Market Court awards damages to supplier for unfair tender exclusion due to procurement authority's procedural errors.

SELOSTUS ASIASTA

Turun kaupungin ammatti-instituutti on pyytänyt 17.6.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia robottihitsausasemasta Turun Koneteknologiakeskukseen. Tarjousta on pyydetty seitsemältä tarjoajalta. Hankinnasta on julkaistu hankintailmoitus Julkiset hankinnat -lehdessä 16.9.2004/38.

Turun kaupungin ammattiopetuslautakunta on päätöksellään 24.8.2005 § 204 muun ohella sulkenut Kine Robot Solutions Oy:n pois tarjouskilpailusta ja päättänyt hankkia robottihitsausaseman Pemamek Oy:ltä.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on voittaneen tarjouksen mukaan 493.000 euroa.

Markkinaoikeus on päätöksellään 28.5.2007 nro 158/2007 hylännyt Kine Robot Solutions Oy:n edellä mainittua hankintapäätöstä koskevan hakemuksen.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 20.8.2009 taltionumero 1987 kumonnut markkinaoikeuden päätöksen ja palauttanut asian markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi sen ratkaisemiseksi, olisiko hakijalla ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä ja olisiko hakijalle määrättävä maksettavaksi hyvitysmaksu.

Hankintasopimus Turun kaupungin ja valitun tarjoajan välillä on allekirjoitettu 1.11.2005.

HAKIJAN LAUSUMA

Kine Robot Solutions Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 50.000 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa yhteensä 15.322,84 eurolla korkoineen.

Korkein hallinto-oikeus on 20.8.2009 antamallaan päätöksellä katsonut, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on jättänyt hakijan tarjousvertailun ulkopuolelle sillä perusteella, ettei hakijalla ole ollut riittäviä taloudellisia edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi.

Tarjouksen valintaperusteena on tarjouspyynnön mukaan ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka arviointiperusteita ovat olleet tekniset ratkaisut ja niiden innovatiivisuus, sitoutuminen oppimisympäristön kehittämiseen sekä hinta.

Hakijan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukaisista tarjouksista hinnaltaan halvin ja myös kokonaistaloudellisesti edullisin. Hakijan tarjouksen hinta on ollut 385.000 euroa ja voittaneen tarjouksen hinta 493.000 euroa. Hakijalla on siten ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintayksikkö on asian aikaisemmassa markkinaoikeuskäsittelyvaiheessa esittänyt uutena seikkana, että hakijan tarjous olisi tullut hylätä, koska hakijan tarjous on ollut tekniseltä tasoltaan heikko. Hankintayksikön mukaan hakijan tarjouksesta ei ole riittävällä tavalla ilmennyt, miten hankinnan kohteena oleva robottihitsausasema toteutetaan.

Hankintayksikön väitteet hakijan tarjouksen teknisen tason heikkoudesta ovat perusteettomia. Hakijan tarjous on ollut kaikilta osin tarjouspyynnön mukainen. Tarjouspyynnössä ei ole pyydetty tarjoajia yksilöimään sitä, miten hankinnan kohteena oleva robottihitsausasema on ollut tarkoitus toteuttaa. Hakija on laatinut tarjouksensa tarjouspyynnössä pyydetyllä tavalla ja sitoutunut näin tarjouspyynnön mukaisiin tavoitteisiin.

Hakijan vaatima hyvitysmaksun määrä vastaa oikeuskäytäntöä. Hakijan laskennallinen kate hankinnan kohteena olevasta toimituksesta olisi ollut 25 prosenttia eli 96.250 euroa. Hyvitysmaksun määrää arvioitaessa on otettava huomioon hankintayksikön menettelyn haitallisuus hakijalle kysymyksessä olevilla varsin pienillä markkinoilla. Tieto hankintayksikön suorittamasta hakijan poissuljennasta kyseisestä tarjouskilpailusta taloudellisten edellytysten puutteellisuuden vuoksi on levinnyt markkinoilla ja aiheuttanut hakijalle paitsi imagohaittaa myös asiakkaiden menetyksiä.

VASTINE

Turun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakijan hakemuksen.

Hakijalla ei ole ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua virheettömässä menettelyssä, koska sen tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen ja se olisi sen vuoksi tullut hylätä ennen tarjousten vertailua. Hakijan tarjouksesta ovat puuttuneet tarjouspyynnössä vaaditut ilmoitukset robotin rata- ja paikoitustarkkuudesta sekä käsittelypöydän pyöritys- ja kallistusliikkeen rata- ja paikoitustarkkuudesta. Kysymys on ollut tarjouksen teknisille ominaisuuksille tarjouspyynnössä asetetuista minimivaatimuksista.

Hakijan tarjous ei ole myöskään ollut tarjouksista kokonaistaloudellisesti edullisin. Hakijan tarjous on ollut tarjouspyynnössä ilmoitettujen arviointiperusteiden osalta voittanutta tarjousta heikompi.

Arviointiperusteen ”tekniset ratkaisut ja niiden innovatiivisuus” osalta voittanut tarjous on ollut huomattavasti hakijan tarjousta yksityiskohtaisempi. Hakijan tarjouksessa on vain toistettu tarjouspyynnössä vaaditut tekniset ominaisuudet erittelemättä tarjotun ratkaisun toteutustapaa tämän enempää. Hakijan tarjoukseen sisältynyt layout-kuva on myös esittänyt tarjotun ratkaisun vain yhdestä suunnasta, vaikka tarjouspyynnössä on pyydetty ilmoittamaan laitteen liikealueet kolmesta suunnasta. Hakija on tarjouksessaan ilmoittanut pyydetyt liikealueet, mutta layout-kuva on kattanut näistä kuvauksen vain yhdestä suunnasta. Layout-kuva ei ole havainnollistanut lainkaan savukaasuhormien toimintaa. Hakijan tarjouksessa ei ole myöskään kuvattu työskentelyaluetta, ja turvallisuutta koskeva kuvaus on ollut puutteellinen.

Mikäli hakija olisi otettu mukaan tarjousten vertailuun, hakijan puutteellinen tarjous olisi jäänyt teknisiä ratkaisuja ja niiden innovatiivisuutta koskevan arviointiperusteen osalta pisteittä. Voittanut tarjous on ollut mainitun arviointiperusteen suhteen ylivoimainen ja se olisi saanut kyseisestä arviointiperusteesta täydet pisteet.

Arviointiperusteen ”sitoutuminen oppimisympäristön kehittämiseen” osalta tarjouspyyntö on ollut sikäli epäselvä, ettei tarjouspyynnöstä ole selvästi ilmennyt, arvioidaanko kyseisen arviointiperusteen alla sitoutumista, huoltoa vai koulutusta, ja mitä mainituista seikoista on tullut pitää tarjousten arviointiperusteina ja mitä tarjousten vähimmäisvaatimuksina. Molemmat tarjoajat ovat kuitenkin selvittäneet tarjouksissaan mainittujen seikkojen kannalta olennaiset tekijät. Voittanut tarjous on ollut näiden seikkojen suhteen kattavuutensa ja yksityiskohtaisuutensa vuoksi hakijan tarjousta vahvempi varaosatukeen kuuluvia toimituksia lukuun ottamatta. Tarjouksissa ilmoitetut seikat huomioon ottaen molemmat tarjoajat olisivat saaneet kyseisestä arviointiperusteesta yhtä paljon pisteitä.

Hakijan tarjous on ollut voittanutta tarjousta halvempi ja se olisi siten saanut hinnan osalta vertailussa voittanutta tarjousta paremmat pisteet. Tarjousten hintaero ei ole kuitenkaan ollut niin merkittävä, että se olisi ratkaissut tarjouskilpailun hakijan hyväksi. Kun otetaan huomioon arviointiperusteiden erilaiset mahdolliset painotukset, voittanut tarjous olisi hakijan halvemmasta hinnasta huolimatta voittanut tarjouskilpailun.

Hakijan vaatima hyvitysmaksu on joka tapauksessa määrältään kohtuuton. Kohtuullisena hyvitysmaksun määränä on pidettävä enintään viittä prosenttia hankintasopimuksen arvosta. Myös hakijan oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään huomattavasti ylimitoitettu.

VASTASELITYS

Hakija on vastaselityksessään lausunut muun ohella seuraavan.

Hankintayksikön väite hakijan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudesta on perusteeton. Hakijan tarjouksen liitteenä olleeseen robottia koskevaan esitteeseen on sisältynyt tieto tarjotun robotin paikoitustarkkuudesta. Ratatarkkuutta ei ole puolestaan sisältynyt myöskään voittaneeseen tarjoukseen. Perusteita sulkea hakijan tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena ei siten ole ollut.

Myös väitteet hakijan tarjouksen puutteista teknisten ratkaisujen ja niiden innovatiivisuuden suhteen ovat perusteettomia. Tarjouspyynnössä ei ole pyydetty tarjoajia sisällyttämään tarjoukseensa sanallista selvitystä tarjotun ratkaisun toteutuksesta. Hakijan tarjous on sisältänyt tarjouspyyntöön nähden riittävän selvityksen tarjotun ratkaisun sisällöstä ja toteutustavasta.

Myöskään voittaneen tarjoajan layout-kuva ei ole sisältänyt sanallista selostusta kuin rakenteen eräistä yksityiskohdista, joilla ei ole ollut merkitystä ratkaisun ymmärtämisen kannalta. Voittaneen tarjoajan layout-kuvassa ei ole myöskään esitetty savukaasuhormeja, joten hankintayksikön väitteet hakijan tarjouksen puutteista tältä osin ovat perusteettomia. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään pyydetty tarjoajia kuvaamaan layout-kuvassa tarjotun ratkaisun poikittais- ja pystyliikettä, joten hankintayksikön väitteet hakijan tarjouksen puutteista tältäkin osin ovat perusteettomia. Hakijan tarjous on sisältänyt tarjouspyynnössä vaaditut tiedot.

Hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjousten sisällölliset erot teknisten ratkaisujen ja niiden innovatiivisuuden suhteen ovat muutoinkin olleet vähäisiä. Hankintayksikön väitteet voittaneen tarjouksen ylivoimaisuudesta tämän arviointiperusteen suhteen ovat perusteettomia eivätkä perustu tarjouksista ilmeneviin tietoihin.

Arviointiperuste ”sitoutuminen oppimisympäristön kehittämiseen” on hankintayksikön itse esittämin tavoin ollut sisällöltään epäselvä ja tarjouspyyntö siten tältä osin hankintasäännösten vastainen. Koska tarjouspyyntö on tältä osin ollut epäselvä, on tämä arviointiperuste jätettävä vertailun jälkikäteisessä arvioinnissa huomiotta. Tarjouskilpailun todelliseksi ratkaisuperusteeksi jää tämän vuoksi hinta. Hakijan tarjous on ollut selvästi voittanutta tarjousta halvempi. Hakijalla on ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintamenettelyssä on selvästi poikettu tarjoajien tasapuolisesta kohtelusta, mikä on otettava huomioon hyvitysmaksun määrää vahvistettaessa. Hankintayksikkö on myöntänyt kohtuulliseksi hyvitysmaksun määräksi viisi prosenttia hankinnan arvosta, joka on laskettava voittaneen tarjouksen perusteella. Ottaen huomioon hyvitysmaksun määräämiseen vaikuttavat seikat kokonaisuutena, vaadittua 50.000 euroa on pidettävä kohtuullisena.

Hakijan oikeudenkäyntikulujen määrään on vaikuttanut se, että hankintayksikkö on asian kaikissa käsittelyn vaiheissa esittänyt sekä perättömiä että asiaan kuulumattomia väitteitä, joihin hakijalla on ollut perusteltu syy vastata. Mainittuihin väitteisiin vastaaminen on lisännyt hakijan oikeudenkäyntikulujen määrää.

LISÄVASTINE

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) ja kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Hyvitysmaksun edellytykset

Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 20.8.2009 taltionumero 1987 katsonut hankintayksikön menetelleen hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen säännösten vastaisesti, kun se on jättänyt hakijan tarjousvertailun ulkopuolelle sillä perusteella, ettei hakijalla ole ollut riittäviä taloudellisia edellytyksiä toimituksen suorittamiseksi. Koska markkinaoikeus on asiaa koskevassa päätöksessään 28.5.2007 nro 158/2007 katsonut, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti, kun se on tällä perusteella jättänyt hakijan tarjousvertailun ulkopuolelle, korkein hallinto-oikeus on kumonnut markkinaoikeuden päätöksen ja palauttanut asian markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään lausunut, että asiassa on vielä ratkaistava, olisiko hakijalla ollut hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä ja olisiko hakijalle määrättävä maksettavaksi hyvitysmaksu. Korkein hallinto-oikeus on lausunut, ettei se ota mainittua kysymystä ensiasteena ratkaistavakseen, vaan palauttaa asian markkinaoikeudelle. Markkinaoikeus on tämän johdosta tutkinut, onko asiassa edellytyksiä hyvitysmaksun määräämiseen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Tarjouksen valintaperusteena on hankintayksikön 17.6.2005 päivätyn tarjouspyynnön mukaan ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka arviointiperusteita ovat olleet tekniset ratkaisut ja niiden innovatiivisuus, sitoutuminen oppimisympäristön kehittämiseen sekä hinta. Tarjouspyynnön mukaan arviointiperusteet eivät ole olleet tärkeysjärjestyksessä.

Tarjouspyynnössä on kuvattu lyhyesti hankinnan kohteena olleen robottihitsausaseman käyttötarkoitusta Turun Koneteknologiakeskuksen toimenkuvan kautta. Tarjouspyynnössä on myös kuvattu hankinnan kohteena olleelta robottihitsausasemalta edellytetyt tekniset ominaisuudet, joiden on tarjouspyynnössä todettu olleen hankittavalta laitteelta edellytettyjä minimivaatimuksia. Teknisten vähimmäisvaatimusten kuvauksen yhteydessä tarjouspyynnössä on ollut myös seuraava maininta: ”Pyydämme esittämään tarjouksessa myös vaihtoehtoisia innovatiivisia ratkaisuja ja selvittämään miten ne poikkeavat hinta/laatusuhteessa perusratkaisuista.” Muilta osin tarjouspyynnössä ei ole pyydetty tarjoajia esittämään tarjouksessaan selvityksiä tai kuvauksia tarjotun laitteen toteutustavasta tai muista ominaisuuksista.

Hankintayksikkö on saanut tarjouskilpailussa kolme tarjousta, joista hankintayksikkö on hylännyt yhden tarjouspyynnön vastaisena. Tarjousten vertailun jälkikäteisessä arvioinnissa on siten arvioitavana enää hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset.

Hintaa koskevan arviointiperusteen osalta markkinaoikeus toteaa, että hakijan tarjouksen hinta on ollut 385.000 euroa ja voittaneen tarjouksen hinta 493.000 euroa. Hakijan tarjous on siten ollut hinnaltaan selvästi voittanutta tarjousta halvempi.

Arviointiperusteen ”tekniset ratkaisut ja niiden innovatiivisuus” osalta markkinaoikeus katsoo, että sekä voittanut että hakijan tarjous ovat täyttäneet tarjouspyynnössä teknisille ominaisuuksille asetetut vähimmäisvaatimukset robotin ratatarkkuutta koskevaa tietoa lukuun ottamatta, mikä tieto ei ole sisältynyt kumpaankaan tarjoukseen. Markkinaoikeus katsoo, että kun hankintayksikkö on ottanut tarjousten vertailuun mukaan voittaneen tarjoajan tältä osin hakijan tarjousta vastaavalla tavalla puutteellisen tarjouksen, myöskään hakijan tarjousta ei ole tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus huomioon ottaen tullut pitää sillä tavoin tarjouspyynnön vastaisena, että se olisi tullut jättää tarjousvertailun ulkopuolelle.

Hakijan tarjoaman laitteiston teknisiä ratkaisuja on selvitetty sen tarjouksen liitteen 2 kohdissa 1–4. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa teknisiä ratkaisuja on selvitetty sivuilla 6–8 myös neljässä alakohdassa, joiden sisältö on hieman hakijan tarjouksen alakohtia laajempi. Tarjousten yksityiskohtaisuuden aste teknisten ratkaisujen kuvauksen suhteen on siten poikennut jonkin verran toisistaan hakijan tarjouksen oltua tältä osin jonkin verran voittanutta tarjousta suppeampi.

Molempiin tarjouksiin on sisältynyt layout-kuva tarjotusta ratkaisusta. Kumpikaan layout-kuvista ei ole sisältänyt merkittävässä määrin sanallista selvitystä tarjotun ratkaisun sisällöstä. Molemmissa tarjouksissa on myös keskitytty selvittämään tarjotun ratkaisun teknisiä ominaisuuksia korostamatta erikseen ratkaisujen innovatiivisuutta. Myös voittaneen tarjoajan hakijan tarjoukseen nähden astetta yksityiskohtaisempi selvitys tarjotun ratkaisun teknisistä ominaisuuksista on ollut lähinnä luettelomainen kuvaus ominaisuuksista ja toimituksen sisällöstä.

Markkinaoikeus toteaa, että hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset ovat edellä todetuin tavoin sisältäneet teknisten ratkaisujen kuvauksen suhteen joitain sisällöllisiä eroavaisuuksia, jotka ovat voineet merkitä myös tarjousten välisiä laatueroja. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että kysymyksessä oleva arviointiperuste ”tekniset ratkaisut ja niiden innovatiivisuus” on tarjouspyynnössä esitetyssä muodossaan ollut siinä määrin täsmentymätön, ettei sen perusteella ole voinut täsmällisesti ottaen tietää, mitä mainitun arviointiperusteen osalta on ollut tarkoitus arvioida. Molemmat tarjoajat ovat täyttäneet tarjouspyynnössä robottihitsausasemalle asetetut tekniset minimivaatimukset, eikä tarjouspyynnössä ole tarkemmin kuvattu sitä, miten teknisiä ominaisuuksia ja niiden innovatiivisuutta on näiden vaatimusten ylittäviltä osin ollut tarkoitus arvioida.

Kun arviointiperusteen sisältö on jäänyt tarjouspyynnössä edellä todetuin tavoin täsmentymättömäksi, markkinaoikeus katsoo, ettei yksinomaan tarjousten täsmällisyyden asteen ja teknisten ominaisuuksien alakohtien erittelyn tarkkuuden perusteella voida tältä osin tehdä selviä johtopäätöksiä tarjousten olennaisista laadullisista eroista kysymyksessä olevan arviointiperusteen suhteen.

Arviointiperusteen ”sitoutuminen oppimisympäristön kehittämiseen” osalta markkinaoikeus toteaa, että kyseinen arviointiperuste on hankintayksikön itsensä esittämin tavoin ollut tarjouspyynnössä esitetyssä muodossaan epäselvä sen suhteen, mitä mainitun arviointiperusteen osalta on ollut tarkoitus ottaa huomioon. Tarjouspyynnössä on kyseiseen arviointiperusteeseen liittyen, mutta tästä erillään, ollut seuraava toteamus: ”Edellytämme toimittajalta tarjouksessa selvitystä käyttötuesta sekä palvelukokonaisuudesta liittyen robottihitsausaseman oppimisympäristön käyttöön ja kehittämiseen”. Tarjouspyynnössä on lisäksi edellytetty, että tarjous sisältää robottihitsausasemaa koskevan koulutuksen ja sen kustannukset sekä selvityksen koulutusohjelmasta.

Tarjouspyynnön perusteella on siis sinänsä ollut pääteltävissä, että kyseinen arviointiperuste on voinut liittyä koulutukseen ja huoltoon, mutta arviointiperusteen täsmällinen sisältö ja sen suhde tarjouksille asetettuihin vähimmäisvaatimuksiin on jäänyt tarjouspyynnön perusteella epäselväksi.

Hakija ja voittanut tarjoaja ovat mainittuun arviointiperusteeseen liittyen sisällyttäneet tarjouksiinsa selvitykset niiden tarjouksiin sisältyneestä koulutuksesta, huollosta ja varaosatuesta. Tarjoukset ovat tältä osin sisältäneet joitain laadullisia eroja, joista varaosien toimitus on ollut arvioitavissa lyhyempien vasteaikojen perusteella hakijan eduksi ja koulutuksen laajuus voittaneen tarjoajan eduksi. Hankintayksikkö on vastineessaan kuitenkin katsonut, että hakija ja voittanut tarjoaja olisivat asian jälkikäteisessä arvioinnissa olleet kyseisen arviointiperusteen osalta oikeutettuja samaan pistemäärään tarjousten vertailussa. Markkinaoikeus katsoo hankintayksikön pitäneen tarjouksia tältä osin laadullisesti samanarvoisina.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on ollut molempien laadullisten arviointiperusteiden osalta täsmentymätön, mistä syystä tarjousten jälkikäteinen vertailu on vaikeaa. Tarjoukset ovat sinänsä sisältäneet laadullisten arviointiperusteiden suhteen joitain sisällöllisiä eroavaisuuksia, mutta niiden merkitystä tarjousten keskinäisen paremmuuden arvioinnin kannalta on pidettävä edellä todetun johdosta jossain määrin epävarmana ja kokonaisuutena arvioiden myös vähäisenä.

Hakijan tarjouksen hinta on ollut voittanutta tarjousta selvästi edullisempi. Ottaen huomioon laadullisiin arviointiperusteisiin edellä todetuin tavoin liittyneen tarjouspyynnön täsmentymättömyyden ja tarjousten välillä tältä osin todettavissa olleet suhteellisen vähäiset laadulliset eroavaisuudet sekä erityisesti tarjousten välisen hintaeron markkinaoikeus katsoo, että asiassa voidaan riittävällä varmuudella todeta, että hakijalla olisi ollut hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Asiassa tulee näin ollen määrättäväksi hyvitysmaksu.

Hyvitysmaksua määrättäessä on hankintalain 9 §:n 2 momentin mukaan otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, hankinnan kokonaisarvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus harkitsee hyvitysmaksun määräksi 35.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa on aiheutunut edellä todetulla tavalla hankintayksikön virheellisestä menettelystä, joten olisi kohtuutonta, jos hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus velvoittaa Turun kaupungin maksamaan Kine Robot Solutions Oy:lle hyvitysmaksuna 35.000 euroa.

Markkinaoikeus velvoittaa Turun kaupungin korvaamaan Kine Robot Solutions Oy:n oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Maarit Lindroos-Kokkonen, Ville Parkkari ja Antti Vuori-Karvia.