Market Court voids procurement decision due to flawed evaluation criteria and mandates a new tender.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Teknillinen korkeakoulu on pyytänyt 25.6.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä (dnro 340/24/09) tarjouksia Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun hallinnoimien rakennerahasto- ja EU-hankkeiden tilintarkastuksesta. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus.

Teknillisen korkeakoulun hallinto-osasto on päätöksellään 20.8.2009 (dnro 340/24/09) valinnut tilintarkastuksen suorittajaksi Ritant Oy:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan 100.000 euroa.

Hankintayksikkö on ilmoittanut markkinaoikeudelle, ettei se pane hankintapäätöstä täytäntöön markkinaoikeuskäsittelyn aikana.

Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu ovat 1.1.2010 yhdistyneet Aalto-yliopistoksi.

HAKEMUS

Oy Audiator Ab on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Teknillisen korkeakoulun hallinto-osaston päätöksen 20.8.2009 (dnro 340/24/09) ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 50.000 euroa korkoineen. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla korkoineen.

Voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Tarjouspyynnön mukaan tarjoaja ei voi käyttää alihankkijoita. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan varahenkilöksi tilintarkastajan, joka ei ole ollut voittaneen tarjoajan palveluksessa.

Tarjouspyynnössä ei ole yksilöity, miten vertailuperusteita ”tarkastuksesta vastaavien henkilöiden ammattitaito”, ”EU-rahoituksen ja Tekesin myöntämän rahoituksen tuntemus ja niiden tarkastuskokemus” sekä ”yliopistotoiminnan tuntemus” arvioidaan. Tarjoajat eivät ole voineet siten tarjousta laatiessaan tietää, millä seikoilla on merkitystä edellä mainittuja vertailuperusteita arvioitaessa. Vertailuperusteet ovat antaneet hankintayksikölle rajoittamattoman vapauden tarjousten vertailussa. Hankintayksikkö ei ole tehnyt myöskään riittävää eroa tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa käytettävien perusteiden ja tarjousten vertailuperusteiden välillä. Tarjouspyynnössä tarjoajille asetetut ehdottomat vaatimukset ovat olleet samoja kuin vertailuperusteet.

Tarjousten laatuvertailu on ollut virheellinen. Hankintayksikkö on käyttänyt tarjousten laatuvertailussa ratkaisevana perusteena referenssejä. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan luettelomaista referenssilistaa, josta käyvät ilmi vain tarjoajan aikaisempien asiakkaiden nimet ja näiden lukumäärä, mutta ei muita täsmennyksiä näille asiakkaille suoritetuista toimituksista, ei voida käyttää tarjouksen valinnan perusteena. Tällaisen luettelon perusteella ei voida selvittää, mikä tarjouksista on hankintayksikölle taloudellisesti edullisin.

Myöskään tarjousten hintavertailu ei ole ollut tarjoajien kannalta tasapuolinen. Voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittama tuntihinta on ollut sama kuin hakijan tarjouksessaan ilmoittama auktorisoidun tarkastajan tuntihinta. Hintavertailussa käytetty voittaneen tarjoajan päivähinta on perustunut seitsemän tunnin päivittäiseen työmäärään, kun vastaavasti hintavertailussa käytetty hakijan päivähinta on saatu kertomalla tuntihinta 7,5 tunnilla. Hintoja ei ole vertailtu suhteellisesti. Hakijan olisi tullut saada yhtä paljon hintapisteitä kuin voittanut tarjoaja.

VASTINE

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla korkoineen.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Voittaneen tarjoajan tarjouksesta tai sen liitteistä ei ole käynyt ilmi, että voittaneen tarjoajan tarjouksessaan varsinaisen tilintarkastajan varahenkilöksi nimeämä henkilö ei toimisi voittaneen tarjoajan palveluksessa. Hankintayksikkö on myös saanut jälkikäteen voittaneelta tarjoajalta varmistuksen siitä, että mainittu varahenkilö toimii voittaneen tarjoajan palveluksessa osa-aikaisena työntekijänä.

Hankinnan kohde ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuvattu tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on tuottanut yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankinnassa käytetyt tarjousten vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen ja ne ovat olleet sekä tasapuolisia että oikeudenmukaisia.

Palvelun suorittamisesta tosiasiallisesti vastaavien henkilöiden koulutustaustan ja ammatillisen pätevyyden merkitys on ollut hankinnassa huomattava. Tarjoajien on tarjouspyynnön mukaisesti tullut osoittaa soveltuvuuteen liittyvä osaamisensa ja kokemuksensa hankintayksikölle toimittamillaan referenssitiedoilla. Hankintayksikkö on käyttänyt referenssejä pelkästään soveltuvuusehtoina. Tilintarkastajan osaaminen ei liity kuitenkaan pelkästään tarjoajan soveltuvuuteen. Tarjousten laatuvertailu on tehty sanotuilta osin tarjoajien tehtävään nimeämien henkilöiden kokemuksen ja osaamisen perusteella. Tarjouspyynnössä on selvästi ilmaistu, mitä tarjouspyynnössä tarjoajilta edellytettyjä selvityksiä painotetaan tarjousten vertailussa ja millaista osaamista hankintayksikkö arvostaa. Tarjoajien soveltuvuuden arviointiperusteet ja tarjousten vertailuperusteet ovat poikenneet toisistaan.

Hankintapäätöksessä on perusteltu, mistä tarjousten piste-erot ovat johtuneet. Voittaneen tarjouksen ja hakijan tarjouksen välinen piste-ero on ollut niin suuri, ettei hintavertailussa annetuilla pisteillä ole ollut vaikutusta hankintapäätöksen lopputulokseen.

Hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintalain mukaisesti. Hakijan oikeudenkäyntikulut tulee näin ollen jättää hakijan vahingoksi.

LAUSUNTO

Ritant Oy on lausunnossaan muun ohella esittänyt, että sen tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Vastuullisen tilintarkastajan varahenkilöksi ilmoitettu henkilö toimii voittaneen tarjoajan palveluksessa osa-aikaisena tilintarkastajana.

Hakija ei ole tehnyt tarjoustaan pyydetyllä tavalla. Hakija on tarjonnut tarkastuksen suorittavaksi henkilöksi ei-auktorisoitua tarkastajaa ja allekirjoittavaksi tarkastajaksi auktorisoitua tarkastajaa. Lisäksi hakija on ilmoittanut tarjouksensa päivähinnan erikseen niin vastuullisen tarkastajan, auktorisoidun tarkastajan kuin vanhemman ja nuoremman avustavan tarkastajan osalta. Hankintayksikkö ei ole voinut tietää, kuka tarkastuksen suorittaa.

VASTASELITYS

Oy Audiator Ab on vastaselityksessään muun ohella esittänyt, että kysymyksessä olevassa hankintamenettelyssä on mahdotonta tehdä eroa tarjoajien soveltuvuusarvioinnin ja tarjousten vertailun välillä. Hankintayksikkö on käyttänyt auktorisointeja (JHTT, KHT, HTM) sekä tarjoajan ehdottomina soveltuvuusvaatimuksina että tarkastuksesta vastaavien henkilöiden ammattitaidon vertailukriteereinä. Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, että auktorisoinnit ovat ammattitaidon vertailussa ratkaiseva tekijä. Jos tämä olisi ollut hakijan tiedossa, se olisi vaikuttanut sen antaman tarjouksen sisältöön.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan on tullut toimittaa hankintayksikölle referenssiluettelo viimeisen kolmen vuoden aikana suoritetuista vastaavanlaisista palveluista. Hankintapäätöksestä ei ilmene, miten kolme vuotta ylittävä kokemus on otettu huomioon laadun arvioinnissa. Voittanut tarjoaja on perustettu vuonna 2008, joten sillä ei ole voinut olla kolmen vuoden kokemusta tarjoamistaan palveluista.

Tarjouksia ei ole vertailtu tasapuolisesti eikä syrjimättömästi. Hakijan jokaisella auktorisoidulla tarkastajalla on ollut pitkä ja monipuolinen EU-rahoituksen ja Tekes-rahoituksen tuntemus ja tarkastuskokemus sekä yliopistotoiminnan tuntemus. Hakijan tarjouksen arvioinnissa on kyseisten vertailuperusteiden osalta otettu huomioon myös auktorisoimattomat tarkastajat, vaikka heitä ei ole otettu hinnan vertailussa huomioon päivähintaa laskevana tekijänä. Tarjousten vertailutapa on siten ollut hintavertailuun verrattuna epälooginen. Avustavia tarkastajia ei olisi tullut ottaa huomioon kyseisten vertailuperusteiden arvioinnissa. Hintapisteytys on ollut riippuvainen tarjoajien määrästä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Vertailuperusteet ja niiden soveltaminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 69 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely sekä tarjouksen valintaperuste ja käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on ilmoitettava myös muun ohella ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava. Hankintalain 69 §:n 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Hankintalain 71 §:n mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Lain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 116) mukaan tarjoajan soveltuvuuden arviointi ja poissulkeminen tarjouskilpailusta tulee tehdä tarjousmenettelyn erillisenä vaiheena ennen tarjousten vertailua.

Tarjousten vertailusta ja valinnasta säädetään hankintalain 72 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee pykälän mukaan liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuusvaatimukset ja tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet voivat vaihdella hankinnan kohteesta riippuen. Tarjouspyynnössä on kuitenkin selvästi yksilöitävä, miltä osin tarjoajilta ja tarjouksilta edellytettyjä ominaisuuksia on tarkoitus käyttää tarjoajien soveltuvuusarvioinnissa ja miltä osin tarjousten vertailussa. Hankintayksikön on myös kyettävä perustelemaan käyttämiensä soveltuvuusehtojen ja vertailuperusteiden asianmukaisuus. Kaikissa tilanteissa tarjousten vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen ja niillä on oltava merkitystä arvioitaessa, mikä tarjouksista on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Kysymyksessä olevan hankinnan kohteena on tarjouspyynnön mukaan Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun hallinnoimien rakennerahastojen ja muiden EU-hankkeiden tilintarkastus.

Tarjouspyynnön kohdassa 5 ”Tarjoajille asetetut ehdottomat vaatimukset” ilmoitetun mukaan tarjoajilta on ammattitaitoon ja osaamiseen liittyen edellytetty, että tarkastuksen suorittavalla henkilöllä ja tämän varahenkilöllä on JHTT-, KHT- tai HTM-tilintarkastajan pätevyys. Tarjouspyynnön mukaan eduksi katsotaan molemmat pätevyydet. Lisäksi on edellytetty, että tarkastajalla on tehtävän edellyttämä kielitaito (vieraista kielistä vähintään englanti). Tarjoajien on tarjouspyynnön mukaan tullut toimittaa tarjouksensa yhteydessä hankintayksikölle referenssiluettelo viimeisen kolmen vuoden aikana suoritetuista vastaavanlaisista tarkastuspalveluista osoittaakseen riittävän osaamisensa ja kokemuksensa tarjoamastaan palvelusta.

Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Tarjousten vertailuperusteina ovat tarjouspyynnön mukaan olleet 1) päivähinta 35 prosentin painoarvolla, 2) tarkastuksesta vastaavien henkilöiden ammattitaito 30 prosentin painoarvolla, 3) EU-rahoituksen ja Tekesin myöntämän rahoituksen tuntemus ja niiden tarkastuskokemus 20 prosentin painoarvolla, 4) yliopistotoiminnan tuntemus 10 prosentin painoarvolla sekä 5) vasteaika 5 prosentin painoarvolla.

Tarjoajien on tarjouspyynnön kohdan 4 ”Hinnoittelu ja muut kaupalliset ehdot” mukaan tullut esittää tarjouksessaan ”hinnoitteluperusteet (päiväveloitus, tuntiveloitus alv 0 % sekä sisältäen alv) ja mahdolliset muut kulut ja niiden perusteet”. Tarjouspyynnön kohdan 6 ”Tarjoukselle asetetut ehdottomat vaatimukset” mukaan tarjoukseen on tullut liittää muun ohella ”kustannusarvio arvonlisäveroineen siten, että se sisältää kaikki toiminnasta aiheutuvat kustannukset, tarkastuspäivän hinta”. Lisäksi tarjoajan on tullut esittää arvio yksittäiseen tarkastukseen käytettävästä työmäärästä henkilötyöpäivinä ja päivähintoina.

Tarjoajat ovat ilmoittaneet tarjouksissaan päivähinnan eri tavoin. Neljä tarjoajaa on ilmoittanut yhden päivähinnan. Eräs tarjoajista on ilmoittanut kaksi hintaa ja hakija on puolestaan ilmoittanut tarkastustiiminsä jäsenille neljä eri hintaa. Hankintayksikön laatimasta tarjousten vertailuasiakirjasta käy ilmi, että hankintayksikkö on käyttänyt päivähintana kaikkien tarjousten osalta auktorisoidun tilintarkastajan päivähintaa.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että vertailuperuste ”päivähinta” on jäänyt tarjouspyynnössä siinä määrin yksilöimättömäksi, etteivät tarjoajat ole voineet tarjouspyynnön perusteella riittävällä tavalla ennakoida, miten kyseistä vertailuperustetta tullaan soveltamaan. Tarjouspyyntö ei sanotun epäselvyytensä vuoksi ole ollut omiaan tuottamaan hinnan ilmoittamisen osalta yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia eikä siten turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua hintavertailussa.

Tarjouspyynnön kohdan 6 ”Tarjoukselle asetetut ehdottomat vaatimukset” mukaan tarjoajan on tullut liittää tarjoukseensa seuraava tarjouksen kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiin liittyvä selvitys:

”Hankittavan asiantuntijapalvelun toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön (tarkastuksen suorittava henkilö(t) sekä tämän varahenkilö/varahenkilöiden) kokemus ja koulutustausta sekä kielitaito ansioluettelon muodossa (osaamisvuodet ja toteutetut tarkastukset). Eduksi luetaan erityisesti EU-rahoituksen ja Tekesin rahoituksen tuntemus ja sen tarkastuskokemus sekä yliopistotoiminnan tuntemus.”

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kohteena olevat tilintarkastuspalvelut ovat lailla säädettyä toimintaa, joihin liittyy jo lainsäädännön vaatimuksista johtuen kokemusta ja ammattitaitoa koskevia vaatimuksia. Kysymys on toisaalta palveluista, joissa palveluiden toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden henkilökohtaisella kokemuksella ja osaamisella on merkitystä palveluiden toteuttamisen tehokkuuden ja laadun kannalta. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että palveluiden toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden ammattitaitoa koskevat seikat voivat sinänsä tulla arvioitavaksi hankintasäännösten mukaisina ja hankinnan kohteeseen liittyvinä vertailuperusteina. Kyseisiä seikkoja ei siten voida yleisesti pitää vain tarjoajien soveltuvuuden arviointiin liittyvinä tekijöinä.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan tarvittavalla tavalla selvitetty, mitä seikkoja vertailuperusteen ”tarkastuksesta vastaavien henkilöiden ammattitaito” alla on tarkoitus ottaa huomioon. Vertailuperuste on ollut niin yksilöimätön ja epätäsmällinen, etteivät tarjoajat ole voineet sen eivätkä myöskään tarjouspyynnössä ilmoitettujen muiden tietojen perusteella riittävällä tavalla ennakoida, millä seikoilla tulee olemaan merkitystä tarkastuksesta vastaavien henkilöiden ammattitaitoa koskevassa tarjousvertailussa. Hankintayksikkö on siten menetellyt myös kyseisen vertailuperusteen asettamisessa virheellisesti.

Vertailuperustetta ”tarkastuksesta vastaavien henkilöiden ammattitaito” koskevasta tarjousvertailusta käy ilmi, että hankintayksikkö on vertaillut tarjousten paremmuutta laskemalla KHT-, HTM- ja JHTT-tutkinnon suorittaneiden määrä niistä tilintarkastajista, jotka tarjoaja on esittänyt tarjouksessaan. Markkinaoikeus toteaa, että tarjousvertailun suorittamistapa on ollut tarjouspyyntöön nähden ennakoimaton eikä se ole mahdollistanut tarjousten tasapuolista arviointia.

Vertailuperusteiden ”EU-rahoituksen ja Tekesin myöntämän rahoituksen tuntemus ja niiden tarkastuskokemus” sekä ”yliopistotoiminnan tuntemus”, markkinaoikeus katsoo, että ne ovat liittyneet hankinnan kohteeseen ja olleet riittävän täsmällisiä tuottaakseen yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt kyseisten vertailuperusteiden asettamisessa hankintasäännösten vastaisesti.

Vertailuperusteita ”EU-rahoituksen ja Tekesin myöntämän rahoituksen tuntemus ja niiden tarkastuskokemus” ja ”yliopistotoiminnan tuntemus” koskevan tarjousvertailun osalta markkinaoikeus toteaa vielä, että vertailuperusteita koskeva tarjousvertailu on tehty pelkästään sen perusteella, kuinka monella prosentilla esitetyistä tilintarkastajista on ollut kokemusta EU- ja Tekes-projektien tarkastuksista tai vastaavasti yliopistojen tarkastuksesta. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön edellä mainittujen vertailuperusteiden tarjousvertailussa noudattama vertailutapa ei ole ollut tasapuolista, koska tarjousten saamat pisteet ovat hankintayksikön soveltaman pisteytystavan vuoksi olleet riippuvaisia siitä tarjoajien kannalta ilmeisen sattumanvaraisesta seikasta, kuinka monta tilintarkastajaa tarjoaja on kysymyksessä olevaan hankintaan esittänyt.

Johtopäätös

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo hankintayksikön menetelleen hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee siten harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä säädettyjen seuraamusten määrääminen.

Edellä todetut hankintamenettelyn virheet sekä jäljempänä seuraamuksen osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamus

Hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön. Hankintapäätös voidaan näin ollen kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintamenettelyssä olleiden virheiden luonne huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintamenettelyn virheellisyyttä ole mahdollista korjata muulla tavalla kuin järjestämällä hankinnasta kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleenkin toteuttaa tilintarkastuspalveluja koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen tulee järjestää uusi tarjouskilpailu, jossa otetaan huomioon edellä tässä päätöksessä todetut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian lopputulos huomioon ottaen hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä markkinaoikeus katsoo, ettei ole kohtuutonta, että hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Teknillisen korkeakoulun hallinto-osaston päätöksen 20.8.2009 (dnro 340/24/09) ja kieltää Aalto-yliopistoa tekemästä sanotun päätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta päätöstä muutoinkaan täytäntöön.

Kieltoa on noudatettava nyt asetetun 10.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Aalto-yliopiston korvaamaan Oy Audiator Ab:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää Aalto-yliopiston oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Jaakko Ritvala ja Pasi Yli-Ikkelä.