Market court voids public procurement decision due to procedural errors and denies damages claim.

HANKINTAMENETTELY JA ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on pyytänyt 17.11.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä ja 1.12.2008 tarkennetulla tarjouspyynnöllä tarjouksia rintaproteeseista ja kudosvenyttimistä ajalle 1.3.2009–28.2.2011, minkä lisäksi tarjouspyynnössä on varattu mahdollisuus jatkaa sopimuskautta ajalle 1.3.2011–29.2.2012. Hankinnasta on julkaistu 17.11.2008 avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän palvelualuejohtaja on päätöksellään 16.1.2009 Dnro 9861/621/08 valinnut rintaproteesien ja kudosvenyttimien toimittajaksi UpViser Oy:n.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton arvo on 23.000 euroa vuodessa.

Hankintayksikkö on markkinaoikeuteen 6.3.2009 saapuneessa vastineessaan ilmoittanut, ettei se pane hankintapäätöstään täytäntöön ennen kuin markkinaoikeus on antanut ratkaisun asiassa.

HAKEMUS

Biolase Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän palvelualuejohtajan päätöksen 16.1.2009 Dnro 9861/621/08, kieltää hankintayksikköä soveltamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön suorittamaan sille hyvitysmaksua 35.000 euroa. Hakija on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijalle markkinaoikeuden käsittelyn aikana muilta kuin hakijalta hankittujen rintaproteesien arvon korkoineen. Hakija on vielä vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla korkoineen sekä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun.

Hankintamenettelyssä on tapahtunut muoto-, sisältö- ja menettelytapavirheitä.

Tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet ovat olleet epäselviä. Hankintayksikkö ei ole käyttänyt hyväkseen riittäviä arviointiperusteita, kun se on arvioinut tuotteiden soveltuvuutta käyttötarkoitukseen. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa on käytettävä selviä arviointiperusteita ja pisteytystä.

Hankintayksikkö on ottanut tuotteiden soveltuvuutta arvioidessaan huomioon aikaisempia kokemuksia tuotteista. Huonot kokemukset voidaan ottaa huomioon vain, jos ne ovat perusteltuja ja objektiivisia. Hyvät kokemukset voidaan ottaa huomioon vain, jos hankintayksiköllä on kokemusta kaikista vertailussa mukana olevista tarjoajista. Hankintayksiköllä ei ole ollut kokemuksia hakijan toimittamista tuotteista.

Teknisten ja toiminnallisten ominaisuuksien perusteella tehtävä arviointi on jätetty tekemättä. Vertailuperusteina olisi tullut käyttää esimerkiksi hajoamisprosentteja, karhennusmenetelmiä, ikuista takuuta, toimitusaikaa tai silikonigeelin ominaisuuksia.

Hankintapäätöksen mukaan tarjoajien tuotteet ovat soveltuneet hankintayksikön käyttöön eikä tuotteissa ole ollut laadullisia eroja. Tämä ei pidä paikkaansa, koska voittanut tarjoaja on tarjonnut ominaisuuksiltaan huonompaa CUI-implanttia, jonka halvempi hinta on mahdollistanut halvemman tarjouksen tekemisen. CUI-implanteilla ei ole FDA:n hyväksyntää, elinikäistä tuotetakuuta eikä niitä ole tutkittu julkaistuissa vertailukelpoisissa lähteissä. Implantin käytön turvallisuutta ei ole myöskään puolueettomasti tutkittu, joten sen turvallisuudesta ei ole takeita. Hakijan tarjoamat Mentor-implantit ovat sen sijaan puolueettomasti tutkittuja ja luotettaviksi havaittuja.

Hankintayksikkö on keinotekoisesti muokannut tarjouspyynnössä ilmoitettujen tuoteryhmien hankintamääriä. Ei ole ollut uskottavaa, että tuoteryhmässä, johon voittanut tarjoaja on tarjonnut CUI-implanttia, kysyntä on ollut 17 kappaletta vuodessa ja muissa anatomisissa tuoteryhmissä vain yksi tai kolme kappaletta vuodessa.

Hankintayksikön käyttämä tuotteiden painotus osoittaa sen, että hankintayksikkö on halunnut valita toimittajakseen entuudestaan tuntemansa yhtiön ja tästä johtuen vertailussa painottanut määrällisesti tuotteita, jossa voittanut tarjoaja on ollut halvin. Todellisten käyttömäärien perusteella laskettuna hakijan tarjous olisi ollut edullisin. Edellä mainitusta syystä hakija on pyytänyt markkinaoikeutta hankkimaan käyttöönsä hankintayksikön rintaimplanttien mallien ja määrien käyttötiedot vuosilta 2002–2008 mallien todellisen käyttötarpeen määrittämiseksi ja tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioimiseksi.

VASTINE

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla.

Hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan hankintalain mukaisesti ja hankintamenettelyssä on toimittu kaikilta osin tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Hankinnan ratkaisuperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Vertailuperusteet on ilmoitettu tärkeysjärjestyksessä siten, että esisijaisena vertailuperusteena on ollut tuotteiden soveltuvuus käyttötarkoituksiin ja toissijaisena vertailuperusteena tuotteiden hinta. Tuotteiden soveltuvuutta käyttötarkoituksiin on arvioitu tuotteiden käytöstä aikaisemmin saatujen kokemusten mukaan sekä julkaistujen tutkimustulosten perusteella. Tarjouspyynnössä on lisäksi pyydetty tarjoajia ilmoittamaan tuotteiden käyttöä julkisessa terveydenhuollossa koskevat referenssitiedot.

Koska potilaille asetettavien rintaproteesien ja kudosvenyttimien valinta tehdään potilaiden yksilöllisten tarpeiden perusteella, hankintayksikkö ei ole pitänyt asiakkaiden edun mukaisena yksityiskohtaisten pitkälle menevien teknisten vaatimusten esittämistä tarjouspyynnössä ja niiden painottamista laatuvertailua tehtäessä.

Sekä hakijan että voittaneen tarjoajan tarjoamat tuotteet ovat täyttäneet terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevan lain vaatimukset. Tuotteissa ei ole ollut olennaisia laatueroja. Selviä tuotteiden paremmuutta koskevia johtopäätöksiä ei ole ollut tehtävissä myöskään julkaistujen tutkimustulosten tai kirjallisuuden perusteella. FDA- hyväksynnällä ei ole ollut asiassa merkitystä, koska sitä käytetään USA:n sisämarkkinoilla.

Hakijan väitteistä huolimatta sillä seikalla, että hankintayksiköllä on ollut aikaisemmin hyvät käyttökokemukset voittaneen tarjoajan tarjoamista tuotteista, ei ole ollut ratkaisevaa merkitystä hankintapäätöstä tehtäessä.

Hankintayksikkö ei ole keinotekoisesti muokannut hankintamääriään tarjouspyynnössä ilmoitettuihin tuoteryhmiin. Hankintapäätöksen liitteenä ollut hankintakustannuksia koskeva laskelma on perustunut tarjouspyynnössä ilmoitettuihin arvioituihin kulutusmääriin sekä Tampereen yliopistollisen sairaalan materiaalikirjanpidon osoittamaan tuotekohtaiseen kulutukseen tarjouspyynnön lähettämistä edeltäneen vuoden ajalta. Kulutuksen jakautuminen eri tuotteille vaihtelee vuosittain hoidettavien potilaiden tarpeista riippuen. Tarkkaa tuotekohtaista jakaumaa ei ole ollut mahdollista ilmoittaa etukäteen.

LAUSUNTO

UpViser Oy on on antanut lausunnon ja vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.755 eurolla korkoineen.

VASTASELITYS JA LISÄVASTINE

Hakija on antanut vastaselityksen ja hankintayksikkö on antanut lisävastineen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakijan vahingonkorvausvaatimus

Biolase Finland Oy vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijalle markkinaoikeuden käsittelyn aikana muilta kuin hakijalta hankittujen rintaproteesien arvon korkoineen.

Markkinaoikeus katsoo, että kyseessä on vahingonkorvauslakiin perustuva vaatimus taloudellisen vahingon korvaamisesta. Markkinaoikeuden toimivaltaan ei kuulu, kun otetaan huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 84 §:n 3 momentti, vahingonkorvausvaatimusten tutkiminen. Hakijan vaatimus on siten jätettävä vahingonkorvausvaatimuksena tutkimatta.

Hankintamenettely

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettäväksi hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Tarjouspyyntö ja vertailuperusteet

Hankintalain 69 §:n mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Pykälän 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta myös arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Tarjouspyynnössä 17.11.2008 on pyydetty tarjouksia Tampereen yliopistollisen sairaalan käyttöön hankittavista rintaproteeseista ja kudosvenyttimistä. Tarjouspyynnön kohdassa ”Tuotteille asetettavat vaatimukset ja kulutusmäärät” kohdassa on todettu muun ohella, että tuotteita koskevat vaatimukset ilmenevät tarjouspyynnön liitteestä. Edellä mainitussa liitteessä esitetyt vaatimukset ovat koskeneet muun ohella rintaproteesien ja kudosvenyttimien paino-, koko- ja profiilivaatimuksia. Lisäksi tarjouspyynnön kohdassa ”Laatu” on edellytetty, että tarjottavien tuotteiden on täytettävä terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevan lain vaatimukset.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan ratkaisemisen perusteet” on todettu seuraavaa: ”Hankinta ratkaistaan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Tällöin ensisijaisena valintaperusteena pidetään tuotteiden soveltuvuutta Tampereen yliopistollisen sairaalan käyttötarkoituksiin ja toissijaisena valintaperusteena tuotteiden hintaa. Käyttöön soveltuvuuden arvioinnissa tukeudutaan tuotteiden käytöstä aikaisemmin saatuihin kokemuksiin. Käyttöön soveltuvuutta voidaan arvioida myös julkaistujen tutkimustulosten ja kirjallisuuden perusteella.”

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät kuitenkin sitä, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Vertailuperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Tarjouspyynnöstä on edellä todetun mukaisesti ilmennyt, että ensisijaisena vertailuperusteena on ollut tuotteiden soveltuvuus Tampereen yliopistollisen sairaalan käyttötarkoituksiin. Käyttöön soveltuvuutta on arvioitu tuotteiden käytöstä aikaisemmin saaduilla kokemuksilla ja julkaistujen tutkimustulosten ja kirjallisuuden perusteella.

Vertailuperusteen ”tuotteiden soveltuvuus Tampereen yliopistollisen sairaalan käyttötarkoituksiin” osalta markkinaoikeus toteaa, että vaikka tarjouspyynnössä on edellä todetulla tavalla ilmoitettu, millä perusteilla hankintayksikkö tulee arvioimaan sanottua vertailuperustetta, tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan tarkemmin täsmennetty, mitä sanotulla vertailuperusteella tarkoitetaan.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjoajat eivät ole voineet tarjouspyynnön perusteella tietää, mihin seikkoihin hankintayksikkö tulee kiinnittämään huomiota tarjousten vertailussa vertailuperustetta ”tuotteiden soveltuvuus Tampereen yliopistollisen sairaalan käyttötarkoituksiin” soveltaessaan ja millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Tarjouspyyntö ei siten ole ollut omiaan tuottamaan sanotuilta osin yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia eikä se ole ollut omiaan turvaamaan tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Tarjouspyyntö on myös antanut hankintayksikölle lähes rajoittamattoman vapauden tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Tuotteiden käytöstä saatujen aikaisempien kokemusten huomioon ottamisen osalta markkinaoikeus toteaa, että tarjousten vertailussa ei sinänsä ole kiellettyä ottaa huomioon hankintayksiköllä itsellään olevia kokemuksia tarjoajan aikaisemmin toimittamien tuotteiden huonosta laadusta. Mainittujen kokemusten tulee kuitenkin olla perusteltuja ja objektiivisesti hyväksyttäviä, minkä lisäksi ne pitää tarvittaessa pystyä todentamaan. Sen sijaan hankintayksikön aikaisempien myönteisten kokemusten käyttäminen tilanteessa, jossa hankintayksiköllä ei ole kokemuksia kaikkien tarjoajien toimitusten osalta, ei ole omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimusta.

Hinnan painottaminen

Tarjouspyynnön kohdassa ”Tarjoushinnat” on todettu muun ohella, että tarjottavista tuotteista on eriteltävä verottomat yksikköhinnat, jotka ovat kiinteitä koko sopimuskauden ajan. Tarjouspyynnön kohdassa ”Tuotteille asetettavat vaatimukset ja kulutusmäärät” on todettu muun ohella, että. vuosittain käytettävien rintaproteesien määrä on noin 30–35 kappaletta ja kudosvenyttimien 5–10 kappaletta. Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankintasopimus” on todettu muun ohella, että sopimukseen sisällytettävien tuotteiden kulutusmäärät perustuvat Tampereen yliopistollisen sairaalan materiaalikirjanpitoon ja niitä voidaan toiminnan niin vaatiessa joko ylittää tai alittaa. Tarjouspyynnön liitteenä on ollut taulukko, josta on käynyt ilmi edellä mainitut tuotteiden vaatimukset sekä tuotteiden mallikoodit ja nimikkeet.

Hankintapäätöksestä on käynyt ilmi, että hankintayksikkö on aikaisemmin tilannut mallikoodin 315106/1 rintaproteeseja 13 kappaletta, mallikoodin 315106/2 rintaproteeseja 3 kappaletta, mallikoodin 315106/3 rintaproteeseja 1 kappaleen, mallikoodin 315106/4 rintaproteeseja 17 kappaletta ja mallikoodin 315106/5 rintaproteeseja 1 kappaleen. Hankintayksikkö on tilannut mallikoodin 315109/1 kudosvenyttimiä 2 kappaletta, mallikoodin 315109/2 kudosvenyttimiä 2 kappaletta ja mallikoodin 315109/3 kudosvenyttimiä 6 kappaletta.

Hankintayksikkö on vastineessaan todennut, että hankittavien tuoteryhmien määrät ovat perustuneet tarjouspyynnössä ilmoitettuihin arvioituihin kulutusmääriin sekä Tampereen yliopistollisen sairaalan materiaalikirjanpidon osoittamaan tuotekohtaiseen kulutukseen tarjouspyynnön lähettämistä edeltäneen vuoden ajalta.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu rintaproteesien ja kudosvenyttimien kokonaishankintamäärät. Tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan ilmoitettu kuinka monta tiettyä mallikoodia olevaa tuotetta hankintayksikön on ollut tarkoitus hankkia, vaikka määräarviot ovat olleet hankintayksikön käytössä ennen hankintapäätöksen tekemistä. Tarjoajat eivät ole siten voineet tietää tarjouspyynnön perusteella tarjouksia tehdessään, mikä vaikutus tuotteiden yksikköhinnoilla on tarjousten vertailussa.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on 24.1.2008 antamassaan tuomiossa (asia C-532/06, Emm. G. Lianakis AE ym. vastaan Dimos Alexandroupolis ym., tuomio 24.1.2008, Kok. 2008, s. I-251) katsonut, että julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 92/50/ETY 36 artiklan 2 kohdan, kun sitä luetaan taloudellisten toimijoiden yhdenvertaista kohtelua koskevan periaatteen ja siitä seuraavan avoimuusvelvoitteen valossa, vastaista on, että hankintamenettelyssä hankintaviranomainen määrää myöhemmin painoarvoja ja osatekijöitä tarjouspyyntöasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa mainituille sopimuksen tekemisen perusteille.

Mainitun direktiivin 36 artiklan 2 kohdan mukaan tehtäessä sopimus taloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella hankintaviranomaisen on ilmoitettava sopimusasiakirjoissa tai sopimusta koskevassa ilmoituksessa ne sopimuksen tekemisen perusteet, joita se aikoo soveltaa, mahdollisuuksien mukaan alenevassa järjestyksessä. Tuomioistuin on todennut, että oikeuskäytännön mukaan tässä viimeksi mainitussa säännöksessä, kun sitä luetaan direktiivin 92/50/ETY 3 artiklan 2 kohdassa mainitun taloudellisten toimijoiden yhdenvertaista kohtelua koskevan periaatteen ja siitä seuraavan avoimuusvelvoitteen valossa, edellytetään, että kaikki tekijät, jotka hankintaviranomainen ottaa huomioon selvittääkseen, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin, ja niiden suhteellinen merkitys ovat mahdollisten tarjoajien tiedossa, kun nämä valmistelevat tarjouksiaan. Tuomioistuin on vielä todennut, että mahdollisten tarjoajien on voitava tarjouksiaan valmistellessaan tietää näiden tekijöiden olemassaolosta ja merkityksestä.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen edellä kerrotussa tuomiossa on katsottu hankintadirektiivien vastaiseksi menettely, jossa kaikkia tekijöitä, jotka hankintaviranomainen ottaa huomioon selvittääkseen, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin, ja niiden suhteellista merkitystä ei ole ilmoitettu tarjoajille, kun nämä valmistelevat tarjouksiaan.

Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä on esitetty puutteellisesti tuotteiden hankintamäärät ja että hankintayksikön olisi tullut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimen hankintamenettelyn turvaamiseksi ilmoittaa tarjouspyyntöasiakirjoissa vertailussa sovellettaviksi tarkoitetut tuotekohtaiset määrälliset painotukset.

Johtopäätös

Markkinaoikeus katsoo, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on menetellyt edellä lausutun perusteella hankinnassaan hankintalain 76 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi kysymys hankintalain 76 §:n 1 momentissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä.

Edellä todettu hankintamenettelyn virhe sekä jäljempänä seuraamuksen osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hakemuksessa esitetyistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä eikä asiankirjan esittämistä koskevasta vaatimuksesta.

Seuraamus

Hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön. Hankintapäätös voidaan näin ollen kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Mikäli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä aikoo edelleenkin toteuttaa rintaproteeseja ja kudosvenyttimiä koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen tulee järjestää asiassa uusi tarjouskilpailu ottaen huomioon, mitä edellä tässä päätöksessä on todettu.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Hankintayksikön korvattavaksi tulevien oikeudenkäyntikulujen kohtuullisen määrän arvioinnissa markkinaoikeus on ottanut huomioon, että hakemus perustuu olennaisilta osin hakijan toisessa asiassa tekemään hakemukseen. Asian lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että hankintayksikkö ja lausunnonantaja pitävät oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää Biolase Finland Oy:n vahingonkorvausvaatimuksen tutkimatta.

Markkinaoikeus kumoaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän palvelualuejohtajan päätöksen 16.1.2009 Dnro 9861/621/08 rintaproteesien ja kudosvenyttimien hankinnasta ja kieltää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymää tekemästä sanotun päätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta päätöstä muutoinkaan täytäntöön. Kieltoa on noudatettava nyt asetetun 10.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korvaamaan Biolase Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja UpViser Oy:n esittämät oikeudenkäyntikulujensa korvaamista koskevat vaatimukset.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hankintalain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein

hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne ja Antti Vuori-Karvia.