Market Court dismisses bid protest where procurement authority validly selected two suppliers under Directive transitional rules.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Helsingin kaupunki on ilmoittanut avoimella menettelyllä toteutettavasta PC-laitteiden, palvelimien, näyttöjen, tulostimien ja muiden oheislaitteiden sekä niihin liittyvien palveluiden hankinnasta Euroopan unionin virallisen lehden täydennysosassa S 221/17.11.2005 julkaistulla ennakkoilmoituksella sekä Euroopan unionin virallisen lehden täydennysosassa S 236/12.12.2006 ja Julkiset hankinnat -lehdessä 14.12.2006/50 julkaistuilla hankintailmoituksilla. Sopimuksen voimassaoloajaksi on ilmoitettu 1.3.2007–28.2.2009 ja varattu mahdollisuus jatkaa sopimuskautta yhdellä vuodella. Lisäksi Helsingin kaupunki on hankintaa koskeneessa 14.12.2006 päivätyssä tarjouspyynnössä ilmoittanut, että tarjouskilpailun perusteella valitaan kaksi jälleenmyyjä/valmistajaparia. Hankintayksikkö on saanut kuusi tarjousta.

Helsingin kaupungin hankintakeskuksen hankintajohtaja on päätöksellään 7.3.2007 § 1013 valinnut Atea Finland Oy:n ja Businessforum Oy:n tarjoukset.

Helsingin kaupungin liikepalvelulautakunta on päätöksellään 29.5.2007 § 75 hylännyt hakijan oikaisuvaatimuksen.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 18 miljoonaa euroa.

Helsingin kaupunki on 29.3.2007 ilmoittanut markkinaoikeudelle sitoutuvansa olemaan panematta hankintapäätöstä 7.3.2007 § 1013 täytäntöön markkinaoikeuskäsittelyn aikana.

HAKEMUS

Oy Mikrolog Ltd on vaatinut, että markkinaoikeus poistaa Helsingin kaupungin hankintakeskuksen hankintajohtajan päätöksen 7.3.2007 § 1013, velvoittaa hankintayksikön suorittamaan asiassa uuden tarjousvertailun tai järjestämään uuden tarjouskilpailun sekä kieltää hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesti. Lisäksi hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.088 eurolla korkoineen.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jota on arvioitu hinnan ja palvelun sisällön perusteella. Palvelun sisältöä on puolestaan arvioitu 1) laiteasennusten, 2) laitetakuun ja varalaitepalvelun, 3) teknisen tuen ja 4) vanhojen laitteiden poistamisen perusteella.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti palvelun sisällön arvioinnissa, kun hakija on saanut liian vähän pisteitä laiteasennusten ja teknisen tuen osalta.

Laiteasennusten osalta hankintapäätöksessä on ilmoitettu arvostettavan sitä, että tarjoaja huolehtii sekä asennusmallin sopivuudesta laitevalmistajan laitteisiin että myös itse asennus-imagen tekemisestä. Lisäksi laiteasennusten osalta on arvostettu tuotannon luotettavuutta, prosessin selkeyttä sekä sitä, ettei asiakkaalta vaadita erityisiä toimenpiteitä. Hankintapäätöksestä ei ole kuitenkaan ilmennyt, miten tuotannon luotettavuus tai prosessin selkeys on laiteasennusten arvioinnissa otettu huomioon.

Hakija on saanut laiteasennuksia koskevasta arviointiperusteesta vain yhden pisteen Atea Finland Oy:n saadessa siitä täydet viisi pistettä. Pisteytys on ollut epätasapuolinen eikä siinä ole otettu huomioon kaikkia tarjouspyynnössä ja hankintapäätöksessä arvioitaviksi ilmoitettuja seikkoja, kuten asennusmallin sopivuutta laitevalmistajan laitteisiin.

Hakijan osalta perusteluissa on virheellisesti todettu, että asiakas joutuisi tekemään itse niin sanotun malli-imagen muutostilanteissa. Voittaneen tarjoajan Atea Finland Oy:n osalta on puolestaan korostettu sen sitoutumista huolehtimaan laite-imagen mallintamisesta muutostilanteissa. Hakija on kuitenkin sitoutunut tarjouksessaan toimittamaan työasemat ja kannettavat tietokoneet siten, että niissä on Helsinki-vakio valmiiksi asennettuna. Hakija on myös sitoutunut ylläpitämään Helsinki-vakio -asennusmallia vakiolaiteajureineen. Hakija on lisäksi tarjouksessaan todennut tarjoavansa veloituksetta hankintayksikölle muun muassa asennusvakioiden suunnittelu-, valmistelu-, asennus- ja säilytyspalvelut. Hakija on toisin sanoen ollut valmis toteuttamaan kaikki Helsinki-vakion muutoksiin liittyvät tehtävät ilmaiseksi. Hakijan tarjous on kattanut kaikki muutostilanteiden palvelut Atea Finland Oy:n tarjousta vastaavalla tavalla.

Teknisen tuen osalta tarjouksissa on tarjouspyynnön mukaan tullut olla selvitys tukipalvelun tarjoajan palveluksessa olevien asiantuntijoiden lukumäärästä Suomessa sekä laitevalmistajan laiteasiantuntijoiden lukumäärästä Suomessa. Hakija on saanut mainitusta arviointikohdasta kaksi pistettä vähemmän kuin voittaneet tarjoajat. Hankintapäätöksessä on todettu hakijan osalta, että laitevalmistajalla on suppeahko valmistamiensa laitteiden asiantuntijajoukko. Muiden tarjoajien osalta on todettu, että laitevalmistaja tarjoaa valmistamiensa laitteiden teknisen tuen Suomessa ja lisäksi mahdollisuuden eskaloida tukikysymykset valmistamiensa laitteiden laajalle asiantuntijajoukolle. Tällä on hakijan käsityksen mukaan tarkoitettu muualla kuin Suomessa olevia tahoja, jolloin arvioinnissa on käytetty muuta kuin tarjouspyynnössä mainittua arviointiperustetta. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään ilmoitettu vaadittua asiantuntijoiden määrää.

Hakijan tarjouksesta on käynyt ilmi sen tarjoaman teknisen tuen toimintajärjestelmä. Kuitenkaan laitetoimitusten ja teknisen tuen laatuun liittyviä tekijöitä ei ole otettu tarjousten vertailussa huomioon. Toisin kuin hankintayksikkö on tarjousvertailussaan katsonut, on hakijan käytössä olevien asiantuntijoiden määrä ollut riittävä, eikä sen kokoa yrityksenä olisi saanut lukea haitaksi tarjousten vertailussa.

Hakijan tarjous on ollut toiseksi halvin ja hintaero hakijan ja tarjouskilpailussa toiseksi tulleen tarjoajan kanssa on ollut merkittävä. Oikein suoritettu tarjousten vertailu olisi nostanut hakijan toiseksi puitesopimustoimittajaksi.

Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/18/EY (hankintadirektiivi) on säädetty puitejärjestelyjen sisällöstä sekä niille asetetuista vähimmäisvaatimuksista. Hankintadirektiivin 32 artiklan 4 kohdan mukaan valittaessa useampi kuin yksi puitetoimittaja hankintayksikön tulee valita puitejärjestelyyn vähintään kolme toimittajaa. Hankintadirektiivin sanamuoto on ollut ehdoton ja täsmällinen ja sitä olisi tullut noudattaa asiassa direktiivin välittömän oikeusvaikutuksen periaatteen mukaisesti, kun kansallista voimaansaattamistoimenpidettä ei ollut toteutettu määräaikaan mennessä.

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen 5 §:ssä on mainittu puitesopimismahdollisuus, joten puitejärjestelyn tekeminen on siten Suomessa hyväksytty jo ennen hankintadirektiivin voimaansaattamista. Mikäli hankintadirektiivin 32 artiklan suora sovellettavuus ei tulisi kysymykseen, on kansallisia säännöksiä tulkittava EY-oikeuden valossa.

Hankintayksikkö ei näin ollen ole menetellyt julkisia hankintoja koskevien säännösten mukaisesti valitessaan ainoastaan kaksi toimittajaa.

VASTINE

Helsingin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Kaikki tarjoajat ovat täyttäneet tarjouspyynnön vaatimuksen siitä, että tarjoajan on tullut tarjouksessaan sitoutua toimittamaan työasemat ja kannettavat tietokoneet siten, että niissä on niin sanottu Helsinki-vakio valmiiksi asennettuna ja ylläpitämään Helsinki-vakio -asennusmallia vakiolaiteajureineen. Hakijan tarjouksen toisen tarjoajien tarjouksia alhaisempi pisteytys tästä arviointiperusteesta on johtunut siitä, että se on edellyttänyt hankintayksikön itse asentavan malli-imagen muutostilanteissa.

Laiteasennusten asennusmalli sisältää sekä laiteajurit että asennettavat ohjelmat. Tarjouspyynnössä on kerrottu, että perusasennus on kaikille yhteinen vastaustiedostoihin perustuva automaattinen asennus. Tarjouksista on arvioitu sitä, millaisella toimintamallilla tarjoaja sitoutuu huolehtimaan asennusmallista kokonaisuudessaan. Hankintayksikön laajan työasemaympäristön ylläpidossa pyritään siirtymään mahdollisimman yksinkertaisiin ja automatisoituihin prosesseihin, ja pisteytyksessä on painotettu kaupungin toiminnan kannalta tärkeitä piirteitä.

Vakiotyöasemakokoonpanot vaihtuvat yhdestä kahteen kertaan vuodessa. Hakijan toimintamallissa asiakas joutuisi itse tekemään asennusmallin perusasennuksen uuteen työasemamalliin ja testaamaan asennuksen toimivuuden myös laitteiston osalta. Hankintayksikön tietoteknisessä ympäristössä kukin virasto vastaa oman laiteympäristönsä toimivuudesta eikä hankintayksikön tietoteknisessä organisaatiossa ole tahoa, joka voisi vastata malli-imagen asennuksista jokaisen yksittäisen viraston puolesta. Hakijan toimintamallissa hakija ei vastaa asennusmallin sopivuudesta toimittamiinsa laitteisiin, vaan jokainen laitteita hankkiva virasto joutuisi itse tekemään perusasennuksen malli-imagen muutostilanteessa.

Atea Finland Oy on puolestaan sitoutunut itse huolehtimaan perusasennuksesta mukaan lukien ohjelmistot ja suorittamaan laitteistotestauksen. Järjestelyssä valmiiksi asennettu kone toimitetaan asiakkaalle, jonka tehtäväksi jää ainoastaan todentaa asennusten toimivuus asiakkaan ympäristössä. Atea Finland Oy:n esittämän laiteasennusten palvelumallin paremmasta toiminnallisuudesta syntyvät kustannushyödyt ja resurssisäästöt ovat huomattavat ja annettu piste-ero on ollut näin ollen perusteltu.

Teknisen tuen osalta on arvostettu tarjoajan tarjoamaa tukea Suomessa sekä mahdollisuutta eskaloida tukipyynnöt laitevalmistajan organisaatiossa mahdollisimman suurelle asiantuntijajoukolle. Suomessa hakijan laitteistotuki on ollut toiminnaltaan ja laadultaan verrattavissa muiden tarjoajien tarjoamaan tukeen. Hakijalla ei ole kuitenkaan ollut valmistamiensa laitteiden osalta mahdollisuutta eskaloida tukipyyntöjä suuremmalle asiantuntijajoukolle. Vianselvitys ja ongelmanratkaisu edellyttävät asiantuntijoiden tuntevan juuri nimenomaisen laitekokonaisuuden ja sen ajureiden yhteensopivuuden. Yksittäisten komponenttien osalta ongelmanselvityksen eskalointi ei ole verrattavissa koko laitteistoa koskevan ongelmanselvityksen eskalointiin laajalle asiantuntijajoukolle.

Suomessa olevien asiantuntijoiden lukumäärästä on pyydetty selvitystä, koska on haluttu selvittää, kuinka hyvää suomenkielistä tukea on saatavissa. Koska teknisen laitetuen volyymit ovat suuria, on laitetuen oltava tehokasta ja luotettavaa. Tämä turvataan mahdollisimman laajalla asiantuntijajoukolla, joka voi toimia myös Suomen ulkopuolella. Selvityksen pyytäminen Suomen osalta ei ole tarkoittanut sitä, että muualla sijaitsevaa teknistä tukea ei voitaisi ottaa arvioinnissa huomioon. Hakijan tuki-, tuotekehitys- ja tutkimuspalvelujen henkilöstömäärä on erittäin vähäinen muiden tarjoajien resursseihin verrattuna. Komponenttitoimittajien tarjoamat tukipalvelut eivät ole laadullisesti samaa tasoa kuin laitevalmistajan omat omia laitekokonaisuuksiaan koskevat tukipalvelut.

Vastuu hankintadirektiivin voimaanpanosta on ollut jäsenvaltiolla. Asiassa on noudatettu voimassa ollutta hankintalakia, jossa ei ole ollut säännöksiä puitesopimuksiin perustuvista hankintasopimuksista. Myöskään kauppa- ja teollisuusministeriö ei ollut antanut hankintadirektiivin soveltamisesta puitejärjestelyn osalta tulkintaohjetta.

LAUSUNNOT

Atea Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen, ja lausunut muun ohella seuraavaa.

Hakija on tulkinnut hankintapäätöstä virheellisesti. Hankintapäätöksen toteamus malli-imagen tekemisestä ei viittaa malli-imagen ylläpitoon, vaan ylläpitoa edeltävään malli-imagen toteutusvaiheeseen. Hakijan toimintatavan valitseminen olisi merkinnyt hankintayksikölle huomattavia lisätoimia, kun hakijan tarjous ei ole kattanut malli-imagen muutostilanteiden palveluja Atea Finland Oy:n tarjoamalla tavalla.

Teknisen tuen osalta tarjoajien on tullut antaa selvitys tukipalvelun tarjoajien palveluksessa olevien MCSE- tai jonkin muun Microsoft-tutkinnon suorittaneiden asiantuntijoiden lukumäärästä Suomessa. Atea Finland Oy on tarjonnut Fujitsu Siemens Computersin laitteita, joka tarjoaa tukipalveluita alihankkijoidensa kautta. Atea Finland Oy on yksilöinyt näiden alihankkijoiden palveluksessa olevien henkilöiden tutkintojen määrät tarjouksessaan. Hakijan tarjouksesta ei sen sijaan ole käynyt ilmi MCSE-tutkinnon suorittaneiden määrää. Hakija ei ole myöskään ilmoittanut tarjouksessaan Atea Finland Oy:n tavoin puhelinpalvelun tavoitevasteaikaa. Lisäksi sen tuotekehitysyksikön kapasiteetti on ollut huomattavasti pienempi kuin Atea Finland Oy:n tarjoamien laitteiden valmistajan.

Tarjouspyynnössä on lisäksi pyydetty tarjoajia esittämään yksityiskohtainen prosessikuvaus vaativien teknisten ongelmien ratkaisemisesta. Mikäli ratkaisun osana on tarjottu vaativien teknisten ongelmien eskalointimahdollisuutta ulkomaille, on tämä voitu ottaa huomioon tarjousten vertailussa.

Businessforum Oy ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

VASTASELITYS

Oy Mikrolog Ltd on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavan.

Hakija on esittänyt tarjouksessaan kaksi mahdollista toimintamallia, joista toisessa asiakas itse tekee vakioituun työasemaan tai kannettavaan tietokoneeseen esimerkkiympäristön, jota käytetään laitevakiona (image). Toisessa vaihtoehdossa hakija on itse ilmoittanut olevansa valmis suunnittelemaan ja valmistelemaan imagen, jos asiakas niin haluaa. Hakijan esittämä ensimmäinen vaihtoehto on ollut hankintayksikön käytössä sen omasta toivomuksesta jo vuosia.

Tarjouspyynnössä ei ole tarkemmin kerrottu, millainen malli olisi hankintayksikön kannalta helppo ja yksinkertainen. Käytännössä asiakkaan on kuitenkin oltava mukana imagen valmistuksessa ja vähintäänkin testaus on tehtävä asiakkaan toiminta- ja verkkoympäristössä.

Hankintayksikkö on ymmärtänyt väärin sen, että hankintayksikkö joutuisi tekemään perusasennuksen vakiotyöasemakokoonpanoja vaihdettaessa. Hakijan tarjouksessa on selkeästi ilmoitettu, että toimittaja päivittää asiakkaan mallia toivomusten mukaisesti. Hankintayksikkö ei myöskään joudu testaamaan itse asennusmallin sopivuutta laitteistoon, kuten hankintayksikkö on esittänyt, vaan toimittaja testaa ja hyväksyy lopullisen imagen. Hakija on sitoutunut veloituksetta asennusvakioiden suunnitteluun, valmisteluun, asennukseen ja säilytykseen.

Atea Finland Oy ei ole tarjouksessaan kuvannut tarkemmin perusasennusten teon käytännön toteutusta, saati sitä, onko kyseinen palvelu veloituksetonta. Tältä osin neljän pisteen ero hakijan tarjoukseen nähden on ollut perusteeton. Hakijan olisi tullut myös saada laiteasennusten osalta enemmän pisteitä kuin Businessforum Oy, koska sen toimintamallin mukaan asiakas joutuu testaamaan valmiin asennuksen toisin kuin hakijan toimintamallissa.

Tekniseen tukeen liittyen tarjouspyynnössä ei ole pyydetty selvitystä eskalointimahdollisuudesta ulkomaille eikä tätä ole mainittu arvostettavan tarjousvertailussa. Tarjouspyynnössä on sen sijaan viitattu laadullisten tekijöiden painottamiseen tarjousten vertailussa. Kuitenkin hankintapäätöksen perusteluissa on tukeuduttu asiantuntijoiden määrään ja eskalointimahdollisuuteen ulkomaille.

Hakija valmistaa itse tietokoneita ja tuottaa myös teknisen laitetuen itse. Hakijan tekninen tukihenkilöstö tuntee näiden tietokoneiden tekniset kysymykset erittäin hyvin, koska kyseessä on sen oma tuote. Tämä on merkittävämpi tekijä kuin mahdollisuus eskaloida ongelmat ulkomaille, sillä kun hankintayksikön sopimuskumppanina on jälleenmyyjä, on tekninen tuki toteutettu moniportaisemmin ja jälleenmyyjän on vaikea tuntea syvällisemmin edustamansa tuotteet. Lisäksi hakijalla on sopimukset komponenttitoimittajien kanssa, joille on mahdollista eskaloida kysymyksiä. Atea Finland Oy:n laitevalmistajan alihankkijoiden tarjoama tekninen tuki ei ole laadukkaampaa kuin hakijan laitevalmistajana alihankkijoilta saama tekninen tuki. Lisäksi muilla tarjoajilla jälleenmyyjinä on hakijaa pienemmät resurssit, vaikkakin niiden taustalla on globaali laitevalmistaja.

Laitevalmistajan kokoa ei voida käyttää arviointikriteerinä, koska koko liittyy lähinnä tarjoajan kelpoisuuden arviointiin.

LISÄVASTINE

Hankintayksikkö on lausunut, että hakija on kuvannut tarjouksessaan ainoastaan toimintamallin, jossa asiakas tekee vakioituun työasemaan tai kannettavaan tietokoneeseen esimerkkiympäristön, jota käytetään laitevakiona. Tätä lähtökohtaa on käytetty tarjousvertailussa. Toimintamallin mukaista prosessia, jossa hakija suunnittelee ja valmistaa imagen, ei ole hakijan tarjouksessa kuvattu.

Tarjouspyynnössä on toivottu tarjoajien tarjoavan mahdollisimman helppoja ratkaisuja, jotka edellyttävät mahdollisimman vähän lisätoimenpiteitä kaupungilta. Tarjouspyynnössä ei ole täsmennetty sitä, minkälainen malli olisi helppo ja yksinkertainen, koska hankintayksikkö ei voi ennalta aavistaa, minkälaisia ratkaisuja tarjoajat pystyvät tarjoamaan. Aikaisempi käytössä ollut toimintamalli on ollut tähän mennessä ainoa tarjolla oleva toimintamalli.

Vaikka tarjouksen tekijänä on laitemyyjä, on tarjous on tehty yhdessä laitevalmistajan kanssa, joka on myös omalta osaltaan sitoutunut tarjouksessa esitettyihin palveluihin. Vaativissa teknisissä kysymyksissä tukipyynnöt ohjataankin tarvittaessa laitevalmistajien asiantuntijaverkostolle. Muilla tarjoajilla on siten ollut mahdollisuus eskaloida ongelma huomattavasti laajemmalle asiantuntijajoukolle kuin hakijalla. Laitetuen osalta oleellisinta on sen laitekokonaisuuteen kohdistuva asiantuntijuus, ei sen osatekijöihin.

LISÄVASTASELITYS

Hakija on lisävastaselityksessään todennut muun ohella, että hankintayksikkö on vastineissaan esittänyt uusia perusteluja siihen nähden, miten hankintapäätös on perusteltu.

Hakija on tarjouksessaan todennut tarjoavansa hankintayksikölle mahdollisuuden hyödyntää hakijan laaja-alaista asiantuntemusta Helsinki-vakion ja muiden ensiasennusympäristöjen suunnittelusta ja ylläpitämisestä. Hakija on siten tuonut tarjouksessaan selvästi esiin sen, että myös tältä osin palvelu voidaan toteuttaa mahdollisimman joustavasti hankintayksikön toiveiden mukaisesti.

Hankintayksikkö on edellyttänyt palvelulta helppoutta ja yksinkertaisuutta ilmoittamatta, mitä tällä käytännössä tarkoitetaan. Esitetyt yleisluontoiset adjektiivit eivät ole antaneet tarjoajille riittävää informaatiota siitä, mitä hankintayksikkö on tältä osin arvostanut. Hankintayksikölle on siten jäänyt vapaa harkintavalta tehdä tarjousvertailu haluamallaan tavalla.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (jäljempänä hankinta-asetus) 1 §:n 1 momentin mukaan ennakoidulta arvonlisäverottomalta arvoltaan kynnysarvon ylittävään hankintaan sovelletaan hankintalain lisäksi kyseisen asetuksen säännöksiä. Saadun selvityksen mukaan kysymyksessä olevan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo on ylittänyt alue- ja paikallishallinnon viranomaisten tavara- ja palveluhankinnoille vuodelle 2006 säädetyn kynnysarvon määrän. Hankintaan sovelletaan siten hankintalain säännösten lisäksi myös hankinta-asetuksen säännöksiä.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjousten vertailu

Hankintalain 7 §:n 1 momentin ja hankinta-asetuksen 41 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on hyväksyttävä tarjouksista joko se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan arviointiperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Hankinta-asetuksen 41 §:n 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa on mainittava kaikki ne arviointiperusteet, joita sovelletaan tarjousta hyväksyttäessä. Arviointiperusteet on tällöin, jos mahdollista, esitettävä tärkeysjärjestyksessä. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikön tulee soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ilmoitettuihin arviointiperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten arviointiperusteita on sovellettu.

Hankintalain 7 a §:n mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Säännöksen esitöissä (HE 237/2004 vp) on mainittu, että päätöksen tulisi sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, joita ovat muun muassa tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjouksen valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus ja sen arviointiperusteina hinta 70 prosentin painoarvolla ja palvelun sisältö 30 prosentin painoarvolla. Palvelun sisällön arvioinnissa on ilmoitettu otettavan huomioon 1) laiteasennukset, 2) laitetakuu ja varalaitepalvelut, 3) tekninen tuki sekä 4) vanhojen laitteiden poistaminen.

Laiteasennukset

Laiteasennusten arviointia varten tarjouksen liitteenä on tullut olla palvelukuvaus asennusprosessista ja kuvauksen on tullut sisältää muun ohella tiedot asennusten suorittajaorganisaatiosta, asennuspaikasta, prosessin kestoajasta ja asennusmallien säilytyksestä. Selvityksestä on edelleen tullut ilmetä, miltä osin toimittaja toteuttaa palvelun itse ja miltä osin käytetään alihankintaa. Tarjousten vertailussa on vielä ilmoitettu arvostettavan kattavia palveluja sekä asiakkaalle helppoa ja yksinkertaista toimintamallia, joka ei vaadi asiakkaalta paljon toimenpiteitä.

Hankintaesityksen liitteenä olleesta tarjousten vertailuasiakirjasta ilmenee, että hakija on saanut laiteasennuksista yhden pisteen Atea Finland Oy:n saadessa täydet viisi pistettä ja Businessforum Oy:n saadessa kolme pistettä. Hankintaesityksessä on todettu, että laiteasennusten arvioinnissa on arvostettu sitä, että tarjoaja huolehtii sekä asennusmallin sopivuudesta laitevalmistajan laitteisiin että myös asennusimagen tekemisestä. Arvioinnissa on vielä ilmoitettu arvostettavan tuotannon luotettavuutta, prosessin selkeyttä sekä sitä, että asiakkaalta ei vaadita missään vaiheessa erityisiä toimenpiteitä.

Hankintaesityksessä on perusteltu Atea Finland Oy:n ja Businessforum Oy:n tarjousten pisteytystä laiteasennusten osalta sillä, että toimittajat ovat sitoutuneet huolehtimaan laiteimagen mallintamisesta muutostilanteissa ja että asiakas ainoastaan testaa valmiin asennuksen. Atea Finland Oy:n tarjouksessa on vielä todettu kuvatun hyvin laiteimagen muutosprosessi ja että Businessforum Oy:n tarjouksessa laiteimagen muutosprosessi on kuvattu puutteellisesti. Hakijan tarjouksesta on todettu, että asiakas joutuu itse tekemään malli-imagen muutostilanteissa.

Hakija on tarjouksessaan esittänyt asiakkaan työasemavakion toimintamallista, että asiakas tekee vakioituun työasemaan tai kannettavaan esimerkkiympäristön, jota käytetään laitevakiona. Prosessin vaiheita on tarjouksessa kuvattu seuraavasti:

1. Toimittaja ja asiakas sopivat vakiotyöaseman kokoonpanon.

2. Asiakkaalle toimitetaan vakiotyöasemaksi sovittu kokoonpano.

3. Asiakas asentaa työasemalle haluamansa ympäristön ohjelmistoineen ja asetuksineen.

4. Asiakas toimittaa mallikiintolevyt/-koneen toimittajalle.

5. Toimittaja testaa ja hyväksyy asiakkaan mallikokoonpanosta lopullisen imagen, joka tallennetaan toimittajan imagerekisteriin.

6. Toimittaja päivittää asiakkaan mallia toivomusten mukaisesti.

7. Tehdyt imaget nimetään ja jatkossa tilausprosessissa käytetään sovittuja nimiä, joiden pohjalta toimittaja toimittaa tilauksia vastaavilla imageilla nimetyt laitteet.

Markkinaoikeus toteaa, ettei hakijan tarjouksesta ole ainakaan selkeästi ilmennyt sen vastineessaan esittämää toimintamallia tai prosessikuvausta vaihtoehdosta, jossa hakija suunnittelisi ja valmistelisi asennusmallin asiakkaan näin halutessa.

Atea Finland Oy:n tarjouksessa on todettu työasemaimagen ylläpidosta, että toimittajan konfigurointikeskuksen yhteyshenkilön saadessa tiedon muutostarpeesta työasemaimageen osoitetaan muutostyö toimittajan konfigurointikeskuksen asiantuntijalle. Asiantuntijan on ilmoitettu tekevän tarvittavat muutokset imageen muuttaen joko asiakkaan ohjeiden mukaisesti ja asiakkaan medioilla työasemaimagen ohjelmistokokoonpanoa tai laitekokoonpanon muuttuessa sovittaen olemassa olevan imagen uuteen laitekokoonpanoon. Uusi image on ilmoitettu esiasennettavan testityöasemaan, joka lähetetään asiakkaan yhteyshenkilölle testattavaksi ja hyväksyttäväksi asiakasympäristössä. Saatuaan hyväksynnän toimittaja päivittää ohjeistuksen ja aloittaa laitetoimitukset asiakkaalle uudella hyväksytyllä työasemaimagella.

Businessforum Oy on tarjouksessaan esittänyt tarjoavansa veloituksetta teknisen asiantuntijan apua ohjelmistoimagen suunnittelussa ja luomisessa. Tarjouksessa on edelleen esitetty, että tekniset asiantuntijat ovat mukana useiden asiakkaiden imagen luontiprosesseissa ja avustavat teknisesti ja toiminnallisesti parhaan sekä elinkaareltaan mahdollisimman pitkäikäisen imagen luomisessa. Tarjouksessa on vielä esitetty teknisillä asiantuntijoilla olevan aina viimeisimmän tiedon tulevista imagetasoon vaikuttavista teknisistä muutoksista, jolloin tulevat imagepäivitykset voidaan suunnitella mahdollisimman pitkälle etukäteen.

Markkinaoikeus toteaa asennusmallin sopivuuden laitevalmistajan laitteisiin, tuotannon luotettavuuden ja prosessin selkeyden liittyneen edellä mainittuun hankintayksikön laiteasennusten palvelunsisällön arviointiin. Markkinaoikeus katsoo lisäksi hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämän perusteella, että hankintayksikkö on myös ottanut mainitut seikat huomioon tarjousten laiteasennusten palvelun vertailussa.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että tarjoajilla on ollut mahdollisuus antaa laiteasennusten osalta haluamansa kaltainen toimintamalli ja tähän liittyen niin laaja selvitys kuin ne ovat katsoneet tarpeelliseksi. Tarjouspyynnössä on nimenomaisesti ilmoitettu arvostettavan kattavia palveluja sekä asiakkaalle helppoa ja yksinkertaista toimintamallia, joka ei vaadi asiakkaalta paljon toimenpiteitä. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa voida tarjousten toimintamalleista ilmi käynyt ja hankintayksikön esittämä huomioon ottaen todeta hankintayksikön menetelleen tarjousten laiteasennuksia vertaillessaan ja pisteyttäessään hakijaa syrjivästi tai epätasapuolisesti tai muullakaan tavalla hankintasäännösten vastaisesti.

Tekninen tuki

Teknisen tuen arviointia varten tarjouksessa on tullut olla yksityiskohtainen prosessikuvaus asiantuntijatuen toiminnasta ja vaativien teknisten ongelmien ratkaisemisesta. Tarjouksessa on tullut olla myös selvitys, josta on ilmennyt tukipalvelun tarjoajan palveluksessa olevien MCSE- tai jonkin muun Microsoft-tutkinnon suorittaneiden asiantuntijoiden lukumäärä Suomessa sekä laitevalmistajan laiteasiantuntijoiden määrä Suomessa. Tarjousten vertailussa on ilmoitettu arvostettavan asiantuntijavoimin tuotettuja, luotettavasti ja tehokkaasti toimivaa teknistä laitetukea.

Teknisen tuen osalta hakija on saanut kolme pistettä Atea Finland Oy:n ja Businessforum Oy:n saadessa täydet viisi pistettä.

Hankintaesityksessä on todettu, että teknisen tuen osalta on arvostettu sekä laitevalmistajan tarjoamaa tukea Suomessa että mahdollisuutta eskaloida tukipyynnöt laitevalmistajan organisaatiossa mahdollisimman suurelle asiantuntijajoukolle.

Hankintaesityksessä on perusteltu Atea Finland Oy:n ja Businessforum Oy:n tarjousten pisteytystä teknisen tuen osalta sillä, että laitevalmistaja tarjoaa valmistamiensa laitteiden teknisen tuen Suomessa ja lisäksi mahdollisuuden eskaloida tukikysymykset valmistamiensa laitteiden laajalle asiantuntijajoukolle. Hakijan tarjouksen teknisen tuen osuudesta on todettu, että sillä on suppeahko valmistamiensa laitteiden asiantuntijajoukko.

Hakija on tarjouksessaan esittänyt selvityksen teknisestä tuesta sekä vaativasta teknisestä tuesta. Vaativan teknisen tuen osalta tarjouksessa on esitetty, että mikäli ongelmat eivät selviä normaalin tukipalvelun puitteissa, asia voidaan välittää eteenpäin hakijan tuotekehitysyksikköön, ja mikäli kyse on muusta kuin laiteviasta normaaleine huoltomenettelyineen, asia voidaan ottaa käsittelyyn tuotekehityslaboratoriossa, jossa kyetään simuloimaan erilaisia käyttöympäristöjä. Vaihtoehtoisesti teknisen asiantuntijan on esitetty tulevan asiakkaan luokse todentamaan paikan päällä esimerkiksi tiettyyn verkkoympäristöön liittyvät ongelmat. Tarjouksessa on lisäksi esitetty selvitys hakijan yrityksen työntekijöiden tutkinnoista sekä luettelo vaativaan tekniseen tukeen liittyvistä alihankkijoista.

Atea Finland Oy:n tarjouksessa on kuvattu sen kolmiportainen tuotetuki sisältöineen. Toisen tason tuotetuella on ilmoitettu tarkoitettavan ongelmatilanteita, joihin ei saada ratkaisua normaalin huolto- ja tukitoiminnan kautta esimerkiksi laitekomponentteja vaihtamalla ja jolloin ongelmanratkaisuun osallistuu laitevalmistajan eli Fujitsu Siemens Computersin oma asiantuntijaverkosto. Kolmannen tason tuotetuella on ilmoitettu tarkoitettavan ongelman eskalointia Fujitsu Siemens Computersin tuotekehitykseen Saksaan ja laitteiden valmistuksessa käytetyille teknologiakumppaneille.

Businessforum Oy:n tarjouksessa on esitetty sen teknisen tuen järjestämiseen liittyen kuvaukset muun ohella laitetakuista, palvelutasoista, vikailmoituksista dokumentointeineen, vianmäärityksestä, huollosta ja sen teknisestä puhelintuesta, tietoturvan varmistamisesta huollon aikana, huoltokumppanitoiminnasta ja eskalointiprosessista. Eskalointiprosessista on muun ohella todettu, että sen tarkoituksena on tunnistaa ja ratkaista mahdollisimman nopeasti sellaiset monimutkaiset tekniset ongelmat, joita ei asiakastyytyväisyyden vuoksi voida ratkaista normaalilla toimintatavalla. Tämän prosessin toteuttajaksi on ilmoitettu Hewlett-Packardin tukipalveluorganisaatio yhdessä sen maailmanlaajuisten asiantuntijakeskusten, teknologiakeskusten ja tuotedivisioonien avulla. Eskalointiprosessia on edelleen kuvattu tarjouksessa tarkemmin.

Markkinaoikeus toteaa, että kun tarjouspyynnössä on pyydetty tarjouksessa esittämään yksityiskohtainen prosessikuvaus asiantuntijatuen toiminnasta ja vaativien teknisten ongelmien ratkaisemisesta, hankintayksikkö on voinut ottaa tarjousten vertailussa tältä osin huomioon myös tarjoajien mahdollisuudet eskaloida vaativat tekniset ongelmat tarjoajan taustalla olevalle ulkomaisellekin asiantuntijajoukolle. Markkinaoikeus toteaa edellä lausuttuun vielä, että hankintayksikkö on voinut ottaa mainitun seikan huomioon teknisen tuen tehokkuutta arvioidessaan erityisesti hankinnan laajuus huomioon ottaen ja ettei seikalla ole kiinnitetty huomiota varsinaisesti tarjoajien asiantuntijoiden lukumäärään.

Edellä esitettyyn nähden markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut pitää valittujen tarjoajien tarjouksia niiden vaativan teknisen tuen laajempi asiantuntijajoukko huomioon ottaen teknisen tuen osalta parempana kuin hakijan tarjousta ja ettei asiassa voida tarjouksista ilmi käyneeseen ja hankintayksikön esittämiin perusteluihin nähden todeta hankintayksikön menetelleen tarjousten teknisen tuen arviointiperusteita soveltaessaan tai pisteyttäessään hakijaa syrjivästi tai epätasapuolisesti tai muullakaan tavoin hankintasäännösten vastaisesti.

Valittavien puitetoimittajien määrä

Hankintalaissa ei ole puitesopimuksia tai puitejärjestelyjä koskevia säännöksiä. Hankinta-asetuksen 5 §:ssä on puitesopimuksen määritelmä, jonka mukaan puitesopimuksella tarkoitetaan kirjallista sopimusta, jonka hankintayksikkö tekee yhden tai useamman tavarantoimittajan, palvelun suorittajan tai rakennusurakoitsijan kanssa ja jossa sovitaan tietyn ajan kuluessa tehtäviin hankintoihin sovellettavista hinnoista, määristä tai muista ehdoista. Hankinta-asetuksessakaan ei kuitenkaan, toisin kuin kynnysarvot ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetussa asetuksessa (381/1998), ole puitesopimuksen tai puitejärjestelyn tekemistä tai menettelyä koskevia säännöksiä.

Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY (hankintadirektiivi) 32 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat antaa hankintaviranomaiselle mahdollisuuden tehdä puitejärjestelyjä. Mainitun artiklan 2–4 kohdassa on säädetty puitejärjestelyn tekemisestä. Sen 4 kohdassa on muun ohella säädetty, että jos puitejärjestely tehdään usean taloudellisen toimijan kanssa, näitä on oltava vähintään kolme edellyttäen, että valintaperusteet täyttäviä taloudellisia toimijoita ja/tai sopimuksentekoperusteet täyttäviä tarjouksia on riittävä määrä.

Määräaika hankintadirektiivin täytäntöönpanolle jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä on päättynyt 31.1.2006. Hankintadirektiivi on kuitenkin pantu Suomessa täytäntöön 1.6.2007 voimaan tulleella julkisista hankinnoista annetulla lailla (348/2007). Kysymyksessä oleva hankintamenettely on aloitettu julkaisemalla siitä hankintailmoitus Euroopan unionin virallisen lehden täydennysosassa 12.12.2006 ja hankintapäätös on tehty 7.3.2007. Hankintamenettely on siten sekä aloitettu että saatettu päätökseen hankintadirektiivin täytäntöönpanolle asetetun määräajan päättymisen jälkeen mutta ennen hankintadirektiivin täytäntöönpanoa.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan aina, kun direktiivin säännökset ovat sisällöltään ehdottomia ja riittävän täsmällisiä, yksityiset oikeussubjektit voivat vedota niihin kansallisessa tuomioistuimessa jäsenvaltiota vastaan, jos jäsenvaltio ei ole saattanut direktiiviä osaksi kansallista oikeusjärjestystä määräajassa tai jos se on pannut direktiivin virheellisesti täytäntöön.

Kysymyksessä olevan hankintadirektiivin 32 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat antaa hankintaviranomaiselle mahdollisuuden tehdä puitejärjestelyjä. Puitejärjestelyjen tekemismahdollisuudesta säätäminen on siten jätetty jäsenvaltion harkintavaltaan ja edellyttänyt jäsenvaltion toimia. Mainitun säännöksen ei näin ollen tästä syystä voida katsoa olevan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla siten ehdottoman, että hakija voisi vedota siihen taikka vain sen 4 kohtaan hankintayksikköä käsiteltävänä olevassa hankintamenettelyssä velvoittavana säännöksenä.

Puitesopimusten tai puitejärjestelyjen tekemistä tai menettelyä koskevien kansallisten säännösten puuttuessa ei tässä asiassa ole myöskään mahdollista kansallisten säännösten tulkinta hankintadirektiivin mukaisesti.

Markkinaoikeus katsoo edellä lausutun perusteella, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti valitessaan tarjouskilpailun perusteella kaksi jälleenmyyjä/valmistajaparia.

Johtopäätös ja seuraamus

Markkinaoikeus katsoo edellä mainituin perustein, ettei Helsingin kaupunki ole menetellyt hankinnassaan hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Oy Mikrolog Ltd:n hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian lopputulos ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti huomioon ottaen myös hakijan oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Maarit Lindroos, Ilkka Lahtinen ja Jaakko Ritvala.