Market Court dismisses bid protest; procurement process followed rules despite alleged bid errors.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Kuopion kaupunki on pyytänyt 10.12.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Kuopion kaupungin kuntalain mukaisista tilintarkastuspalveluista sekä kaupungin tytäryhteisöjen tilintarkastuslain mukaisista tilintarkastuspalveluista valtuuston vuosien 2009–2012 toimikautta vastaavalle ajalle. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva EU-hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta.

Kuopion kaupunginvaltuusto on päätöksellään 6.4.2009 § 29 valinnut Kuopion kaupungin tilintarkastuksen suorittajaksi KPMG Kunta Oy:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on voittaneen tarjouksen mukaan noin 243.000 euroa.

Kuopion kaupunki on 14.5.2009 ilmoittanut markkinaoikeudelle sitoutuvansa siihen, ettei se pane hankintapäätöstä täytäntöön markkinaoikeuskäsittelyn aikana.

HAKEMUS

Oy Audiator Ab on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Kuopion kaupunginvaltuuston päätöksen 6.4.2009 § 29 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 50.000 euroa korkoineen. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla korkoineen.

Voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, koska se on antanut hankintayksikölle katteettoman tarjouksen. Voittanut tarjoaja on esittänyt tarjouksessaan virheellistä tietoa mahdollisuudestaan toteuttaa tarjouksen kohteena oleva palvelu. Kysymys on tilintarkastajan ammatissa tehdystä vakavasta virheestä. Voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta julkisista hankinnoista annetun lain 54 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan nimennyt vastuullisen tilintarkastajan ja ilmoittanut hänen osuudekseen tilintarkastuksesta 35 päivää. Voittaneen tarjoajan vastuullinen tilintarkastaja on kuitenkin muihin tarkastuskohteisiin annetuissa tarjouksissa sitoutunut jo lähes 500 vuotuiseen tarkastuspäivään kuntayhteisöjen tilintarkastuksissa valtuustokaudella 2009–2012. Hankinnan kohteena olevan palvelun suorittaminen osoittautuu mahdottomaksi, koska vuodessa on vain 220 työpäivää. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut katteeton, koska palvelun suorittaminen tarjouksessa esitetyllä tavalla ei tosiasiassa ole mahdollista.

Voittaneen tarjoajan tarjous on lisäksi ollut alihintainen. Hankintayksikön olisi tullut vaatia voittaneelta tarjoajalta lisäselvitystä tarjouksen hinnoittelun perusteista. Tarjouksen alhaisella hinnalla on ollut vaikutusta palvelun laatuun. Tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

VASTINE

Kuopion kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi Kuopion kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla.

Hankintayksikkö on toteuttanut tarjouskilpailun virheettömästi ja tarjoajia kohtaan tasapuolisesti. Hakijan väitteet hankintamenettelyn virheistä ovat perusteettomia.

Tarjouspyynnössä on tarjouksen vähimmäisvaatimuksena edellytetty, että vastuullisen tilintarkastajan työn osuus on vähintään 30 prosenttia kaupungin lakisääteisestä tilintarkastuksesta. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut vastuullisen tilintarkastajan työn osuudeksi 35 prosenttia. Näin ollen voittanut tarjoaja on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetun vähimmäisvaatimuksen.

Tarjoaja on sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan sidottu tarjoukseensa. Tarjousehtojen täyttämisessä on kysymys sopimuksen noudattamiseen ja hankinnan toteuttamiseen liittyvistä seikoista, joilla ei ole merkitystä arvioitaessa hankinnan hankintasäännösten mukaisuutta.

LAUSUNTO

KPMG Kunta Oy on antanut lausunnon ja vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi KPMG Kunta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 500 eurolla korkoineen.

Hakija on hakemuksessaan pyrkinyt perusteettomasti saattamaan KPMG Kunta Oy:n vastuullisen tilintarkastajan pitkän työuran ja työmoraalin huonoon valoon. Hakijan asiana ei ole ottaa kantaa KPMG Kunta Oy:n esittämiin hintoihin tai toiminnan katteellisuuteen. Hakijan väitettä KPMG Kunta Oy:n tarjoamien hintojen vaikutuksesta tilintarkastuksen laatuun on pidettävä asiattomana.

VASTASELITYS

Hakija on vastaselityksessään esittänyt, että vastuullisen tilintarkastajan henkilöllä ja hänen kokemuksellaan on ollut vaikutusta tarjousten vertailussa, koska tarjousten laatua koskevien vertailuperusteiden alla on arvioitu vastuullisen JHTT-tarkastajan tarkastuskokemusta sekä hänen tekemänsä tarkastustyön osuutta. KPMG Kunta Oy ei ole lausunnossaan pystynyt vakuuttamaan, että sen vastuullinen tilintarkastaja kykenee suoriutumaan hankinnan kohteena olevasta palvelusta tarjouksessa esitetyllä tavalla. Voittanut tarjous on siten ollut sisällöltään katteeton.

Voittanut tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta myös tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuuden takia. Tarjouspyynnössä on pyydetty tilintarkastajaa tarkastamaan, onko sisäinen valvonta asianmukaisesti järjestetty. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on lähtöoletuksena pidetty, että sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Tarjousta ei voi pitää tältä osin tarjouspyynnön mukaisena eikä voittaneen tarjoajan tarjoushintoja vertailukelpoisina tarjouspyynnön mukaisiin tarjouksiin verrattuna.

Tarjouspyynnössä ilmoitetut tarjousten laadulliset vertailuperusteet ”kaupungin tarkastustyön jakaantuminen vastuullisen JHTT-tarkastajan, muun auktorisoidun tarkastajan ja avustavan tarkastajan kesken sekä heidän tarkastuskokemuksensa” ja ”tytäryhteisön/tytäryhteisöjen vastuullisen tilintarkastajan koulutus ja kokemus tilintarkastuslain alaisesta tilintarkastuksesta kaupunkikonserneissa” ovat olleet epäselviä, koska tarjoajien ei ole ollut tarjouspyynnön perusteella mahdollista tietää, miten kyseisten vertailuperusteiden eri osatekijöitä tullaan tarjousvertailussa painottamaan.

Lisäksi kaupungin tilintarkastustyön jakaantumista eri tarkastajien kesken ja heidän tarkastuskokemusta koskeva vertailuperuste on ollut epäselvä sen vuoksi, että tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, minkälaista kokemusta hankintayksikkö arvostaa ja miten kokemus tulee tarjouksessa ilmoittaa. Tarjoajia ei ole myöskään pyydetty erittelemään kokemuksensa pää- tai sivutoimisuutta. Tarjouspyyntö ei ole tältä osin tuottanut yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Tytäryhteisöjen vastuullisen tilintarkastajan koulutusta ja kokemusta koskeva vertailuperuste on ollut vertailuperusteen osatekijöiden painoarvojen puuttumisen lisäksi epäselvä myös osatekijöiden sisällön osalta. Koska tarjouspyynnöstä ei ilmene, mitä koulutusta arvostetaan ja miten kokemus pitää ilmoittaa, vertailuperusteen perusteella ei voida arvioida tarjouksen kokonaistaloudellista edullisuutta.

Tarjousten vertailu on suoritettu hankintasäännösten vastaisesti, koska hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä ilmoittanut vertailuperusteiden alla arvioitavien tekijöiden painoarvoja. Tarjoajat eivät ole voineet ennakolta tietää, miten tarjoukset pisteytetään.

Tarjousten vertailutaulukosta ilmenee, että hankintayksikkö on kaupungin tilintarkastustyön jakaantumista eri tarkastajien kesken ja heidän tarkastuskokemustaan koskevan vertailuperusteen kohdalla vertaillut eri osatekijöitä siten, että vastuullisen tarkastajan tarkastuspäivistä ja tarkastuskokemuksesta on ollut mahdollista saada enintään 12 pistettä ja tarkastustiimin tarkastuskokemuksesta ja auktorisoitujen päivien osuudesta on ollut mahdollista saada enintään 8 pistettä. Tarjousvertailusta ei käy ilmi, miten alakriteerejä on tarkemmin painotettu. Pisteiden painotus olisi joka tapauksessa tullut ilmoittaa jo tarjouspyynnössä.

Hankintayksikkö on vertailutaulukon mukaan ottanut kaupungin lakisääteisen tilintarkastuksen osalta huomioon sen, miten kauan esitetty tilintarkastaja on toiminut päätoimisena tilintarkastajana ja minä vuonna kyseinen henkilö on suorittanut JHTT-tutkinnon. Tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan ilmoitettu kumpaakaan seikkaa vertailuperusteen alakriteeriksi.

Tarjousten vertailutaulukosta ei myöskään ilmene, onko tilintarkastajien kokemuksen osalta vertailtu ylipäätään tilintarkastajana toimimista vai tilintarkastajan toimimista nimenomaan JHTT-tarkastajana, joka on ollut kysymyksessä olevan hankinnan kannalta olennaista. Hankinnan kohde huomioon ottaen vertailussa olisi tullut tältä osin ottaa huomioon vastuullisen tilintarkastajan kokemus kuntien tai kuntayhtymien toiminnasta ja taloudesta sekä tilintarkastajan kokemus kuntien päätoimisesta tilintarkastuksesta.

Tarjousvertailu ei ole ollut tasapuolista myöskään tytäryhteisöjen tilintarkastusta koskevan vertailuperusteen osalta. Kaikki tarjoajat ovat saaneet vertailuperusteesta maksimipisteet. Vertailutaulukossa on todettu jokaisen tarjoajan kohdalla pelkästään, että vastuullisella tilintarkastajalla on hyvä tarkastuskokemus ja koulutus.

Hankintapäätöksestä ei laadullisten vertailuperusteiden osalta ilmene, mihin tarjouksille annetut pisteet perustuvat.

HAKIJAN LISÄKIRJELMÄ

Hakija on markkinaoikeuteen 19.11.2009 saapuneessa kirjelmässään ilmoittanut muun ohella peruuttavansa väitteensä asiassa siltä osin kuin ne koskevat voittaneen tarjoajan ilmoittamia virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja tarkastusyhteisön ja esitettyjen tilintarkastajien referensseistä, voittaneen tarjouksen hintavaraumaa ja tarjouksen ehdollisuutta sisäisen tarkastuksen asianmukaisen järjestämisen osalta sekä JHTT-tutkinnon soveltuvuuden ja laatuvertailun päällekkäistä arviointia.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kysymyksessä olevan palveluhankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 16 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisen palveluhankintojen EU-kynnysarvon määrän. Hankinta kuuluu hankintalain liitteen A mukaisiin palveluhankintoihin. Asiaan tulevat näin ollen sovellettaviksi hankintalain I ja IV osien säännösten lisäksi hankintalain II osan säännökset.

Hankintamenettely

Voittaneen tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta

Hakija on esittänyt, että voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle, koska se on hakijan mukaan antanut tarjouksessaan virheellistä tietoa mahdollisuudestaan toteuttaa hankinnan kohteena oleva palvelu tarjouksessa esitetyllä tavalla. Hakijan mukaan voittanut tarjous on lisäksi ollut hinnaltaan alihintainen.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua. Pykälän mukaan ehdokas tai tarjoaja voidaan kuitenkin lain 53 tai 54 §:n mukaisesti sulkea tarjouskilpailusta myöhemminkin tarjouskilpailun aikana hankintayksikön saatua tiedon poissulkemisen perusteesta.

Hankintalain 54 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomainen voi näyttää toteen. Hankintalain 54 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on syyllistynyt olennaisesti väärien tietojen antamiseen ilmoittaessaan hankintayksikölle 8 luvun soveltamista koskevia tietoja tai joka on laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen.

Voittanut tarjoaja on antanut hankintayksikölle tarjouksen, jossa se on tarjouspyynnössä edellytetyin tavoin nimennyt palvelulle vastuullisen tilintarkastajan sekä ilmoittanut vastuullisen tilintarkastajan työn osuuden kaupungin lakisääteisestä tilintarkastuksesta. Tarjouspyynnön mukaan vastuullisen tilintarkastajan työn osuuden lakisääteisestä tilintarkastuksesta tulee olla vähintään 30 prosenttia. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut vastuullisen tilintarkastajan työn osuudeksi 35 prosenttia.

Markkinaoikeus toteaa, että voittanut tarjoaja on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset vastuullisen tilintarkastajan nimeämisestä sekä hänen työn osuudestaan lakisääteisestä tilintarkastuksesta. Voittaneessa tarjouksessa on myös muutoin ilmoitettu tarjouspyynnössä vaaditut tiedot palvelun sisällöstä sekä tilintarkastajien henkilöistä. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan sitoutunut toteuttamaan hankinnan kohteena olleen palvelun tarjouksessa kuvatuilla ehdoilla.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus luottaa tarjoajien tarjouksissaan esittämiin tietoihin. Koska hankintayksiköllä ei asiassa esitetyn selvityksen mukaan ole ollut aihetta epäillä annettujen tietojen oikeellisuutta, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tällä perusteella tarjouskilpailun ulkopuolelle. Asiassa ei ole myöskään markkinaoikeudessa ilmennyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitetut tiedot olisivat olleet hakijan esittämin tavoin virheellisiä tai paikkansa pitämättömiä.

Siltä osin kuin hakija on esittänyt voittaneen tarjouksen olleen alihintainen, markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö voi hankintalain 63 §:n perusteella hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen pyydettyään tarjoajalta ensin pykälässä mainituin tavoin kirjallisen selvityksen tarjouksen perusteista. Tarjouksen hylkääminen alihintaisuuden perusteella samoin kuin siihen liittyvän selvityksen pyytäminen on säännöksen sanamuodosta ilmenevin tavoin siten hankintayksikön harkintavallassa.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut kokonaishinnaltaan noin 243.000 euroa ja hakijan tarjous noin 264.000 euroa. Hintaero tarjousten välillä on siten ollut noin 20.000 euroa hankinnan kokonaisarvon ollessa yli 200.000 euroa.

Tarjousten hintaero sekä hankintalain 63 §:n sisällöstä edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta hankintalain 63 §:n mukaista selvitystä tarjouksen perusteista ja hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta hankintalain 63 §:n perusteella hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa ja sen tarjousta tarjouskilpailusta.

Vertailuperusteiden asettaminen

Hakija on esittänyt, että tarjouspyynnössä asetetut tarjousten laadulliset vertailuperusteet ovat olleet hankintasäännösten vastaiset. Hakijan mukaan tarjouspyynnössä on myös tullut ilmoittaa, miten laadullisten vertailuperusteiden eri osatekijöitä tullaan tarjousvertailussa painottamaan.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely ja hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset sekä tarjouksen valintaperuste ja käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus. Hankintalain 41 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Tarjousten vertailusta ja valinnasta säädetään hankintalain 62 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Pykälän esitöiden (HE 50/2006 vp s. 105–106) mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailussa. Perusteet on lisäksi ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankinnan kohteena on tarjouspyynnön mukaan kuntalain 72 §:n mukainen julkisen hallinnon ja talouden tilintarkastus (JHTT-tilintarkastus) Kuopion kaupungissa sekä tilintarkastuslain mukainen tilintarkastus kaupungin tytäryhteisöissä.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu palvelun sisällölle ja sen suorittaville tilintarkastajille asetetut vaatimukset samoin kuin tarjousten valinta- ja vertailuperusteet.

Tarjouksen valintaperusteena on tarjouspyynnön mukaan ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet: 1) kokonaishinta sopimuskaudelle kaupungin tilintarkastuksesta ja tytäryhteisöjen tilintarkastuksesta 60 prosentin painoarvolla, 2) kaupungin tarkastustyön jakaantuminen vastuullisen JHTT-tarkastajan, muun auktorisoidun tarkastajan ja avustavan tarkastajan kesken sekä heidän tarkastuskokemuksensa 20 prosentin painoarvolla ja 3) tytäryhteisön/tytäryhteisöjen vastuullisen tilintarkastajan koulutus ja kokemus tilintarkastuslain alaisesta tilintarkastuksesta kaupunkikonserneissa 20 prosentin painoarvolla.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön tarjouspyynnössä ilmoittamat vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen ja ne ovat myös olleet luonteeltaan objektiivisia ja syrjimättömiä. Markkinaoikeus myös katsoo, että vertailuperusteet on ilmoitettu tarjouspyynnössä hankintasäännöksissä edellytetyllä täsmällisyydellä siten, että ne ovat olleet omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Markkinaoikeus siten katsoo, ettei ilmoitettuja vertailuperusteita ole tullut pitää hakijan esittämin tavoin sisällöltään epäselvinä ja siten hankintasäännösten vastaisina.

Markkinaoikeus myös katsoo, että hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössä vertailuperusteiden painoarvot hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla. Markkinaoikeus toteaa, ettei tarjouspyyntöä ja siinä ilmoitettuja vertailuperusteita ole tullut pitää hankintasäännösten vastaisina sen vuoksi, ettei tarjouspyynnössä ole ilmoitettu sitä, millä painoarvoilla vertailuperusteiden sisällä arvioitavia tekijöitä on vertailussa ollut tarkoitus painottaa. Tarjoajat ovat tarjouspyynnössä ilmoitettujen tietojen perusteella voineet tietää, millä seikoilla on merkitystä tarjousten vertailussa ja ne ovat tämän perusteella voineet tehdä hankintayksikölle tarjouksensa. Hankintayksikön harkintavallassa on puolestaan ollut arvioida tarjouksia kunkin vertailuperusteen osalta tarjouspyynnössä ilmoitettujen tekijöiden perusteella edellyttäen, ettei hankintayksikkö tässä harkinnassaan poikkea siitä, mitä tarjouspyynnössä on ilmoitettu.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt tarjouspyyntöä laatiessaan ja vertailuperusteita asettaessaan hakijan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätös

Hankintalain 62 §:n mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 106 ja 117) mukaan päätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten tarjoajan ja tarjouksen valintaperusteista ja niiden soveltamistavasta. Tarjouksia on verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava perusteiden soveltaminen tarjoukseen. Tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta.

Hankintapäätöksessä on päätöksen perusteiden osalta viitattu tarjousten vertailua koskevaan taulukkoon, joka on ollut hankintapäätöksen liitteenä. Tarjousten vertailutaulukosta ilmenee, että hankintayksikkö on verrannut tarjouksia kunkin tarjouspyynnössä ilmoitetun vertailuperusteen osalta ja taulukossa on myös sanallisesti perusteltu pisteytyksen perusteet.

Vertailutaulukosta ilmenee, että hankintayksikkö on arvioinut tarjouksia laadullisten vertailuperusteiden osalta tarjouspyynnössä ilmoitettujen tekijöiden mukaisesti. Kaupungin tarkastustyön jakaantumista eri tilintarkastajien kesken ja heidän kokemustaan koskevan vertailuperusteen alla hankintayksikkö on ottanut huomioon eri tilintarkastajien hoidettavaksi ilmoitetun työn osuuden ja kyseisen tilintarkastajan tilintarkastuksen kannalta merkityksellisen kokemuksen. Tytäryhteisöjen vastuullisen tilintarkastajan koulutuksen ja kokemuksen osalta hankintayksikkö on samoin ottanut huomioon tarjouksissa mainitulta osin vastuulliseksi tilintarkastajaksi esitetyn henkilön tehtävän kannalta merkityksellisen koulutuksen ja kokemuksen.

Vertailutaulukosta ilmenee edelleen, että hankintayksikkö on kaupungin tarkastustyön jakaantumista eri tilintarkastajien kesken ja heidän kokemustaan koskevan vertailuperusteen osalta jakanut kyseisen vertailuperusteen siten, että vastuullisen tilintarkastajan tarkastuspäivistä ja hänen kokemuksestaan on voinut saada enintään 12 pistettä ja tarkastustiimin auktorisoitujen päivien osuudesta ja tarkastustiimin tarkastuskokemuksesta on voinut saada enintään 8 pistettä.

Vertailutaulukosta ilmenee tarjoajien kustakin vertailuperusteesta saamat pisteet sekä tarjoajien saamat kokonaispisteet. Taulukon mukaan hakija on saanut hinnasta 55 pistettä, kaupungin tilintarkastusta koskevasta laadullisesta vertailuperusteesta 11 pistettä ja tytäryhteisöjen tilintarkastusta koskevasta laadullisesta vertailuperusteesta 20 pistettä. Kokonaispisteiksi hakija on siten saanut 86 pistettä. Voittanut tarjoaja on puolestaan saanut hinnasta 60 pistettä, kaupungin tilintarkastusta koskevasta laadullisesta vertailuperusteesta 16 pistettä ja tytäryhteisöjen tilintarkastusta koskevasta laadullisesta vertailuperusteesta 20 pistettä. Kokonaispisteitä voittanut tarjoaja on siten saanut 96 pistettä.

Tarkastustiimin tarkastuskokemuksen ja sen auktorisoitujen päivien osuuden suhteen taulukossa on puolestaan todettu, että hakija on saanut tältä osin viisi pistettä ja voittanut tarjoaja kahdeksan pistettä. Molempien tarjoajien tarkastustiimin on todettu olleen monipuolinen, mutta voittaneen tarjoajan osalta auktorisoituja päiviä on todettu olleen 100 prosenttia ja hakijan osalta 60 prosenttia. Perusteluna pisteytyserolle on tältä osin esitetty, että voittanut tarjoaja on ollut tarjouksista paras, koska auktorisoituja päiviä on ollut 100 prosenttia ja hakija on ollut toiseksi paras auktorisoitujen päivien määrän ollessa 60 prosenttia.

Tytäryhteisöjen vastuullisen tilintarkastajan koulutusta ja kokemusta koskevan vertailuperusteen osalta taulukossa on todettu kaikkien tarjoajien osalta, että vastuullisilla tilintarkastajilla on ollut hyvä tarkastuskokemus sekä koulutus. Tämän lisäksi taulukossa on yksilöity kyseisten vastuullisten tilintarkastajien suorittamat tutkinnot. Kaikkien tarjoajien on taulukossa todettu saaneen tämän vertailuperusteen osalta 20 pistettä. Hankintayksikkö on siten arvioinut tarjoukset tämän vertailuperusteen osalta samanarvoisiksi.

Markkinaoikeus toteaa, että se on edellä katsonut, että hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössä vertailuperusteiden painoarvot hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla ja ettei tarjouspyyntöä ja siinä ilmoitettuja vertailuperusteita ole tullut pitää hankintasäännösten vastaisina sen vuoksi, ettei tarjouspyynnössä ole ilmoitettu sitä, millä painoarvoilla vertailuperusteiden sisällä arvioitavia tekijöitä on vertailussa ollut tarkoitus painottaa. Markkinaoikeus on katsonut, että hankintayksikön harkintavallassa on arvioida tarjouksia kunkin vertailuperusteen osalta tarjouspyynnössä ilmoitettujen tekijöiden perusteella edellyttäen, ettei hankintayksikkö tässä harkinnassaan poikkea siitä, mitä tarjouspyynnössä on ilmoitettu.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten vertailutaulukossa esitetyt vertailun perusteena olleet seikat ovat koskeneet tarjouspyynnössä ilmoitettuja vertailuperusteita ja ne ovat pysyneet niiden puitteissa. Hankintayksikkö on tuonut vertailutaulukossa esiin ne tarjouksista ilmenneet seikat, jotka ovat olleet tarjousten pisteytyseron perusteena. Markkinaoikeus toteaa, että hakija ei ole edes esittänyt, että tarjousten vertailutaulukossa esitetyt tiedot olisivat olleet virheellisiä. Hakija on lähinnä katsonut vertailun olleen virheellinen hankintayksikön soveltaman pisteytystavan vuoksi, koska hakijan mukaan pisteiden jakaantuminen vertailuperusteiden sisällä olisi tullut ilmoittaa tarjoajille jo etukäteen tarjouspyynnössä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sekä tarjousten vertailuperusteiden asettamisessa että niiden soveltamisessa. Hankintayksikön tulee kuitenkin soveltaa ilmoittamiaan vertailuperusteita tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä sekä pysyen tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden ja painoarvojen puitteissa.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun etukäteen ilmoittamiensa vertailuperusteiden perusteella ja niiden hankintayksikölle suoman harkintavallan puitteissa. Hankintayksikön tarjousten vertailutaulukosta ilmenevä tarjousten pisteytystapa ei ole sisältänyt tarjouspyynnössä ilmoitettuihin vertailuperusteisiin nähden uusia elementtejä tai osatekijöitä tai ole muutoinkaan merkinnyt poikkeamista tarjouspyynnössä ilmoitetuista vertailuperusteista tai niiden painoarvoista. Hankintayksikkö on siten harkintavaltansa puitteissa voinut soveltaa tarjousten vertailutaulukosta ilmenevää tarjousten pisteytystapaa tarjousten vertailussa.

Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole muutoinkaan ilmennyt, että hankintayksikkö olisi tarjouksia verratessaan menetellyt tarjoajia kohtaan epätasapuolisesti tai syrjivästi. Markkinaoikeus myös katsoo, että tarjousten vertailutaulukosta on ilmennyt hankintalain 73 §:n kannalta riittävät perustelut tarjousten pisteytykselle ja pisteissä olleille eroille. Tähän nähden ja edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön ole katsottava menetelleen tarjouksia vertaillessaan ja hankintapäätöstä perustellessaan hakijan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön ole katsottava menetelleen hankinnassaan hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Hakemus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian näin päättyessä hakijan oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä. Asian ratkaisu huomioon ottaen olisi sen sijaan kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hakija on tämän vuoksi velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut.

KPMG Kunta Oy on antanut asiassa lausunnon hakemuksesta. Yhtiölle on aiheutunut lausunnon antamisesta kuluja. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos yhtiö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hakija on velvoitettava korvaamaan KPMG Kunta Oy:lle sen oikeudenkäyntikulut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Oy Audiator Ab:n hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Oy Audiator Ab:n korvaamaan Kuopion kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla.

Markkinaoikeus velvoittaa Oy Audiator Ab:n korvaamaan KPMG Kunta Oy:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne, Jaakko Ritvala ja Pasi Yli-Ikkelä.