Market Court annuls public procurement decision due to erroneous tender instructions regarding health monitoring plans.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Vihdin kunta on pyytänyt 12.12.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä, jota on korjattu 17.12.2008, tarjouksia ateria- ja tavarakuljetuksista ajalle 2.3.2009–31.12.2012. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva EU-hankintailmoitus 15.12.2008.

Vihdin kunnanhallitus on päätöksellään 26.1.2009 § 35 valinnut kuljetusten suorittajiksi Vantaan Rahtikeskus Oy:n ja Lohjan KTK-osuuskunnan. Hakijan tarjous on suljettu pois tarjouskilpailusta sillä perusteella, että tarjous ei ole sisältänyt kaikkia tarjouspyynnössä pyydettyjä selvityksiä.

Hankintayksikkö on ilmoittanut hankinnan arvonlisäverottomaksi kokonaisarvoksi 1.100.000 euroa.

Hankintayksikkö on 15.5.2009 ja 25.5.2009 tehnyt sopimukset valittujen tarjoajien kanssa. Sopimuksiin sisältyy ehto, jonka mukaan sopimukset purkautuvat, mikäli markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen.

HAKEMUS

X on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Vihdin kunnanhallituksen hankintapäätöksen 26.1.2009 § 35 kokonaisuudessaan tai toissijaisesti siltä osin kuin hakija on antanut tarjouksen eli reittien III, IV ja VI osalta sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä ja järjestämään uuden tarjouskilpailun sanottujen kuljetusten hoitamisesta. Hakija on myös vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hänen arvonlisäveron sisältävät oikeudenkäyntikulunsa 1.600 eurolla korkoineen.

Hakija on esittänyt muun muassa, että tarjouspyynnön kohdan 4.1 mukaan tarjouksen liitteenä on tullut toimittaa ”terveystarkastajan hyväksymä omavalvontasuunnitelma (asetus 597/2000).” Tarjouspyynnössä viitatun asetuksen 9 §:ssä on omavalvontasuunnitelman osalta puolestaan lakiviittaus terveydensuojeluasetuksen 22 §:ään, joka on jo vuonna 2006 kumottu. Tarjouspyynnön mainittu ohjeistus on väärä ja ristiriitainen.

Vihdin kunnan kysymyksessä olevat kuljetukset on vuosikausien ajan sisällytetty kunnan omaan omavalvontasuunnitelmaan lain sallimin tavoin. Kunnan ateriakuljetuksiin käyttämillä kuljetusyrittäjillä ei ole aikaisemmin ollut omavalvontasuunnitelmaa eikä sellaista vieläkään tarvitsisi tarjouspyynnön edellyttämiin kuljetuksiin välttämättä olla. Asetuksen 597/2000 10 §:n 2 momentin mukaan, jos elintarvikkeen luovuttaja tai vastaanottaja järjestää elintarvikkeiden kuljetuksen, omavalvontasuunnitelma voidaan sisällyttää elintarvikkeiden luovuttajan tai vastaanottajan laatimaan ja toteuttamaan muuta toimintaa koskevaan omavalvontasuunnitelmaan. Kunnalla itsellään on jo ollut kyseinen suunnitelma.

Tarjoajat ovat joutuneet tarjouspyynnön ristiriitaisen ja väärän ohjeistuksen johdosta epätietoisuuteen sekä uudessa tilanteessa yllättävän kiireen johdosta mahdottoman aikataulun eteen. Tarjoajien on tullut laatia ja hyväksyttää omavalvontasuunnitelma terveystarkastajalla, mikä ei ole ollut edellytetyssä ajassa mahdollista. Tarjoajilla olisi tullut olla kohtuullinen aika laatia suunnitelma ja saada sille viranomaisen hyväksyntä. Tarjouspyynnön jälkeiseen aikaan on sisältynyt pitkiä juhlapyhiä ja lukuisia lomia, jotka ovat tehneet mahdottomaksi saada aikaan ja hyväksytyksi omavalvontasuunnitelma. Hakija on saanut omavalvontasuunnitelman laadituksi uuden vuoden ajan pyhinä ja jättänyt sen terveystarkastajalle hyväksyttäväksi 5.1.2009. Hakijalle on ilmoitettu, että hyväksytyn suunnitelman saa 17.2.2009 eli sen hyväksyminen on kestänyt yli viisi viikkoa suunnitelman jättämisestä.

Hankintayksikön päätöspöytäkirjassa on todettu, että omavalvontasuunnitelma on ollut esittää vain yhdellä tarjoajalla. Hakijan saaman tiedon mukaan kyseisellä tarjoajalla itsellään ei ole omissa nimissään tehtyä omavalvontasuunnitelmaa, vaan asiakirjoihin on jätetty ainoastaan sen alihankkijan omavalvontasuunnitelma. Kuljetuksen suorittajalla itsellään tulisi kuitenkin olla omavalvontasuunnitelma. Muut tarjoajat on ensi vaiheessa suljettu tarjouskilpailusta omavalvontasuunnitelman puuttumisen johdosta. Jo tämä kertoo, että tarjouspyynnön aikataulu on ollut kohtuuton.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjoajilta täydennystä asiakirjoihin ja antanut tarjoajille mahdollisuuden toimittaa omavalvontasuunnitelma. Aikaa on tähänkin annettu vain kaksi viikkoa. Hakija on suljettu pois tarjouskilpailusta, koska hänen omavalvontasuunnitelmansa on ollut edelleen terveystarkastajalla hyväksyttävänä eikä hyväksyttyä suunnitelmaa ole voitu asetetussa määräajassa toimittaa. Kuitenkaan myöskään kahdella hyväksytyksi tulleella tarjoajalla itsellään ei ole ollut hyväksyttyä omavalvontasuunnitelmaa.

Hakijan tarjouskilpailusta poissulkeminen on ollut syrjivää ja kohtuutonta. Tarjouskilpailun ehdot ovat olleet epätasapuolisia ja kohtuuttomia eivätkä ole täyttäneet suhteellisuuden vaatimuksia.

VASTINE

Vihdin kunta on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää hakemuksen tutkimatta siltä osin kuin se koskee reittejä I, II ja V ja toissijaisesti hylkää hakemuksen kyseisten reittien osalta tai kokonaisuudessaan. Hankintayksikkö on myös vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.589,50 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on esittänyt muun muassa, että kun hakija on tehnyt tarjouksen vain reittien III, IV ja VI osalta, hakijalla ei ole oikeussuojan tarvetta muiden reittien osalta tehtyihin hankintapäätöksiin.

Tarjouspyynnössä on edellytetty viranomaisen hyväksymää omavalvontasuunnitelmaa, jota hakija ei ole toimittanut myöskään asetetussa uudessa määräajassa. Omavalvontasuunnitelma on edellytetty kaikilta tarjoajilta yhtäläisesti. Hakijan mainitsemilla lakiviittauksilla ei ole merkitystä asiassa.

Hakija on hakenut aikaisemmin ajoneuvojen hyväksymistä elintarvikekuljetuksiin, jolloin myös on edellytetty omavalvontasuunnitelman olemassaoloa, mutta sitä ei tuolloin ollut välttämätöntä hyväksyttää viranomaisella. Hakijan olisi ollut mahdollista hyväksyttää jo aiemmin edellytetty omavalvontasuunnitelma viivytyksettä saatuaan tiedon ennakkoilmoituksesta. Tällöin hakijalla olisi voinut olla käytettävissään hyväksytty omavalvontasuunnitelma tarjouspyynnössä edellytetyssä määräajassa. Hyväksytyn omavalvontasuunnitelman puuttuminen on johtunut hakijan laiminlyönnistä, kun omavalvontasuunnitelma on toimitettu hyväksyttäväksi vasta noin kaksi kuukautta ennakkoilmoituksen ja noin kuukausi tarjouspyynnön esittämisen jälkeen.

Kunnan omavalvontasuunnitelma ei ole ollut riittävä. Asiaa koskeva säännös antaa kunnalle mahdollisuuden käyttää muun toiminnan omavalvontasuunnitelmaa hyväksi, jos nimenomaisesti kunta järjestäisi kuljetuksen. Kun nyt kuljetus järjestetään tarjouksen tehneiden keskuudesta, kuntaorganisaation ulkopuolinen liikennöitsijä ei voi hyödyntää kunnan omavalvontasuunnitelmaa.

Liikennöitsijällä on pitänyt säännösten mukaan olla jo aiemmin laadittuna omavalvontasuunnitelma, joten tarjoaja ei voi tehokkaasti vedota siihen, että suunnitelman laatimiseksi olisi pitänyt varata riittävä aika. Kun tarjouspyynnössä on noudatettu lakiin perustuvia määräaikoja ja vaaditut tarjouksen liitteet ovat säännösten edellyttämiä, tarjousmenettelyssä ei ole edellytetty tarjoajilta kohtuutonta aikataulua.

Hakijan mainitsemilla kahdella muulla tarjoajalla on ollut tarjouksen liitteenä omavalvontasuunnitelma.

LAUSUNNOT

Vantaan Rahtikeskus Oy on antamassaan lausunnossa esittänyt muun muassa, että tarjouspyyntö ei ole ollut sillä tavalla epäselvä tai puutteellinen, ettei alalla toimiva yrittäjä olisi voinut antaa tarjouspyynnön mukaista tarjousta.

Kirjallisen omavalvontasuunnitelman laatiminen on jokaisen elintarvikeyrittäjän lakisääteinen velvollisuus. Myös ammattimaista elintarvikkeiden kuljettamista harjoittavalla hakijalla olisi tullut olla sellainen jo ennen tarjouskilpailua. Omavalvontasuunnitelma on vapaamuotoisesti laadittavissa yhden työpäivän kuluessa.

Vantaan Rahtikeskus Oy:llä itsellään on omavalvontasuunnitelma. Vantaan Rahtikeskus Oy:n omavalvontasuunnitelman mukaisesti sen osakasliikennöitsijä, joka ajaa elintarvikkeita, tekee elintarvikkeiden ammattimaisesta kuljettamisesta asetuksen 597/2000 mukaisesti ilmoituksen terveydensuojeluviranomaiselle. Näin siksi, että Vantaan Rahtikeskus Oy ei kuljetusten välittäjänä itse omista kuljetuskalustoa eikä sillä ole omia liikennelupia, vaan kalusto on sen osakasliikennöitsijän omistuksessa.

Lohjan KTK-osuuskunta ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

VASTASELITYS

Hakija on lausunut vastaselityksessään muun ohella, että hänen omavalvontasuunnitelmansa on alusta alkaen eli 7.1.2009 lähtien jo ollut tarjousasiakirjoissa mukana. Hakijan omavalvontasuunnitelma on jätetty 7.1.2009 Vihdin kunnan ympäristötarkastajalle. Hakija on myöhemmin saanut tietää, että omavalvontasuunnitelma on toimitettu ympäristöviraston toimipaikkaan kirjattavaksi 13.1.2009. Omavalvontasuunnitelma ei ollut tarjouksen jättövaiheessa viranomaisen vahvistama, mutta se on sittemmin vahvistettu. Useimmilla muillakaan tarjoajilla ei ole ollut hyväksyttyä omavalvontasuunnitelmaa. Valituksi tulleilla tarjoajilla ei hakijan tietämän mukaan ole ollut omaa valvontasuunnitelmaa, vaan tarjouksiin on liitetty vanhoja taikka tarjoajien jäsenautoilijoiden muuhun tarkoitukseen laadittuja omavalvontasuunnitelmia.

Hakija on vasta tarjouspyyntöasiakirjoista saanut tietää, että tarjoajalta itseltään vaaditaan omavalvontasuunnitelma. Hankintayksikkö on ryhtynyt muuttamaan vakiintunutta käytäntöä sellaisella kiireellä, ettei omavalvontasuunnitelmaa ole voitu saada aikaan vaaditussa aikataulussa. Hakija on jättänyt hankintayksikölle määräajassa sekä vahvistamatta olevan omavalvontasuunnitelman että kuljetusluvan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Hakija on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Vihdin kunnanhallituksen päätöksen 26.1.2009 § 35 kokonaisuudessaan. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että hankintapäätös kumotaan siltä osin kuin hakija on antanut tarjouksen eli reittien III, IV ja VI osalta.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia kuudesta eri reitistä. Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen on voinut jättää yhdestä tai useammasta reitistä tai kaikista reiteistä yhteensä. Hankintapäätöksen mukaan kaikki reitit on vertailtu erikseen.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 78 §:n 1 momentin mukaan hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi se, jota asia koskee.

Hakija ei ole tehnyt tarjouskilpailussa lainkaan tarjousta reiteistä I, II ja V. Hankintapäätös ei siten näiltä osin koske hakijaa. Markkinaoikeus katsoo, ettei hakijalla ole hankintalain 78 §:n 1 momentin perusteella puhevaltaa asiassa muiden kuin reittien III, IV ja VI osalta, joista hakija on tehnyt tarjouksen. Hakemus on jätettävä reittien I, II ja V osalta tutkimatta.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus on tutkinut hakemuksen johdosta sen, onko hankintayksikkö menetellyt hankinnassaan reittejä III, IV ja VI koskevilta osin julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaisesti.

Sovellettavat säännökset

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kyseessä olevan palveluhankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää hankintalain 16 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisen EU-kynnysarvon.

Hankinnan kohteena olevat ateria- ja tavarakuljetuspalvelut kuuluvat hankintalain liitteen A ensisijaisten palveluhankintojen ryhmään 2 maakuljetuspalvelut. Hankintalain 21 §:n 1 momentin mukaan edellä mainittuihin ensisijaisiin palveluihin tulevat sovellettaviksi hankintalain säännökset lukuun ottamatta 9 luvun säännöksiä.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 2 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on julkisten varojen käytön tehostaminen, laadukkaiden hankintojen tekemisen edistäminen sekä yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisten mahdollisuuksien turvaaminen tavaroiden, palveluiden ja rakennusurakoiden tarjoamisessa julkisissa tarjouskilpailuissa. Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Tarjouspyynnön epäselvyys

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyynnössä on tarjoajien soveltuvuutta koskevassa kohdassa ”4.1 Tarjoajan kelpoisuuden arviointi” pyydetty toimittamaan muun muassa terveystarkastajan hyväksymä omavalvontasuunnitelma ja tältä osin on viitattu asetukseen 597/2000. Kysymyksessä oleva asetus on kuitenkin kumottu ja omavalvontasuunnitelmaa koskevat säännökset on sisällytetty muihin säädöksiin.

Markkinaoikeus katsoo, että vaikka tarjouspyynnössä on viitattu virheelliseen säädökseen, siitä ei ole kuitenkaan syntynyt tarjoajille virheellistä kuvaa siitä, mitä tarjoukseen on tullut sisällyttää omavalvontasuunnitelman osalta. Tarjouspyynnön ei siten tällä perusteella voida katsoa olleen hankintalain 40 §:n 1 momentin vastainen.

Hakijan sulkeminen tarjouskilpailusta

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta. Pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokkaita tai tarjoajia täydentämään tai täsmentämään selvityksiä ja muita asiakirjoja.

Hankintalain 73 §:n mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjousta ateria- ja tavarakuljetuksista viidelle reitille ja korjatun tarjouspyynnön mukaan kuudelle reitille. Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen on voinut tehdä joko yhdestä tai useammasta reitistä taikka kaikista reiteistä yhteensä.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan kelpoisuuden arvioinnilla selvitetään tarjoajan edellytykset suoriutua hankinnan toteutumisesta tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

Tarjouspyynnön kohdan 4.1 mukaan kelpoisuuden toteamiseksi tarjoajan on tullut toimittaa tarjouksen liitteenä muun muassa terveystarkastajan hyväksymä omavalvontasuunnitelma. Tarjouspyynnössä on lisäksi mainittu seuraavaa:

”Tarjoajan on noudatettava elintarvikelainsäädäntöä ateriakuljetusta koskevin osin. Vihdin kunnan edustajalla on oikeus tarkastaa kuljetusautot ja tarjoajan muu toiminta.

Tarjoaja, joka ei toimita pyydettyjä selvityksiä tai jonka selvitykset ovat puutteellisia, voidaan myös sulkea pois tarjouskilpailusta.”

Vihdin kunnanhallituksen päätöksen 12.1.2009 § 34 mukaan vain Vantaan Rahtikeskus Oy on toimittanut terveystarkastajan hyväksymän omavalvontasuunnitelman. Asia on päätetty jättää pöydälle lisäselvityksiä varten.

Hankintayksikkö on 16.1.2009 päivätyllä kirjeellä pyytänyt tarjoajia tarkentamaan jätettyjä tarjouksia terveystarkastajan hyväksymällä omavalvontasuunnitelmalla. Kirjeen mukaan omavalvontasuunnitelma on tullut toimittaa viimeistään 20.1.2009 kello 10.00 mennessä.

Vihdin kunnanhallituksen päätöksessä 26.1.2009 § 35 on todettu, että tarjoajia on pyydetty täydentämään tai täsmentämään antamiaan selvityksiä tai asiakirjoja. Päätöksen mukaan tarkennusta on muun ohella pyydetty hakijalta ja neljältä muulta tarjoajalta terveystarkastajan hyväksymän omavalvontasuunnitelman osalta. Päätöksessä on lisäksi todettu, että hakijalla ei ollut esittää terveystarkastajan hyväksymää omavalvontasuunnitelmaa. Päätöksessä hakija on suljettu pois tarjouskilpailusta sillä perusteella, että hänen tarjouksensa ei ole sisältänyt kaikkia pyydettyjä selvityksiä.

Markkinaoikeudelle toimitetuista asiakirjoista ilmenee, että hakija on toimittanut hankintayksikölle tarjouksensa liitteenä omavalvontasuunnitelman, joka ei vielä tarjouksen tekohetkellä ole ollut viranomaisen hyväksymä. Hakijan omavalvontasuunnitelma on myöhemmin hyväksytty.

Toinen valituista kahdesta tarjoajasta on toimittanut tarjouksensa liitteenä omavalvontasuunnitelman, joka on hyväksytty eräälle sen jäsenyritykselle.

Toisen valitun tarjoajan tarjouksen liitteenä on puolestaan ollut ”Omavalvontasuunnitelman perustiedot” -kaavake, joka ei ole ollut täytetty. Hankintayksikön pyydettyä 16.1.2009 tarjoajia toimittamaan omavalvontasuunnitelman kyseinen tarjoaja on toimittanut viranhaltijapäätöksen ammattimaisesta elintarvikkeiden kuljettamisesta tai säilyttämisestä. Lupa on annettu eräälle tarjoajan jäsenyritykselle. Viranhaltijapäätöksessä on mainittu, että omavalvontasuunnitelma on hyväksytty.

Kolmannen tarjousvertailuun hyväksytyn tarjoajan tarjousasiakirjoista ei käy ilmi, onko tarjoajan omavalvontasuunnitelma asianomaisen viranomaisen hyväksymä.

Hankintayksikkö on hankinta-asiaa ensi kertaa käsitellessään todennut, että vain yksi tarjouksen jättänyt tarjoaja on toimittanut tarjouksensa liitteenä viranomaisen hyväksymän omavalvontasuunnitelman. Hankintayksikkö on pyytänyt muita tarjoajia täydentämään tarjouksiaan viranomaisen hyväksymällä omavalvontasuunnitelmalla.

Kumpikin valituksi tullut tarjoaja on toimittanut yhden jäsenyrityksensä omavalvontasuunnitelman. Tarjouksissa ei ole mainittu, mikä tarjoajien jäsenyrityksistä tulee kuljetukset suorittamaan tai onko kuljetusten suorittajia mahdollisesti useampia. Tarjouspyynnön vaatimuksen omavalvontasuunnitelman esittämisestä on katsottava tarkoittavan, että omavalvontasuunnitelma on hyväksytty sille yritykselle, joka kuljetukset suorittaa. Asiakirjoista ei käy ilmi, onko toimitetut omavalvontasuunnitelmat hyväksytty juuri niille jäsenyrityksille, jotka tosiasiallisesti tulisivat kuljetuksia suorittamaan.

Hankintayksikön saamissa tarjouksissa olleet puutteellisuudet ovat saattaneet johtua osaltaan siitä, että hankintayksikkö on muuttanut käytäntöään omavalvontasuunnitelmaa koskevalta osin ja että myös omavalvontasuunnitelmaa koskevia säännöksiä on muutettu. Tarjoajille tilanne on siten ollut jossain määrin uusi. Tarjouspyynnössä asetettu vaatimus viranomaisen hyväksymästä omavalvontasuunnitelmasta on sinänsä ollut selkeä ja tarjoajien on tullut tarjoukseensa sisällyttää tällainen omavalvontasuunnitelma. Kun kuitenkin valtaosasta tarjouksia on puuttunut omavalvontasuunnitelma, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua vaarantamatta voinut edellä mainituissa olosuhteissa pyytää tarjoajia täydentämään tarjouksiaan tältä osin.

Hakijan tarjoukseen ei tarjouksen jättämisajankohtana eikä myöskään tarjouksen täydentämiselle asetetussa määräajassa ole sisällytetty viranomaisen hyväksymää omavalvontasuunnitelmaa. Hakijan tarjouksen liitteenä on ollut omavalvontasuunnitelma, ja hakija on tarjouksessaan ilmoittanut, että se on lähetetty hyväksyttäväksi ja toimitetaan välittömästi, kun se on hyväksytty. Hankintayksikkö on hyväksytyn omavalvontasuunnitelman puuttumisen vuoksi sulkenut hakijan tarjouskilpailusta, mutta on kuitenkin hyväksynyt tarjousten vertailuun tarjouksia, joissa on ollut edellä mainittuja puutteellisuuksia ja epäselvyyksiä omavalvontasuunnitelman osalta.

Edellä mainitulla tavalla tarjoajien on tullut toimittaa hankintayksikölle tarjoajien soveltuvuuden arviointia varten muun ohella hyväksytty omavalvontasuunnitelma. Hankintayksikkö ei ole hankintapäätöksessä tai muutoinkaan hankintalain 73 §:ssä edellytetyllä tavalla perustellut sitä, miksi se on hyväksynyt tarjouskilpailuun jotkut tarjoajat, joiden tarjoukset ovat olleet omavalvontasuunnitelman osalta edellä mainitulla tavalla puutteellisia, ja toisaalta sulkenut jotkin tarjoajat tällä perusteella tarjouskilpailusta. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettely on ollut omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Johtopäätös

Edellä olevilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen määrättävä hankintalain 76 §:ssä säädetty seuraamus.

Seuraamus

Hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimukset voittaneiden tarjoajien kanssa. Sopimuksiin on kuitenkin sisältynyt ehto, jonka mukaan sopimukset purkautuvat, mikäli markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen.

Näin ollen hankintalain 76 §:n 1 momentin 1–3 kohdissa tarkoitetut ensisijaiset oikeusturvakeinot tulevat asiassa sovellettaviksi ja hankintapäätös voidaan näin ollen kysymyksessä olevilta osin kumota ja sen täytäntöönpano kieltää sekä hankintayksikkö velvoittaa korjaamaan virheellinen menettelynsä.

Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö tekee uuden tarjoajien soveltuvuuden arvioinnin ja perustellut päätökset mahdollisista tarjoajien sulkemisista tarjouskilpailusta sekä tämän jälkeen uuden tarjousten vertailun ja perustellun hankintapäätöksen.

Mikäli Vihdin kunta aikoo edelleen hankkia ateria- ja tavarakuljetukset reittien III, IV ja VI osalta julkisena hankintana, sen on tehtävä uusi tarjoajien soveltuvuuden arviointi ja perustellut päätökset mahdollisista tarjoajien sulkemisista tarjouskilpailusta sekä tämän jälkeen uusi tarjousten vertailu ja perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon edellä tässä päätöksessä esitetyt seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Oikeudenkäynti markkinaoikeudessa on aiheutunut hankintayksikön virheellisestä menettelystä, joten olisi kohtuutonta, jos hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi arvioimalla määrällä. Vastaavasti hankintayksikön vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta on hylättävä.

X on liiketoiminnassaan arvonlisäverovelvollinen ja hänellä on oikeus vähentää maksamansa arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta siltä osin kuin se koskee Vihdin kunnanhallituksen päätöstä 26.1.2009 § 35 reittien I, II ja V osalta.

Markkinaoikeus kumoaa Vihdin kunnanhallituksen päätöksen 26.1.2009 § 35 reittien III, IV ja VI osalta ja kieltää Vihdin kuntaa tältä osin tekemästä hankintasopimuksia sanotun päätöksen perusteella tai muutoinkaan panemasta hankintapäätöstä täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Vihdin kunnan korvaamaan X:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää Vihdin kunnan oikeudenkäyntikulujensa korvaamista koskevan vaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Maarit Lindroos-Kokkonen, Perttu Koivula ja Sami Rautiainen.