Market Court quashes Energy Market Authority's decision and orders compensation for legal costs due to legal uncertainty.

ASIA

Valitus Energiamarkkinaviraston päätöksestä 14.11.2008 (Dnro 44/424/2007) Verkko Korpela Oy:n sähköverkkotoiminnan kohtuullisesta ja toteutuneesta tuotosta ensimmäisen valvontajakson 1.1.2005-31.12.2007 aikana

PÄÄTÖS, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Energiamarkkinavirasto (jäljempänä myös virasto) on 14.11.2008 antamallaan päätöksellä vahvistanut Verkko Korpela Oy:n sähköverkkotoiminnan ensimmäisen valvontajakson 1.1.2005-31.12.2007 toteutuneeksi tuotoksi 3.730.000 euroa ja kohtuulliseksi tuotoksi 6.320.000 euroa. Energiamarkkinavirasto on siten vahvistanut ensimmäisen valvontajakson kertyneen tuoton alijäämän olevan 2.590.000 euroa.

Energiamarkkinavirasto on valituksenalaisessa päätöksessään todennut, että valvontapäätöksessä vahvistetaan verkonhaltijan osalta erikseen ensimmäisen valvontajakson aikana kertynyt tuotto ja se, kuinka suurella euromäärällä valvontajakson aikana kertynyt tuotto ylittää tai alittaa kohtuullisena pidettävän tuottotason. Verkonhaltijan on otettava toisella valvontajaksolla (1.1.2008–31.12.2011) huomioon ensimmäisen valvontajakson valvontapäätös määrittäessään siirtopalvelusta perittävien maksujen suuruutta. Ensimmäisellä valvontajaksolla kertynyt tuoton alijäämä on verkonhaltijan käytössä vastaavalla euromäärällä ainoastaan toisen valvontajakson aikana. Ensimmäisellä valvontajaksolla kertynyt tuoton ylijäämä puolestaan pienentää automaattisesti vastaavalla euromäärällä toisella valvontajaksolla kohtuullisena pidettävää tuottotasoa.

Päätöksen mukaan virasto on laskenut valvontajakson eri vuosina 2005, 2006 ja 2007 kertyneet tuotot yhteen ja vähentänyt summasta vastaavina vuosina kohtuullisena pidettävien tuottojen summan. Kohtuullisena pidettävä tuottotaso on määritetty valvontajaksoa koskevassa vahvistuspäätöksessä (Dnro 809/425/2004) vahvistettuja periaatteita ja menetelmiä noudattaen.

Energiamarkkinavirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti.

Asianosainen harjoittaa sähkömarkkinalain mukaista luvanvaraista sähköverkkotoimintaa ja on siten sähkömarkkinalain 3 §:n 8 kohdassa määritelty verkonhaltija.

Sähkömarkkinalain 38 c §:n 1 momentin mukaan Energiamarkkinaviraston tulee 38 a §:ssä tarkoitetun valvontajakson päätyttyä antamallaan päätöksellä velvoittaa verkonhaltija alentamaan pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen menetelmien perusteella määritettyjä siirtopalvelumaksujaan kuluvan valvontajakson aikana sillä määrällä, jolla verkkotoiminnan tuotto on päättyneen valvontajakson kuluessa ylittänyt kohtuullisen tuoton määrän, taikka oikeuttaa verkonhaltija korottamaan siirtopalvelumaksujaan kuluvan valvontajakson aikana sillä määrällä, jolla verkkotoiminnan tuotto on päättyneen valvontajakson kuluessa alittanut kohtuullisen tuoton määrän.

Valvontajakson päätyttyä Energiamarkkinaviraston tulee antaa päätös, jossa arvioidaan onko hinnoittelu ollut valvontajakson aikana kokonaisuudessaan säännösten ja sähkömarkkinalain 38 a §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittaman vahvistuspäätöksen mukaista. Valvontajakson päätyttyä verkonhaltijan tulee Energiamarkkinaviraston päätöksen perusteella palauttaa mahdollinen ylituotto siirtopalvelujen hintoja alentamalla asiakkaille.

Eduskunnan talousvaliokunta on sähkömarkkinalakiesitystä koskevassa mietinnössään (TaVM 56/1994) todennut, että useamman vuoden valvontajaksolla pyritään tasaamaan eri syistä mahdollisesti johtuvia vuosittaisia vaihteluita. Valvontajakson päätyttyä viraston tulee velvoittaa verkonhaltija alentamaan seuraavalla jaksolla siirtopalvelumaksujaan määrällä, jolla verkkotoiminnan tuotto on päättyneen valvontajakson kuluessa ylittänyt kohtuullisen tuoton. Verkonhaltijalla on mahdollisuus korottaa maksujaan, jos kohtuullinen tuotto on alittunut.

Asianosainen on vaatinut vuotta 2007 koskevissa laskelmissa käytettävien toteutuneiden operatiivisten kustannusten korjaamista. Asianosainen on vaatinut eriytetyn verkkotoiminnan tilinpäätökseen sisältyvän ulkopuolisen urakoinnin kustannusten eliminoimista valvontapäätökseen liittyvistä laskelmista. Asianosainen on toimittanut verkkoliiketoiminnan tuloslaskelmasta tilikohtaiset tiedot vuodelta 2007. Asianosaisen toimittaman lisäselvityksen mukaan ulkopuolinen urakointi on laajuudeltaan sellainen, että se täyttää vähäisen liiketoiminnan määritelmän. Näin ollen ulkopuolisen urakoinnin sisällyttämisessä eriytetyn verkkotoiminnan tilinpäätökseen ei ole kysymys eriyttämissäännösten vastaisesta menettelystä. Tämän perusteella Energiamarkkinavirasto on hylännyt asianosaisen vaatimuksen eikä eliminoi asianosaisen valvontapäätökseen liittyvissä vuoden 2007 laskelmissa eriytettyyn verkkotoiminnan tilinpäätökseen sisältyvää ulkopuolista urakointitoimintaa.

Asianosainen on myös vaatinut käytettäväksi valvontapäätökseen liittyvissä laskelmissa korjattua uutta eriytettyä tilinpäätöstä vuodelta 2007.

Verkko Korpela Oy:n Energiamarkkinavirastolle toimittamien selvitysten perusteella uutta vuoden 2007 tilinpäätöstä, jonka osana on uusi eriytetty tilinpäätös, ei ole käsitelty ja vahvistettu yhtiökokouksessa. Aiempi vahvistettu eriytetty tilinpäätös vuodelta 2007 ei myöskään sisällä ilmeisiä sähkömarkkinalain ja muiden eriyttämistä koskevien säännösten vastaisia menettelyjä.

Energiamarkkinavirasto on päätöksessään katsonut, että asianosaisen ilmoittamaa uutta vuoden 2007 eriytettyä tilinpäätöstä ei ole vahvistettu kirjanpitolainsäädännön mukaisesti ja siten aiempi vahvistettu eriytetty tilinpäätös on edelleen voimassa. Energiamarkkinavirasto on hylännyt asianomaisen vaatimuksen korjatun eriytetyn tilinpäätöksen käyttämisen osalta ja käyttää valvontapäätökseen liittyvien laskelmien pohjana asianosaisen vahvistettua vuoden 2007 eriytettyä tilinpäätöstä.

Päätöstä on ollut noudatettava muutoksenhausta huolimatta.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

VALITUS

Vaatimukset

Verkko Korpela Oy (jäljempänä myös Verkko Korpela) on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Energiamarkkinaviraston päätöksen (Dnro 44/424/2007) ja palauttaa asian Energiamarkkinavirastoon päätöksen muuttamiseksi siten, että Verkko Korpelan sähköverkkoliiketoiminnan tuloslaskelmasta eliminoidaan sen emoyhtiön Korpelan Voima kuntayhtymän sähköverkkoon tekemiä investointeja vastaavat kustannukset (yhteensä noin 1.900.000 euroa), jotka on otettava huomioon verkko-omaisuuteen tehtyinä investointeina vuokrajärjestelyä purettaessa, ja ulkopuolisille verkonhaltijoille tehdyt urakoinnit (yhteensä noin 300.000 euroa), ja Verkko Korpelan ensimmäisen valvontajakson toteutunutta tuottoa ja tuoton alijäämää korjataan vastaavasti.

Verkko Korpela on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus muuttaa Energiamarkkinaviraston päätöstä ensisijaisesti vaadituin tavoin.

Verkko Korpela on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Energiamarkkinaviraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa 16.348,13 eurolla korkoineen.

Perusteet

Yleistä

Verkko Korpela on Korpelan Voima kuntayhtymän kokonaan omistama tytäryhtiö, joka on perustettu 13.6.2006 ja jonka ensimmäinen varsinainen toimintavuosi oli 2007. Aloittaessaan toimintansa Verkko Korpela osti emoyhtiöltään sen verkko- ja urakointiliiketoiminnat sekä kaikki liiketoimintojen harjoittamiseen liittyvät omaisuuserät lukuun ottamatta kuitenkaan verkko-omaisuutta. Verkko-omaisuus jäi emoyhtiön omistukseen, ja Verkko Korpela käyttää ja hallinnoi verkko-omaisuutta vuokrasopimuksen perusteella. Verkko Korpela maksaa verkko-omaisuuden hallinnoinnista ja käytöstä Korpelan Voima kuntayhtymälle vuokraa, joka kattaa verkko-omaisuuden aiheuttamat kustannukset ja antaa emoyhtiölle sen strategian mukaisen tuoton sijoitetulle pääomalle.

Ensimmäisellä valvontajaksolla Korpelan Voima kuntayhtymän ja sittemmin Verkko Korpelan sähköverkkoliiketoiminnassa ei tapahtunut konsernirakenteeseen siirtymisen lisäksi mitään muutoksia. Ainoa muutos mainitussa liiketoiminnassa on ollut siirtyminen itse omistetun sähköverkon käyttämisestä vuokrasopimuksen perusteella hallinnoidun emoyhtiön omistaman sähköverkon käyttämiseen.

Valvontapäätöksen lainvastaisuus

Valvontajaksolla sovellettavien sähköverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton valvontamenetelmien mukaan Energiamarkkinavirasto purkaa hinnoittelun kohtuullisuuslaskelmissa vuokrausjärjestelyn, mikäli verkonhaltija on vuokrannut hallinnassaan olevan verkon. Viraston laatimissa suuntaviivoissa korostetaan, että verkkotoimintaan sitoutunutta pääomaa määriteltäessä verkonhaltijan hallinnassa olevaa verkkoa käsitellään samalla tavoin riippumatta siitä, onko kyseinen verkko verkonhaltijan omistama vai vuokraama.

Tästä suuntaviivoissa ilmoittamastaan lähtökohdasta huolimatta virasto on valituksenalaisessa päätöksessään kohdellut Verkko Korpelan hallinnassa vuokrasopimuksen perusteella ollutta verkkoa ja Verkko Korpelan siihen tekemiä investointeja eri tavalla vuonna 2007 kuin vuosina 2005 ja 2006.

Energiamarkkinavirasto ei ole aiemman ohjeistuksensa mukaisesti purkanut kohtuullisen tuoton laskennassa verkkovuokrausjärjestelyä kokonaan, vaan se on purkanut valvonnan lähtökohtana olevan jatkuvuuden periaatteen vastaisesti Verkko Korpelan sähköverkon vuokrajärjestelyn ainoastaan osittain tavalla, joka johtaa verkonhaltijan kannalta mahdollisimman epäedulliseen lopputulokseen.

Koska Energiamarkkinavirasto on laskenut aikaisemmassa yhtiörakenteessa toimittaessa taseen verkko-omaisuuteen lisätyt vuotuiset verkkoinvestoinnit sekä aikaisemmin verkkotoiminnan tuloslaskelmasta erotetut ulkopuoliset urakoinnit valvontapäätöksessään Verkko Korpelan kontrolloitaviin operatiivisiin kustannuksiin, yhtiön sähköverkkoliiketoiminta on ollut valvontapäätöksen mukaan vuonna 2007 ylituottoista, vaikka siirtohintoja ei ole nostettu ja vaikka henkilöstö- ja muut kulut ovat pysyneet käytännössä ennallaan.

Verkko Korpelan hallinnassa olevaan vuokraverkkoon tehtyihin investointeihin (yhteensä 1,9 miljoonaa euroa) ja ulkopuoliseen rakentamiseen kohdistuvat kustannukset (yhteensä 0,3 miljoonaa euroa) lisäävät viraston laskentamallissa Verkko Korpelan operatiivisia kustannuksia vuoden 2007 osalta virheellisesti noin 2,2 miljoonaa euroa.

Verkko Korpela on lausunnossaan 9.10.2008 Energiamarkkinavirastolle ilmoittanut edellä mainitut virheellisyydet. Valvontapäätöksessään Energiamarkkinavirasto käsittelee valituksessa kysymyksessä olevilta osin ainoastaan konsernin ulkopuolista urakointia ja perustelee muodollisilla seikoilla ulkopuolisen urakoinnin sisällyttämistä verkkotoiminnan tilinpäätökseen. Taloudellisesti olennaisinta asiaa eli vuokrausjärjestelyyn siirtymisestä aiheutunutta 1,9 miljoonan euron verkkoinvestointien kirjautumista kontrolloitaviin operoitaviin kustannuksiin virasto ei ole käsitellyt päätöksessään lainkaan.

Virasto käsittelee valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti Verkko Korpelan toimittamia selvityksiä uutena eriytettynä tilinpäätöksenä vuodelta 2007, vaikka kyse on ollut vain selventävistä virallisten tilinpäätöstietojen perusteella tehdyistä laskelmista sekä viraston nimenomaisesti pyytämistä tilikohtaisista tuloslaskelmatiedoista. Energiamarkkinaviraston puutteellisen ohjeistuksen vuoksi Verkko Korpela ei ole tiennyt, että sen olisi tullut viraston näkemyksen mukaan eriyttää tilinpäätöksessään vuokrasopimuksen perusteella hallinnoimaansa verkkoon tehdyt investoinnit sähköverkkoliiketoimintaa koskevasta tilinpäätöksestä.

Valituksenalainen päätös on sähkömarkkinalain, hallintolain sekä yleisen hallinto-oikeudellisen luottamuksensuojan periaatteen vastainen siltä osin kuin virasto on ennalta vahvistamistaan valvontamenetelmistä poiketen purkanut Verkko Korpelan verkonvuokrajärjestelyn ainoastaan osittain tavalla, joka johtaa verkonhaltijan kannalta mahdollisimman epäedulliseen lopputulokseen. Menettely on myös tasapuolisen kohtelun vastaista, koska se asettaa vuokraverkossa toimivan yhtiön taloudellisesti huonompaan asemaan kuin itse omistamassaan verkossa toimivan yhtiön.

Valvontajärjestelmä ei voi satunnaisen muotoseikan vuoksi saattaa taloudelliseen ahdinkoon verkonhaltijaa, jolla on jo ennestään maan edullisimpaan kuuluvat sähkön siirtohinnat, ja joka on pyrkinyt pysymään ennakoimissaan tuottorajoissa valvontajakson aikana.

LAUSUNTO

Vaatimukset

Energiamarkkinavirasto on vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana.

Perusteet

Yleistä

Energiamarkkinavirasto on tehnyt valvontapäätöksensä Energiamarkkinavirastosta annetusta laista ja sähkömarkkinalaista ilmenevän toimivaltansa puitteissa. Se on noudattanut päätöksiä tehdessään sähkömarkkinalain säännöksiä sekä ottanut huomioon myös säännöksiä koskevista lainvalmisteluasiakirjoista ilmenevät perustelut, säännösten taustalla olevan Euroopan yhteisöjen sähkön sisämarkkinadirektiivin 2003/54/EY säännökset ja tavoitteet sekä kohtuullisen tuoton valvontaa koskevan oikeuskäytännön. Virasto on niin ikään noudattanut hallintolakia ja suhteuttanut harkintavallan käyttönsä yleisiin hallinto-oikeudellisiin periaatteisiin. Valituksenalainen päätös ei siten ole perustunut virheelliseen lain soveltamiseen.

Energiamarkkinavirasto on vuonna 2004 antamassaan Verkko Korpela Oy:tä koskevassa valvontajakson 1.1.2005-31.12.2007 vahvistuspäätöksessä vahvistanut yhtiön verkkotoiminnan tuottoa koskevat menetelmät. Markkinaoikeus on sittemmin 21.12.2006 antamallaan päätöksellä muuttanut eräiltä osin verkkotoiminnan tuottoa koskevia menetelmiä. Energiamarkkinavirasto on valituksen kohteena olevaa valvontapäätöstä valmistellessaan noudattanut kyseisiä menetelmiä.

Energiamarkkinaviraston laatima asiakirja "sähkön jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnin suuntaviivat vuosille 2005–2007" (22.6.2004, dnro 9/429/2004) ei ole hallintopäätös, josta verkonhaltijalla olisi muutoksenhakuoikeus ja joka sisältäisi verkonhaltijaa koskevia velvoitteita. Virasto on pyrkinyt noudattamaan suuntaviiva-asiakirjassa kuvattuja menetelmiä valmistellessaan hallintopäätöstä, jolla on vahvistettu verkonhaltijan verkkotoiminnan tuottoa koskevat menetelmät valvontajaksolle. Virasto voi vahvistuspäätöksessä myös poiketa suuntaviivoissa kuvatuista menetelmistä, mikäli vahvistuspäätöksen valmistelun yhteydessä tälle ilmenee perusteltu syy. Vahvistuspäätöksessä esitetty verkkovuokramallin purkaminen ei poikkea suuntaviivoissa esitetystä.

Valituksenalaisessa valvontapäätöksessä Verkko Korpelalle vuokratut verkkokomponentit on sisällytetty mukaan verkko-omaisuuteen ja edelleen verkkotoimintaan sitoutuneeseen pääomaan. Näin Energiamarkkinavirasto on sisällyttänyt vuokraverkon verkkotoimintaan sitoutuneeksi pääomaksi ja käsitellyt Verkko Korpelan hallinnassa olevaa verkkoa samalla tavoin riippumatta siitä, onko kyseinen verkko verkonhaltijan omistama vai vuokraama.

Verkko Korpelaa koskevassa valvontapäätöksessä myös toteutunutta tuottoa laskettaessa tuloslaskelmaan merkityt verkonhaltijan maksamat verkkovuokrat on eliminoitu. Koska kohtuullisuuslaskelmassa verkkotoimintaan sitoutunutta pääomaa määritettäessä vuokratut verkkokomponentit on sisällytetty mukaan verkonhaltijan verkko-omaisuuteen, sisältyy myös verkko-omaisuuden poistoon vuokratusta verkko-omaisuudesta laskettu tasapoisto.

Verkko Korpelan verkkovuokramallin purkaminen on tehty ensimmäistä valvontajaksoa koskevan vahvistuspäätöksen mukaisesti.

Vuokraverkon verkkoinvestointien käsittely valvontapäätöksessä

Verkko Korpelan kontrolloitavissa olevat operatiiviset kustannukset on laskettu ensimmäisen valvontajakson vahvistuspäätöksellä vahvistettuja periaatteita ja menetelmiä noudattaen. Energiamarkkinavirasto laskee yhtiön operatiiviset kustannukset virallisen sähköverkkotoiminnan tilinpäätöksen tuloslaskelmasta ja ratkaisu perustuu tältä osin sähkömarkkinalain 29 §:n, 31 §:n ja 32 §:n soveltamiseen.

Kustannusten kohdistaminen liiketoiminnoille on yhtiön sisäisesti päätettävissä oleva toimintatapa. Verkonhaltijan toimintaan liittyy sellaisia kustannuksia, jotka voidaan perustellusti kirjata joko investoinniksi tai kuluksi tuloslaskelmaan. Esimerkiksi verkoston korvausinvestointeihin ja investointihankkeeseen liittyviin työkustannuksiin saattaa liittyä tulkinnanvaraisuutta.

Energiamarkkinavirasto katsoo, ettei se ole velvollinen oikaisemaan tilinpäätöksen mukaisia tuloslaskelman kustannuksia verkonhaltijoiden vaatimuksesta jälkikäteen, jotta verkonhaltija voisi saada taloudellisesti parhaan lopputuloksen.

Virasto ei ole laskenut Verkko Korpelan operatiivisia kustannuksia virheellisesti vuoden 2007 osalta.

Ulkopuoliseen rakentamiseen kohdistuvat kustannukset

Energiamarkkinavirasto kiistää antaneensa Verkko Korpelalle ohjeita ulkopuolisen urakoinnin sisällyttämisestä tuloslaskelmaan. Virasto ei ole koskaan velvoittanut verkonhaltijoita muuttamaan eriyttämiskäytäntöjään takautuvasti. Mikäli verkonhaltija voisi muuttaa virallista sähköverkkotoiminnan tilinpäätöstä tai virallisen tilinpäätöksen liitetietoina hyväksyttyjä eriytettyjä tilinpäätöksiä halutessaan takautuvasti ilman, että niin on vahvistettu kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaan, niin virastolla ei olisi keinoja varmistaa tietojen oikeellisuutta.

Verkko Korpelaa koskevassa valvontajakson vahvistuspäätöksessä todetaan, että sähkön jakeluverkkotoimintaan sisältyvät jakeluverkko-, alueverkko- ja pienimuotoinen urakointiliiketoiminta. Mikäli sähköverkkoa rakennetaan vain omaan käyttöön, kuuluu myös verkonrakentamis- ja ylläpitämistoiminta sähköverkkotoimintaan. Lisäksi urakointi voidaan laskea mukaan sähköverkkotoimintaan sillä edellytyksellä, ettei se ole olennaista eikä sen mukaan ottaminen näin ollen muuta verkkotoiminnasta saatavaa kuvaa.

Energiamarkkinavirasto on pyytänyt Verkko Korpelaa toimittamaan verkkoliiketoiminnan tuloslaskelmasta tilikohtaiset tiedot vuodelta 2007 kyetäkseen tarkistamaan, onko urakointiliiketoiminta tilikauden aikana ollut vähäistä. Yhtiön toimittaman lisäselvityksen mukaan urakointi on ollut laajuudeltaan sellaista, että se on täyttänyt vähäisen liiketoiminnan määritelmän. Näin ollen ulkopuolisen urakoinnin sisällyttämisessä verkkotoiminnan tilinpäätökseen ei ole kysymys eriyttämissäännösten vastaisesta menettelystä.

Edellä mainitun perusteella virasto on hylännyt yhtiön vaatimuksen eikä ole eliminoinut Verkko Korpelan valituksenalaiseen päätökseen liittyvissä vuoden 2007 laskelmissa verkkotoiminnan tilinpäätökseen sisältyvää ulkopuolista urakointitoimintaa jälkikäteen. Vuoden 2007 laskelmissa on käytetty Verkko Korpelan virallista sähköverkkotoiminnan tilinpäätöstä eikä siihen ole tehty mitään eliminointeja ulkopuoliseen urakointiin liittyvien kulujen ja tuottojen osalta.

Mitä yhdenmukaisempia eriyttämiskäytännöt ovat, sitä tasavertaisemmassa asemassa verkonhaltijat ovat hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnan osalta toisiinsa nähden. Mikäli Verkko Korpelan vaatimus hyväksytään, yhtiö ei olisi enää samassa asemassa kuin ne verkonhaltijat, jotka ovat noudattaneet sähkömarkkinalain mukaisia eriyttämissäännöksiä ja eriyttäneet etukäteen sovituilla käytännöillä verkkotoiminnan ja muut liiketoiminnot.

Verkko Korpelan tulee vastata oikeudenkäyntikuluistaan asian lopputuloksesta riippumatta.

VASTASELITYS

Verkko Korpela on lausunut vastaselityksenään muun ohella seuraavaa.

Verkko Korpela ei ole ollut tietoinen siitä, että vuokraverkkomallin purkaminen Energiamarkkinaviraston suuntaviivoissaan ilmoittamalla tavalla edellyttäisi emoyhtiöltä vuokrattuun verkkoon kohdistuvien investointikustannusten ja -tulojen eriyttämistä sähköverkkotoiminnan tilinpäätöksestä. Verkko Korpela on perustellusti uskonut viraston omatoimisesti itse purkavan vuokraverkkomallin kokonaisuudessaan siten, että vuokraverkkoa kohdeltaisiin kaikilta osin samalla tavalla kuin verkonhaltijan omistamaa verkkoa. Yhtiön vuoden 2007 tilinpäätökseen liittyvä muotovirhe on sittemmin viraston valvontapäätöksessä vaatimalla tavalla korjattu, joten olisi kohtuutonta, jos se jäisi rasittamaan yhtiön toimintaa.

Toiselta yhtiöltä vuokrattu sähköverkko ei ole yhtiön oma verkko, ja tällaiseen toisen yhtiön omistamaan sähköverkkoon kohdistettu rakentaminen, suunnittelu ja ylläpito eivät ole sähköverkkotoimintaa, vaan muuta liiketoimintaa. Kun verkkoyhtiö toimii toiselta yhtiöltä, emoyhtiöltä tai täysin ulkopuoliselta yhtiöltä, vuokratussa sähköverkossa, sen tulee sähkömarkkinalainsäädännön mukaisesti laatia eriytetty sähköverkkotoiminnan tilinpäätös, jonka tuloslaskelmasta on poistettu vuokraverkkoon kohdistuneet investointikustannukset ja -tulot.

Sähköverkkoliiketoimintojen eriyttämisestä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen (79/2005) 3 §:n mukaan merkitykseltään vähäisiksi katsotaan sellaiset muut liiketoiminnat, joiden yhteinen liikevaihto on alle 10 prosenttia yhteisön liikevaihdosta ja suuruudeltaan alle 500.000 euroa vuodessa. Merkitykseltään vähäiseksi katsottua muuta liiketoimintaa ei tule eriyttää sähköverkkotoiminnasta.

Verkko Korpelan alkuperäinen verkkotoiminnan tilinpäätös sisälsi ulkopuolisille verkonhaltijoille ja vuokraverkkoon tehtyjä urakointeja yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa eli mainitun määrän muuta liiketoimintaa, joka ei ole siten laajuudeltaan vähäistä.

Verkko Korpelan vuokranantajansa sähköverkkoon suorittamat kehittämistoimenpiteet töineen ja komponentteineen kuuluvat kirjanpitolain nojalla yksiselitteisesti Verkko Korpelan tuloslaskelmaan kuluina ja tuloina, eikä tällaisia toisen omistamaan omaisuuteen kohdistuvia kustannuksia voi kirjata investointeina yhtiön omaan taseeseen. Verkko Korpela ei ole kirjaamistavan valinnalla tai muutoinkaan pyrkinyt optimoimaan valvontamallin lopputulosta. Vuokraverkossa toimivien verkonhaltijoiden tasapuolinen kohtelu omistamassaan verkossa toimivien verkonhaltijoiden kanssa edellyttää siten vuokraverkkojärjestelyn purkamista myös näiden tuloslaskelmaan kuluina ja tuloina kirjattujen verkkoinvestointien osalta.

LISÄKIRJELMÄT

Energiamarkkinavirasto on lausumassaan 25.5.2009 esittänyt, että Verkko Korpela harjoittaa vuokraverkossa toimivana verkonhaltijana sähkömarkkinalain mukaista sähköverkkotoimintaa omalla vastuualueellaan. Verkko Korpelan verkkoluvan perusteella hallinnoiman omalla vastuualueella olevan verkon rakentamis-, suunnittelu-, ylläpito- ja vastaavat toimet kuuluvat sähköverkkotoimintaan, koska nämä toimenpiteet ovat tarpeen sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja varten. Tästä johtuen yllä mainittuja toimintoja ei siten ole sähkömarkkinalain mukaan mahdollista eriyttää sähköverkkotoiminnasta muuhun liiketoimintaan kuuluvaksi.

Eriyttämiskäytännön valinta tehdään vähintään yhdeksi tilikaudeksi kerrallaan noudattaen eriyttämisestä annettuja säännöksiä. Mikäli verkonhaltija haluaa muuttaa eriyttämiskäytäntöään, se tehdään seuraavasta tilikaudesta alkaen. Energiamarkkinavirasto on katsonut, ettei se ole velvollinen oikaisemaan sähköverkkotoiminnan tuloslaskelman tuottoja ja kuluja jälkikäteen kohtuullisen tuoton laskelmissa, kun virallinen oikeudellisesti eriytetyn sähköverkkotoiminnan tilinpäätös on sähkömarkkinalain mukainen.

Energiamarkkinavirasto on 22.6.2004 laatinut suuntaviiva-asiakirjan valmistellessaan vahvistuspäätöstä, jolla vahvistetaan verkkotoiminnan tuottoa koskevat menetelmät valvontajaksolle ja viraston vahvistuspäätös perustuu hyvin pitkälle suuntaviiva-asiakirjassa kuvattuihin menetelmiin. Virasto voi ja sen pitääkin vahvistuspäätöksessä poiketa suuntaviivoissa kuvatuista menetelmistä, mikäli vahvistuspäätöksen valmistelun yhteydessä tälle ilmenee perusteltu syy. Luottamuksensuojan periaate voi perustua vain annetulle vahvistuspäätökselle, eikä suuntaviiva-asiakirjalle, jolla on valmisteluasiakirjan status suhteessa vahvistuspäätökseen.

Verkko Korpela on lisävastaselityksessään 26.6.2009 esittänyt muun ohella, että niitä verkkoliiketoiminnan harjoittamisen synnyttämiä käyttö- ja kunnossapitokustannuksia, joita ei voitaisi aktivoida kirjanpitolain mukaan edes sähköverkon omistajan taseeseen, ei pidä eliminoida Verkko Korpelan vaikutettavissa olevista operatiivisista kustannuksista. Asiassa on kyse vain niistä kuluista, jotka Korpelan Voima on ennen vuokraverkkomalliin siirtymistä voinut kirjata investointeina taseeseensa.

Jos investointeihin kohdistuvat kustannukset lisätään täysimääräisinä Verkko Korpelan operatiivisiin kustannuksiin sähköverkkotoiminnan kohtuullista tuottoa määritettäessä, yhtiö menettää mahdollisuutensa hoitaa sähkömarkkinalain mukaisen kehittämisvelvollisuutensa. Valvontapäätöksessä noudatettu menetelmä johtaa siihen, että mitä enemmän Verkko Korpela investoi vuokraverkkoon, sitä matalammiksi sen on laskettava jo nyt alhaiset siirtohintansa. Ajankohtainen etäluettavien mittareiden hankinta on huomattava investointi, jonka laajuuden vuoksi Verkko Korpela joutuisi käytännössä laskemaan siirtohintansa nollatasolle. Tämä osoittaa valvontapäätöksen perustuvan virheellisiin lähtökohtiin ja asettavan vuokraverkoissa toimivat yhtiöt epätasapuoliseen asemaan.

Energiamarkkinavirasto on lisälausumassaan 8.7.2009 muun ohella esittänyt, ettei verkonhaltija voi hakea valvontapäätöksen osalta muutosta lainvoimaisessa ensimmäistä valvontajaksoa koskevassa vahvistuspäätöksessä jo vahvistettuihin menetelmiin.

VALMISTELEVA SUULLINEN KÄSITTELY

Markkinaoikeus on 25.8.2009 toimittanut asianosaisten käsitysten ja ratkaisemiseen vaikuttavien kirjallisten selvitysten selvittämiseksi valmistelevan suullisen käsittelyn.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asian tausta

Sähköverkkopalvelujen hinnoittelun ja verkkotoiminnan tuoton kohtuullisuutta koskevassa valvonnassa on Suomessa siirrytty sähkömarkkinalakiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta nojalla tehdyillä muutoksilla (1172/2004) tapauskohtaisesta, jälkikäteisestä valvonnasta kattavaan, kaikkiin verkonhaltijoihin yhtenäisesti kohdistuvaan ja suuressa määrin etukäteisenä pidettävään valvontaan. Edellä mainittu sääntely on tullut voimaan joulukuussa 2004, jolloin Energiamarkkinavirasto on antanut kullekin sähköverkonhaltijalle ensimmäistä valvontajaksoa 1.1.2005-31.12.2007 koskevan vahvistuspäätöksensä.

Direktiivin 2003/54/EY 23 artiklan 2 kohdan mukaan sääntelyviranomaisten on vahvistettava tai hyväksyttävä ennen niiden voimaantuloa ainakin ne menetelmät, joita käytetään seuraavien seikkojen laskennassa tai niitä koskevien ehtojen ja edellytysten vahvistamisessa: a) liittäminen ja pääsy kansallisiin verkkoihin, siirto- ja jakelutariffit mukaan luettuina. Näiden tariffien tai menetelmien on mahdollistettava tarvittavien investointien toteuttaminen verkkoihin niin, että kyseisillä investoinneilla voidaan varmistaa verkkojen toimivuus.

Direktiivin 2003/54/EY 15 perustelukappaleessa todetaan lisäksi, että sääntelyviranomaisilla olisi oltava valtuudet määrittää tai hyväksyä tariffit tai ainakin siirto- ja jakelutariffien laskentamenetelmät. Nämä tariffit olisi julkaistava ennen niiden voimaantuloa, jotta vältetään epävarmuus ja kalliit ja aikaavievät riidat.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on 29.10.2009 antamassaan tuomiossa asiassa C-274/08 (komissio v. Ruotsi, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa, tuomion kohdat 28-38) tuonut esiin edellä esitetyn direktiivin 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan säännöksen sisältävän myös aineellisen säännön eli sen, että näiden tariffien tai menetelmien on mahdollistettava tarvittavien investointien toteuttaminen verkkoihin niin, että kyseisillä investoinneilla voidaan varmistaa verkkojen toimivuus. Tällaisia investointeja voidaan odottaa talouden toimijoilta vain, jos nämä tariffit tai menetelmät ovat riittävän tarkkoja ja mahdollistavat tyydyttävän ennustettavuuden. Tuomion mukaan direktiivin 23 artiklan 2 kohdan a alakohdasta ei ole syytä tehdä tulkintaa, joka poikkeaisi tämän säännöksen sanamuodosta. Mainitussa säännöksessä vaaditaan näin ollen edellä mainituilta tariffeilta riittävän suurta ennustettavuutta.

Energiamarkkinaviraston tulee sähkömarkkinalain 38 a §:n 1 momentin mukaan päätöksellään vahvistaa verkonhaltijan ja järjestelmävastuuseen määrätyn kantaverkonhaltijan noudatettavaksi erilaisia palvelujen ehtoja ja palvelujen hinnoittelua koskevia menetelmiä ennen niiden käyttöönottamista. Sen on säännöksen 1 kohdan mukaan vahvistettava menetelmät verkonhaltijoiden verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalveluista perittävien maksujen määrittämiseksi valvontajakson aikana.

Hinnoittelussa noudatettavien menetelmien vahvistamista koskevassa päätöksessä voidaan sähkömarkkinalain 38 a §:n 2 momentin mukaan määrätä

1) verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvostusperiaatteista

2) verkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle hyväksyttävän tuoton määrittämistavasta

3) verkkotoiminnan tuloksen määrittämistavasta sekä sen edellyttämästä tuloslaskelman ja taseen oikaisusta

4) verkkotoiminnan tehostamiseen kannustavasta tavoitteesta ja sen määrittämistavasta sekä menetelmästä, jolla tehostamistavoitetta sovelletaan hinnoittelussa

5) hinnoittelurakenteen määrittämistavasta, jos määrittämistapa on tarpeen verkkoon pääsyn toteuttamiseksi tai Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen täytäntöön panemiseksi taikka jos määrittämistapa liittyy järjestelmävastuun piiriin kuuluvien palvelujen hinnoitteluun.

Energiamarkkinaviraston tulee sähkömarkkinalain 38 c §:n mukaan valvontajakson päätyttyä antamallaan päätöksellä velvoittaa verkonhaltija alentamaan 38 a §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen menetelmien perusteella määritettyjä siirtopalvelumaksujaan kuluvan valvontajakson aikana sillä määrällä, jolla verkkotoiminnan tuotto on päättyneen valvontajakson kuluessa ylittänyt kohtuullisen tuoton määrän, taikka oikeuttaa verkonhaltija korottamaan siirtopalvelumaksujaan kuluvan valvontajakson aikana sillä määrällä, jolla verkkotoiminnan tuotto on päättyneen valvontajakson kuluessa alittanut kohtuullisen tuoton määrän.

Viraston vahvistuspäätöksissä määritellyillä menetelmillä laskettua tuottoa verrataan siten valvontajakson jälkeen verkkotoiminnan määrätyin, operatiivisten kustannusten tehostamistavoitteenkin sisältävin menetelmin oikaistuun ja sähköntoimituksissa tapahtuneiden keskeytysten aiheuttaman haitan huomioon ottavaan toteutuneeseen tuottoon. Sallitun ja oikaistun toteutuneen tuoton erotus osoittaa joko valvontajakson ylijäämää, joka verkonhaltijan on palautettava sähkön käyttäjille seuraavalla valvontajaksolla siirtopalvelumaksujaan alentamalla, tai alijäämää, joka oikeuttaa verkonhaltijan seuraavalla valvontajaksolla maksujensa korotuksiin.

Energiamarkkinavirasto on 14.11.2008 antamillaan niin sanotuilla valvontapäätöksillä vahvistanut sähköverkonhaltijoiden verkkotoiminnan toteutuneen ja kohtuullisen tuoton vuosina 2005-2007. Päätökset perustuvat Energiamarkkinaviraston 29.12.2004 antamissa vahvistuspäätöksissä vahvistettuihin menetelmiin, joita markkinaoikeus käsittelemiensä verkonhaltijoiden tekemien valitusten perusteella osin muutti 21.12.2006 antamillaan päätöksillä.

Sähkön siirtohinnoittelun kohtuullisuusvalvonta perustuu näin ollen sekä Energiamarkkinaviraston edellä mainittuihin valvontajakson alkamista edeltäviin vahvistuspäätöksiin että viraston valvontajakson päätyttyä tekemään valittajaa koskevaan valvontapäätökseen, jonka sisällöstä tässä asiassa on kysymys.

Sähkömarkkinalain mukainen eriyttäminen

Sähkömarkkinalain 28 §:n mukaan sähkömarkkinoilla toimivan yrityksen on eriytettävä sähköverkkotoiminta muista sähköliiketoiminnoista sekä sähköliiketoiminnot muista yrityksen harjoittamista liiketoiminnoista.

Verkonhaltijan on eriytettävä toisistaan seuraavat sähköverkkotoiminnan osatoiminnot:

1) kantaverkkotoiminta ja jakeluverkkotoiminta; sekä

2) jakeluverkkotoiminnat, joita harjoitetaan toisistaan maantieteellisesti erillään sijaitsevissa vastuualueen osissa, jos osissa sovelletaan 15 §:n 3 momentissa tarkoitettuja omia siirtopalvelujen hintoja.

Sähköliiketoimintoja ei kuitenkaan tarvitse eriyttää toisistaan ja muista liiketoiminnoista, jos liiketoiminta on määrältään tai suhteessa yrityksen harjoittamiin muihin liiketoimintoihin verrattuna vähäistä. Ministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, milloin liiketoiminta on merkitykseltään vähäistä.

Sähkömarkkinalain 29 §:ssä todetaan eriyttämisellä tarkoitettavan tässä laissa sitä, että eriytettäville sähköliiketoiminnoille on tilikausittain laadittava tuloslaskelma ja tase. Tuloslaskelma ja tase, joiden tulee olla yrityksen kirjanpidosta johdettavissa, on laadittava soveltuvin osin kirjanpitolain säännösten mukaisesti. Mainitun lain 31 §:n mukaan sähköliiketoimintaa harjoittavan yhteisön sekä kunnan tai valtion laitoksen tilintarkastajien tulee tarkastaa eriytettyjen toimintojen tuloslaskelmat, taseet ja niiden lisätiedot osana yhteisön, kunnan tai laitoksen lakisääteistä tilintarkastusta.

Edelleen sähkömarkkinalain 32 §:n mukaan sähköliiketoimintojen eriytetyt tilinpäätökset tulee julkaista. Tilinpäätökset tulee liittää sähköliiketoimintaa harjoittavan yrityksen tai konsernin taikka kunnan, kuntayhtymän tai valtion laitoksen viralliseen tilinpäätökseen sekä julkaistavaan vuosikertomukseen taikka vuosikertomusta vastaavaan sidosryhmien saataville toimitettuun muuhun julkiseen asiakirjaan. Lain 34 §:ssä on säädetty oikeus antaa ministeriön asetuksella tarkempia säännöksiä eriyttämisen toteuttamisesta.

Kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä antama asetus

Energiamarkkinavirasto on esittänyt, että vuokraverkossa toimiva verkonhaltija olisi omistamassaan verkossa toimivan verkonhaltijan ohella asetuksen 2 §:n 3 kohdassa tarkoitettu omassa verkossa toimiva verkonhaltija. Valittajayhtiö on ollut tältä osin asetuksen tulkinnasta eri mieltä.

Asetuksen 3 §:n mukaan eriytettäessä sähköliiketoimintoja muista liiketoiminnoista katsotaan merkitykseltään vähäisiksi sellaiset sähköliiketoiminnat, joiden yhteinen liikevaihto on alle 10 prosenttia yhteisön tai laitoksen liikevaihdosta ja suuruudeltaan alle 500 000 euroa vuodessa. Merkitykseltään vähäiseksi ei kuitenkaan katsota verkonhaltijan harjoittamaa sähköverkkotoimintaa tai sähköverkkotoiminnan osatoimintoa. Eriytettäessä muita liiketoimintoja sähköliiketoiminnoista katsotaan merkitykseltään vähäisiksi sellaiset muut liiketoiminnat, joiden yhteinen liikevaihto on alle 10 prosenttia yhteisön tai laitoksen liikevaihdosta ja suuruudeltaan alle 500 000 euroa vuodessa.

Verkko Korpela on katsonut verkkotoiminnan tilinpäätöksensä vuodelta 2007 sisältäneen ulkopuolisille verkonhaltijoille ja vuokraverkkoon tehtyjä urakointeja yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa eli muuta liiketoimintaa, joka ei laajuudeltaan voisi olla asetuksen 3 §:n mukaan vähäistä.

Energiamarkkinaviraston ensimmäistä valvontajaksoa koskeva ohjeistus

Markkinaoikeus toteaa, että Energiamarkkinaviraston 29.12.2004 antamissa ensimmäistä valvontajaksoa koskevissa verkonhaltijoiden vahvistuspäätöksissä on liitteenä 1 esitetty menetelmät sähkön jakeluverkkotoiminnan tuoton määrittämiseksi 1.1.2005 alkavalla ja 31.12.2007 päättyvällä valvontakaudella (jäljempänä myös suuntaviivat).

Energiamarkkinavirasto on 13.12.2007 antamillaan päätöksillä vahvistanut sähköverkonhaltijoiden noudatettaviksi menetelmät sähköverkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämiseksi 1.1.2008 alkavalla ja 31.12.2011 päättyvällä valvontajaksolla. Markkinaoikeus toteaa tätä valvontajaksoa koskevien päätösten liitteenä 1 olleissa suuntaviivoissa esitetyn (s.3 ja 42) vastaavan olennaiselta sisällöltään nyt kysymyksessä olevan ensimmäisen valvontajakson vahvistuspäätöksissä edellä esitetyksi todettua.

Verkko Korpela on esittänyt, että Korpelan Voima kuntayhtymän edustajat olivat vierailleet virastossa 1.7.2005 selvittämässä viraston kantoja vuokrayhtiömalliin. Tilaisuudessa Energiamarkkinaviraston edustajat olivat kertoneet, että jakeluverkon omistamisella tai vuokraamisella ei ole kohtuullisen tuoton valvonnan osalta merkitystä. Viraston valvontamallissa verkkoa käsiteltäisiin joka tapauksessa kuten yhtiön omistuksessa olevaa verkkoa. Viraston edustajat eivät olleet tuolloin valittajayhtiön mukaan antaneet ohjeita siitä, että vuokrausjärjestelyn purkaminen edellyttäisi vuokraverkkoon tehtävien investointien muodollista eriyttämistä sähköverkkoliiketoiminnan tuloslaskelmasta.

Energiamarkkinaviraston 26.4.2007 sähkö- ja maakaasuliiketoimintojen laskennallisesta eriyttämisestä antaman suosituksen liiketoimintojen sisältöä koskevassa luvussa esitetyn mukaan sähköverkkotoiminta sisältää muun ohella seuraavat toimenpiteet silloin, kun ne kohdistuvat verkonhaltijan omaan verkkoon:

- sähköverkon suunnittelu

- rakentaminen

- ylläpito ja käyttö

- sähkön mittaus, eli laskutuksen perustana oleva mittarointi ja mittareiden lukeminen sekä mittaustietojen rekisteröinti ja ilmoittaminen sähkömarkkinoiden osapuolille

- muut sellaiset sähkön siirtoon tarvittavat toimenpiteet, jotka ovat tarpeen sähkön siirtoa ja muita verkon palveluita varten.

Muiden yhtiöiden sähköverkkoihin kohdistuva verkon rakentaminen, suunnittelu, ylläpito ja käyttö ym. lasketaan kuuluvaksi yhtiön muuhun liiketoimintaan.

Edelleen suosituksen samassa luvussa on muiden liiketoimintojen osalta todettu, että urakointi tarkoittaa muuhun kuin yhtiön omaan verkkoon kohdistuvaa suunnittelu- rakennus ja ylläpitotoimintaa. Muuta liiketoimintaa ovat myös yrityksen ulkopuolelle (ml. konserniyhtiöihin) myytävät taloushallinto-, henkilöstöhallinto-, atk- yms. palvelut. Muiden liiketoimintojen eriytettyä tilinpäätöstä ei tarvitse lain mukaan julkaista virallisen tilinpäätöksen yhteydessä, mutta Energiamarkkinavirasto edellyttää suosituksessaan sähkömarkkinalain 42 §:n nojalla, että yhtiöt laativat sellaisen. Energiamarkkinaviraston tilinpäätöskysely on jaoteltu siten, että sen yhteydessä yritysten tulee ilmoittaa virastolle myös muiden liiketoimintojen eriytetty tuloslaskelma ja tase. Muut liiketoiminnot tulee joka tapauksessa eriyttää sähköliiketoiminnoista, mikäli ne eivät ole merkitykseltään vähäisiä.

Investointien ja kulujen välistä rajapintaa käsittelevässä suosituksen kolmannessa luvussa on henkilöstökustannusten osalta todettu, että investointihankkeeseen liittyvästä tarvikkeiden hankinnasta, asennuksesta, verkostosuunnittelusta ja maastosuunnittelusta aiheutuneet henkilöstökustannukset aktivoidaan taseeseen.

Suosituksen kahdeksannessa luvussa on vielä eriytettyjen tilinpäätösten julkaisemisen osalta todettu, että sähköliiketoimintojen eriytetyt tilinpäätökset tulee esittää virallisen tilinpäätöksen liitetietona sekä julkaistavassa vuosikertomuksessa. Yritysten viralliset tilinpäätökset tulee toimittaa Energiamarkkinavirastolle vuosittain toukokuun loppuun mennessä tai jos tilinpäätöstä ei tuolloin vielä ole vahvistettu, 14 päivän kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta.

Asianosaisten välinen yhteydenpito syksyllä 2008

Verkko Korpela on vedonnut siihen, että se on välittömästi Energiamarkkinaviraston luonnoksen valvontapäätökseksi saatuaan pyytänyt virastolta selvitystä siitä, miten vuoden 2007 kontrolloitavissa olevat operatiiviset kustannukset on laskettu. Viraston edustaja on 10.9.2008 lähettämässään sähköpostiviestissä tunnistanut suuren muutoksen kontrolloitavissa operatiivisissa kustannuksissa aiheutuneen yhtiörakenteen muutoksesta.

Energiamarkkinaviraston valvontapäätösluonnoksesta 9.10.2008 laatimassaan lausunnossa Verkko Korpela on kiinnittänyt huomiota viraston laskelmien epäloogisuuteen vuoden 2007 osalta verrattuna valvontajakson aikaisempiin vuosiin. Vuotta 2007 koskeva laskelma oli ollut selvästi virheellinen, koska täysin samanlaisena jatkunut verkkotoiminta oli kahden selvästi alituottoisen vuoden jälkeen muuttunut viraston laskelmassa ylituottoiseksi, vaikka sekä sähkön siirtohinta että kustannukset, suurimpana yksittäisenä eränä henkilöstökustannukset, ovat säilyneet ennallaan.

Edellä mainitussa lausunnossaan Verkko Korpela on ilmoittanut päätyneensä tarkastelussa siihen lopputulokseen, että näihin sähköverkkoinvestointeihin ja ulkopuoliseen rakentamiseen kohdistuvat kustannukset lisäävät laskentamallissa Verkko Korpelan operatiivisia kustannuksia virheellisesti noin 2,2 miljoonaa euroa. Kohtuullista tuottoa laskettaessa on valittajayhtiön mielestä pitänyt operatiivisista kustannuksista eliminoida myös nämä sähköverkkoinvestointeihin ja ulkopuoliseen urakointiin kohdistuvat kustannukset kuten aikaisemminkin on tehty.

Markkinaoikeus toteaa, että Verkko Korpelan virastolle 9.10.2008 esittämät vaatimukset yhtiön näkemyksen mukaan virheellisen valvontapäätösluonnoksen oikaisemisesta vastaavat sitä, mistä valvontapäätöstä koskevassa valituksessa on pääasiallisesti kysymys.

Verkko Korpela on viitannut ennen valvontapäätöksen antamista suorittamiensa toimenpiteiden osalta muun ohella siihen, ettei Energiamarkkinavirasto ollut yhtiön lausunnon saatuaan ohjeistanut Verkko Korpelaa eriyttämään vuokraverkkoon tehtyjä investointeja sähköverkkotoiminnan tilinpäätöksestä.

Valittajayhtiö on vedonnut lisäksi siihen, että urakointi tarkoittaa edellä mainitun Energiamarkkinaviraston antaman suosituksen mukaan muuhun kuin yhtiön omaan verkkoon kohdistuvaa suunnittelu-, rakennus- ja ylläpitotoimintaa.

Esitetyn selvityksen mukaan Energiamarkkinaviraston laskentatoimen asiantuntija on 17.10.2008 valittajalle lähettämässään sähköpostiviestissä todennut ensinnäkin, että operatiivisiin kustannuksiin liittyvä korjauspyyntö ratkaistaan eriyttämisestä annettujen säännösten mukaan. Viestissä on lisäksi viitattu muun ohella kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä antamassa asetuksessa olevaan sääntelyyn eriyttämisestä. Mainitussa viestissä on ilmoitettu, että saatujen tietojen perusteella valittajan korjauspyyntö voitaisiin mahdollisesti hyväksyä siltä osin, että ulkopuolisen urakoinnin kulut korjataan pois verkkotoiminnan kuluista.

Verkko Korpela on toimittanut 27.10.2008 Energiamarkkinavirastolle lisäselvityksen, josta on ilmennyt verkkoliiketoiminnan tuloslaskelman tilikohtaiset tiedot vuodelta 2007. Lisäselvityksessään yhtiö on lisäksi ilmoittanut, että vuosien 2005 ja 2006 eriyttäminen Korpelan Voima kuntayhtymän eri liiketoimintojen osalta on hoidettu sisäisen laskennan avulla. Muun liiketoiminnan tilinpäätöstiedot vuosilta 2005 ja 2006 ovat sisältäneet lähinnä ulkoisen urakoinnin kuluja.

Valittajayhtiön ensimmäisen valvontajakson tilinpäätösten eriyttäminen

Asiassa on valituksen johdosta keskeisesti kysymys valittajayhtiön emoyhteisönsä omistamaan sähköverkkoon tekemien investointien aiheuttamien kustannusten käsittelystä kohtuullisen tuoton valvontamallissa. Lisäksi valituksenalaisen päätöksen perusteella asianosaisten kesken vallitsee erimielisyys siitä, kuinka verkonhaltijan on laadittava Energiamarkkinavirastolle toimitettava sähkömarkkinalain mukainen eriyttämislaskelma.

Verkko Korpela on esittänyt, ettei sähkömarkkinalain mukaisia eriyttämislaskelmia ole tarvinnut Energiamarkkinaviraston ohjeistuksen perusteella hyväksyä yhtiökokouksessa, ja että yhtiö on voinut ainakin syksyllä 2008 ennen valituksenalaisen päätöksen antamista esittää Energiamarkkinavirastolle aiemmin toimitetusta tilinpäätöksestä poikkeavia tietoja valvontapäätöksen kohtuullisen tuoton laskelmaa varten. Energiamarkkinavirasto on puolestaan esittänyt, ettei se ole velvollinen oikaisemaan tilinpäätöksen tuloslaskelmaa verkonhaltijan vaatimuksesta jälkikäteen siten, että verkonhaltija saisi taloudellisesti parhaan lopputuloksen.

Energiamarkkinavirasto on esittänyt asiassa KHT-tilintarkastaja PP:n 11.11.2008 päivätyn lausunnon, jossa todetaan, ettei lainsäädännössämme ole yksityiskohtaisesti määritelty sitä, milloin tilinpäätös tulisi laatia uudestaan. Mikäli kirjanpitovelvollisen hallitus tai toimitusjohtaja toteaa, että tilinpäätökseen sisältyvät eriytetyt laskelmat on laadittu niin, että ne eivät anna oikeaa ja riittävää kuvaa eriytettyjen toimintojen tuloksesta, tulee nämä laskelmat laatia uudelleen ja hyväksyttää uusi eriytetty tilinpäätös yhtiökokouksessa.

Markkinaoikeus toteaa, että kirjanpitolain 3 luvun 2 §:n 1 momentissa säädetään, että tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta (oikea ja riittävä kuva). Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Kirjanpitolain 3 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan tilinpäätöksen liitetiedoilla tarkoitetaan taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman liitteenä olevia tietoja.

Kirjallisuudessa on todettu, että taseen ja tuloslaskelman kaavat on määrätty kirjanpitoasetuksessa, niin myös rahoituslaskelman kulku. Kaavat perustuvat Euroopan yhteisöjen tilinpäätösdirektiiveihin (neljäs ja seitsemäs yhtiöoikeudellinen direktiivi) eikä niistä voi omaehtoisesti eikä kirjanpitolautakunnan poikkeusluvallakaan poiketa. Näin ollen kirjanpitovelvollinen ei voi lähtökohtaisesti valita, esittääkö yksittäisen tiedon taseessa, tuloslaskelmassa, rahoituslaskelmassa vai liitetietona. (Leppiniemi – Leppiniemi: Hyvä tilinpäätöskäytäntö, Helsinki 2009, s. 166).

Markkinaoikeus toteaa Energiamarkkinaviraston antaneen 26.4.2007 suosituksessaan verkonhaltijoille ohjeen, että eriytetyt tilinpäätökset tulee esittää virallisen vahvistetun tilinpäätöksen liitetietona. Yritysten viralliset tilinpäätökset on tullut suosituksen mukaan toimittaa Energiamarkkinavirastolle vuosittain toukokuun loppuun mennessä tai jos tilinpäätöstä ei tuolloin vielä ole vahvistettu, 14 päivän kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta.

Ottaen huomioon mainitut kirjanpitolain säännökset ja asiassa esitetty selvitys markkinaoikeus katsoo, että Verkko Korpelan tai Korpelan Voima kuntayhtymän vuosien 2005-2007 tilinpäätökset eivät ole sisältäneet kysymyksessä olevan asian ratkaisemisen kannalta olennaisia virheitä.

Näillä perusteilla markkinaoikeus lähtökohtaisesti hyväksyy Energiamarkkinaviraston valituksenalaisen päätöksen sisältämän ratkaisun siitä, että virasto on hylännyt asianosaisen vaatimuksen syksyllä 2008 toimitetun lisäselvityksen käyttämisestä ja päätynyt käyttämään valittajayhtiön keväällä 2008 toimittamaa vahvistettua tilinpäätöstä valvontapäätökseen liittyvien laskelmien pohjana.

Siltä osin kuin valittajayhtiön syksyllä 2008 Energiamarkkinavirastolle esittämät tiedot ovat olleet ainoastaan aiemmin vahvistetun tilinpäätöksen selventämistarkoituksessa laadittuja tai viraston nimenomaisesti pyytämiä tilikohtaisia tuloslaskelmatietoja, valittajayhtiön toimittama selvitys on kuitenkin otettava huomioon tulkittaessa vahvistettua tilinpäätöstä vuokraverkkoon tehtyjen investointien ja ulkopuoliseen rakentamiseen kohdistuneiden kustannusten osalta.

Sähköverkkoon kohdistuvien investointikustannusten käsittely valvontapäätöksessä

Sähkömarkkinalain muuttamiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 127/2004 vp s. 58) on todettu edellä mainitun lain 38 a §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa, että "eri verkonhaltijoiden välillä on erilaisesta yrityshistoriasta johtuen huomattavia eroja. Tämän vuoksi vahvistuspäätöksissä tulisi eri verkonhaltijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi soveltaa yhtenäisiä laskentamenetelmiä".

Markkinaoikeus toteaa sähköverkkoliiketoiminnan luovutusta kesken valvontajakson käsittelevän sähkömarkkinalain 38 d §:n osalta hallituksen esityksessä lisäksi lausutun "että pykälässä säädettäisiin valvontajakson jatkumisesta ja vastuiden siirtymisestä verkonhaltijan luovuttaessa sähköverkkoliiketoiminnan uudelle toiminnanharjoittajalle tai verkonhaltijan sulautuessa toiseen verkonhaltijaan. Säännös sisältäisi verkkotoiminnan luovutusta koskevan yleisperiaatteen, jonka mukaan luovutettavaa tai siirtyvää verkkoliiketoimintaa koskevaa vahvistuspäätöstä sekä siihen liittyviä velvoitteita ja oikeuksia sovellettaisiin myös verkkoliiketoiminnan vastaanottavaan toiminnanharjoittajaan valvontajakson loppuajan".

Eduskunnan talousvaliokunta on todennut mietinnössään sähköverkkotoiminnan valvonnan osalta, että ehdotettujen uusien säännösten mukaan Energiamarkkinaviraston tulee vahvistaa etukäteen ne palvelujen ehdot ja palvelujen hinnoittelua koskevat menetelmät, joiden perusteella sähköverkkopalvelujen hinnoittelu muodostuu kohtuulliseksi. Verkkotoimintaa harjoittavat yritykset tietävät verkkopalvelumaksujen asettamisessa käytettävät reunaehdot etukäteen, mikä helpottaa liiketoiminnan, talousarvion ja tariffien suunnittelua. Annetuissa rajoissa yritykset päättävät itse omat tariffinsa ja yksittäiset verkkopalvelumaksunsa (TaVM 27/2004).

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainittu Energiamarkkinaviraston ensimmäistä valvontajaksoa koskevissa suuntaviivoissa esittämä kanta, että verkonhaltijan hallinnassaan olevaa verkkoa käsitellään samalla tavoin riippumatta siitä, onko kyseinen verkko verkonhaltijan omistama vai vuokraama tukee valittajayhtiön vaatimusta siitä, että hinnoittelun kohtuullisuusarvioinnin tulee olla tasapuolista omistus- ja yhtiömuodosta riippumatta. Sähkömarkkinalain esityöt tukevat niin ikään tasapuolisuusperiaatetta omassa ja vuokraverkossa toimivien verkonhaltijoiden kohtuullisen tuoton laskentatavan osalta sekä jatkuvuuden periaatetta saman valvontajakson aikana tapahtuvien verkkoliiketoiminnan omistusmuutosten osalta.

Markkinaoikeus katsoo, että Energiamarkkinaviraston ensimmäisen valvontajakson vahvistuspäätöksen liitteenä esitetyissä suuntaviivoissa ilmoittama seikka, että virasto purkaa vuokrausjärjestelyn hinnoittelun kohtuullisuuslaskelmissaan on ollut yksiselitteisesti muotoiltu kannanotto vuokraverkossa toimivan verkonhaltijan asemaan. Virasto ei ole esitetyn selvityksen perusteella muuttanut mainittua vuokrausjärjestelyä koskevaa linjaustansa verkonhaltijoille kysymyksessä olevan valvontajakson kuluessa.

Ensimmäisellä valvontajaksolla verkonhaltijoiden käytössä ei ole vielä ollut aiempaa kokemusta Energiamarkkinaviraston vahvistamiensa valvontamenetelmien perusteella tekemän valvontapäätöksen sisällöstä eikä verkonhaltijoilla sinänsä ole voinut olla konkreettista tietoa uudesta valvontamallin yksityiskohtaisesta soveltamisesta viraston valvontapäätöksessä.

Valittajayhtiöllä on katsottava kuitenkin olleen jo vuokraverkonhaltijana toimintansa aloittaessaan verrattain selkeä käsitys siitä, miten Energiamarkkinavirasto tulisi tulevassa valvontapäätöksessä käsittelemään sähköverkkoon kohdistuvia investointikuluja sen emoyhteisön eli Korpelan Voima kuntayhtymän omistamassa verkossa, mikäli vuokraverkkoon perustuvaan verkkoliiketoiminnan harjoittamiseen ei olisi valvontajakson viimeisen vuoden alussa lainkaan siirrytty. Esitetyn selvityksen perusteella Korpelan Voima kuntayhtymältä Verkko Korpelalle siirtyneessä sähköverkkoliiketoiminnassa ei tapahtunut sähkömarkkinalain nojalla yhtiöitetyn verkkotoiminnan aloittamisen lisäksi olennaisia muutoksia ensimmäisellä valvontajaksolla.

Harkittaessa verkonhaltijan perusteltua käsitystä tulevan valvontapäätöksen laskentamallin sisällöstä on otettava lisäksi huomioon yhteisöjen tuomioistuimen mainitussa 29.10.2009 antamassaan tuomiossa direktiivin 2003/54/EY 23 artiklan 2 kohdan osalta lausuma siitä, että kansallisen sääntelyviranomaisen menetelmiltä ja tariffeilta vaaditaan riittävän suurta ennustettavuutta.

Valittajayhtiön on katsottava voineen jo ensimmäisen valvontajakson vahvistuspäätöksen suuntaviivoissa esitettyjen tietojen perusteella luottaa asiassa vetoamaansa emoyhteisön verkkoon kohdistuneista investoinneista aiheutuneiden henkilöstökustannusten käsittelytapaan viraston kohtuullisen tuoton laskentamallissa kysymyksessä olevalla valvontajaksolla.

Asiassa ei siten ole annettava sähköverkkoon kohdistuvien investointikustannusten käsittelyssä ratkaisuun vaikuttavaa merkitystä esitetyille tulkintavaihtoehdoille siitä, onko vuokraverkossa toimiva verkonhaltija omistamassaan verkossa toimivan verkonhaltijan ohella kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä antaman asetuksen 2 §:n 3 kohdassa tarkoitettu omassa verkossa sähköverkkotoimintaa harjoittava verkonhaltija.

Markkinaoikeus katsoo näillä perusteilla, että Energiamarkkinaviraston olisi tullut vuotta 2007 koskevassa kohtuullisen tuoton laskelmassa ottaa huomioon Verkko Korpelan vahvistettuun tilinpäätökseen sisältyvät Korpelan Voima kuntayhtymän sähköverkkoon tekemiä investointeja vastaavat kustannukset verkko-omaisuuteen tehtyinä investointeina purkaessaan vuokraverkkojärjestelyn laskentamallissaan. Valitus on siten tältä osin hyväksyttävä.

Uuden eriytetyn tilinpäätöksen vahvistaminen

Verkko Korpela on laatinut valituksenalaisen päätöksen johdosta vuodelle 2007 uuden täydennetyn tilinpäätöksen, jonka yhtiön hallitus on allekirjoittanut 16.12.2008. Verkko Korpelan mukaan uusi tilinpäätös on ollut sähkömarkkinalain mukainen virallinen tilinpäätös, johon on sisältynyt liitetietoina sähköverkkotoiminnan eriytetty tuloslaskelma ja tase. Mainittu täydennetty tilinpäätös on todettu 27.12.2008 laaditussa tilintarkastuslausunnossa osakeyhtiölain mukaiseksi. Verkko Korpelan ylimääräinen yhtiökokous on 30.12.2008 päättänyt vahvistaa täydennetyn tilinpäätöksen vuodelta 2007.

Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyillä perusteilla, ettei Verkko Korpelan joulukuussa 2008 vahvistetulle tilinpäätökselle ole annettava merkitystä tässä asiassa annettavassa ratkaisussa.

Ulkopuolisille tehdyt urakoinnit

Markkinaoikeus on edellä tässä päätöksessä katsonut, ettei valittajayhtiön syksyllä 2008 laatimissa laskelmissa ole korjattu aikaisemmin virastolle toimitettujen tilinpäätöksien sisältämiä kirjanpitolaissa tarkoitettuja olennaisia virheitä, joten asiassa on vielä arvioitava valittajayhtiön oikeutta esittää sähkömarkkinalainsäädännön nojalla uusia eriyttämislaskelmia.

Valittajayhtiö on laatinut 9.10.2008 lausunnon Energiamarkkinaviraston valvontapäätösluonnoksesta. Lausunnossa on esitetty muun ohella korjausehdotus sähköverkkoinvestointien ja ulkopuolisen urakoinnin erottamisesta pois verkkotoiminnan tuloslaskelmasta.

Viraston laskentatoimen asiantuntijan lokakuussa 2008 tapahtuneen yhteydenoton perusteella valittajalle on sinänsä voinut jäädä käsitys, että kysymyksessä oleva ulkopuolisen urakoinnin erä korjataan viraston kohtuullisen tuoton laskelmassa vaatimuksen mukaisesti pois verkkotoiminnan operatiivisista kustannuksista. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, ettei puheena oleva viraston edustajan ilmoitus ole ollut ehdoton eikä muutoinkaan luonteeltaan virastoa valvontapäätöksen laatimisessa sitova.

Eriytettäessä muita liiketoimintoja sähköliiketoiminnoista katsotaan kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä antaman asetuksen 3 §:n nojalla merkitykseltään vähäisiksi sellaiset muut liiketoiminnat, joiden yhteinen liikevaihto on alle 10 prosenttia yhteisön tai laitoksen liikevaihdosta ja suuruudeltaan alle 500.000 euroa vuodessa.

Markkinaoikeus toteaa Verkko Korpelan esittäneen ulkopuolista urakointia koskevan lisäeriyttämisen vaikutuksen Energiamarkkinaviraston kohtuullisen tuoton laskelmassa olevan vuoden 2007 osalta määrältään noin 300.000 euroa, joten se alittaa määrältään sekä valittajayhtiön liikevaihtoon suhteutettuna edellä mainitun asetuksen mukaan vähäisenä liiketoimintana pidettävän toiminnan enimmäisrajat.

Valittajayhtiö on itse lausunut, että edellä mainitut syksyllä 2008 esitetyn lisäeriyttämisen piiriin kuuluvat erät ovat kuuluneet muuhun liiketoimintaan.

Markkinaoikeus katsoo sähkömarkkinalain 28 §:n 3 momentin ja edellä mainitun sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetun asetuksen nojalla olevan verkonhaltijan harkinnassa eriyttääkö se monopoliluonteiseen liiketoimintaan kuulumattomat erät. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että virasto olisi antanut valittajayhtiölle tältä osin nimenomaisia ohjeita valvontajakson tilinpäätösten laatimisessa.

Markkinaoikeus näin ollen hyväksyy Energiamarkkinaviraston valituksenalaisessa päätöksessään tekemän ratkaisun siitä, ettei asianosaisen valvontapäätökseen liittyvissä, syksyllä 2008 laadituissa laskelmissa eriytettyyn verkkotoiminnan tilinpäätökseen sisältyvää ulkopuolista urakointitoimintaa eliminoida.

Muutoksenhaun lopputulos

Verkko Korpela Oy on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian Energiamarkkinavirastoon päätöksen muuttamiseksi.

Tässä päätöksessä on todettu valituksen menestyvän siltä osin kuin valittajayhtiö on vaatinut sen Korpelan Voima Kuntayhtymän omistamaan sähköverkkoon vuonna 2007 tekemien investointien aiheuttamien kustannusten eliminoimista sähköverkkoliiketoiminnan tuloslaskelmasta ja mainittujen kustannusten ottamista huomioon verkko-omaisuuteen tehtyinä investointeina vuokrajärjestelyä purettaessa.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajayhtiön ensimmäisen valvontajakson kertyneen tuoton alijäämän tarkka määrittäminen tapahtuu soveliaimmin Energiamarkkinavirastossa.

Koska Energiamarkkinavirasto on menetellyt edellä todetussa laajuudessa sähkömarkkinalain 38 c §:ssä säädetyn vastaisesti, valituksenalainen päätös on kumottava ja asia on palautettava Energiamarkkinavirastolle asianmukaisen valvontapäätöksen tekemistä varten.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asianosaisesta säädettyä voidaan säännöksen mukaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen.

Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on mainitun säännöksen 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hallintolainkäyttölain esitöissä (HE 217/1995) on todettu, että lain 74 §:n 1 momenttia sovellettaessa huomioon voitaisiin ratkaisun lopputuloksen lisäksi ottaa myös muita seikkoja, joita voisivat olla muun muassa asian riitaisuus ja merkittävyys asianosaiselle. Korvausvelvollisuutta määrättäessä ei siten tarvitsisi eikä tulisikaan kaavamaisesti seurata sitä, miten asianosaiset voittavat tai häviävät asian. Yleisenä perusteena olisi sen arviointi, olisiko kohtuutonta, että vastapuoli joutuu kantamaan oikeudenkäyntikulunsa, ja kysymys olisi siten asian lopputuloksen ja eräiden muiden seikkojen pohjalta tehtävästä arviosta.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, että Verkko Korpela Oy saisi pitää oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan.

Energiamarkkinavirasto on antanut valittajayhtiön laskusta 26.10.2009 saapuneen lausuman, jossa virasto on kiistänyt oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteeltaan. Virasto on katsonut laskusta ilmenevät käytetyn tuntimäärän ja tehdyt toimenpiteet kohtuullisiksi, mutta on paljoksunut käytettyä noin 300 euron arvonlisäverotonta tuntiveloitusta 250 euron ylittävältä osalta.

Markkinaoikeus katsoo asian olleen oikeudellisesti vaativa eikä näin ollen ole sinänsä aihetta alentaa valittajayhtiön asiamiehen korvattavaa tuntiveloitusta viraston esittämällä tavalla.

Valituksessa esitetyn vaatimuksen perusteista toinen johtaa Energiamarkkinaviraston päätöksen kumoamiseen ja asian palauttamiseen. Asian oikeudellisten kysymysten tulkinnanvaraisuus ja lopputulos huomioon ottaen Energiamarkkinavirasto on velvoitettava korvaamaan valittajayhtiön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Energiamarkkinaviraston päätöksen 14.11.2008 (Dnro 44/424/2007) Verkko Korpela Oy:n sähköverkkotoiminnan kohtuullisesta ja toteutuneesta tuotosta ensimmäisen valvontajakson 1.1.2005-31.12.2007 aikana.

Asia palautetaan edellä mainituilla perusteilla Energiamarkkinavirastolle uudelleen käsiteltäväksi uuden ensimmäistä valvontajaksoa koskevan valvontapäätöksen antamiseksi Verkko Korpela Oy:lle.

Markkinaoikeus velvoittaa Energiamarkkinaviraston korvaamaan Verkko Korpela Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä päivästä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Jaakko Ritvala ja Nora Steiner-Forsberg sekä asiantuntijajäsen Erkki Lakervi.