Market court dismisses procurement bid challenge but orders city to pay legal costs due to procedural errors.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Järvenpään kaupungin tekninen toimi on pyytänyt 22.2.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Saunakallion koulun laajennuksen rakennusteknisten töiden urakasta. Hankinnasta on julkaistu hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut viisi tarjousta.

Järvenpään kaupunginhallitus on päätöksellään 2.6.2008 § 258 päättänyt valita Saunakallion koulun laajennuksen rakennusteknisten töiden urakoitsijaksi Skanska Oy:n.

Saadun selvityksen mukaan hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on yli 7,6 miljoonaa euroa.

Hankintaa koskeva urakkasopimus on allekirjoitettu 18.9.2008.

HAKEMUS

Peab Seicon Oy on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Järvenpään kaupunginhallituksen hankintapäätöksen 2.6.2008 § 258 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 431.513 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 18.451,50 eurolla korkoineen.

Tarjoajien kelpoisuus ja kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet

Hankintayksikön 22.2.2008 päivätyssä tarjouspyynnössä ilmoittamista tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteista yrityskohtaiset tekijät ja tehtävän toteutustapa ja avainhenkilöt ja referenssit eivät liity tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuun vaan tarjoajien kelpoisuuden arviointiin. Referenssien käyttäminen tarjousten vertailuperusteena on myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön vastaista. Tarjouspyynnössä on lisäksi hankintasäännösten vastaisesti ilmoitettu kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteeksi se, että tarjoaja liittää tarjoukseensa riittävän ja luotettavan selvityksen toiminnastaan. Kyseinen selvitys liittyy kuitenkin tarjoajan kelpoisuuden arviointiin. Virheettömässä menettelyssä hankintayksikön ei olisi pitänyt vertailla tarjousten laatua tarjoajien kelpoisuuden arviointiin liittyvillä seikoilla, koska niiden avulla ei voida selvittää tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta.

Vertailuperuste yrityskohtaiset tekijät ja tehtävän toteutustapa on lisäksi ollut sisällöltään siten rajaamaton ja epätäsmällinen, etteivät tarjoajat ole voineet tietää mihin seikkoihin hankintayksikkö tulee tarjouksia vertaillessaan kiinnittämään huomiota. Kyseinen vertailuperuste on siten antanut hankintayksikölle lähes rajattoman harkintavallan tarjousten vertailussa.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, koska hankintapäätöksestä ei käy ilmi, että hankintayksikkö olisi suorittanut tarjoajien kelpoisuuden arvioinnin ennen tarjousten vertailua. Hankintayksikkö ei ole myöskään kiinnittänyt huomiota siihen, että kaikki tarjoajat eivät ole oheistaneet tarjouksiinsa kaikkia tarjouspyynnössä edellytettyjä tarjoajan kelpoisuuden arviointiin liittyviä selvityksiä.

Tarjousten vertailu

Hankintapäätöksestä ja siinä olevasta pisteytystaulukosta ei käy ilmi, mihin tarjousten vertailu ja erot tarjouksille annetuissa pisteissä ovat perustuneet. Hankintayksikkö ei ole myöskään käyttänyt tarjousten vertailussa tarjouspyynnössä ilmoitettuja vertailuperusteiden painoarvoja. Tarjouspyynnön mukaan vertailuperusteen avainhenkilöt ja referenssit painoarvo tarjousten vertailussa on yhteensä 15 prosenttia. Hankintapäätöksen mukaan hankintayksikkö on kuitenkin antanut tarjousten vertailussa referensseille kymmenen prosentin painoarvon ja henkilöstölle viiden prosentin painoarvon. Hankintayksikön menettely on vaarantanut tarjoajien tasa-arvoisen kohtelun.

Hankintayksikkö on antanut tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan tarjoukselle vertailuperusteen yrityskohtaiset tekijät osalta yhdeksän pistettä ja hakijan tarjoukselle kahdeksan pistettä. Voittaneen tarjoajan tarjouksen sisällysluettelon mukaiset kohdat 1 ja 2 eivät ole sisältäneet hakijaan tarjoukseen verrattuna sellaisia seikkoja, joiden nojalla piste-ero olisi perusteltu. Voittaneen tarjoajan tarjouksen sisällysluettelon mukaiset kohdat 3–9 ovat puolestaan sisältäneet tietoja, jotka ovat voineet tulla otetuksi huomioon ainoastaan muiden tarjouspyynnössä ilmaistujen laadun vertailuperusteiden osalta tarjouksia vertailtaessa. Hankintayksikkö on käyttänyt harkintavaltaansa väärin tarjousten pisteytyksessä ja kohdellut tarjoajia epätasapuolisesti ja syrjivästi.

Virheettömässä hankintamenettelyssä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

VASTINE

Järvenpään kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa Peab Seicon Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.400 eurolla korkoineen.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet

Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus ja sen vertailuperusteiksi on tarjouspyynnössä ilmoitettu tarjoushinta 70 prosentin painoarvolla ja laatu 30 prosentin painoarvolla.

Laadun vertailuperusteina ovat olleet yrityskohtaiset tekijät ja tehtävän toteutustapa kymmenen prosentin painoarvolla, laadunvarmistuskäytäntö viiden prosentin painoarvolla ja avainhenkilöt ja referenssit 15 prosentin painoarvolla.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettamisessa. Edellä mainitut laadun vertailuperusteet ovat keskeisiä urakan onnistumiseen ja hankittavan työsuorituksen laatuun vaikuttavia tekijöitä.

Tarjouspyynnössä ilmoitetun vertailuperusteen avainhenkilöt ja referenssit painoarvo on tarjousten vertailussa jaettu osatekijöihin siten, että sisällöllisesti vastaavilla kohteille eli referensseille on annettu kymmenen prosentin painoarvo ja henkilöstölle viiden prosentin painoarvo. Hakija on ollut tietoinen hankintayksikön käyttämistä valintaperusteista ja niiden painoarvoista aiemmin kilpailutettujen rakennushankkeiden perusteella. Jos mainitun vertailuperusteen sisäiset painoarvot olisivat kummankin edellä mainitun osatekijän osalta jakautuneet tasan, niin se ei kuitenkaan muuttaisi tarjousten välisiä piste-eroja eikä hankintamenettelyn lopputulosta.

Tarjoajien kelpoisuuden arviointi ja tarjousten vertailu

Hankintayksikkö on noudattanut hankintamenettelyssä niin sanottua kahden kirjekuoren järjestelmää. Hankintayksikkö on ensin tutkinut tarjoajien kelpoisuuden. Tarjoajille asetetut kelpoisuusehdot on määritelty tarjouspyynnön liitteenä olevan urakkaohjelman kohdassa 14. Tämän jälkeen hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun ja pisteytyksen. Tarjoushinta ei ole vaikuttanut tarjoajan saamiin laatupisteisiin, koska laatupisteet on annettu ennen hintakuorten avaamista.

Tarjouspyynnössä ilmoitettu tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperuste yrityskohtaiset tekijät ja tehtävän toteutustapa ei ole liittynyt tarjoajan kelpoisuuden arviointiin. Rakennusalalla yrityksen organisaatio ja sen laatu sekä tehtävän toteutustapa ovat keskeisiä urakan onnistumisen kannalta. Hakijan ja tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan välinen piste-ero on perustunut siihen, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut sisällöltään yksilöidympi. Tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan tarjous on sisältänyt yksityiskohtaisen esityksen ja aikataulun, joka on laadittu koskemaan hankinnan kohteena olevaa rakennusurakkaa. Hakija on puolestaan esittänyt yleisluontoisemman tarjouksen urakan toteuttamisesta. Vertailuperusteella avainhenkilöt ja referenssit on myös keskeinen merkitys laadukkaan rakennusurakoitsijan valinnassa, eikä se liity tarjoajan kelpoisuuden arviointiin.

Hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun ja tehnyt hankintapäätöksen virheettömästi. Hakijalla ei ole ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua.

VASTASELITYS

Peab Seicon Oy on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö on määritellyt tarjouksen kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet virheellisesti ja se on tarjousten vertailussa pisteyttänyt tarjoajan kelpoisuuden arviointiin liittyviä seikkoja. Hankintayksikkö on urakkaohjelman kohdassa 14 ilmoittanut, että tarjoajan käyttämä laadunvarmistuskäytäntö on yksi tarjoajan kelpoisuusehdoista. Hankintayksikkö on kuitenkin markkinaoikeudelle toimittamassaan vastineessaan esittänyt, että hankintayksikkö on suorittaessaan tarjousten vertailun vertailuperusteen yrityskohtaiset tekijät ja tehtävän toteuttamistapa osalta ottanut huomioon urakkaohjelman kohdan 17.5 mukaiset laadunvarmistussertifikaatit.

Hankintayksikkö on myös soveltanut osana tarjousten laadun vertailua urakkaohjelman kohdan 14 kelpoisuuden arviointiperustetta työmaaorganisaatio ja projektisuunnitelma. Hankintayksikkö on vastineessaan markkinaoikeudelle ilmoittanut hakijan ja voittaneen tarjoajan piste-eron vertailuperusteen yrityskohtaiset tekijät ja tehtävän toteutustapa osalta perustuneen voittaneen tarjoajan tarjouksen yksilöidympään esitykseen ja aikatauluun.

Tarjouspyynnössä on tarjoajia sitovasti todettu urakan kestoaika ja urakkasuoritusten tai niiden osien valmistuminen sekä välitavoitteet. Hakija on luottanut urakkaohjelman perusteella siihen, että urakkaa koskeva työaikataulu laaditaan vasta urakkasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Tämän vuoksi hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten mukaisesti ottaessaan huomioon urakka-aikataulut tarjousten laadun arvioinnissa. Hakijan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen myös urakka-aikataulun osalta, jonka vuoksi hakijan tarjouksen olisi pitänyt virheettömässä menettelyssä saada yrityskohtaisista tekijöistä ja tehtävän toteutustavasta yhtä paljon pisteitä kuin voittaneen tarjoajan.

Hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun ja pisteytyksen virheellisesti myös vertailuperusteen avainhenkilöt ja referenssit osalta arvioidessaan tarjouksia avainhenkilöiden osalta ainoastaan henkilöiden lukumäärän perusteella. Virheettömässä menettelyssä hankintayksikkö ei olisi saanut ottaa tarjousten vertailussa huomioon voittaneen tarjoajan vastaavaa työjohtajaa ja hankintapäällikköä, koske heitä ei mainita tarjouksen alustavassa projektiorganisaatiossa.

Hakijan työpäällikkö on voittaneen tarjoajan työpäällikköä kokeneempi. Voittaneen tarjoajan vastaavalla mestarilla on puolestaan laajempi kokemus kuin hakijan vastaavalla mestarilla. Työmaainsinöörien osalta kokemuksissa ei ole eroja. Näin ollen hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjouksen olisi pitänyt saada avainhenkilöiden osalta yhtä paljon pisteitä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Tarjoajien kelpoisuus ja tarjousten vertailuperusteet

Hakija on esittänyt, että kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet yrityskohtaiset tekijät ja tehtävän toteutustapa, avainhenkilöt ja referenssit ja laadunvarmistuskäytäntö eivät liity tarjousten vertailuun vaan tarjoajien kelpoisuuden arviointiin. Lisäksi vertailuperuste yrityskohtaiset tekijät ja tehtävän toteutustapa on sisällöltään rajaamaton ja epätäsmällinen.

Hankintayksikön 22.2.2008 päivätyn tarjouspyynnön liitteenä olevan 8.2.2008 päivätyn urakkaohjelman kohdassa 17.5 on ilmoitettu tarjousten vertailuperusteet seuraavasti:

”– Tarjouksista hyväksytään rakennuttajalle kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous

– Edullisuutta arvioidaan tarjouksen liitteinä olevien asiakirjojen perusteella sekä seuraavia tekijöitä ja painokertoimia käyttäen:

– tarjoushinta 70 %

– yrityskohtaiset tekijät ja tehtävän toteutustapa 10 %

– laadunvarmistuskäytäntö 5 %

– avainhenkilöt ja referenssit 15 %.

Tullakseen tarpeellisessa määrin huomioiduksi tarjouksen kokonaistaloudellisuutta arvioitaessa on tarjouksen antajan liitettävä tarjoukseen riittävät ja luotettavat selvitykset toiminnastaan.”

Hankintayksikön mukaan urakkaohjelman kohdassa 14 on määritelty tarjoajille asetetut kelpoisuusehdot, ja niiden täyttämiseen liittyvä selvitys, joka tarjoajien on tullut oheistaa tarjouksiinsa. Työnantaja- ja verovelvoitteiden täyttämisen osalta tarjoukseen on tullut liittää todistukset verojen, ennakonpidätysten, sosiaaliturvamaksujen ja eläkemaksujen suorittamisesta. Lisäksi on tullut oheistaa Rakentamisen Laatu RALA ry:n myöntämä pätevyystodistus. Tarjoajan on lisäksi tullut esittää tietoja yrityksen toiminnasta viimeisen kolmen vuoden ajalta, laadunvarmistuskäytännöstä, alustavasta työmaaorganisaatiosta ja projektisuunnitelmasta sekä voimassaoleva todistus rekisteröitymisestä ennakkoperintärekisteriin ja arvonlisäverovelvolliseksi. Urakkaohjelman kohdassa 14 on vielä todettu, että ”Tilaajalla on oikeus kieltäytyä hyväksymästä sellainen urakoitsija ja aliurakoitsija, joka ei ole toimittanut vaadittua selvitystä.”

Hankintalain 40 §:n mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintalain 41 §:ssä on säädetty tarkemmin tarjouspyynnön sisällöstä.

Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp) mukaan tarjouspyynnön tarkoituksena on hankinnan kohteen ja sen toteuttamiseen liittyvien seikkojen kuvaaminen siten, että sen perusteella saadaan lopullisia, yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnön yksityiskohtaiseen sisältöön liittyvät vaatimukset vaihtelevat eri hankintamenettelyissä. Avoimessa menettelyssä lähtökohtana on, että tarjouspyynnössä ilmoitetaan kaikki hankinnan kohteeseen ja toteuttamiseen liittyvät vaatimukset, tarjoajaan liittyvät vaatimukset sekä tarjouksen valintaperuste ja vertailuperusteet. Ratkaisevaa olisi, että tarjoajilla on ollut tasapuoliset mahdollisuudet saada tiedot ennen hankintamenettelyn aloittamista.

Hankintalain edellä mainituista esitöistä käy lisäksi ilmi, että kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettaminen on hankintayksikön harkittavissa. Vertailuperusteiden on kuitenkin liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Tarjouksen vertailuperusteina ei tule käyttää sellaisia perusteita, jotka liittyvät ehdokkaiden tai tarjoajien ominaisuuksiin. Ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksien arvioinnissa ja tarjousten arvioinnissa käytettävät perusteet tulisi myös erottaa toisistaan.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että yksittäisessä hankinnassa ei tulisi lähtökohtaisesti käyttää samoja seikkoja sekä tarjoajien kelpoisuuden eli soveltuvuuden arvioinnissa että tarjousten vertailuperusteina, ainakaan yksilöimättä jo tarjouspyyntöasiakirjoissa riittävän selvästi sitä, mitä tietoja tarjoajilta edellytetään minkäkin asian arvioimiseen ja kuinka nimettyjä seikkoja on tarkoitus soveltaa kussakin tarkoituksessa.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu (asia C-315/01, GAT, tuomio 19.6.2003, Kok. 2003, s. I-6351, 66 kohta), että luettelomaista referenssilistaa, josta ilmenee vain tarjoajan aikaisempien asiakkaiden nimet ja näiden lukumäärä, mutta ei muita täsmennyksiä näille asiakkaille suoritetuista toimituksista, ei voida käyttää tarjouksen valinnan perusteena, koska tällaisen luettelon avulla ei voida selvittää, mikä tarjouksista on hankintayksikölle taloudellisesti edullisin.

Edellä kerrotulla tavalla hankintayksikkö on ilmoittanut referenssit tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteeksi ilman, että referenssien soveltamistapaa tai niiden osalta edellytettyjä tietoja olisi tarkemmin yksilöity. Hankintapäätöksen 2.6.2008 perustana olevasta tarjousten vertailutaulukosta ilmenee, että hankintayksikkö on myös soveltanut tarjouspyynnössä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteeksi ilmoitettuja referenssejä ja antanut niille vertailussa kymmenen prosentin painoarvon.

Vertailuperusteen yrityskohtaiset tekijät ja tehtävän toteutustapa osalta markkinaoikeus toteaa vielä, että vertailuperuste on siten rajaamaton ja täsmentämätön, ettei tarjoajien ole ollut mahdollista tietää mihin seikkoihin hankintayksikkö tältä osin tulee tarjousten vertailussa kiinnittämään huomiota. Vertailuperuste on näin ollen antanut hankintayksikölle lähes rajoittamattoman valinnanvapauden tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Johtopäätös

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo Järvenpään kaupungin menetelleen tarjouspyyntöä laatiessaan hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti määrittäessään tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet ja jättäessään tekemättä riittävää eroa tarjoajien kelpoisuuden ja tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailun välillä. Tähän ja jäljempänä seuraamuksen osalta lausuttuun nähden asiassa ei ole tarpeen lausua muista asiassa esitetyistä väitteistä.

Seuraamus

Saunakallion koulun laajennuksen rakennusteknisten töiden osalta urakkasopimus on allekirjoitettu 18.9.2008. Hankintalain 76 §:n 1 momentista ja 76 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön edellä todetusta virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Markkinaoikeus toteaa, että hakijan tarjous on ollut saaduista tarjouksista hinnaltaan halvin. Hinnan painoarvo tarjousten vertailussa on ollut 70 prosenttia. Hakijan tarjouksen ja voittaneen tarjoajan tarjouksen välinen hinnanero on kuitenkin hankinnan kokonaisarvoon nähden pieni. Hankintayksikkö on edellä todetuin tavoin menetellyt hankintasäännösten vastaisesti määrittäessään tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet. Näin ollen on jälkikäteen vaikea määrittää, minkälaisia tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita hankintayksikkö olisi virheettömässä hankintamenettelyssä käyttänyt ja miten se olisi näitä vertailuperusteita saamiinsa tarjouksiin soveltanut. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, ettei tässä asiassa ole mahdollista todeta, että hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Näin ollen hakijan hakemus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on aiheutunut hankintayksikön virheestä, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Järvenpään kaupunki on sen vuoksi velvoitettava korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Järvenpään kaupunki saa puolestaan pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja Järvenpään kaupungin oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Järvenpään kaupungin korvaamaan Peab Seicon Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Anne Ekblom-Wörlund, Ville Parkkari ja Perttu Koivula.