Market Court dismisses public procurement bid rejection claim where price was sole decisive factor despite other criteria.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Kannonkosken kunta on pyytänyt 29.12.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Kannonkosken kunnan lakisääteisistä tilintarkastuspalveluista sekä muista tarjouspyynnössä yksilöidyistä palveluista valtuuston vuosien 2009–2012 toimikautta vastaavalle ajalle. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta.

Kannonkosken kunnanvaltuusto on päätöksellään 16.3.2009 § 28 valinnut Kannonkosken kunnan tilintarkastuksen suorittajaksi KPMG Kunta Oy:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on saatujen tarjousten perusteella ylittänyt julkisista hankinnoista annetun lain mukaisen kansallisen kynnysarvon, mutta alittanut mainitun lain mukaisen EU-kynnysarvon.

Kannonkosken kunta on 22.4.2009 ilmoittanut markkinaoikeudelle, ettei hankintapäätöstä panna täytäntöön ennen kuin markkinaoikeus on antanut asiassa ratkaisun.

HAKEMUS

Oy Audiator Ab on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Kannonkosken kunnanvaltuuston päätöksen 16.3.2009 § 28 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 10.000 euroa korkoineen. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.566,81 eurolla korkoineen.

Hankintapäätöksessä tarjouskilpailun voittajaksi on valittu KPMG Oy. KPMG Oy ei ole JHTT-yhteisö eikä se ole antanut tarjouskilpailussa tarjousta. Hankintapäätös on ollut jo tällä perusteella hankintasäännösten vastainen.

KPMG Kunta Oy olisi tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle, koska sen tarjouksessa on hyvän tilintarkastustavan vastaisesti markkinoitu hankintayksikölle hankinnan kohteena olleiden palvelujen ohella laajasti erilaisia hankinnan kohteeseen liittymättömiä neuvonta- ja asiantuntijapalveluja.

Tarjousten vertailu on suoritettu hankintasäännösten vastaisesti. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarjouksen valintaperusteeksi kokonaistaloudellinen edullisuus ja sen vertailuperusteiksi hinta 70 prosentin painoarvolla, tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön koulutus ja kokemus kuntien tilintarkastuksesta 20 prosentin painoarvolla sekä tilintarkastajan kokemus EU-hankkeiden ja kunnallisten liikelaitosten tarkastuksesta 10 prosentin painoarvolla. Hankintayksikkö on vertaillut tarjouksia vain hinnan osalta ja todennut hankintapäätöksessä tarjoukset muiden vertailuperusteiden osalta samanarvoisiksi. Koska tarjouksen valinta on perustunut ainoastaan hintojen vertailulle, tarjousvertailu on suoritettu hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjousvertailussa ei ole otettu huomioon, että hakijayhtiön kokemus on voittaneen tarjoajan kokemusta laajempaa. Hakijalla on ollut 457 kunta- ja kuntayhtymäasiakasta, kun taas voittaneella tarjoajalla vastaavia kohteita on ollut vain 50. Myös hakijayhtiön nimeämän vastuullisen tilintarkastajan kokemus kuntien tilintarkastuksesta on laajempaa kuin voittaneella tarjoajalla. Voittaneen tarjoajan nimeämä vastuullinen tilintarkastaja on toiminut vuoden 2008 loppuun saakka Evijärven kunnan hallintojohtajana. Hänen sivutoimilupaan perustuva kokemuksensa kuntien tilintarkastuksesta on vähäistä eikä verrattavissa hakijan nimeämän tilintarkastajan päätoimiseen kokemukseen.

VASTINE

Kannonkosken kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Hankintayksikkö on toteuttanut tarjouskilpailun virheettömästi ja tarjoajia kohtaan tasapuolisesti.

Hankintapäätöksessä on ollut tarjouskilpailun voittajaksi valitun yhtiön osalta tekninen kirjoitusvirhe. Hankintapäätöksessä on todettu, että tarjouskilpailun voittajaksi on valittu KPMG Oy, vaikka päätöksessä on tosiasiassa tarkoitettu KPMG Kunta Oy:tä. Kirjoitusvirheen vuoksi hankintapäätös ei ole hankintasäännösten vastainen.

Hakijan väite siitä, että voittanut tarjous olisi tarjouksessa mainittujen asiantuntijapalveluiden vuoksi hyvän tilintarkastustavan vastainen, ei pidä paikkaansa. Voittanut tarjous on kattanut tarjouspyynnössä pyydetyt palvelut ja se on laadittu tarjouspyynnön mukaisesti.

Hankintayksikkö on arvioinut tarjoukset laadullisten vertailuperusteiden osalta samanarvoisiksi. Tarjousten vertailutaulukko on laadittu tästä syystä vain hintaa koskevan vertailuperusteen osalta. Koska voittanut tarjous on ollut hinnaltaan hakijan tarjousta halvempi, sen on tullut voittaa tarjouskilpailu.

LAUSUNTO

KPMG Kunta Oy on antanut lausunnon ja vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi KPMG Kunta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.700 eurolla korkoineen.

Hakijan väitteet hankintamenettelyn virheistä ovat kaikilta osin perusteettomia.

Tarjouksen tarjouskilpailussa antanut KPMG Kunta Oy on myös valittu hankintapäätöksessä tarjouskilpailun voittajaksi. Hankintapäätöksessä on ollut KPMG Kunta Oy:n nimen osalta kirjoitusvirhe. Virhe ei ole vaikuttanut hankintapäätöksen lainmukaisuuteen.

KPMG Kunta Oy:n tarjous on ollut asiantuntijapalveluiden osalta hankintasäännösten ja hyvän tilintarkastustavan mukainen. KPMG Kunta Oy:n tarjouksessa ei ole miltään osin vaarannettu KPMG Kunta Oy:n riippumattomuutta tai menetelty muutoin hyvän tilintarkastustavan vastaisesti.

Tarjousten vertailu on suoritettu hankintasäännösten mukaisesti ja tarjouksissa esitettyjen tietojen perusteella. Hakija on hakemuksessaan perusteettomasti väheksynyt KPMG Kunta Oy:n ja sen vastuullisen tilintarkastajan kokemusta. KPMG Kunta Oy:n tarjouksessa on esitetty tarjoajayhtiön ja sen tilintarkastajien kokemus tarjouspyynnössä vaaditun mukaisesti. Kokemuksen pää- ja sivutoimisuudella ei ole asiassa merkitystä, koska kokemusta ei ole tarjouspyynnössä pyydetty erittelemään tällä perusteella.

KPMG Kunta Oy:n vastuullinen tilintarkastaja on suorittanut JHTT-tutkinnon vuonna 1995. Hän on vuoden 1997 alusta lähtien toiminut sivutoimisena tilintarkastajana KPMG Kunta Oy:n palveluksessa tarkastaen kuntia, kuntaomisteisia yhtiöitä, kuntayhtymiä ja seurakuntia. Vastuullinen tilintarkastaja on käyttänyt sivutoimiseen tilintarkastustyöhön lähes kaikki vuosilomansa ja hän on ottanut tehtävien hoitamiseksi runsaasti myös palkattomia vapaita. Hallintojohtajana hänen tehtäviinsä ovat myös kuuluneet kymmenen vuoden ajan kunnan talousasiat, koska kunnassa ei ole ollut lainkaan taloussihteeriä tai talousjohtajaa. Vastuullisen tilintarkastajan kokemusta kuntien tilintarkastuksesta ei voi pitää hakijan esittämin tavoin vähäisenä.

VASTASELITYS

Hakija on muun ohella esittänyt, että voittanut tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska voittanut tarjoaja on tarjouksensa perusteella pitänyt lähtöoletuksena sisäisen valvonnan asianmukaista järjestämistä, vaikka tästä huolehtiminen on tarjouspyynnön mukaan ollut nimenomaisesti tilintarkastajan tehtävä.

Voittanut tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen myös sen vuoksi, että tarjous on ollut hintaan liittyvän varauman vuoksi ehdollinen. Voittanut tarjoaja on antanut tarjouksensa tarjouspyynnössä tilintarkastuspäivien lukumäärästä esitetyn arvion perusteella, mutta todennut tarjouksessaan arvioivansa tarjouspyynnön mukaisen tarkastuksen suorittamisen edellyttävän tarjouspyynnössä esitettyä suuremman määrän tilintarkastuspäiviä.

Tarjouspyynnössä ilmoitetut laadulliset vertailuperusteet ovat olleet yksilöimättömiä ja ne ovat liittyneet enemmän tarjoajien soveltuvuuden arviointiin. Vertailuperusteissa ei ole pyydetty erittelemään, onko saatu kokemus ollut pää- vai sivutoimista, minkä vuoksi vertailuperusteet eivät ole olleet omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Epäselväksi tarjouspyynnön perusteella on myös jäänyt se, mitä tilintarkastusyhteisön koulutuksella ja kokemuksella kuntien tarkastuksesta on tarkoitettu. Mikäli mainitulla seikalla on viitattu tarjoajayhtiön referensseihin, kysymyksessä on ollut tarjoajien soveltuvuuteen liittyvä tekijä.

Hankintapäätöstä ei ole perusteltu hankintasäännösten edellyttämällä tavalla. Hankintapäätöksestä ei ilmene, mihin seikkoihin suoritettu vertailu on laadun osalta perustunut ja millä perusteilla tarjoukset on arvioitu laadun osalta samanarvoisiksi.

HAKIJAN LISÄKIRJELMÄ

Hakija on markkinaoikeuteen 19.11.2009 saapuneessa kirjelmässään ilmoittanut muun ohella peruuttavansa väitteensä asiassa siltä osin kuin ne koskevat voittaneen tarjoajan ilmoittamia virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja tarkastusyhteisön ja esitettyjen tilintarkastajien referensseistä, asiantuntijapalveluiden markkinointia, voittaneen tarjouksen hintavaraumaa ja tarjouksen ehdollisuutta sisäisen tarkastuksen asianmukaisen järjestämisen osalta sekä JHTT-tutkinnon soveltuvuuden ja laatuvertailun päällekkäistä arviointia.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Voittaneen tarjoajan yksilöinti hankintapäätöksessä

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksessä on käytetty voittaneesta tarjoajasta virheellistä nimeä KPMG Oy. Tarjouskilpailussa valituksi tulleen tarjouksen on antanut KPMG Kunta Oy.

Markkinaoikeus katsoo, ettei mainitulla hankintapäätöksen kirjoitusvirheellä ole ollut vaikutusta hankintapäätöksen tosiasialliseen sisältöön. Asiassa on hankintapäätöksen kirjoitusvirheestä huolimatta selvää, että hankintapäätöksessä on valittu Kannonkosken kunnan tilintarkastuksen suorittajaksi tarjouksen tarjouskilpailussa antanut KMPG Kunta Oy. Näin ollen hankintapäätöstä ei tule hakijan esittämin tavoin pitää tästä syystä hankintasäännösten vastaisena.

Voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin vastaisesti.

Hakija on pitänyt voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouspyynnön vastaisena tarjouksessa tilintarkastuspäivien lukumäärästä olleen varauman takia.

Tarjouspyynnössä on todettu tarkastustehtävän laajuudesta seuraavaa:

”Kuntalain mukaisen tilintarkastuksen laajuus, josta tarjous pyydetään ja jonka perusteella tarjoukset vertaillaan, on kolme (3) tarkastuspäivää vuodessa kunnan tarkastustoimen osalta sekä kolme (3) tarkastuspäivää vuodessa Piispalan nuorisomatkailukeskuksen tarkastuksen osalta.

EU-hankkeen tai muun erityisen tarkastustehtävän laajuus on arviolta enintään 10 työtuntia vuodessa.”

Voittaneen tarjoajan tarjouksen kohdassa ”Hinta ja arvio tarkastukseen käytettävästä ajasta” (tarjouksen s. 11) on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hinnan lähtökohtana on tarkastuksen vaatiman työn määrä. Suomen kuntaliiton suosituksen ja hyvän tilintarkastustavan mukaisesti vähimmäismäärä lakisääteisessä tilintarkastuksessa tulisi olla hieman esittämäänne arviota suurempi. Olemme arvioineet Kannonkosken kunnan tarkastuspäivien määräksi Piispala mukaan lukien yhteensä 6-8 työpäivää. Hinta sisältää tarkastustyön yhteydessä syntyneisiin havaintoihin liittyvän tavanomaisen neuvontatyön sekä raportoinnin Kannonkosken kunnan johdolle ja tarkastuslautakunnalle. Tarjous on laadittu esittämänne arvion perusteella. Kaikki hinnat on esitetty arvonlisäverottomina ja ne sisältävät matka- ja muut kustannukset eikä niitä veloiteta erikseen. Hintamme ovat kiinteät koko valtuuston toimikautta vastaavien vuosien 2009–2012 ajan.”

Voittaneessa tarjouksessa on lisäksi tuotu esiin, että tarjous koskee tarjouspyynnön mukaista tilintarkastusta ja että tarjous on laadittu tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjous on sisältänyt maininnan siitä, että voittanut tarjoaja arvioi tarkastuksen ylittävän hankintayksikön laatimassa tarjouspyynnössä esitetyn arvion tilintarkastuksen laajuudesta. Tarjouksessa on kuitenkin monissa kohdin todettu tarjouksen kattavan tarjouspyynnön mukaisen palvelun suorittamisen, jonka toteuttamiselle tarjouksessa on ilmoitettu kiinteät tarjoajaa sitovat hinnat. Tähän nähden ja tarjouksessa esitetyt tiedot kokonaisuutena arvioiden markkinaoikeus katsoo, ettei voittaneen tarjoajan tarjousta ole tullut tulkita siten, että se olisi ollut hakijan esittämin tavoin hinnaltaan ehdollinen ja siten tarjouspyynnön vastainen.

Asiassa ei ole muutoinkaan ilmennyt, että voittanut tarjous olisi ollut tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Tarjousten vertailuperusteet

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 69 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely sekä tarjouksen valintaperuste ja käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on ilmoitettava myös muun ohella ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava. Hankintalain 69 §:n 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Hankintalain 71 §:n mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Lain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 116) mukaan tarjoajan soveltuvuuden arviointi ja poissulkeminen tarjouskilpailusta tulee tehdä tarjousmenettelyn erillisenä vaiheena ennen tarjousten vertailua.

Tarjousten vertailusta ja valinnasta säädetään hankintalain 72 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee pykälän mukaan liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Hankinnan kohteena on tarjouspyynnön mukaan kuntalain mukaisen hallinnon ja talouden tarkastuksen suorittaminen Kannonkosken kunnassa vuosina 2009–2012. Tarjousta on lisäksi pyydetty erityistehtävien tai -hankkeiden tarkastuksesta sekä kunnan omistaman Piispalan nuorisomatkailukeskuksen tilintarkastustehtävien suorittamisesta samaisena ajanjaksona vuosina 2009–2012. Tarjouspyynnössä on tarkastustehtävän laajuuden ja sisällön kuvauksen yhteydessä todettu erityistehtävän tai -hankkeen voivan olla EU-hanke.

Tarjouksen valintaperusteena on tarjouspyynnön mukaan ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet kokonaishinta sopimuskaudelle 70 prosentin painoarvolla, tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön koulutus ja kokemus kuntien tarkastuksesta 20 prosentin painoarvolla sekä tilintarkastajan kokemus EU-hankkeiden ja kunnallisten liikelaitosten tarkastuksesta 10 prosentin painoarvolla.

Tarjouspyynnössä on myös ilmoitettu tarjoajien soveltuvuusvaatimukset, jotka ovat koskeneet laadunvarmistusjärjestelmän olemassaoloa sekä hankinnan kohteen kannalta merkityksellistä tilintarkastuskokemusta.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössään laatua koskeviksi vertailuperusteiksi tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön koulutuksen ja kokemuksen kuntien tarkastuksesta sekä tilintarkastajan kokemuksen EU-hankkeiden ja kunnallisten liikelaitosten tarkastuksesta. Hankinnan kohde huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että mainitut vertailuperusteet ovat tarjouspyynnössä esitetyssä muodossaan liittyneet hankinnan kohteena olevien palvelujen tehokkaaseen ja laadukkaaseen suorittamiseen ja ne ovat siten olleet hankinnan kohteen kannalta merkityksellisiä.

Markkinaoikeus lisäksi katsoo, että hankintayksikön asettamat vertailuperusteet ovat tarjouspyynnössä esitetyssä muodossaan olleet hankintasäännöksissä edellytetyin tavoin objektiivisia ja syrjimättömiä ja ne ovat myös olleet sisällöltään riittävän yksilöityjä. Vertailuperusteet eivät ole olleet sillä tavoin yksilöimättömiä, että ne eivät olisi olleet omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia hakijan esittämin tavoin.

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt vertailuperusteita asettaessaan hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätöksen perusteleminen

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Hankintalain 73 §:n esitöiden (HE 50/2006 vp s. 117) mukaan päätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten valintaperusteet ja niiden soveltamistapa. Esitöiden (s. 106) mukaan tarjouksia on verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava perusteiden soveltaminen tarjoukseen. Esitöiden mukaan tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta, ja tarjousvertailusta on ilmettävä, mihin annetut piste-erot perustuvat. Oikeuskäytännön mukaan hankintapäätöksestä on ilmettävä, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin suoritettu vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut.

Hankintapäätöksessä on todettu, että tarjousasiakirjojen perusteella kummankin tarjouksensa jättäneen tilintarkastusyhteisön ja esitetyn vastuullisen tilintarkastajan koulutusta ja kokemusta kuntien tarkastuksesta sekä esitettyjen vastuullisten tilintarkastajien kokemusta EU-hankkeiden ja kunnallisten liikelaitosten tarkastuksista voidaan pitää samanarvoisena, jolloin erot tarjoajien välillä syntyvät vain tarjousten hintatietojen perusteella.

Tarjousten hintavertailun osalta hankintapäätöksessä on viitattu hankintapäätöksen liitteenä olleeseen tarjousten hintavertailua koskevaan taulukkoon, josta ovat ilmenneet sekä tarjousten kokonaishinnat hankinnan kohteena olevien tarkastuskohteiden osalta samoin kuin tarjouksissa ilmoitetut hinnat lisätehtävien tarkastuksesta ja lisätarkastuspäivistä. Kyseisestä taulukosta on ilmennyt voittaneen tarjouksen olleen kaikkien hintatietojen osalta hakijan tarjousta halvempi. Hankintapäätöksessä on tähän liitteeseen ja edellä todettuihin perusteisiin viitaten katsottu, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouksista kokonaistaloudellisesti edullisin.

Markkinaoikeus toteaa, että vaikka hankintapäätöksen tarjouksen valintaa koskevat perustelut ovat olleet sinänsä yleisluonteiset, hankintapäätöksestä on ilmennyt, että hankintayksikkö on hankintapäätöstä tehdessään arvioinut tarjouksia paitsi hinnan myös laadullisten vertailuperusteiden osalta pitäen kumpaakin saamaansa tarjousta laadullisten vertailuperusteiden osalta samanarvoisina.

Tarjousten perusteella voidaan todeta, että molemmilla tilintarkastusyhteisöillä on runsaasti kokemusta kuntien tilintarkastuksesta. Molempien tarjoajien vastuulliset tilintarkastajat ovat suorittaneet sekä JHTT-tutkinnon että muun tutkinnon ja heillä on molemmilla pitkäaikaista kokemusta kuntien tilintarkastuksesta. Molempien tarjoajien vastuulliset tilintarkastajat ovat myös tarjousten mukaan tarkastaneet kymmeniä EU-hankkeita samoin kuin lukuisia kunnallisia yhtiöitä ja liikelaitoksia sekä toimineet kunnallisissa taloustehtävissä. Heillä on siten tätä kautta kokemusta myös kuntien taloushallinnosta.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut pitää hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjousta laadullisten vertailuperusteiden osalta samanarvoisina. Kun voittaneen tarjoajan tarjouksen hinta on ollut hakijan tarjousta halvempi, hankintayksikkö on voinut valita kokonaistaloudellisesti edullisempana tarjouskilpailun voittajaksi voittaneen tarjoajan tarjouksen.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintapäätös ole ollut hankintapäätöksen puutteellisista perusteluista huolimatta lopputulokseltaan hakijaa syrjivä.

Johtopäätös

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankinnassaan sillä tavoin hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, että hankintayksikölle tulisi määrättäväksi mainitussa lainkohdassa tarkoitettu seuraamus. Hakemus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian ratkaisu huomioon ottaen hakijan oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä.

KPMG Kunta Oy on antanut asiassa lausunnon hakemuksesta. Yhtiölle on aiheutunut lausunnon antamisesta kuluja. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos yhtiö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hakija on velvoitettava korvaamaan KPMG Kunta Oy:lle sen oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Oy Audiator Ab:n hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Oy Audiator Ab:n korvaamaan KPMG Kunta Oy:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne, Jaakko Ritvala ja Pasi Yli-Ikkelä.