Market Court dismisses bid protest where tender winner's auditor conflict and tender content did not violate public procurement rules.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Kemin kaupunki on pyytänyt 18.12.2008 päivätyillä tarjouspyynnöillä tarjouksia sekä Kemin kaupungin kuntalain mukaisista tilintarkastuspalveluista että tilintarkastuslain mukaisesta tilintarkastuksesta Kemin kaupungin tarjouspyynnössä mainituissa tytäryhteisöissä valtuuston vuosien 2009–2012 toimikautta vastaavalle ajalle. Hankinnoista on julkaistu erilliset avointa menettelyä koskevat kansalliset hankintailmoitukset.

Kemin kaupunginvaltuusto on päätöksellään 23.2.2009 § 74 valinnut Kemin kaupungin tilintarkastuksen suorittajaksi KPMG Kunta Oy:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on voittaneen tarjouksen mukaan ollut Kemin kaupungin tilintarkastuksen osalta noin 115.000 euroa ja kaupungin tytäryhteisöjen tilintarkastuksen osalta noin 46.000 euroa.

Kemin kaupunki on 2.4.2009 ilmoittanut markkinaoikeudelle, ettei se pane hankintapäätöstä täytäntöön markkinaoikeuskäsittelyn aikana.

HAKEMUS

Oy Audiator Ab on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Kemin kaupunginvaltuuston päätöksen 23.2.2009 § 74 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus määrää Kemin kaupungin maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 100.000 euroa korkoineen. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Kemin kaupungin korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.999,22 eurolla korkoineen.

Voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle, koska voittaneen tarjoajan tarjouksessaan vastuulliseksi tilintarkastajaksi nimeämä henkilö on kunta- ja hallintolain esteellisyyssäännösten vastaisesti ollut läsnä tarkastuslautakunnan kokouksessa, jossa on käsitelty Kemin kaupungin vuosien 2009–2012 tilintarkastusta koskevaa tarjouspyyntöä ja tarjouskilpailua. Kokouksessa läsnä ollut vastuullinen tilintarkastaja on voinut vaikuttaa tarjouspyynnön sisältöön. Kokouksessa on muutettu tarjouspyynnön valintakriteereitä lisäämällä vertailuperusteeksi avustavien tarkastajien tarkastuskokemus ja pätevyys. Muutokset ovat vaikuttaneet tarjousten vertailuun. Voittaneen tarjoajan tarjous on saanut parhaat pisteet avustavien tarkastajien tarkastuskokemuksesta ja pätevyydestä. Voittaneen tarjoajan vastuullisen tilintarkastajan osallistuminen tarjouspyynnön valmisteluun ja suunnitteluun on vienyt edellytykset tasapuoliselta ja syrjimättömältä hankintamenettelyltä.

Tarjouskilpailun voittanut KPMG Kunta Oy on antanut tarjouksessaan väärän kuvan yhtiön ja tilintarkastajien kokemuksesta. Harhaanjohtavien ja virheellisten tietojen antaminen on tilintarkastajan ammatissa vakava virhe. Lisäksi voittanut tarjoaja on hyvän tilintarkastustavan vastaisesti markkinoinut tarjouksessaan neuvontapalveluja. Voittanut tarjoaja olisi mainituista syistä tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Lisäksi voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta sen vuoksi, että sen tarjous on ollut sisällöltään katteeton. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan nimennyt vastuullisen tilintarkastajan ja ilmoittanut tämän osuudeksi tilintarkastuksesta 33 päivää. Voittaneen tarjoajan vastuullinen tilintarkastaja on kuitenkin muihin tarkastuskohteisiin annetuissa tarjouksissa sitoutunut jo lähes 500 vuotuiseen tarkastuspäivään kuntayhteisöjen tilintarkastuksissa valtuustokaudella 2009–2012. Hankinnan kohteena olevan palvelun suorittaminen osoittautuu mahdottomaksi, koska vuodessa on vain noin 220 työpäivää. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut katteeton, koska palvelun suorittaminen esitetyllä tavalla ei tosiasiassa ole mahdollista. Kyseisen tilintarkastajan sitoutuminen muihin kohteisiin on ollut hankintayksikön tiedossa hankintapäätöstä tehtäessä.

Tarjousten vertailu on tehty epätasapuolisesti ja syrjivästi. Voittaneen tarjoajan nimeämän vastuullisen tarkastajan ja muiden tarkastajien työkokemuksen vertailussa hankintayksikkö on luottanut voittaneen tarjoajan antamiin virheellisiin tietoihin. Hankintayksikkö ei ole tarkistanut annettuja tietoja, vaikka epäselvyydet niiden osalta ovat olleet hankintayksikön tiedossa.

Tarjoajien referenssien vuosimäärä ei anna oikeaa kuvaa tarjoajan tilintarkastuskokemuksesta. Voittaneen tarjoajan ja sen tilintarkastajien kokemus ei suurelta osin ole vastannut annettuja tietoja. Voittanut tarjoaja on esittänyt referenssinsä laajoina kokonaisuuksina ilman, että niissä on kerrottu tehtävän tarkemmasta laadusta, tarkastajien tehtävistä ja vastuusta sekä tehtäviin käytetystä ajasta. Esitettyjen tietojen perusteella on voitu arvioida yhtiön tai tarkastajien työkokemusta vain yleisluonteisesti.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa vastuulliseksi tarkastajaksi esitetty on toiminut päätoimisena tilintarkastajana vasta vuodesta 2005. Vastuullisen tilintarkastajan kokemus päätoimisesta kuntien ja kuntayhtymien tilintarkastuksesta on neljä vuotta. Sitä ennen kokemus on ollut sivutoimista ja käsittänyt muutamia päiviä vuodessa. Voittaneen tarjoajan vastuullisen tilintarkastajan kokemuksesta ei ole voinut antaa vertailun mukaista 10 pistettä.

Voittaneen tarjoajan esittämien avustavien tilintarkastajien kokemus on lähinnä yhtiötarkastusta. Heillä on kuntakokemusta vajaan neljän vuoden ajalta tiimin jäseninä. Vastaavasti hakijan nimeämällä avustavalla tarkastajalla on 25 vuoden kokemus kuntien taloushallinnosta ja käytännön kautta hankittu kokemus ja osaaminen. Hankintayksikkö ei ole tarkemmin perustellut, millä perusteella avustavien tilintarkastajien pisteet on tarjousvertailussa annettu.

Tilintarkastusyhteisöjen kokemuksen vertailu on myös ollut epätasapuolista ja hakijaa syrjivää. Voittaneella tarjoajalla on ollut vuosina 2001–2004 yksi yli 50.000 asukkaan kaupunki tilintarkastusasiakkaana. Voittaneen tarjoajan kokemus on neljä vuotta ja yhteistyössä toisen yhtiön kanssa kahdeksan vuotta. Hakijalla on 457 kunta- ja kuntayhtymäasiakasta kaikissa kokoluokissa ja noin 1.250 kuntakonserniin kuuluvaa yhtiöasiakasta kaikilta toimialoilta. Voittaneella tarjoajalla on noin 50 kunta- ja kuntayhtymäasiakasta. Tilintarkastusyhteisöjen kokemuspisteet tulisi laskea samalla kaavalla kuin hintapisteet. Tällöin hakija saisi 10 pistettä ja voittanut tarjoaja 1 pisteen.

VASTINE

Kemin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi Kemin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla.

KPMG Kunta Oy:n sulkemiseen tarjouskilpailusta ei ole perusteita. Hankintayksikön viranhaltijat ovat valmistelleet tarjouspyyntöluonnoksen ja tarkastuslautakunta on tehnyt siihen muutoksia. Voittaneen tarjoajan tarjouksessaan nimeämä vastuullinen tilintarkastaja ei ole osallistunut tarjouspyynnön valmisteluun eikä ole ollut läsnä tarkastuslautakunnan kokouksessa, kun tarjouspyyntöä on käsitelty. Pöytäkirjamerkintä kyseisen tilintarkastajan kokouksesta poistumisesta on jäänyt erehdyksessä kirjaamatta.

Tarkastuslautakunnassa tehtävät muutokset viranhaltijoiden esitysluonnoksiin ovat tavanomaisia. Vastuullisen ja avustavan tarkastajan osuudet tarkastuspäivistä ovat olleet yhtä suuret. Tämän vuoksi on ollut välttämätöntä antaa painoarvoa myös avustavien tarkastajien tarkastuskokemukselle ja pätevyydelle.

Tarjouksessa esitettyihin tietoihin tulee voida luottaa. Hankintayksikön tiedossa ei ole, että voittanut tarjoaja olisi antanut tarjouksessaan harhaanjohtavia tai virheellisiä tietoja.

Tarjouspyynnössä ei ole pyydetty tarjousta asiantuntijapalveluista eikä niitä ole myöskään ostettu. Jokaisessa tarjouksessa on korostettu yhteisön ja tilintarkastajien asiantuntemusta. Hankintayksiköllä ei ole ollut perustetta sulkea tällä perusteella yhtäkään tarjoajaa pois tarjouskilpailusta.

Hankintayksikön päättäessä tilintarkastuksesta voittaneen tarjoajan tarjouksessaan vastuulliseksi tilintarkastajaksi nimeämän henkilön tarkastuspäivät ovat alittaneet reilusti 220 päivää. Voittaneen tarjoajan tarjous ei siten ole ollut katteeton. Hankintayksikkö ei ole voinut hylätä voittanutta tarjousta tälläkään perusteella.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessaan vastuulliseksi tilintarkastajaksi nimeämällä henkilöllä on vuosien mittainen tilintarkastuskokemus. Voittaneen tarjouksen saama täysi 10 pisteen pistemäärä on siten ollut oikeutettu. Yli neljän vuoden kokemuksella ansaitaan täydet pisteet.

Myös voittaneen tarjoajan esittämien avustavien tarkastajien kokemus on vuosien mittainen, kun taas hakijan esittämän avustavan tarkastajan tilintarkastuskokemus on vähäinen. Voittanut tarjoaja on saanut avustavien tarkastajien tarkastuskokemuksesta ja pätevyydestä 10 pistettä ja hakija 7 pistettä.

Voittaneella tarjoajalla on yhteisönä laaja tarkastuskokemus. Yhtiöllä on tarjouksen mukaan ollut noin 50 erikokoista kunta-asiakasta. Määrä on ollut riittävä kuten kokemusaikakin. Voittanut tarjoaja on saanut vertailussa tältä osin oikeutetusti 9 pistettä.

Tarjousten vertailu ja pisteytys on tehty asianmukaisesti ja tarjoajien kannalta tasapuolisesti. Voittanut tarjoaja on saanut yhteensä 95,7 pistettä ja hakija 92,2 pistettä. KPMG Kunta Oy olisi näin ollen voittanut tarjouskilpailun siinäkin tapauksessa, että hakija olisi saanut tarjousvertailussa avustavien tarkastajien tarkastuskokemuksesta ja pätevyydestä täydet pisteet.

LAUSUNTO

KPMG Kunta Oy on lausunnossaan vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi KPMG Kunta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla korkoineen.

KPMG Kunta Oy:n tarjouksessaan nimeämä vastuullinen tilintarkastaja ei ole ollut hakijan väittämällä tavalla läsnä vuosien 2009–2012 tilintarkastuskilpailutusta käsiteltäessä eikä osallistunut muutoinkaan kilpailutuksen valmisteluun. Vastuulliseksi tilintarkastajaksi nimetty henkilö on ainoastaan esitellyt tilintarkastajan raportin ja kertonut näkemyksiään vuoden 2007 valtakunnallisista arviointikertomuksista. Tämän jälkeen tilintarkastaja on poistunut kokouksesta. Tilintarkastajan poistumista kokouksesta ei ole kuitenkaan asianmukaisesti kirjattu kokouspöytäkirjaan.

KPMG Kunta Oy:n tarjous on ollut sekä lain että hyvän tilintarkastustavan mukainen. KPMG Kunta Oy:n tarjous ei ole sisältänyt virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja yhtiön tai sen tilintarkastajien kokemuksesta.

Hakija ei ole esittänyt väitteelleen KPMG Kunta Oy:n riippumattomuuden vaarantumisesta mitään konkreettisia perusteita. KPMG Kunta Oy:n toiminnan lähtökohtana tai perustana ovat aina tilintarkastajan ehdoton riippumattomuus sekä lakien ja hyvän tilintarkastustavan noudattaminen, mikä on käynyt selkeästi ilmi myös tarjouksesta.

Myös hakijan vaatimus KPMG Kunta Oy:n tarjouksen hylkäämisestä tarjouksen väitetyn katteettomuuden vuoksi on täysin perusteeton. Hakija on hakemuksessaan pyrkinyt saattamaan KPMG Kunta Oy:n vastuullisen tilintarkastajan pitkän työuran ja työmoraalin huonoon valoon ilman minkäänlaisia perusteita.

Hankintapäätöksessä sovelletut tarjousten vertailuperusteet ja niiden painotukset ovat olleet asianmukaiset. Vastaavia perusteita on yleisesti käytetty tilintarkastuspalvelujen hankinnassa. Tarjousten vertailu on toteutettu hankintayksikölle kuuluvan harkintavallan puitteissa tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

VASTASELITYS

Oy Audiator Ab on vastaselityksessään esittänyt, että voittanut tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Tarjouspyynnössä on pyydetty tilintarkastajaa tarkastamaan, onko sisäinen valvonta asianmukaisesti järjestetty. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on pidetty lähtöoletuksena sitä, että sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Tarjousta ei voi pitää tältä osin tarjouspyynnön mukaisena. Voittaneen tarjoajan tarjoushinnat eivät ole vertailukelpoisia tarjouspyynnön mukaisiin tarjouksiin verrattuna.

Kemin kaupungin kuntalain mukaista tilintarkastusta koskevassa tarjouspyynnössä ilmoitetuista vertailuperusteista ainakin vertailuperusteet ”tilintarkastajan/tilintarkastusyhteisön kokemus kuntien tai kuntayhtymien tarkastuksesta”, ”avustavien tarkastajien tarkastuskokemus ja pätevyys” sekä ”tarjoajan laadunvarmistusjärjestelmä” ovat olleet yksilöimättömiä ja epäselviä. Tarjouspyynnössä ei ole pyydetty erittelemään tilintarkastajien päätoimisia ja sivutoimisia referenssejä. Tarjouspyyntö ei ole mainitulta osin ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Vertailuperusteet ovat myös antaneet hankintayksikölle rajoittamattoman vallan tarjousvertailun toteuttamisessa.

Vertailuperusteet ”tilintarkastajan/tilintarkastusyhteisön kokemus kuntien tai kuntayhtymien tarkastuksesta” ja ”tarjoajan laadunvarmistusjärjestelmä” ovat olleet hankintasäännösten vastaisia myös siitä syystä, että ne ovat liittyneet tarjoajan soveltuvuuden arviointiin.

Myös Kemin kaupungin tytäryhteisöjen tilintarkastusta koskevassa tarjouspyynnössä asetetut vertailuperusteet ”kokemus kunnallisen tytäryhteisön tarkastuksesta” ja ”tarjoajan laadunvarmistusjärjestelmä” ovat olleet yksilöimättömiä ja epäselviä sekä liittyneet tarjoajan soveltuvuuteen. Tarjouspyynnöstä ei myöskään ilmene, kenen tai minkä kokemukseen tarjouspyynnössä on viitattu.

Tarjousten vertailua ei ole tehty tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Hankintayksikkö ei ole esittänyt riittäviä perusteluja kumpaakaan tarjouspyyntöä koskevalle tarjousten pisteytykselle.

HAKIJAN LISÄKIRJELMÄ

Hakija on markkinaoikeuteen 19.11.2009 saapuneessa kirjelmässään ilmoittanut muun ohella peruuttavansa väitteensä asiassa siltä osin kuin ne koskevat voittaneen tarjoajan ilmoittamia virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja tarkastusyhteisön ja esitettyjen tilintarkastajien referensseistä, asiantuntijapalveluiden markkinointia, voittaneen tarjouksen hintavaraumaa ja tarjouksen ehdollisuutta sisäisen tarkastuksen asianmukaisen järjestämisen osalta sekä JHTT-tutkinnon soveltuvuuden ja laatuvertailun päällekkäistä arviointia.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Voittaneen tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta

Hakija on esittänyt, että voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle, koska voittaneen tarjoajan vastuulliseksi tilintarkastajaksi nimeämä henkilö on hakijan mukaan osallistunut tarjouspyynnön valmisteluun.

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 1 §:n 2 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on julkisten varojen käytön tehostaminen, laadukkaiden hankintojen tekemisen edistäminen sekä yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisten mahdollisuuksien turvaaminen tavaroiden, palvelujen ja rakennusurakoiden tarjoamisessa julkisia hankintoja koskevissa tarjouskilpailuissa. Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu hankintalain 76 §:n 1 momentin nojalla ratkaista hakemuksesta, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden kyseisessä säännöksessä mainittujen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Markkinaoikeudella ei sen sijaan ole toimivaltaa tutkia sitä, onko päätöksenteko kunnassa tapahtunut muutoin sitä koskevien säännösten, kuten esteellisyyssäännösten, mukaisesti.

Hankintalaissa ei ole hankintamenettelyyn osallistuvan henkilön esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Hankintayksikön menettelyä tulee tältä osin arvioida siten hankintalain 2 §:n 1 momentissa säädetyn tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksen perusteella.

Tarkastuslautakunnan 9.12.2008 pöytäkirjasta käy ilmi, että tarkastuslautakunnan kokoukseen on osallistunut kysymyksessä olevan tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan vastuulliseksi tilintarkastajaksi nimeämä henkilö. Hankintayksikkö on kuitenkin vastineessaan tuonut esiin, että voittaneen tarjoajan vastuulliseksi tilintarkastajaksi nimeämä henkilö on poistunut tarkastuslautakunnan kokouksesta ennen tarjouspyyntöluonnoksen käsittelyä, mutta että kokouksesta poistuminen on jäänyt kirjaamatta pöytäkirjaan. Myös KPMG Kunta Oy on lausunnossaan tuonut esiin, että vastuulliseksi tilintarkastajaksi nimetty henkilö on tarkastuslautakunnan kokouksessa esitellyt tilintarkastajan raportin 2/2008, jonka jälkeen henkilö on poistunut kokouksesta.

Ottaen huomioon hankintayksikön ja KPMG Kunta Oy:n selvityksen asiassa markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole edellä mainitusta syystä sulkenut voittanutta tarjoajaa kysymyksessä olevasta tarjouskilpailusta.

Lisäksi hakija on esittänyt, että voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta sen vuoksi, että voittanut tarjoaja on hakijan mukaan antanut tarjouksessaan virheellistä tietoa mahdollisuudestaan toteuttaa hankinnan kohteena oleva palvelu tarjouksessa esitetyllä tavalla.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on kaikissa hankintamenettelyissä arvioitava ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista lain 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 54 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomainen voi näyttää toteen. Hankintalain 54 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on syyllistynyt olennaisesti väärien tietojen antamiseen ilmoittaessaan hankintayksikölle 8 luvun soveltamista koskevia tietoja tai joka on laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön perusteella hankinnan kohteena ovat ensisijaisesti kuntalain (365/1995) 72 §:n mukaiset julkisen hallinnon ja talouden tarkastuspalvelut.

Kuntalain 72 §:n 1 momentin mukaan tilintarkastajan tulee olla joko julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajalautakunnan hyväksymä henkilö (JHTT-tilintarkastaja) tai yhteisö (JHTT-yhteisö). Yhteisön on määrättävä vastuunalaiseksi tilintarkastajaksi JHTT-tilintarkastaja. Pykälän 2 momentin mukaan tilintarkastajalla on oltava edellytykset riippumattoman tilintarkastuksen toimittamiseen. Jos edellytykset riippumattomaan tarkastukseen puuttuvat, tilintarkastajan on kieltäydyttävä vastaanottamasta tehtävää tai luovuttava siitä.

Voittanut tarjoaja on antanut hankintayksikölle tarjouksen, jossa se on tarjouspyynnössä edellytetyin tavoin nimennyt palvelulle vastuullisen tilintarkastajan sekä ilmoittanut, että vastuullisen tilintarkastajan työn osuus kaupungin lakisääteisestä tilintarkastuksesta on 33 päivää 65 tarkastuspäivästä. Tarjouspyynnön mukaan vastuullisen tilintarkastajan työn osuuden lakisääteisestä tilintarkastuksesta on tullut olla vähintään 50 prosenttia.

Markkinaoikeus toteaa, että voittanut tarjoaja on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset vastuullisen tilintarkastajan nimeämisestä sekä hänen työn osuudestaan lakisääteisestä tilintarkastuksesta. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan myös sitoutunut toteuttamaan hankinnan kohteena olevan palvelun tarjouksessa kuvatuilla ehdoilla. Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa tarjoajien tarjouksissaan esittämiin tietoihin. Koska hankintayksiköllä ei asiassa esitetyn selvityksen mukaan ole ollut aihetta epäillä annettujen tietojen oikeellisuutta, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tällä perusteella tarjouskilpailun ulkopuolelle. Asiassa ei ole ilmennyt muitakaan perusteita voittaneen tarjoajan tai sen antaman tarjouksen sulkemiseen pois tarjouskilpailusta.

Tarjousten vertailuperusteet

Hakija on esittänyt, että Kemin kaupungin tilintarkastusta koskevassa tarjouspyynnössä ja kaupungin tytäryhteisöjen tilintarkastusta koskevasta tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet ovat olleet hankintasäännösten vastaiset. Hakija on väitteissään vedonnut erityisesti tarjouspyynnöissä kokemuksen ja laadunvarmistusjärjestelmän osalta asetettuihin vertailuperusteisiin.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 69 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely sekä tarjouksen valintaperuste ja käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on ilmoitettava myös muun ohella ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava. Hankintalain 69 §:n 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Hankintalain 71 §:n mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Lain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 116) mukaan tarjoajan soveltuvuuden arviointi ja poissulkeminen tarjouskilpailusta tulee tehdä tarjousmenettelyn erillisenä vaiheena ennen tarjousten vertailua.

Tarjousten vertailusta ja valinnasta säädetään hankintalain 72 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Hankinnan kohteena on Kemin kaupungin tilintarkastuspalveluja koskevan tarjouspyynnön mukaan ollut ensisijaisesti kuntalain mukainen hallinnon ja talouden tilintarkastus Kemin kaupungissa. Lisäksi tarjousta on pyydetty muista tarkastuspalveluista, joita ovat EU-hankkeiden tai erityistehtävien tarkastus. Tämän lisäksi erillisellä tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjousta erikseen nimettyjen Kemin kaupungin tytäryhteisöjen tilintarkastuksessa.

Kemin kaupungin tilintarkastusta koskevassa tarjouspyynnössä tilintarkastajan soveltuvuusvaatimusten osalta on todettu, että JHTT-pätevyyden lisäksi tilintarkastusyhteisöllä tulee olla dokumentoitu laadunvarmistusjärjestelmä. Lisäksi soveltuvuusvaatimuksena on ollut, että tilintarkastajalla tai tilintarkastusyhteisöllä on ruotsin ja englannin kielen taito sekä tarkastuskokemusta tai muulla tavoin hankittua pätevöitymistä EU-hankkeiden tai erityisosaamista vaativien tehtävien tarkastuksesta.

Tytäryhteisöjen tilintarkastusta koskevassa tarjouspyynnössä on asetettu tilintarkastajan soveltuvuusvaatimukseksi JHTT-pätevyyden lisäksi tilintarkastusyhteisöllä oleva dokumentoitu laadunvarmistusjärjestelmä ja se, että tilintarkastajalla tai tilintarkastusyhteisöllä on tarkastuskokemusta tytäryhteisön tarkastuksessa asianomaisilta toimialoilta.

Tarjouksen valintaperusteena on molemmissa hankinnoissa ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Tarjousten vertailuperusteina ovat kaupungin lakisääteisessä tilintarkastuksessa olleet 1) kokonaishinta sopimuskauden kahdelta ensimmäiseltä vuodelta sisältäen EU-hankkeiden/erityistehtävien tarkastuksen 50 prosentin painoarvolla, 2) tilintarkastajan/tilintarkastusyhteisön kokemus kuntien tai kuntayhtymien tarkastuksesta 20 prosentin painoarvolla, 3) avustavien tarkastajien tarkastuskokemus ja pätevyys 10 prosentin painoarvolla, 4) tarkastuskohteessa tehtävän työn osuus 10 prosentin painoarvolla ja 5) tarjoajan laadunvarmistusjärjestelmä 10 prosentin painoarvolla.

Kaupungin tytäryhteisöjen tilintarkastuksen osalta vertailuperusteina ovat olleet 1) kokonaishinta sopimuskaudelle 60 prosentin painoarvolla, 2) kokemus kunnallisen tytäryhteisön tarkastuksesta 30 prosentin painoarvolla ja 3) tarjoajan laadunvarmistusjärjestelmä 10 prosentin painoarvolla.

Kemin kaupungin lakisääteistä tilintarkastusta koskevan tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on tullut tarjouksessaan ilmoittaa muun ohella 1) vastuullisen tilintarkastajan nimi ja yhteystiedot, tiedot hänen auktorisoinnistaan sekä muusta tehtävän liittyvästä pätevyydestä ja työkokemuksesta, 2) tiedot avustavina toimivien tarkastajien auktorisoinnista sekä muusta tehtävään liittyvästä pätevyydestä ja työkokemuksesta, 3) selvitys tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön tarkastuskokemuksesta sekä EU-hankkeiden ja erityisosaamista vaativien tehtävien tarkastuksesta, 4) vastuullisen JHTT-tarkastajan työn osuus lakisääteisestä tarkastuksesta, 5) selvitys tilintarkastusyhteisön laadunvarmistuksen järjestämisestä ja siihen liittyvän ohjeistuksen dokumentoinnista sekä 6) tilintarkastuskohteessa tehtävän työn osuus laskutettavasta työajasta.

Kaupungin tytäryhteisöjen tilintarkastusta koskevan tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on tullut tarjouksessaan ilmoittaa muun ohella tiedot vastuullisten tilintarkastajien auktorisoinnista sekä muusta tehtävään liittyvästä pätevyydestä ja työkokemuksesta kunnallisten tytäryhteisöjen tarkastuksesta ja tiedot avustavina toimivien tarkastajien auktorisoinnista sekä muusta tehtävään liittyvästä pätevyydestä ja työkokemuksesta.

Markkinaoikeus toteaa Kemin kaupungin tilintarkastusta koskevan vertailuperusteen ”tilintarkastajan/tilintarkastusyhteisön kokemus kuntien tai kuntayhtymien tarkastuksesta” osalta, että vertailuperusteessa ei ole sinänsä yksilöity sitä, onko vertailuperusteen kannalta merkityksellisen kokemuksen tullut olla tilintarkastajan vai tilintarkastusyhteisön kokemusta. Kun vertailuperusteen alla on kuitenkin mainittu molemmat tekijät, markkinaoikeus katsoo, että tarjoajat ovat tarjouspyynnön perusteella voineet tietää, mihin seikkoihin vertailussa tullaan kiinnittämään huomiota ja mitä seikkoja tarjouksessa kannattaa tuoda esiin. Vertailuperusteen sisältö on ilmennyt myös tarjouspyynnössä tarjouksen sisällölle asetetuista vaatimuksista. Vertailuperuste ei ole hakijan esittämin tavoin jättänyt hankintayksikölle rajoittamatonta harkintavaltaa tarjousten vertailussa. Näin ollen hankintayksikkö ei ole mainittua vertailuperustetta asettaessaan menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Siltä osin kuin hakija on esittänyt saman väitteen kaupungin tytäryhteisöjen tilintarkastusta koskevasta vertailuperusteesta ”kokemus kunnallisen tytäryhteisön tarkastuksesta” markkinaoikeus toteaa, että mainitun vertailuperusteen sisältö on riittävällä tavalla ilmennyt tarjouspyynnössä tarjouksen sisällölle asetetuista vaatimuksista. Tarjouspyynnössä on tältä osin vaadittu, että tarjouksessa on selvitys tilintarkastajien pätevyyttä ja työkokemusta koskevista seikoista. Tarjouspyynnössä ei sen sijaan ole edellytetty esitettäväksi tietoja tilintarkastusyhtiön kokemuksesta. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, että kyseinen vertailuperuste on tullut ymmärtää siten, että sillä on tarkoitettu nimenomaan nimettyjen tilintarkastajien kokemusta vertailuperusteen kannalta merkityksellisellä alalla. Tarjouspyyntöä ei siten myöskään tämän vertailuperusteen osalta ole tullut pitää hankintasäännösten vastaisena.

Hakija on kokemusta koskevien vertailuperusteiden osalta viitannut vielä kaupungin tilintarkastusta koskevan tarjouspyynnön vertailuperusteeseen ”avustavien tarkastajien tarkastuskokemus ja pätevyys”. Markkinaoikeus toteaa, että myös kyseinen kokemusta koskeva vertailuperuste on tarjouspyynnössä esitetyssä muodossaan liittynyt hankinnan kohteena olevien palvelujen suorittamiseen ja se on siten ollut hankinnan kohteen kannalta merkityksellinen. Tarjouspyynnössä on tältä osin vaadittu, että tarjouksesta tulee käydä ilmi tiedot avustavina toimivien tarkastajien auktorisoinnista sekä muusta tehtävään liittyvästä pätevyydestä ja työkokemuksesta. Vertailuperuste on ollut sisällöltään riittävän täsmällinen eikä se ole antanut hankintayksikölle rajoittamatonta harkintavaltaa tarjousten vertailussa. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön ole katsottava menetelleen kyseistä vertailuperustetta asettaessaan hankintasäännösten vastaisesti.

Siltä osin kuin hakija on esittänyt, että kaupungin ja sen tytäryhteisöjen tarjouspyynnöissä vertailuperusteena käytetty ”tarjoajan laadunvarmistusjärjestelmä” on ollut hankintasäännösten vastainen, markkinaoikeus toteaa, että molemmissa tarjouspyynnöissä on asetettu tarjoajan laadunvarmistusjärjestelmä niin soveltuvuusvaatimukseksi kuin tarjousten vertailuperusteeksi. Soveltuvuusvaatimuksena on ollut dokumentoidun laadunvarmistusjärjestelmän olemassaolo. Kaikki tarjoajat ovat tarjouspyyntöjen perusteella osanneet sisällyttää tarjouksiinsa myös kuvauksen laadunvarmistusjärjestelmänsä sisällöstä. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on tuottanut myös kysymyksessä olevan vertailuperusteen osalta vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikkö ei näin ollen ole menetellyt tältäkään osin hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjousten vertailu

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Hankintalain 73 §:n esitöiden (HE 50/2006 vp s. 117) mukaan päätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten valintaperusteet ja niiden soveltamistapa. Esitöiden (s. 106) mukaan tarjouksia on verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava perusteiden soveltaminen tarjoukseen. Esitöiden mukaan tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta, ja tarjousvertailusta on ilmettävä, mihin annetut piste-erot perustuvat. Oikeuskäytännön mukaan hankintapäätöksestä on ilmettävä, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin suoritettu vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut.

Hakija on esittänyt, että tarjousten vertailua ei ole tehty tasapuolisesti ja että hankintayksikkö ei ole esittänyt riittäviä perusteluja tarjousten pisteytykselle. Hakija on väitteissään vedonnut erityisesti kokemuksen ja laadunvarmistusjärjestelmän osalta suoritetun tarjousvertailun virheellisyyteen.

Kemin kaupungin lakisääteistä tilintarkastusta koskevan tarjouskilpailun osalta voittanut tarjoaja on saanut yhteensä 95,7 pistettä (hintavertailu 46,7 pistettä ja laatuvertailu 49 pistettä) ja hakija 92,2 pistettä (hintavertailu 45,2 pistettä ja laatuvertailu 47 pistettä).

Hankintayksikkö on pisteyttänyt saadut tarjoukset laatua koskevien vertailuperusteiden osalta tarjouspyynnössä ilmoitettujen painoarvojen mukaisesti. Hankintayksikkö ei ole ollut velvollinen ilmoittamaan tarjouspyynnössä tarjousten pisteytysperusteita.

Hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset ovat molemmat saaneet vertailuperusteista ”tarkastuskohteessa tehtävän työn osuus” ja ”tarjoajan laadunvarmistusjärjestelmä” täydet 10 pistettä. Vertailuperustetta ”tilintarkastajan/tilintarkastusyhteisön kokemus kuntien ja kuntayhtymien tarkastuksesta” koskevassa tarjousvertailussa hakija on saanut sekä vastuullisen tilintarkastajan että tilintarkastusyhteisön kokemuksesta täydet 10 pistettä voittaneen tarjoajan saadessa vastuullisen tilintarkastajan kokemuksesta 10 pistettä ja tilintarkastusyhteisön kokemuksesta 9 pistettä. Vertailuperusteesta ”avustavien tarkastajien tarkastuskokemus ja pätevyys” hakija on saanut 7 pistettä ja voittanut tarjoaja 10 pistettä.

Kemin kaupungin lakisääteistä tilintarkastusta koskevassa hankintapäätöksessä on todettu hakijan tarjouksen osalta seuraavaa: ”Tarjouksesta voidaan todeta, että hinta 59 300 euroa on kolmanneksi edullisin. Vastuullisella tilintarkastajalla on hyvä kokemus, mutta avustavalla tarkastajalla kokemus on vähäinen. Yhteisön tarkastuskokemus kuntien ja kuntayhtymien tarkastuksesta on laaja.”

Hankintapäätöksessä on todettu vastaavasti voittaneen tarjoajan tarjouksesta seuraavaa: ”Tarjouksesta voidaan todeta, että hinta 57 480 euroa on toiseksi edullisin. Vastuullisella tilintarkastajalla on hyvä kokemus. Avustavilla tarkastajilla on kokemusta myös kuntien/kuntayhtymien tarkastuksesta. Yhteisön tarkastuskokemus kuntien ja kuntayhtymien tarkastuksesta on laaja.”

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen perustelut voittaneen tarjouksen ja hakijan tarjouksen välisistä eroista ovat olleet niukat. Hankintapäätöksestä ja sen liitteenä olevasta vertailuasiakirjasta on kuitenkin ilmennyt, että voittaneen tarjouksen valinta on perustunut sen hakijan tarjoukseen nähden halvempaan hintaan ja siihen, että hankintayksikkö on arvioinut voittaneen tarjoajan avustavien tarkastajien tarkastuskokemuksen ja pätevyyden paremmaksi kuin hakijalla.

Laadunvarmistusjärjestelmää koskevan tarjousvertailun osalta markkinaoikeus toteaa, että sekä hakijan että voittaneen tarjoajan tarjoukset ovat sisältäneet olennaiset tiedot laadunvarmistusta koskevista toimintatavoista. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on myös kyseisen vertailuperusteen osalta voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset samanarvoisiksi ja antaa niille tältä osin täydet pisteet.

Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut pisteyttää tarjoukset Kemin kaupungin tilintarkastusta koskevan tarjousvertailun osalta tarjousten vertailussa suorittamallaan tavalla.

Kemin kaupungin tytäryhteisöjen tilintarkastusta koskevan tarjouskilpailun osalta voittanut tarjoaja on saanut yhteensä täydet 100 pistettä (hintavertailu 60 pistettä ja laatuvertailu 40 pistettä) ja hakija 85,9 pistettä (hintavertailu 45,9 pistettä ja laatuvertailu 40 pistettä).

Hankintayksikkö on perustellut tarkastuslautakunnan päätöksessä Kemin kaupungin tytäryhteisöjen tilintarkastusta koskevaa tarjousvertailua hakijan tarjouksen osalta seuraavasti: ”Tarjouksesta voidaan todeta, että hinta on 15.080 euroa / 26 pv. Tilintarkastajalla on yli kymmenen vuoden kokemus kunnallisten tytäryhteisöjen tarkastuksesta.”

Voittaneen tarjouksen osalta on vastaavasti todettu perusteluina seuraavaa: ”Tarjouksesta voidaan todeta, että hinta on 11.540 euroa / 26 pv. Tilintarkastajista osalla on yli kymmenen vuoden kokemus kunnallisten tytäryhteisöjen tarkastuksesta.”

Hakijan väitteet tytäryhteisöjen tilintarkastusta koskevan tarjousvertailun virheellisyydestä ovat koskeneet tarjousten laatuvertailua, josta hakija ja voittanut tarjoaja ovat kumpikin saaneet täydet pisteet siten, että niiden kokemuksesta saama pistemäärä on ollut 30 pistettä ja laadunvarmistusjärjestelmästä saama pistemäärä 10 pistettä. Kokemuksesta annetut pisteet ovat perustuneet tarjouspyynnössä ilmoitettuihin pisteytysperusteisiin, joiden mukaan vähintään 10 vuoden kokemus antaa 30 pistettä, 5–9 vuoden kokemus 20 pistettä ja alle 5 vuoden kokemus 10 pistettä.

Hakija ei ole tytäryhteisöjen tilintarkastusta koskevan tarjousvertailun osalta esittänyt, että pisteytys olisi sinänsä välttämättä ollut virheellinen, vaan vedonnut lähinnä siihen, että hankintayksikkö ei ole mitenkään sanallisesti perustellut sitä, miten se on laskenut eri tarjoajien kokemusvuodet ja mihin laadunvarmistusjärjestelmästä annetut pisteet ovat perustuneet.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousvertailusta ei ole lainkaan ilmennyt, mihin laadunvarmistusjärjestelmästä annetut pisteet ovat perustuneet. Myös kokemuksen vertailun toteuttamistapa on jäänyt jossakin määrin epäselväksi ottaen huomioon, että tarjoajat ovat ilmoittaneet tarjouksissaan eri määrän tarkastajia, joilla on vaihteleva kokemus kunnallisten tytäryhteisöjen tarkastuksesta.

Tarjousvertailun lopputulos on edellä todetun mukaisesti perustunut pitkälti hintavertailuun, jonka ei ole esitetty olleen virheellinen ja josta voittanut tarjoaja on saanut 14,1 pistettä enemmän kuin hakija. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa antaa molemmille tarjoajille laadunvarmistusjärjestelmää koskevasta vertailuperusteesta täydet 10 pistettä. Vertailuperusteen ”kokemus kunnallisen tytäryhteisön tarkastuksesta” kohdalla tarjouksia on edellä todetun mukaisesti tullut tarjouspyynnön perusteella vertailla nimenomaisesti tarjouksissa nimettyjen tarkastajien kokemuksen osalta. Tähän nähden ja voittaneessa tarjouksessa tältä osin esitettyjen tarkastajien kokemus huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että myöskään kokemusta koskevan vertailuperusteen tarjousvertailu ei ole ollut hakijaa syrjivää.

Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei myöskään Kemin kaupungin tytäryhteisöjen tilintarkastusta koskeva tarjouskilpailu ole hankintayksikön esittämien perustelujen puutteellisuudesta huolimatta johtanut hakijaa syrjivään lopputulokseen.

Johtopäätös

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön ole katsottava menetelleen hankinnassaan sillä tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, että asiassa tulisi harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä säädetyn seuraamuksen määrääminen. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian ratkaisu huomioon ottaen hakijan oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä. Asian ratkaisu huomioon ottaen olisi sen sijaan kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hakija on tämän vuoksi velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

KPMG Kunta Oy on antanut asiassa lausunnon hakemuksesta. Yhtiölle on aiheutunut lausunnon antamisesta kuluja. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos yhtiö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hakija on velvoitettava korvaamaan KPMG Kunta Oy:lle sen oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Oy Audiator Ab:n hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Oy Audiator Ab:n korvaamaan Kemin kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla.

Markkinaoikeus velvoittaa Oy Audiator Ab:n korvaamaan KPMG Kunta Oy:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne, Jaakko Ritvala ja Pasi Yli-Ikkelä.