Market Court dismisses bid protest for insufficient justification of energy efficiency comparison in public tender evaluation.
Legislator summary
AI generatedThe Market Court dismissed Marimatic Oy's complaint against Senaatti-kiinteistöt's selection of Puztec Oy for a waste management contract. The applicant argued that their bid was unfairly excluded due to a flawed evaluation of energy efficiency and maintenance costs, which they claimed would have made them the winner. The court found the tender authority's decision insufficiently reasoned regarding the energy comparison but determined that the applicant could not prove they had a real chance to win given the high price of their bid and the weight of the cost criterion.
Legislator headnote
AI generatedHankintalain 73 § 1 momentti; Hankintalain 76 § 1 momentti 4 kohta: A tender decision is invalid if not sufficiently reasoned, yet compensation is only granted if the aggrieved party can prove a real chance to win under correct procedures.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS
Senaatti-kiinteistöt on 22.5.2008 päivätyllä rajoitettua menettelyä koskevalla EU-hankintailmoituksella pyytänyt osallistumishakemuksia Parolan muonituskeskuksen peruskorjaukseen ja laajennukseen kuuluvaan biojätejärjestelmäurakkaan. Hankintayksikkö on lähettänyt 31.7.2008 päivätyn tarjouspyynnön kolmelle tarjoajalle. Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta.
Hankintayksikkö on päätöksellään 6.10.2008 valinnut biojätejärjestelmän toimittajaksi Puztec Oy:n.
Hankintailmoituksen mukaan muonituskeskuksen peruskorjaus ja laajennusurakan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 7.500.000 euroa, josta biojätejärjestelmäurakan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut voittaneen tarjoajan tarjouksen mukaan 218.000 euroa.
Hankintayksikkö ja voittanut tarjoaja ovat 3.2.2009 allekirjoittaneet hankintasopimuksen.
HAKEMUS JA TÄYDENNYS
Marimatic Oy on vaatinut, että hankintapäätös kumotaan ja hankintayksikkö velvoitetaan korjaamaan virheellinen menettelynsä. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 98.415 euroa.
Hakijan vaihtoehtoinen tarjous A on virheellisesti suljettu tarjouskilpailusta. Hankintapäätöksen mukaan tarjoukset ovat olleet tarjouspyynnön mukaisia eikä tarjouksia hylätä. Hakijan tarjoama vaihtoehto A on ollut kustannuksiltaan edullisempi, mutta kuitenkin toiminnallisuudeltaan vastaava kuin tarjous B. Vaihtoehto A on ollut 38.600 euroa edullisempi kuin vaihtoehto B ja 18.100 euroa edullisempi kuin voittaneen tarjoajan tarjous.
Hakijan tarjouksen B laatuarviointi on ollut virheellinen.
Vertailuperusteen ”Koneistot ja putkisto, puhdistus/huolto” osalta on todettu, että hakijan järjestelmässä huonoa ovat pantaliitokset. Hakijan järjestelmässä ei kuitenkaan ole pantaliitoksia vaan laippaliitokset. Laippaliitoksin varustettu putkisto voidaan avata helposti tukosten poistamiseksi. Tukosten poistaminen ilman avattavia liitoksia aiheuttaa järjestelmälle pidemmän käyttökatkoksen ja on kalliimpaa. Hakijan laitteistossa on liikkuvia osia vähemmän kuin muissa tarjotuissa järjestelmissä, mikä vaikuttaa suoraan järjestelmän ylläpito- ja huoltokustannuksiin.
Vertailuperusteessa ”Käyttäjän käytettävyys” hakijan järjestelmän alipaineen kehitysaika on selvästi lyhyempi kuin muissa tarjotuissa järjestelmissä. Tämä mahdollistaa imupisteiden nopeammat tyhjennykset huippukuormituksen aikana.
Tarjotuista järjestelmistä hakijan järjestelmä käyttää vähiten energiaa ja sen veden kulutus on säädettävissä käyttäjän toiveiden mukaiseksi.
Kokonaiskustannuksissa ei ole otettu huomioon huolto- ja ylläpitokustannuksia, jotka ovat tarjotuista järjestelmistä edullisimmat hakijan järjestelmässä.
Oikein toteutetussa tarjousvertailussa hakijan tarjous olisi tullut valituksi kummankin vaihtoehdon (A tai B) perusteella.
VASTINE
Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja hakija velvoitetaan korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla korkoineen.
Hakija on antanut kaksi tarjousta. Tarjous B on ollut tarjouspyynnön mukainen. Vaihtoehtoinen tarjous A ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen.
Hankintailmoituksen ja urakkaohjelman mukaan vaihtoehtoisia tarjouksia ei hyväksytä. Hankintayksikkö ei ole saanut ottaa huomioon hakijan vaihtoehtoista tarjousta A. Hankintayksikkö ei ole menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti jättäessään käsittelemättä hakijan tarjouksen A.
Hakijan tarjouksessa A tarjotussa järjestelmässä on ollut keittiöpään imujärjestelmässä biopisteissä maseraattori, joka hienontaa jätteen ennen sen imua tankkiin. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan järjestelmään ei ole kuulunut maseraattoreita.
Tarjouksen B laatuarviointi ei ole ollut virheellinen. Panta- ja laippaliitoksen erot ovat nimellisiä. Hankintayksikkö on pitänyt kiinteästi hitsattuja liitoksia ominaisuuksiltaan parempina kuin muita liitoksia. Vertailuperuste on liittynyt hankinnan kohteeseen eikä se ole ollut luonteeltaan syrjivä. Tarjousten arviointi on ollut asianmukaista.
Vertailuperusteesta ”Käyttäjän käytettävyys” hakija on saanut korkeimmat pisteet, jotka ovat olleet oikeassa suhteessa vertailtaessa tarjottuja järjestelmiä.
Hakijan ja voittaneen tarjouksen välillä ei ole ollut eroa energiankulutuksessa. Molemmille tarjoajille on tullutkin antaa tältä osin samat pisteet.
Järjestelmän kokonaiskustannuksilla on tarkoitettu tarjousvertailussa järjestelmän kokonaishankintahintaa. Huolto- ja ylläpitokuluja ei ole ollut tarkoituskaan vertailla, mikä on käynyt ilmi tarjousten arviointitaulukossa esitetystä laskentakaavasta.
Hyvitysmaksuvaatimus on perusteeton. Hakija on saanut laatuarvioinnissa korkeimmat pisteet, mutta kallein hinta on johtanut siihen, että hakija on saanut yhteensä 8,31 pistettä ja voittanut tarjoaja 8,52 pistettä. Toiseksi tullut, tarjoushinnaltaan halvin tarjoaja on saanut yhteensä 8,40 pistettä. Hakijalla ei siten olisi ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua.
VASTASELITYS
Hakija on esittänyt vastaselityksessään muun ohella, että hankintayksiköllä ei ole ollut perusteita hylätä hakijan tarjousta A. Voittanut tarjoaja on todennut tarjouksessaan, että hankintayksiköltä ei ole saatu tarkkoja laitemäärityksiä, minkä johdosta voittanut tarjoaja on tarjonnut omaa järjestelmäänsä. Myös hakija on tarkempien määritysten puuttuessa tarjonnut omaa järjestelmäänsä. Yksikään tarjous ei ole täysin vastannut tarjouspyynnön liitteenä ollutta biojätejärjestelmän periaatekaaviota.
Osana laatuarviointia hankintayksikkö on 12.9.2008 kello 12.00 alkaen järjestänyt esittelytilaisuuden, jossa ei ole käyty läpi tarjouksen sisältöä. Esityksestä ei ole voinut saada tarjousten laatuarviointia varten riittävän yksityiskohtaisia tietoja ilman tarjouksen sisältöön perehtymistä. Hankintayksikön muistion 14.9.2008 mukaan tarjoukset on avattu 12.9.2008 kello 17.15. Sanotun muistion mukaan laatupisteytys on kuitenkin tehty jo ennen tarjousten avaamista esittelytilaisuudessa kello 12–16. Muistion mukaan tarjousten avaamisen jälkeen tarjouksista on huomioitu laatuarviointitaulukkoon vain hinta.
Teknisen toimivuuden osalta hakijan pisteytystä on korotettava ja muiden tarjoajien pisteytystä on laskettava. Putkiston huollon ja puhtaanapidon kannalta on tärkeätä, että putkisto on nopeasti avattavissa ja suljettavissa. Hitsaamalla tehdyissä putkiliitoksissa ei ole mahdollisuutta avata putkistoa rikkomatta sitä. Panta- ja laippaliitosten väliset erot ovat merkittäviä ja eri liitostyypit sopivat eri käyttökohteisiin.
Energiankulutuksesta on annettu virheellisesti kaikille tarjouksille samat pisteet. Hakija on tarjouksessaan esittänyt järjestelmän energiankulutuksen, joka on ollut kilpailevia järjestelmiä alhaisempi.
Voittaneen tarjouksen biojätesäiliön tilavuus on 6–8 kuutiometriä. Hakijan säiliön tilavuus on 8 kuutiometriä. Säiliöiden kokoero on voinut olla 2.000 litraa ilman, että se on vaikuttanut pisteytykseen. Koko on vaikuttanut hintaan ja siten hintapisteisiin. Kilpailevassa tarjouksessa 2 kuutiometriä suuremman säiliön lisähinta on ollut 10.085 euroa. Hintaero vaikuttaa selvästi hinnasta saatavaan pisteytykseen. Kokonaiskustannusten laskentakaavaa käyttämällä hakija saa 3,14 pistettä vertailuperusteesta ”Järjestelmän kokonaiskustannukset”.
Kokonaiskustannuksista hakijalle laskettu uusi pistemäärä 3,14 ja kohdasta ”Koneistot ja putkisto, puhdistus/huolto” arvioitu 0,1 pisteen lisäys nostavat hakijan pistemäärän 8,54 pisteeseen. Hakija olisi näin ollen korkeimmilla vertailupisteillä tullut valita hankkeen urakoitsijaksi.
LISÄVASTINE
Hankintayksikkö on todennut lisävastineessaan, että tarjousvertailua ei ole suoritettu ennen tarjousten avaamista. Tarjoukset on avattu esittelytilaisuuden 12.9.2008 jälkeen. Tarjousten vertailu on suoritettu hankintayksikön saaman tarjousaineiston perusteella. Esittelytilaisuus on ollut tarjousvertailun tukena.
Tarjottujen järjestelmien energiankulutuksessa ei ole ollut sellaisia eroavaisuuksia, että hankintayksikkö olisi voinut antaa tarjoajille eri pisteet.
Hintapisteytyksen vertailuhintana on tullut käyttää yksin tarjoushintaa. Säiliön koko ei ole ollut tarjousten vertailuperuste.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT
Sovellettavat säännökset
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kysymyksessä olevan rakennusurakan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 16 §:n 1 momentin 3 kohdassa rakennusurakoille säädetyn EU-kynnysarvon, joka vuonna 2008 on ollut 5.150.000 euroa. Asiaan tulevat näin ollen sovellettaviksi hankintalain I ja IV osien säännösten lisäksi hankintalain II osan säännökset.
Hankintamenettely
Vaihtoehtoisen tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta
Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa muun ohessa tarjoamansa tavaran olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.
Hankintalain 47 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi käyttäessään valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hyväksyä vaihtoehtoisia tarjouksia. Edellytyksenä on, että vaihtoehtoisten tarjousten esittäminen on hankintailmoituksessa ilmoitettu sallituksi. Edellytyksenä on lisäksi, että vaihtoehtoinen tarjous täyttää tarjouspyynnössä esitetyt, hankinnan kohteelta edellytetyt vähimmäisvaatimukset sekä vaatimukset vaihtoehtojen esittämiselle.
Hakija on esittänyt, että hankintayksikkö on virheellisesti sulkenut hakijan tarjouksen A tarjouskilpailusta.
Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan biojätejärjestelmän valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus jäljempänä tarkemmin selostetuin vertailuperustein. Hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkaohjelman kohdan 15.3 mukaan vaihtoehtoisia tarjouksia ei hyväksytä.
Hakija on antanut kaksi tarjousta, joiden saatekirjelmässä hakija toteaa, että se on koonnut kaksi erillistä vaihtoehtoista tarjousta, tarjoukset A ja B, perustuen hakijan käyttämään kahteen eri teknologiaan.
Tarjousten käsittelyä koskevan hankintayksikön 14.9.2008 päivätyn muistion mukaan Marimatic Oy:n tarjous B on ollut tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyn periaatekaavion (LVI suunnitelmapiirros L5010) mukainen ja siten tarjouspyynnön mukainen. Muistiossa on todettu edelleen, että tarjouspyynnön urakkaohjelman kohdan 15.3 mukaisesti Marimatic Oy:n vaihtoehtotarjousta A ei käsitellä. Tältä osin markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on edellä mainituilla perusteilla tosiasiallisesti sulkenut hakijan tarjouksen A tarjouskilpailusta.
Markkinaoikeudelle antamassaan vastineessa hankintayksikkö on esittänyt, että hakijan vaihtoehtotarjous A on poikennut tarjouspyyntöasiakirjoista siten, että tarjotun laitteiston keittiöpään imujärjestelmässä on ollut biopisteissä maseraattori, joka hienontaa jätteen ennen sen imua jätetankkiin. Hankintayksikön vastineessa on edelleen todettu, että tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan järjestelmään ei ole suunniteltu sanottuja maseraattoreita.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön liitteenä olleessa biojätejärjestelmän periaatekaaviossa (piirustus numero L5010) ei ole maseraattoreita.
Hakijan tarjouksessa A ja siihen liitetyssä toimintakaaviossa on tarjottu järjestelmää, jonka keräyspisteissä on ollut maseraattorit. Muiden tarjoajien biojätejärjestelmissä ei ole ollut maseraattoreita.
Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että hakijan tarjous A ei ole vastannut tarjouspyyntöä. Tämän vuoksi ja koska vaihtoehtoiset tarjoukset eivät ole olleet sallittuja, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti sulkiessaan tarjouskilpailusta hakijan tarjouksen A.
Tarjousten vertailu ja hankintapäätöksen perusteleminen
Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.
Tarjousten vertailun osalta markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se soveltaa etukäteen ilmoittamiaan vertailuperusteita tarjousvertailussa. Soveltamisen on kuitenkin oltava tarjoajien kannalta tasapuolista ja syrjimätöntä.
Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Hankintalain esitöissä on kyseisen säännöksen osalta (HE 50/2006 vp s. 117) todettu, että päätöksen tulisi sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, joita ovat muun muassa tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa.
Markkinaoikeus toteaa, että biojätejärjestelmän valintaperusteena on ollut tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan kokonaistaloudellinen edullisuus siten, että hinnan painoarvo on ollut 40 prosenttia ja laadullisten vertailuperusteiden painoarvo 60 prosenttia. Laadun osalta vertailuperusteina ovat olleet tekninen toimivuus, käyttäjän käytettävyys ja energian kulutus, kukin tarjouspyynnössä tarkemmin määriteltyine alakohtineen.
a) Liitokset
Tarjousten vertailuperusteen ”Tekninen toimivuus” alakohdan ”Koneistot ja putkisto puhdistus/huolto” osalta hankintayksikkö on tarjousvertailussa todennut, että hakijan järjestelmässä on huonoa pantaliitokset. Hakija on saanut tältä osin 0,35 pistettä. Voittaneen tarjoajan ja kolmannen tarjoajan osalta tarjousvertailussa on todettu, että niissä on hyvää hitsatut liitokset ja niille on annettu tältä osin 0,4 pistettä. Hankintayksikkö on vastineessaan markkinaoikeudelle esittänyt lisäksi, että se on pitänyt kiinteästi hitsattuja liitoksia ominaisuuksiltaan parempina.
Hakija on esittänyt, että sen järjestelmässä ei ole ollut pantaliitoksia vaan laippaliitokset ja että hakijan liitokset ovat toiminnallisesti voittaneen tarjoajan liitoksia parempia. Hakija on liittänyt vastaselitykseensä kuvia, joissa kuvataan laippa- ja pantaliitosten välisiä eroja. Markkinaoikeus toteaa, että yhteistä sanotuille liitoksille on, että ne ovat avattavia liitoksia.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus suorittaa teknisiä arviointeja, kunhan arviointi ei ole tarjoajia syrjivää.
Asiassa esitetty selvitys huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut arvioida, että kiinteästi hitsatut liitokset ovat hankintayksikön tarpeista lähtevän teknisen arvioinnin perusteella puhdistuksen ja huollon osalta parempia kuin hakijan tarjoamat liitokset. Asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi toiminut hakijaa syrjivästi tai muutoin hankintasäännösten vastaisesti katsoessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen tältä osin hakijan tarjousta paremmaksi.
b) Käyttäjän käytettävyys
Vertailuperusteen ”Käyttäjän käytettävyys” alakohtina tarjousten vertailussa on arvioitu ”astianpalautuspiste ja muut pisteet, käyttäjän päivittäiset toimenpiteet, henkilökunnan sitoutuminen käyttötilanteessa ja keräyspään toimivuus käyttötilanteessa”. Hakija on esittänyt, että tarjousten vertailu on ollut virheellinen, koska hakijan järjestelmän alipaineen kehitysaika on selvästi lyhyempi muihin tarjottuihin järjestelmin verrattuna.
Markkinaoikeus toteaa, että alipaineen kehitysaika ei ole ollut tarjousten vertailuperuste. Ottaen huomioon asiassa esitetyn selvityksen markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi menetellyt tarjousten vertailussa sanotulta osin julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti.
c) Järjestelmän kokonaiskustannukset
Hakija on esittänyt, että tarjousten hintapisteytyksessä olisi tullut ottaa huomioon paitsi biojätesäiliön tilavuus myös järjestelmän huolto- ja ylläpitokustannukset.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan biojätesäiliön tilavuus ei ole ollut tarjousten vertailuperuste.
Tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkaohjelman kohdan 3.2 mukaan biojätejärjestelmäurakkaan kuuluvat rakennuskohteen biojätejärjestelmän työt saatettuna valmiiksi. Tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkarajaliitteen 9.6 kohdan mukaan urakoitsijan pääasiallisena velvollisuutena on ollut toimittaa ja asentaa laitos käyttökuntoon saatettuna käyttäjälle luovutettavaksi. Tarjouspyynnön liitteenä olleen laatuarviointitaulukon mukaan tarjoajan on tullut ilmoittaa järjestelmän kokonaiskustannukset. Taulukossa esitetyn kokonaiskustannusten laskentakaavan mukaan kokonaiskustannuksista saatava pistemäärä lasketaan kaavan 2x(3–tarjoussumma/alin tarjoussumma). Tarjouspyyntöasiakirjoista ei ilmene, että urakoitsijan vastuulle olisi kuulunut huolto- tai ylläpitotöistä huolehtiminen.
Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että tarjousten hintapisteytyksessä ei ole tullut ottaa huomioon biojätesäiliön tilavuutta tai järjestelmän huolto- ja ylläpitokuluja. Asiassa esitetty selvitys huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt tarjousten hintavertailussa julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti.
d) Energiankulutus
Hakija on esittänyt, että sen tarjoaman järjestelmän energiankulutus on ollut vähäisin.
Vertailuperustetta ”Energiankulutus” on arvioitu sähkön ja veden kulutuksen sekä käyttökustannusten ja jätemaksujen osalta. Tarjousvertailussa energiankulutuksesta on annettu sekä hakijalle että voittaneelle tarjoajalle samat pisteet.
Hakijan tarjouksesta ilmenee, että sen tarjoaman järjestelmän kompressorin nimellisteho on 11 kW ja jätekontin puristimen nimellisteho on 5,5 kW. Hakijan tarjouksessa on todettu veden kulutuksen olevan enimmilläänkin muutamia kymmeniä litroja vuorokaudessa. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole ollut mainintaa sähkön- tai vedenkulutuksen määristä.
Hankintapäätöksen liitteenä olleessa vertailutaulukossa on todettu, että molemmat järjestelmät käyttävät sähköä ja että ne eivät käytä vettä. Hankintayksikkö on markkinaoikeudelle antamassaan vastineessa todennut, että tarjottujen järjestelmien energiankulutuksessa ei ole ollut sellaisia eroja, että tarjouksille olisi tullut antaa eri pisteet.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksestä ilmenee sinänsä, että tarjoukset on vertailtu soveltaen tarjouspyynnössä ilmoitettuja kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita. Päätöksestä ei sen sijaan käy ilmi, mihin tarjouksista ilmeneviin seikkoihin tarjoajien saamat pisteet perustuvat tai millä perusteilla tarjouksia on voitu pitää samanveroisina arvioitaessa sähkön ja veden kulutusta. Hankintayksikkö ei ole markkinaoikeudessakaan esittänyt energiankulutuksen vertailun osalta tarkempia perusteluja suorittamalleen tarjousten vertailulle pisteytyksineen.
Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön tekemä päätös on jäänyt tältä osin hankintalain 73 §:n 1 momentin vastaisesti puutteellisesti perustelluksi. Hankintayksikön menettely on ollut sanotulta osalta julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaista. Asiassa tulee tämän vuoksi harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä säädetyn seuraamuksen määrääminen.
Seuraamus
Koska hankinta on jo pantu täytäntöön, hankintalain 76 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi enää tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.
Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voidaan määrätä maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.
Hankintamenettely on ollut edellä todetuin tavoin tarjousvertailun osalta virheellistä, koska asiassa esitetystä selvityksestä ei ilmene, miksi hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjoamia järjestelmiä on pidetty energiankulutukseltaan samanarvoisina. Voittaneen tarjoajan järjestelmän energiankulutus ei ole käynyt ilmi sen tarjouksesta.
Tarjousten vertailussa puutteellisesti perustelluksi jääneen vertailuperusteen painoarvo on ollut yhteensä 20 prosenttia. Hakija ja voittanut tarjoaja ovat saaneet tältä osin tarjousten vertailussa samat pisteet. Hinnan painoarvo tarjousvertailussa on ollut 40 prosenttia. Hakijan tarjous on ollut saaduista tarjouksista kallein.
Edellä lausuttuun nähden ja kun tarjoukset ovat olleet muiden vertailuperusteiden suhteen varsin tasavahvoja, markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa voida riittävällä varmuudella todeta, että hakijalla olisi ollut hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hakijan hakemus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Ottaen huomioon hankintamenettelyn virheellisyydestä lausuttu ei ole kohtuutonta, että hankintayksikkö pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja Senaatti-kiinteistöjen oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne, Ville Parkkari ja Antti Vuori-Karvia.