Market court dismisses claim for damages due to unclear tender notice and conflict of interest, but orders reimbursement of legal costs.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Vasikka-aho–Järvelä-yksityistien tiekunnan (jäljempänä myös tiekunta) toimeksiannosta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimihenkilö on lähettänyt urakoitsijoille tuntityötarjouskaavakkeen, jolla urakoitsija tarjoutuu suorittamaan mainitun yksityistien kunnostukseen liittyviä konetöitä. Tarjouskaavake on lähetetty viidelle urakoitsijalle noin kaksi viikkoa ennen tarjousten jättöpäivää, joka on ollut 12.4.2007. Hankintayksikkö on saanut neljä tarjousta.

Tiekunta on ylimääräisessä kokouksessaan 12.6.2007 hylännyt hakijan tarjouksen ja valinnut Pihatyö X ky:n konetöiden suorittajaksi.

Tiekunnan hoitokunta on ilmoittanut markkinaoikeudelle koko perusparannushankinnan arvonlisäverottomaksi kokonaisarvoksi noin 113.200 euroa.

Urakkasopimus valitun tarjoajan kanssa on tehty 18.6.2007.

HAKEMUS

Kuljetus- ja Vihertyö Tapio Pahkakangas Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Vasikka-aho–Järvelä-yksityistien tiekunnan hankintapäätöksen 12.6.2007 tai vaihtoehtoisesti velvoittaa tiekunnan maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 13.000 euroa. Hakija on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa tiekunnan korvaamaan hakijan arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 5.678,40 eurolla.

Hakijalle ei ole toimitettu hankintalaissa tarkoitettua tarjouspyyntöä vaan ainoastaan tuntityötarjouskaavake.

Hakijan tarjous on hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena hylätty perusteettomasti. Hakija on antanut tiekunnalle lisäselvityksen, jossa on ilmoitettu kustannusten koostuvan koneen kuluista ja kuljettajan palkasta. Lisäksi hakija on ilmoittanut tarjouksen sisältävän tiekunnan pyytämät työt.

Hinta ei voi olla automaattinen peruste jättää tarjoaja tarjouskilpailun ulkopuolelle. Lähtökohtana arvioinnissa eivät saa olla muiden tarjoukset. Tiekunta ei ole esittänyt, että hakijalla ei olisi taloudellista kantokykyä, teknistä osaamista tai resursseja hankkeen toteuttamiseksi.

Valittu tarjous on tiehoitokunnan puheenjohtajan oman yrityksen tarjous. Puheenjohtaja on jääväämättä itseään osallistunut asiassa hankintapäätöksen tekemiseen. Puheenjohtaja on myös kilpailuttanut hankkeeseen kuuluvia tarvikehankintoja.

Hankinnasta ei ole annettu perusteltua kirjallista päätöstä eikä hakemusosoitusta markkinaoikeuteen. Asiassa ei ole merkitystä sillä seikalla, että asiasta päättäneen tiekunnan ylimääräisestä kokouksesta laadittu pöytäkirja on ollut pöytäkirjaan merkityllä tavalla nähtävillä 30 vuorokautta lähikaupalla.

Hakijan tarjous on ollut halvin ja hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

VASTINE

Tiekunnan tiehoitokunta on vaatinut, että hakemus jätetään tutkimatta. Tiehoitokunta on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla.

Tiekunta ei ole julkinen hankintayksikkö. Hakijalle on toimitettu kaikki päätökseen liittyvät pöytäkirjat ja myös hakemusosoitus. Pöytäkirjat on toimitettu kaikille tarjoajille samanaikaisesti 15.6.2007 postitse. Hakija on tehnyt hakemuksen markkinaoikeuteen ennen kuin se on ilmoittanut tiekunnalle aikomuksestaan saattaa asia markkinaoikeuteen.

Hakija on toimittanut tarjouksensa vastoin tarjouspyynnöksi katsottavaa asiakirjaa siten, että tarjous on saapunut vasta tarjousten avajaistilaisuuteen 16.4.2007. Tarjous olisi kuitenkin tullut jättää 12.4.2007 mennessä.

Tarjouspyyntönä on ollut tuntityötarjousasiakirja, joka on sisältänyt tarjouspyynnölle luonteenomaiset tiedot, muun muassa tiedot työn laadusta ja suoritusaikataulusta. Hakija on saanut selkeät tiedot työn laadusta ja laajuudesta ja on tarjouksessaan ilmoittanut hinnan sisältävän tarjouspyynnössä pyydetyt työt.

Perusparannushanke on käsittänyt tien ojituksen, maanajon, leikkauksen ja tiivistyksen. Hakija ei ole ottanut huomioon tieleikkauksia, jotka myös ovat kuuluneet hankkeeseen. Hakijan tarjous on ollut puutteellinen ja vaikeasti verrattavissa muihin tarjouksiin.

Hakija ei ole pystynyt antamaan luotettavaa selvitystä hinnan muodostumisesta. Muut tarjotut hinnat ovat ylittäneet jopa yli 50 prosentilla hakijan tarjoaman hinnan. Hakijan tarjoama tuntihinta on ollut niin alhainen, että työ olisi ollut hakijalle selvästi tappiollista.

Valitun tarjoajan yhtiömies ei ole ollut jäävi tiekunnan yleisessä kokouksessa. Hänen yrityksensä tarjous on ollut hakijan tarjouksen jälkeen toiseksi halvin. Yritys ei ole myöskään tehnyt tarjouksia niissä kilpailutuksissa, joista yhtiömies on huolehtinut tiekunnan puolesta.

VASTASELITYS

Hakija on esittänyt vastaselityksessään muun muassa, että hakija on saanut hakemusosoituksen markkinaoikeuteen vasta tiekunnan markkinaoikeuteen toimittaman vastineen liitteenä.

Kaikki urakat eivät ole voitollisia. Tarjouksiin vaikuttavat monet yksilölliset tekijät, kuten esimerkiksi urakoitsijan kokemus urakkalaskennasta, materiaalien hinta, kaluston määrä, työtilanne, polttoaineen hinta ja palkat. Hakijayhtiö, joka on perustettu vuonna 1994, ei ole tehnyt ainoatakaan tappiollista tilinpäätöstä eikä sillä ole ollut maksuhäiriöitä.

LISÄKIRJELMÄT

Hakija ja tiekunnan tiehoitokunta ovat antaneet lisäkirjelmät. Tiehoitokunta on antanut kolme lisäselvitystä tien perusparannukseen kuuluvista lisähankinnoista.

Tiehoitokunnan lisäselvityksen mukaan tiehoitokunnan puheenjohtaja Perkkalainen on kilpailuttanut tien perusparannukseen kuuluneista hankinnoista muun muassa rumpuputkien, siltarautojen ja puutavaran hankinnan sekä metallirakenteiden hitsaustyöt ja hankinnan hallinnoinnin. Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimihenkilö on tiekunnan toimeksiannosta kilpailuttanut murskeen ja hiekan toimittamisen. Tarjouspyynnöt on lähetetty maalis- ja kesäkuussa 2007.

Hankinnasta päättämiseen kokouksessa 12.6.2007 on osallistunut myös hakijan veli. Kokouksessa edustettuina olleiden tieyksiköiden määrä huomioon ottaen Perkkalaisen osallistumisella asian käsittelyyn ei ole ollut vaikutusta asian lopputulokseen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Hankintamenettely on katsottava aloitetun ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Hankintayksikkö

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintalaissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat muun ohella laissa mainitut viranomaiset sekä oikeushenkilöt, joiden katsotaan kuuluvan julkishallintoon. Tällaisia viranomaisia tai oikeushenkilöitä ovat muun muassa valtio ja kunnat sekä niiden laitokset. Hankintalain 2 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan hankintayksikkönä pidetään lisäksi mitä tahansa hankinnan tekijää silloin, kun edellä mainitun pykälän 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa mainitut yksiköt rahoittavat yli puolet hankinnan arvosta.

Yksityisistä teistä annetun lain 50 §:n 1 momentin mukaan tietoimituksessa, jossa päätetään uuden tien rakentamisesta tai tieoikeuden perustamisesta ennestään olevaan tiehen, on samalla määrättävä tietä koskevien asioiden hoitamista varten perustettavaksi tieosakkaiden muodostama tiekunta, jos sitä tieosakkaiden lukumäärän tai muusta tällaisesta syystä on pidettävä tarpeellisena. Lain 62 §:n 1 momentin mukaan tiekunta voi tehdä tienpitoa varten tarpeellisia sitoumuksia, hankkia irtainta omaisuutta sekä kantaa ja vastata. Lain 7 luvun säännösten mukaisesti tiekunnan asioista päättää joko tiekunnan kokous, toimitsijamies tai hoitokunta. Tienpitovelvollisuus rahoitetaan lain 3 luvussa tarkoitetuilla tieosakkailta perittävillä tiemaksuilla sekä muilta tien käyttäjiltä perittävillä käyttömaksuilla.

Yksityisistä teistä annetun lain 13 luvun säännösten mukaisesti yksityisen tien tienpitoon voidaan myöntää avustusta valtion ja kunnan varoista. Lain 93 §:n 1 momentin mukaan valtion varoista avustusta voidaan myöntää tielle, jonka hoitamista varten on perustettu tiekunta ja jolla on paikkakunnalla huomattava liikenteellinen merkitys tai joka on tarpeellinen pysyvän asutuksen pääsytienä vähintään yhden kilometrin matkalla ja jonka vaikutuspiirissä on vähintään kolme pysyvästi asuttua taloutta. Lain 93 a §:ssä säädetään tarkemmin valtion varoista myönnettävän avustuksen enimmäismäärästä.

Tiehallinnon Vaasan tiepiirin liikenteen palvelupäällikkö on 12.2.2007 tekemällään päätöksellä 10764/2006/30/2 myöntänyt tiekunnalle avustusta kysymyksessä olevan tien perusparannukseen ja sillan korjaukseen enintään 75.032 euroa. Avustuspäätöksen mukaan tiepiiri on hyväksynyt hankkeen kustannusarvioksi 136.422 euroa ja avustuksen enimmäismääräksi 55 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan tiekunta on saanut kysymyksessä olevaan yksityistien perusparannushankkeeseen julkista avustusta valtion varoista enemmän kuin puolet hankinnan arvosta Markkinaoikeus katsoo siten, että Vasikka-aho–Järvelä-yksityistien tiekunta on kysymyksessä olevassa hankinnassa hankintalain 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö.

Hankinnan arvo

Hankintayksikkö on ilmoittanut markkinaoikeudelle, että hakemuksen kohteena olevan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on 14.030 euroa ja että perusparannushankkeeseen sisältyneitä tarvike- ja materiaalihankintoja sekä eräitä muita töitä on kilpailutettu myöhemmin erikseen.

Hankintayksikkö on ilmoittanut perusparannushankkeen arvonlisäverottomat kustannukset seuraavasti: konetyöt 35.926,99 euroa, murskeet ja hiekat 56.085,60 euroa, tarvikkeet ja vuokrat 10.501,83 euroa, työkustannukset 3.193 euroa, talkootyöt 7.468,25 euroa ja muut kustannukset 27 euroa, yhteensä 113.202,67 euroa.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt kysymyksessä olevan hankinnan arvo ei ole ylittänyt kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (hankinta-asetus) perusteella vahvistettua kynnysarvoa. Hankintalain esitöiden (154/1992 vp ja HE 69/1997 vp) mukaan hankintalain tulkinnassa voidaan johtoa ja tulkinta-apua hakea kynnysarvon ylittäviin hankintoihin sovellettavista hankinta-asetuksen säännöksistä.

Hankinta-asetuksen 8 §:n 3 momentin mukaan, jos rakennustyö on tarjouspyyntöjä varten jaettu eri urakoihin, kunkin urakan kustannusarvio otetaan huomioon ennakoitua arvoa laskettaessa. Hankinta-asetuksen 9 §:n mukaan hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea poikkeuksellisin menetelmin asetuksen säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Markkinaoikeus katsoo, että perusparannushankkeeseen kuuluneet työ-, tarvike- ja tavarahankinnat olisi tullut kilpailuttaa hankintayksikkönä olevan tiekunnan toimesta hankintalain säännösten mukaisesti. Se seikka, onko näin tapahtunut, jää hankintayksikön esittämän selvityksen perusteella epäselväksi. Markkinaoikeudelle tehty hakemus ei toisaalta kohdistu näihin muihin kilpailutuksiin. Arvoltaan mainittua hankintaa ei voida yksinäänkään pitää vähäisenä, joten hakemuksen tutkiminen kuuluu siten markkinaoikeuden toimivaltaan.

Hakemuksen tutkimisen muut edellytykset

Hankintalain 9 b §:n 1 momentin mukaan hakijan on ennen hakemuksen toimittamista markkinaoikeudelle ilmoitettava hankintayksikölle kirjallisesti aikeestaan panna asia vireille markkinaoikeudessa. Mainitulla perusteella hakemusta ei voida kuitenkaan jättää tutkimatta.

Hankintalain 9 b §:n 2 momentin mukaan hakemus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus).

Hankintapäätös on tehty 12.6.2007 tiekunnan ylimääräisessä kokouksessa. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on toimittanut tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta 11.7.2007 päivätyllä asiakirjalla ja siihen liitetyllä vertailutaulukolla. Mainitut asiakirjat on lähetetty hakijalle postitse. Hakijalle on tuolloin myös toimitettu hakemusosoitus asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

Koska hakijalle ei ole tuolloin eikä myöhemminkään toimitettu hankintalaissa tarkoitettua perusteltua ratkaisua, hakijan markkinaoikeuteen 6.7.2007 saapuneen hakemuksen tutkimiselle ei ole esteitä.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjouspyyntö

Hakija on esittänyt, että tarjoajille toimitettu ”Tuntityötarjous” -niminen asiakirja ei ole ollut varsinainen tarjouspyyntö ja että se on ainakin ollut kysymyksessä olevaa perusparannusurakkaa koskevaksi tarjouspyynnöksi epäselvä.

Hankintalaissa ei ole säännöksiä tarjouspyynnön muodosta eikä sisällöstä. Hankintalain 1 §:n 1 momentissa ja 6 §:n 3 momentissa ilmaistu periaate tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamisesta kuitenkin edellyttää, että hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat kuvataan tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyyntönä tarjoajille toimitettu asiakirja (”Tuntityötarjous”) on otsikoitu koskemaan Vasikka-aho–Järveläntien (pituus 3,0 km) kunnostusta. Markkinaoikeus toteaa, että mainittu asiakirja on laadittu siten, että siinä tarjouksen tekijä tarjoutuu suorittamaan kysymyksessä olevan tien kunnostamiseen kuuluvia konetöitä ”alla mainituilla tuntihinnoilla”. Asiakirjassa on mainittu, mihin päivään mennessä tarjoukset on jätettävä. Asiakirjassa ei ole mainittu, mitä perusparannukseen kuuluvia töitä urakoitsija tarjoutuu suorittamaan. Asiakirjassa ei ole myöskään mainittu, mitä tarvikkeita ja materiaaleja perusparannushankkeeseen sisältyy. Siinä ei ole pyydetty ilmoittamaan tarjouksen kokonaishintaa.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä tarkoitettu tarjouspyyntöasiakirja on ollut siinä määrin puutteellinen, ettei se ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tiekunta on näin ollen menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti käyttäessään tarjouspyyntöä, joka ei ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouksen hylkääminen ja hankintapäätöksen perusteleminen

Hankintapäätöksessä on todettu, että ”päätettiin hylätä Kuljetus- ja Vihertyön tarjous poikkeuksellisen halpana tarjouksena” ja että ”päätettiin antaa perustyöt Pihatyö X:lle”. Hankintayksikkö on vastineessaan korostanut sitä näkökohtaa, että hakijan hintatarjous olisi hakijalle itselleen tappiollinen.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan hankinta on tehtävä mahdollisimman edullisesti. Tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Hankintalain esitöiden (154/1992 vp) mukaan lain 7 §:n 1 momentin säännös ei estä noudattamasta sopimuskäytännössä yleistä menettelyä, jossa hinnaltaan epätavallisen alhainen tarjous voidaan hylätä hankintayksikölle muutoin todennäköisesti aiheutuvien lisäkustannusten perusteella tarjoushinnan osoittautuessa riittämättömäksi kattamaan hankinnasta toimittajalle aiheutuvia kustannuksia.

Hankintalaissa ei ole nimenomaista säännöstä siitä, että tarjous voitaisiin hylätä sillä perusteella, että se on hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen. Edellä mainitut hankintalain esityötkin huomioon ottaen tarjous voidaan kuitenkin hylätä hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Hakijan annettua hankintayksikölle pyydetyn selvityksen tarjouksensa hinnan muodostumisen perusteista, hankintayksikkö on hankintapäätöksessä ainoastaan edellä todetulla tavalla todennut hakijan tarjouksen olleen poikkeuksellisen halpa. Hankintapäätöksestä taikka asiassa muutoin esitetystä ei kuitenkaan ilmene, onko hankintayksikkö arvioinut hakijan tarjoushinnan johtavan hankintayksikölle koituviin lisäkustannuksiin ja mihin tällainen arvio on siinä tapauksessa perustunut. Hakijan asemaan vaikuttanut ratkaisu ja sen perustelut eivät siten ole ilmenneet hankintapäätöksestä hankintalain 7 a §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla. Asiassa ei näin ollen ole mahdollista enemmälti arvioida, onko hankintayksikön menettely tältä osin ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaista.

Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu

Hankintalaissa ei ole säännöksiä hankintapäätöksen tekoon osallistuvien henkilöiden mahdollisesta esteellisyydestä. Hankintalain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimukset täyttävää menettelyä ei kuitenkaan ole sellainen päätöksentekomenettely, jossa tarjouksen tehnyt tarjoaja osallistuu omaa tarjoustaan koskevan päätöksen tekemiseen.

Hankintapäätös on tehty tiekunnan ylimääräisessä kokouksessa 12.6.2007. Kokouksen osanottajaluettelon mukaan kokoukseen on osallistunut muun muassa X. X on valitun tarjouksen tehneen Pihatyö X ky:n vastuunalainen yhtiömies. X ei ole pöytäkirjan merkintöjen mukaan pidättäytynyt osallistumasta kysymyksessä olevaa hankintaa koskevaan päätöksentekoon.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettely on edellä mainitun syyn vuoksi vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun ja ollut hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista.

Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa tulee siten harkittavaksi hankintalain 9 §:ssä säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Seuraamus

Hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksessä tarkoitetun hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa 18.6.2007, joten hankintalain 9 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi tulla kyseeseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Markkinaoikeus on edellä katsonut hankintayksikön menettelyn virheelliseksi toisaalta sen vuoksi, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä, ja toisaalta sen vuoksi, että hankintayksikkö ei ole hankinnasta päättäessään kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättä voittaneen tarjoajan vastuunalaisen yhtiömiehen osallistuessa asiasta päättämiseen. Markkinaoikeus on samoin katsonut, että päätöksen perustelemattomuuden vuoksi ei voida todeta, onko hankintayksikön menettely hylätä hakijan tarjous hinnaltaan liian alhaisena ollut vastoin julkisia hankintoja koskevia oikeusohjeita.

Edellä mainituilla perusteilla hankintamenettelyssä tapahtuneiden virheiden laatu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole mahdollista todeta, että hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hakijan hyvitysmaksuvaatimus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hankintamenettelyssä on ollut edellä todettuja virheellisyyksiä. Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Hankintayksikkö saa vastaavasti pitää omat oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Hakija on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja Vasikka-aho–Järvelä-yksityistien tiekunnan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Vasikka-aho–Järvelä-yksityistien tiekunnan korvaamaan Kuljetus- ja Vihertyö Tapio Pahkakangas Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Anne Ekblom-Wörlund ja Eija Siitari-Vanne.