuullisen tuoton laskentamallissa. OSSV oli toimittanut viraston valvontatietojärjestelmään yhtiön tilikautta 2007 koskevat tilinpäätöstiedot ajallaan toukokuussa 2008. Vilhusen näkemyksen mukaan valittajayhtiö oli jo tuolloin toimittamassaan tilinpäätöksen liitteenä olleessa "Lisätiedot Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy tilinpäätös 2007" -otsikoidussa asiakirjassa pyytänyt Energiamarkkinavirastoa toimimaan valittajayhtiön operatiivisia kuluja kohtuullisen tuoton laskelmassa käsiteltäessä vastaavasti kuin investointimenoja oli voitu KOSS:n osalta aktivoida vuosien 2005 ja 2006 tilinpäätöksissä.

YV oli sittemmin elokuussa 2008 lähettänyt viraston edustajalle sähköpostiviestin, jossa hän oli pohtinut mahdollisuutta karsia kohtuullisen tuoton laskelmista pois tiettyjä palvelumyyntiin liittyviä eriä vuosilta 2005-2007. Valittajayhtiön hallituksen jäsen JK on kertonut Energiamarkkinaviraston valituksenalaisessa päätöksessään tekemän verkon suunnittelukustannusten ja operatiivisten kustannusten rinnastuksen olleen yhtiölle uusi linjaus, koska aiemmin verkon rakentamiseen liittyvät investointikustannukset oli kirjattu emoyhtiöön taseeseen. JK on lisäksi kertonut OSSV:lle aiheutuvan merkittäviä ongelmia liittymismaksujen nettolisäysten käsittelystä viraston valvontamallissa, erityisesti valittajayhtiön liiketoiminnan laajentuessa tuulivoiman lisääntyessä.

Asiassa kuulluista todistajista PP on kertonut näkemyksenään, että sähkömarkkinalaissa tarkoitetut eriytetyt tilinpäätökset on julkaistava ja liitettävä viralliseen tilinpäätökseen. PP:n mukaan on yleisesti katsottu, että eriytetyn tilinpäätöslaskelman on oltava esitettynä tilinpäätöksen liitetietona. Tilinpäätöksessä olevat virheet on korjattava olennaisuuden periaate huomioon ottaen.

Energiamarkkinavirasto on esittänyt asiassa PP:n 11.11.2008 päivätyn lausunnon, jossa todetaan, ettei lainsäädännössämme ole yksityiskohtaisesti määritelty sitä, milloin tilinpäätös tulisi laatia uudestaan. Mikäli kirjanpitovelvollisen hallitus tai toimitusjohtaja toteaa, että tilinpäätökseen sisältyvät eriytetyt laskelmat on laadittu niin, että ne eivät anna oikeaa ja riittävää kuvaa eriytettyjen toimintojen tuloksesta, tulee nämä laskelmat laatia uudelleen ja hyväksyttää uusi eriytetty tilinpäätös yhtiökokouksessa tai osuuskunnan kokouksessa.

RJH on kertonut käsityksenään, että valittajayhtiön 2005 ja 2006 tilinpäätöksiin oli jäänyt verkkotoiminnan rasitteeksi tiettyjä kuluja, joita ei ollut siirretty muuhun liiketoimintaan. Vuosien 2005-2007 tilinpäätökset eivät olleet sisältäneet olennaisia virheitä, joten valittajayhtiön oli ollut mahdollista esittää virastolle syksyllä 2008 uusia eriytettyjä tilinpäätöksiä ilman, että niitä olisi vahvistettu yhtiö- tai osuuskuntakokouksessa. Tilinpäätöksen sisältäessä olennaisen virheen on tehtävä uusi ja vahvistettu tilinpäätös.

RJH:n mukaan yhtiön urakoidessa toiselle yhtiölle sähköverkkoa kyseistä toimintaa käsitellään lähtökohtaisesti eriytettävänä muuna liiketoimintana. Investointihyödykkeisiin liittyvästä suunnittelusta aiheutuu muita kuin operatiivisia kustannuksia, jotka on siten eriytettävä. Verkon kunnossapitoon liittyvät toimet ovat juoksevia kuluja.

Markkinaoikeus toteaa valittajayhtiön esittäneen Hyvösen, Jaakko Reiniharjun ja Simo Salosen 31.3.2009 päivätyn lausunnon, jossa johtopäätöksinä muun ohella todetaan, että alkuperäisten tilinpäätösten verkkotoiminnan tuloslaskelmat ja taseet tilikausilta 2005-2007 on laadittu kirjanpitolain ja sähkömarkkinalain mukaisesti eikä vahvistettuihin tilinpäätöksiin ole sisältynyt virhettä. Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö on esittänyt verkkotoiminnan muutokset vuoden 2008 tilinpäätöksessään liitetietona vuosilta 2005 ja 2006 sekä Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy vuoden 2008 tilinpäätöksessään verkkotoiminnan vuoden 2007 vertailutiedossa.

OSSV on lausunnossaan 29.9.2008 Energiamarkkinavirastolle ilmoittanut muun ohella esittävänsä korjausehdotuksen koskien KOSS:n vuosien 2005 ja 2006 ja OSSV:n vuoden 2007 sähköverkkoliiketoimintaa.

Markkinaoikeus toteaa, että kirjanpitolain 3 luvun 2 §:n 1 momentissa säädetään, että tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta (oikea ja riittävä kuva). Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Kirjanpitolain 3 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan tilinpäätöksen liitetiedoilla tarkoitetaan taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman liitteenä olevia tietoja.

Kirjallisuudessa on esitetty, että taseen ja tuloslaskelman kaavat on määrätty kirjanpitoasetuksessa, niin myös rahoituslaskelman kulku. Kaavat perustuvat Euroopan yhteisöjen tilinpäätösdirektiiveihin (neljäs ja seitsemäs yhtiöoikeudellinen direktiivi) eikä niistä voi omaehtoisesti eikä kirjanpitolautakunnan poikkeusluvallakaan poiketa. Näin ollen kirjanpitovelvollinen ei voi lähtökohtaisesti valita, esittääkö yksittäisen tiedon taseessa, tuloslaskelmassa, rahoituslaskelmassa vai liitetietona. (Leppiniemi – Leppiniemi: Hyvä tilinpäätöskäytäntö, Helsinki 2009, s. 166).

Markkinaoikeus toteaa Energiamarkkinaviraston antaneen 26.4.2007 suosituksessaan verkonhaltijoille ohjeen, että eriytetyt tilinpäätökset tulee esittää virallisen vahvistetun tilinpäätöksen liitetietona.

Ottaen huomioon mainitut kirjanpitolain säännökset ja asiassa esitetty selvitys markkinaoikeus katsoo, että OSSV:n syyskuussa 2008 uudelleen laatimissa ja Energiamarkkinavirastolle toimittamissa tilinpäätöksissä ei ole korjattu aikaisemmin virastolle määräajassa toimitettujen vuosien 2005-2007 tilinpäätöksien sisältämiä olennaisia virheitä, vaan kysymys on katsottava olleen yhtiön pyrkimyksestä tiettyjen tilinpäätöserien uudelleen suoritetulla eriyttämisellä viraston kohtuullisen tuoton laskelman muuttamiseen mainituilta vuosilta.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo valituksenalaisessa päätöksessä lausutun kannan valittajayhtiön vuosien 2005–2006 osalta aiemmin sekä vuoden 2007 osalta keväällä 2008 virastolle toimittamien vahvistettujen tilinpäätösten eriyttämislaskelmien virheettömyydestä ja käyttämisestä siten valvontapäätökseen liittyvien laskelmien pohjana olevan perusteltu ja oikea.

Sähköverkkoon kohdistuvien investointikustannusten käsittely valvontapäätöksessä

OSSV on aloittanut toimintansa emoyhtiöstään oikeudellisesti eriytettynä sähköverkonhaltijana 1.1.2007 eli ensimmäisen valvontajakson viimeisenä vuonna. Valittajayhtiön esittämän mukaan sähköverkkoon kohdistuvien investointikustannusten käsittelyssä vuokraverkon haltijaa ei tule asettaa heikompaan asemaan kuin emoyhtiötä vuosina 2005 ja 2006. OSSV on vedonnut siihen, ettei yhtiön liiketoiminnassa ole tapahtunut tosiasiallisia muutoksia vuonna 2007 valvontajakson aiempiin vuosiin verrattuna.

Eduskunnan talousvaliokunta on todennut mietinnössään sähköverkkotoiminnan valvonnan osalta, että ehdotettujen uusien säännösten mukaan Energiamarkkinaviraston tulee vahvistaa etukäteen ne palvelujen ehdot ja palvelujen hinnoittelua koskevat menetelmät, joiden perusteella sähköverkkopalvelujen hinnoittelu muodostuu kohtuulliseksi. Verkkotoimintaa harjoittavat yritykset tietävät verkkopalvelumaksujen asettamisessa käytettävät reunaehdot etukäteen, mikä helpottaa liiketoiminnan, talousarvion ja tariffien suunnittelua. Annetuissa rajoissa yritykset päättävät itse omat tariffinsa ja yksittäiset verkkopalvelumaksunsa (TaVM 27/2004).

Valittajayhtiö on toimittanut toukokuussa 2008 Energiamarkkinavirastolle vuoden 2007 tilinpäätöksensä liitteenä tietoja tilinpäätöksensä henkilöstökuluista sekä laskelman operatiivisten kulujen rakenteesta. Yhtiö on mainituissa lisätiedoissa esittänyt henkilöstökulujensa sisältävän emoyhtiöltään laskutettuja sähköverkon suunnittelu-, mittarointi- ja rakennuttamiskustannuksia yhteensä 401.809,38 euroa, minkä määrän yhtiö on myös erillisessä laskelmassa esittänyt vähennettäväksi operatiivista kuluista laskutettuina investointikuluina. Valittajayhtiö ei ole edellä mainituissa liitetiedoissaan nimenomaisesti sanallisesti ilmoittanut mainittujen henkilöstökulujen eriyttämistahdosta.

Markkinaoikeus katsoo, että OSSV on toukokuussa 2008 Energiamarkkinavirastolle toimittamansa vuoden 2007 tilinpäätöksen liitetiedoissa ilmoittanut virastolle riittävän selvästi tahtonsa eriyttää edellä esitetyt emoyhtiön verkkoon toteutettuja investointeja koskevat henkilöstökuluerät.

Energiamarkkinaviraston on siten tullut valittajayhtiön tuolloisesta tilinpäätöksen liitetietojen henkilöstökuluja koskevasta ilmoituksesta ja sen lisäksi esitetystä operatiivisia kuluja koskevasta laskelmasta ymmärtää yhtiön eriyttämistarkoitus. Viraston ei sitä vastoin ole ollut otettava huomioon OSSV:n 26.10.2008 lausunnossaan esittämiä emoyhtiön sähköverkon suunnittelun palvelumyyntiin liittyviä henkilöstökuluja niiltä osin kuin mainittujen lokakuussa 2008 esitettyjen kulujen voidaan katsoa eroavan toukokuussa 2008 tilinpäätöksen liitetietoina esitetyistä eriytettävistä henkilöstökuluista.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainittu Energiamarkkinaviraston ensimmäistä valvontajaksoa koskevissa suuntaviivoissa esittämä kanta, että verkonhaltijan hallinnassaan olevaa verkkoa käsitellään samalla tavoin riippumatta siitä, onko kyseinen verkko verkonhaltijan omistama vai vuokraama tukee valittajayhtiön vaatimusta siitä, että hinnoittelun kohtuullisuusarvioinnin tulee olla tasapuolista omistus- ja yhtiömuodosta riippumatta. Sähkömarkkinalain esitöissä viitataan niin ikään tasapuolisuusperiaatteeseen omassa ja vuokraverkossa toimivien verkonhaltijoiden kohtuullisen tuoton laskentatavan osalta sekä toisaalta jatkuvuuden periaatteeseen saman valvontajakson aikana tapahtuvien verkkoliiketoiminnan omistusmuutosten osalta.

Markkinaoikeus katsoo esitetyn selvityksen perusteella, että Energiamarkkinaviraston ensimmäisen valvontajakson vahvistuspäätöksen liitteenä esitetyissä suuntaviivoissa ilmoittama seikka, että virasto purkaa vuokrausjärjestelyn hinnoittelun kohtuullisuuslaskelmissaan on ollut yksiselitteisesti muotoiltu kannanotto vuokraverkossa toimivan verkonhaltijan asemaan. Verkonhaltijan on täytynyt tämän perusteella jäädä siihen käsitykseen, että sen hallinnassa olevaa verkkoa käsitellään samalla tavoin riippumatta siitä, onko kyseinen verkko sen omistuksessa vai vuokraama. Virasto ei ole esitetyn selvityksen perusteella myöskään muuttanut mainittua vuokrausjärjestelyä koskevaa linjaustansa verkonhaltijoille kysymyksessä olevan valvontajakson kuluessa.

Ensimmäisellä valvontajaksolla verkonhaltijoilla ei ole vielä ollut aiempaa kokemusta Energiamarkkinaviraston vahvistamiensa valvontamenetelmien perusteella tekemän valvontapäätöksen sisällöstä eikä verkonhaltijoilla sinänsä ole voinut olla konkreettista tietoa uuden valvontamallin yksityiskohtaisesta soveltamisesta viraston valvontapäätöksessä.

Valittajayhtiöllä on katsottava kuitenkin olleen jo vuokraverkonhaltijana toimintansa aloittaessaan verrattain selkeä käsitys siitä, miten Energiamarkkinavirasto tulisi tulevassa valvontapäätöksessä käsittelemään sähköverkkoon kohdistuvia investointikuluja sen emoyhteisön eli Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön omistamassa verkossa, mikäli vuokraverkkoon perustuvaan verkkoliiketoiminnan harjoittamiseen ei olisi valvontajakson viimeisen vuoden alussa lainkaan siirrytty.

Harkittaessa vuokraverkossa kesken ensimmäisen valvontajakson toimintansa aloittavan verkonhaltijan perusteltua käsitystä tulevan valvontapäätöksen laskentamallin sisällöstä on otettava lisäksi huomioo yhteisöjen tuomioistuimen mainitussa 29.10.2009 antamassaan tuomiossa direktiivin 2003/54/EY 23 artiklan 2 kohdan osalta lausuma siitä, että kansallisen sääntelyviranomaisen menetelmiltä ja tariffeilta vaaditaan riittävän suurta ennustettavuutta.

Valittajayhtiön on näillä perusteilla katsottava voineen jo ensimmäisen valvontajaksojen vahvistuspäätöksen suuntaviivoissa esitettyjen tietojen perusteella luottaa asiassa vetoamaansa emoyhteisön verkkoon kohdistuneista investoinneista aiheutuneiden henkilöstökustannusten käsittelytapaan viraston kohtuullisen tuoton laskentamallissa kysymyksessä olevalla valvontajaksolla.

Näin ollen Energiamarkkinaviraston olisi tullut OSSV:n vuotta 2007 koskevassa kohtuullisen tuoton laskelmassa katsoa OSSV:n tilinpäätöksensä liitetietona toukokuussa 2008 ilmoittamansa emoyhtiöltä laskutetut sähköverkon suunnittelua, mittarointia ja rakennuttamista koskevat kulut verkonhaltijan operatiivisiin kustannuksiin kuulumattomaksi eräksi. Valitus on siten tältä osin hyväksyttävä.

Vuosia 2005 ja 2006 koskevan palvelumyynnin eriyttäminen valittajayhtiön syksyllä 2008 laatimien tilinpäätösten perustella

OSSV on esittänyt toimittaneensa Energiamarkkinavirastolta saamansa ohjeistuksen mukaisesti korjatut eriyttämislaskelmat vuosilta 2005-2007 riittävän hyvissä ajoin ennen valituksenalaisen päätöksen antamista. Valittajayhtiö on toisaalta itse esittänyt, ettei sen ja KOSS:n liiketoiminnassa ole kysymyksessä olevilta osin tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosina 2005-2007.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella KOSS:n vuosien 2005 ja 2006 tilikausien osalta vahvistetut aiemmat tilinpäätökset ovat antaneet kirjanpitolain 3 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Markkinaoikeus lisäksi katsoo, että syksyllä 2008 laadituissa uusissa tilinpäätöksissä ei ole korjattu aikaisemmin virastolle toimitettujen tilinpäätöksien sisältämiä olennaisia virheitä. Asiassa on kuitenkin vielä arvioitava valittajayhtiön oikeutta esittää mainituissa korjatuissa tilinpäätöksissään sähkömarkkinalainsäädännön nojalla vuosia 2005 ja 2006 koskevia uusia eriyttämislaskelmia.

Markkinaoikeus toteaa, että Energiamarkkinavirasto on syyskuussa 2008 vastatessaan sähköpostiviestillä valittajayhtiön tiedusteluun ottanut sinänsä kantaa siihen menettelytapaan, kuinka valittajayhtiön tulisi toimittaa mahdollisia uusia ja korjattuja valvontajaksoa 2005-2007 koskevia tilinpäätöksiä virastolle.

Valittajayhtiön toimitusjohtaja YV on markkinaoikeudessa kertonut tuoneensa 7.8.2008 sähköpostiviestissään Energiamarkkinavirastolle esiin yhtiön ensimmäistä valvontajaksoa koskevan uuden niin sanottua palvelumyyntiä koskevan eriyttämistarpeen.

Tämän valittajayhtiön tekemän aloitteen osalta markkinaoikeus toteaa, ettei Energiamarkkinaviraston voida katsoa antaneen valittajayhtiölle syyskuussa 2008 tapahtuneessa yhteydenpidossa tulevan valvontapäätöksensä asiasisältöä koskevaa tietoa.

Valittajayhtiö on laatinut 26.10.2008 yhdessä emoyhtiönsä KOSS:n kanssa lausunnon Energiamarkkinaviraston valvontapäätösluonnoksesta. Lausunnossa on esitetty korjausehdotus koskien KOSS:n sähköverkkoliiketoimintaa vuosina 2005 ja 2006 sekä mainittuja vuosia koskevat korjatut eriytetyt tilinpäätökset. Edellä mainittujen vuosien osalta lausunnossa on esitetty olennaisiksi muutoksiksi seuraavat seikat.

Sähkön verkkoliiketoiminnasta on eriytetty pois muuhun liiketoimintaan kuuluneita tuottoja ja kuluja saamisineen ja velkoineen. Nämä on aikaisemmin tulkittu virheellisesti sisältyväksi verkkoliiketoimintaan. Sähkön verkkoliiketoimintaan kuulumattomia eriä ovat mm. pylväsvuokrat, työmaakeskusten vuokrat ja tonttikeskusasentamiseen liittyvät työvaiheet.

Markkinaoikeus toteaa OSSV:n esittämän palvelumyyntiä koskevan lisäeriyttämisen vaikutuksen Energiamarkkinaviraston kohtuullisen tuoton laskelmassa olevan vuoden 2005 osalta määrältään 131.000 euroa ja vuoden 2006 osalta määrältään 146.000 euroa.

Eriytettäessä muita liiketoimintoja sähköliiketoiminnoista katsotaan kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä antaman asetuksen 3 §:n nojalla merkitykseltään vähäisiksi sellaiset muut liiketoiminnat, joiden yhteinen liikevaihto on alle 10 prosenttia yhteisön tai laitoksen liikevaihdosta ja suuruudeltaan alle 500.000 euroa vuodessa.

Valittajayhtiö on itse esittänyt, etteivät edellä mainitut syksyn 2008 yhtiön esittämän lisäeriyttämisen piiriin kuuluvat erät ole kuuluneet KOSS:n verkkoliiketoimintaan, vaan muuhun liiketoimintaan.

Markkinaoikeus katsoo sähkömarkkinalain 28 §:n 3 momentin ja edellä mainitun sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetun asetuksen nojalla olevan verkonhaltijan harkinnassa eriyttääkö se monopoliluonteiseen liiketoimintaan kuulumattomat erät.

Markkinaoikeus hyväksyy Energiamarkkinaviraston valituksenalaisessa päätöksessä esittämän johtopäätöksen siitä, ettei KOSS:n aiemmin vahvistetut eriytetyt tilinpäätökset vuosilta 2005 ja 2006 ole sisältäneet ilmeisiä sähkömarkkinalain ja muiden eriyttämistä koskevien säännösten vastaisia menettelyjä.

Näin ollen valittajayhtiön vasta syksyllä 2008 esittämille vuosien 2005 ja 2006 tilinpäätösten korjatuille eriyttämislaskelmille ei ole ollut myöskään sähkömarkkinalainsäädännöstä johtuvaa velvoittavaa perustetta, vaan kysymyksessä on katsottava olleen valittajayhtiön taannehtiva pyrkimys muokata valvontapäätöksen lopputuloksesta itselleen edullisempi.

Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole esitetty selvitystä, jonka perusteella Energiamarkkinaviraston olisi katsottava arvioineen valituksenalaisessa päätöksessään asiaa vuosien 2005 ja 2006 eriyttämislaskelmien osalta virheellisesti.

Liittymismaksujen käsittely kohtuullisen tuoton määrittämisessä

Asiassa on tältä osin kysymys taseeseen kirjattujen ja asiakkuuden päättyessä palautettavien siirto- ja palautuskelpoisten liittymismaksujen lisäämisestä vuotuisen nettomuutoksen hinnoittelun kohtuullisuuslaskelmissa kyseisen vuoden verkkotoiminnan tuloksi.

OSSV on esittänyt, että sen sähköverkossa liittymismaksujen nettolisäys on sähköverkkotoiminnan muihin tuloihin nähden merkittävä. OSSV on tällä perusteella katsonut, että sen liikevaihdosta muihin verkonhaltijoihin verrattuna suhteellisesti poikkeuksellisen suuren osuuden muodostavat liittymismaksut johtavat viraston soveltamassa kohtuullisen tuoton laskentamallissa yhtiön kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen, joka lisäksi aiheuttaa yhtiön sähköverkon kattamalla rakennemuutosalueella sähkön siirron hinnoittelussa epävakaan tilanteen. Energiamarkkinaviraston malli ei myöskään antaisi OSSV:lle mahdollisuuksia vuosittaisten liittymismaksujen määrissä olevien eroavaisuuksien pitkäjänteiseen huomioimiseen ja siten yhtiön liiketoiminnan kehittämiseen.

Energiamarkkinavirasto on puolestaan katsonut, että sen liittymismaksujen käsittelyssä toteuttaman menettelyn perusteella verkonhaltijat ovat tasavertaisessa asemassa riippumatta siitä, kirjataanko liittymismaksut niiden laadun perusteella taseeseen siirto- ja palautuskelpoisiksi liittymismaksuiksi vai tuloslaskelmaan tuloksi. Virasto on lisäksi vedonnut siihen, että tämä valittajayhtiön nyt markkinaoikeuden ratkaistavaksi saattama kysymys on jo ratkaistu markkinaoikeuden 21.12.2006 antamalla päätöksellä. Virasto on lisäksi esittänyt, että liittymismaksut on käsitelty toista valvontajaksoa 2008-2011 koskevissa lainvoimaisissa vahvistuspäätöksissä samoin kuin ensimmäisellä valvontajaksolla.

Todistaja AP on markkinaoikeudessa kertonut, ettei sähkömarkkinadirektiivi sinänsä ota kantaa siihen, miten liittymismaksuja tulisi käsitellä. KOSS ei ollut valittanut markkinaoikeuden vuonna 2006 tältä osin antamasta päätöksestä. Mikäli aiempaa vahvistuspäätöstä ei noudatettaisi valvontapäätöksen laatimisessa, kyse olisi ex post -valvontamallista, joka ei ilmeisesti täyttäisi direktiivin asettamia vaatimuksia.

Markkinaoikeus toteaa, että liittymismaksujen nettolisäyksen säilyessä OSSV:n kaltaisella verkkotoimintaansa laajentamaan pyrkivällä sähköverkkoyrityksellä pitkään korkealla tasolla, verkkoyhtiön asema voi käytännössä olla Energiamarkkinaviraston soveltamassa valvontamallissa ongelmallinen. Valittajan esittämin tavoin se mahdollisesti johtaisi verkkotoiminnan laajentuessa tilanteeseen, joka ei olisi verkonhaltijan kannalta pitkällä ajanjaksollakaan tarkasteltuna taloudellisesti kohtuullinen eikä myöskään sen asiakkaiden edun mukainen.

Sähkömarkkinalain 38 b §:ssä on sinänsä erikseen säännelty siitä, että sähkömarkkinaviranomainen voi muuttaa aiemmin tekemäänsä vahvistuspäätöstä.

Tässä asiassa on kuitenkin kysymys kohtuullisen tuoton määrittämisestä koskien päättynyttä ensimmäistä valvontajaksoa 2005-2007, minkä ajanjakson osalta asiaa on vahvistuspäätöksiin kohdistuneiden valitusten osalta markkinaoikeudessa jo aiemmin käsitelty.

Markkinaoikeus on päätynyt mainitussa vuoden 2006 päätöksessään hylkäämään valitukset kirjattuja palautuskelpoisten liittymismaksujen käsittelyä koskevilta osin.

Energiamarkkinaviraston ensimmäistä valvontajaksoa koskevaan vahvistuspäätökseen kohdistuneiden valitusten perusteella annetulla lainvoimaisella markkinaoikeuden ratkaisulla on siten jo hyväksytty kysymyksessä oleva verkonhaltijoiden taseeseen kirjattujen palautuskelpoisten liittymismaksujen käsittelyä koskeva periaate. Markkinaoikeus katsoo, ettei yksittäisen verkonhaltijan ensimmäisen valvontajakson valvontapäätöstä koskevassa muutoksenhaussa ole mahdollista poiketa edellä mainitun vahvistuspäätöstä koskevan lainvoimaisen ratkaisun sisällöstä.

Edellä lausutuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella Energiamarkkinaviraston olisi katsottava arvioineen asiaa kysymyksessä olevilta osin virheellisesti. Liittymismaksujen käsittelyä kohtuullisen tuoton laskelmassa koskeva valitusperuste on siten hylättävä.

Muutoksenhaun lopputulos

Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja vahvistaa, ettei yhtiölle ole kertynyt lainkaan sähkömarkkinalain 38 c §:ssä tarkoitettua tuoton ylijäämää valvontajaksolla 2005-2007.

Tässä päätöksessä valituksen on todettu menestyvän siltä osin kuin OSSV:n emoyhteisöltään Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähköltä vuonna 2007 laskuttamien sähköverkon suunnittelua, mittarointia ja rakennuttamista koskevien kulujen käsittely lisää ensimmäiseltä valvontajaksolta valittajayhtiölle kertynyttä tuoton ylijäämää. Koska edellä mainitut erät ovat esitetyn selvityksen mukaan yhteismäärältään pienemmät kuin valituksenalaisessa päätöksessä on vahvistettu valittajayhtiön tuoton ylijäämän olevan, valittajayhtiön ensisijainen vaatimus on hylättävä.

OSSV on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian Energiamarkkinaviraston käsiteltäväksi.

Markkinaoikeus katsoo, että tässä asiassa valittajayhtiön ensimmäisen valvontajakson kertyneen tuoton ylijäämän tarkka määrittäminen tapahtuu soveliaimmin Energiamarkkinavirastossa.

Koska Energiamarkkinavirasto on menetellyt edellä todetussa laajuudessa sähkömarkkinalain 38 c §:ssä säädetyn vastaisesti, valituksenalainen päätös on kumottava ja asia on palautettava Energiamarkkinavirastolle asianmukaisen valvontapäätöksen tekemistä varten.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asianosaisesta säädettyä voidaan säännöksen mukaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen.

Yksityistä asianosaista ei saa edellä mainitun säännöksen 3 momentin mukaan velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Valittajayhtiön ei voida katsoa esittäneen asiassa ilmeisen perusteetonta vaatimusta. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Energiamarkkinavirasto saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Energiamarkkinaviraston päätöksen 14.11.2008 (Dnro 64/424/2007) Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n sähköverkkotoiminnan kohtuullisesta ja toteutuneesta tuotosta ensimmäisen valvontajakson 1.1.2005-31.12.2007 aikana.

Asia palautetaan edellä mainituilla perusteilla Energiamarkkinavirastolle uudelleen käsiteltäväksi uuden ensimmäistä valvontajaksoa koskevan valvontapäätöksen antamiseksi Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:lle.

Markkinaoikeus hylkää Energiamarkkinaviraston vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan

hallinto-oikeuteen.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Jaakko Ritvala ja Nora Steiner-Forsberg sekä asiantuntijajäsen Erkki Lakervi.