Market Court dismisses bid protest against public tender for audit services, allowing only court costs.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Kangasalan kunta on pyytänyt 13.11.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Kangasalan kunnan lakisääteisistä tilintarkastuspalveluista ja muista tarjouspyynnössä yksilöidyistä palveluista valtuuston vuosien 2009–2012 toimikautta vastaavalle ajalle. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus.

Kangasalan kunnanvaltuusto on päätöksellään 9.3.2009 § 59 valinnut Kangasalan kaupungin tilintarkastuksen suorittajaksi KPMG Kunta Oy:n. Kangasalan kunnanvaltuusto on samalla päätöksellään päättänyt antaa kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden yhtiökokousedustajille ohjeen, että kyseisten yhtiöiden tilintarkastajaksi vuosiksi 2009–2012 valitaan KPMG Oy Ab, ja päättänyt, että tarjouspyyntöön optiona sisältynyttä mahdollisuutta hankkia tarkastuslautakunnan sihteerin tehtäviä ei käytetä.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ylittänyt julkisista hankinnoista annetun lain mukaisen kansallisen kynnysarvon, mutta alittanut mainitun lain mukaisen EU-kynnysarvon.

Kangasalan kunta on 3.4.2009 ilmoittanut markkinaoikeudelle, ettei se pane Kangasalan kunnan tilintarkastajan valintaa koskevaa hankintapäätöstä täytäntöön ennen kuin markkinaoikeus on ratkaissut asian.

HAKEMUS

Oy Audiator Ab on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Kangasalan kunnanvaltuuston päätöksen 9.3.2009 § 59 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 50.000 euroa korkoineen. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.999,22 eurolla korkoineen.

Voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle, koska sen tarjouksessa on hyvän tilintarkastustavan vastaisesti markkinoitu hankintayksikölle hankinnan kohteena olleiden palvelujen ohella laajasti erilaisia hankinnan kohteeseen liittymättömiä neuvonta- ja asiantuntijapalveluja. Muiden palvelujen tarjoaminen lakisääteisen tilintarkastuspalvelun liitteenä on ristiriidassa julkisyhteisöjen tilintarkastajilta edellytettävän riippumattomuuden kanssa. Voittaneen tarjoajan menettelyssä on kysymys tilintarkastajan ammatissa tehdystä vakavasta virheestä.

Voittanut tarjous on ollut alihankintana tehtäviä töitä koskevilta osin tarjouspyynnön vastainen. Tarjouspyynnön mukaan alihankinta on ollut kielletty. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on kuitenkin todettu, että tytäryhteisöjen tilintarkastukset suorittaa KPMG Oy Ab. Tilanne on ilmeisesti ollut sama myös EU- ja muiden erityistarkastusten osalta. Voittanut tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Tarjousten vertailua ei ole tehty tasapuolisesti. Yhtenä tarjousten laatua koskevana vertailuperusteena on ollut vastuullisen tilintarkastajan kokemus kunnan tilintarkastuksesta. Tarjouksia ei ole verrattu tämän vertailuperusteen suhteen tasapuolisesti. Hakijan vastuullisella tilintarkastajalla on voittaneen tarjoajan vastuullista tilintarkastajaa enemmän kokemusta kuntien tilintarkastuksesta, mitä ei ole otettu huomioon tarjousten vertailussa. Virheettömässä vertailussa olisi tullut käyttää suhteellista pisteytystä, jolloin hakijan tarjous olisi saanut tämän vertailuperusteen osalta täydet 15 pistettä ja voittanut tarjoaja yhden pisteen. Tarjouksille annetut pisteet eivät ole perustuneet todelliseen kokemukseen. Vertailua ei ole tämän vertailuperusteen osalta myöskään perusteltu.

Toisena laatua koskevana vertailuperusteena on ollut vastuullisen JHTT-tarkastajan työn osuus lakisääteisestä tarkastuksesta. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa vastuullisen tilintarkastajan työn osuudeksi on ilmoitettu 10 päivää ja hakijan tarjouksessa 30 päivää. Vertailussa kummallekaan tarjoajalle ei ole annettu tämän vertailuperusteen osalta pisteitä. Virheettömässä menettelyssä hakijan olisi tullut saada täydet 15 pistettä ja voittaneen tarjoajan viisi pistettä. Vertailu ei ole ollut tältä osin tarjouspyynnön mukainen.

VASTINE

Kangasalan kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Hankintayksikkö on toteuttanut tarjouskilpailun kaikilta osin virheettömästi ja tarjoajia kohtaan tasapuolisesti. Hakijan väitteet hankintamenettelyn virheistä ovat perusteettomia.

Hankintayksiköllä ei ole ollut perustetta voittaneen tarjoajan sulkemiseen tarjouskilpailusta sen tarjouksessa mainittujen asiantuntijapalveluiden vuoksi. Voittaneen tarjoajan tarjous on koskenut tarjouspyynnön mukaista tilintarkastusta ja muilta osin tarjouksessa on vain esitelty tarjoajayhtiön toimintaa ja sen tuottamia palveluja. Vastaavanlaisia kuvauksia on sisältynyt myös muihin tarjouskilpailussa annettuihin tarjouksiin. Kyseiset kuvaukset eivät ole vaarantaneet voittaneen tarjoajan riippumattomuutta hakijan esittämällä tavalla. Tarjouksessa kuvattuja muita palveluja ei ole myöskään otettu huomioon tarjousten vertailussa.

Voittanut tarjous ei ole ollut alihankintana tehtävien töiden osalta tarjouspyynnön vastainen. Konserninsisäistä yhteistyötä ei ole pidettävä tarjouspyynnössä tarkoitettuna alihankintana. Voittaneen tarjoajan tarjouksesta ilmenee, että KPMG Kunta Oy kuuluu KPMG-konserniin, jonka emoyhtiö on KPMG Oy Ab. KPMG Oy Ab:n tilintarkastajien käyttämistä hankinnan toteuttamisessa ei ole pidettävä tarjouspyynnössä tarkoitettuna alihankintana.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarjouksen valinta- ja vertailuperusteet sekä niiden painoarvot hankintasäännösten edellyttämällä tavalla. Tarjousten vertailu on suoritettu hankintasäännösten mukaisesti tarjouspyynnössä ilmoitetuilla perusteilla. Hankintasäännökset eivät edellytä, että tarjouspyynnössä ilmoitetaan tarjousten tarkempi pisteytystapa, kunhan tarjouksia pisteytettäessä pitäydytään tarjouspyynnössä ilmoitetuissa perusteissa ja painoarvoissa.

Hankintayksikkö on hyväksynyt tarjousten pisteytystaulukot ennen tarjouspyynnön lähettämistä, mutta pisteytystaulukkoja ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä. Tarjouspyynnössä on kuitenkin ilmoitettu kaikki hankintasäännösten edellyttämät tiedot. Tarjoukset on tarjousten vertailussa pisteytetty tarjouspyynnössä ilmoitettujen perusteiden mukaisesti vertailuperusteille hyväksyttyjen pisteytystaulukkojen mukaisesti. Vertailu on suoritettu kaikkien tarjousten osalta tasapuolisesti ja samoja perusteita noudattaen. Hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut soveltaa käyttämäänsä pisteytystapaa.

JHTT-tarkastajan kunnan tilintarkastusta koskevan kokemuksen osalta tarjoukset on pisteytetty tarjouksille hyväksytyn pisteytystaulukon mukaisesti. Kyseisen taulukon mukaan yli viiden vuoden kokemuksella mainitusta vertailuperusteesta on saanut täydet 15 pistettä. Sekä hakijan että voittaneen tarjoajan JHTT-tarkastajilla on ollut yli viisi vuotta vertailuperusteessa tarkoitettua kokemusta, joten pisteytys on suoritettu asianmukaisesti.

Myös vastuullisen JHTT-tarkastajan työn osuutta koskeva vertailuperuste on pisteytetty tarjouspyynnön ja hyväksytyn pisteytystavan mukaisesti. Omaksutun pisteytystavan mukaan pisteitä on kyseisestä vertailuperusteesta saanut vain 30 päivän ylittävällä määrällä, minkä vuoksi kaikki tarjoajat ovat jääneet kyseisen vertailuperusteen pisteytyksessä pisteittä.

Hankintapäätöksestä on erehdyksessä jäänyt puuttumaan tarjousten vertailua koskeva yhteenveto. Mainitusta yhteenvedosta ovat ilmenneet tarjousten pisteyttämisen perusteet ja siten hankintapäätöksen perusteet. Kyseinen yhteenveto on toimitettu markkinaoikeudelle vastineen liitteenä.

LAUSUNTO

KPMG Kunta Oy on antanut lausunnon ja vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi KPMG Kunta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla korkoineen.

Hakijan väitteet hankintamenettelyn virheistä ovat kaikilta osin perusteettomia.

KPMG Kunta Oy:n tarjous on asiantuntijapalveluiden osalta ollut sekä hankintasäännösten että hyvän tilintarkastustavan mukainen. KPMG Kunta Oy:n tarjouksessa ei ole miltään osin vaarannettu KPMG Kunta Oy:n riippumattomuutta tai menetelty muutoin hyvän tilintarkastustavan vastaisesti. KPMG Kunta Oy:n tarjous on koskenut vain lakisääteistä tilintarkastusta. Muilta osin tarjouksessa on kuvattu KPMG Kunta Oy:n ja koko KPMG:n organisaatiota ja toimintaa sekä tilintarkastuksen toteuttamisprosessia ja laadunvarmistusta.

KPMG Kunta Oy:n tarjous ei ole ollut alihankintana tehtävien töiden osalta tarjouspyynnön vastainen, sillä tarjouksessa esitetty konserninsisäinen työntekemismalli ei ole tarjouspyynnössä tarkoitettua alihankintaa. Kaikki tarjouksessa esitetyt henkilöt ovat joko KPMG Kunta Oy:n tai tämän pääosin omistavan KPMG Oy Ab:n palveluksessa ja he kaikki tekevät työtä sekä KPMG Kunta Oy:n että KPMG Oy Ab:n toimeksiannosta.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön (tuomio asiassa C-314/01) mukaan tarjoajaa ei voida sulkea palveluhankinnan ulkopuolelle sen vuoksi, että se aikoo käyttää hankinnassa alihankkijoita. Hankintayksikön ei näin ollen olisi ollut mahdollista sulkea KPMG Kunta Oy:tä tarjouskilpailun ulkopuolelle siinäkään tapauksessa, että hakijan viittaama järjestely katsottaisiin alihankinnaksi, sillä tarjouspyynnössä ei ole ollut mahdollista asettaa tarjoajille sanotunkaltaista rajoitusta.

Hankintapäätöksessä sovelletut tarjousten vertailuperusteet ja niiden painotukset ovat olleet asianmukaiset. Vertailuperusteita on myös sovellettu hankintasäännösten mukaisesti ja tarjoajia kohtaan tasapuolisesti.

VASTASELITYS

Hakija on vastaselityksissään esittänyt, että voittanut tarjous olisi tullut hylätä tarjouspyynnön vastaisena. Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjousta kuntalain 73 §:n mukaisista tilintarkastukseen kuuluvista tehtävistä. Kuntalain 73 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan tilintarkastajien on tarkastettava, onko kunnan sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan todennut kohdassa ”Työn laajuuden ja palkkiomme perustana olevat oletukset” seuraavaa: ”Tilintarkastuksen työn laajuutta arvioidessamme olemme lähteneet siitä, että Kangasalan kunnan keskeiset prosessit ja tietojärjestelmät sekä sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskien hallinta on asianmukaisesti järjestetty.”

Tarjouspyynnössä on nimenomaisesti pyydetty tilintarkastajaa tarkastamaan, onko sisäinen valvonta asianmukaisesti järjestetty. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on lähtöoletuksena pidetty, että sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Tarjousta ei tältä osin voida pitää tarjouspyynnön mukaisena eikä voittaneen tarjoajan tarjoushintoja vertailukelpoisina tarjouspyynnön mukaisiin tarjouksiin verrattuna. Koska voittanut tarjous on ollut edellä todetuin tavoin tarjouspyynnön vastainen hintaan liittyvän varauman takia, se olisi tullut hylätä ennen tarjousten vertailua.

Voittanut tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen myös sen vuoksi, että siinä on ilmoitettu tarjoajan ottavan vastaan tarjouspyynnön osan 2 mukaisen toimeksiannon vain, mikäli hankintayksikkö valitsee voittaneen tarjoajan tilintarkastajakseen tarjouspyynnön osaan 1. Tarjouspyynnön mukaan hankintayksiköllä on ollut oikeus jakaa hankinta osittain tai tehdä molemmista osista sopimus yhden toimittajan kanssa. Koska voittaneen tarjoajan edellä mainittu ehto on estänyt hankintayksikköä jakamasta hankintaa osiin, voittanut tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen.

Voittanut tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen myös sen vuoksi, että siinä on esitetty vain arvio siitä, mikä osuus tarkastustyöstä suoritetaan tarkastuskohteessa. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoaja ilmoittaa yksiselitteisen määrän, ei arviota. Kysymys on ollut tarjousten vertailussa arvioitavasta tekijästä, jolla on vaikutusta vertailuun.

Tarjouspyynnössä ilmoitetut tarjousten laatua koskevat vertailuperusteet ”JHTT-tilintarkastajan kokemus kunnan tarkastuksesta”, ”vastuullisen JHTT-tarkastajan osallistuminen JHTT-lautakunnan valvomaan laadunvarmistukseen” ja ”muut tarkastus- ja asiantuntijapalvelut” ovat olleet hankintasäännösten vastaiset. Kaksi ensiksi mainittua vertailuperustetta liittyvät enemmän tarjoajien soveltuvuuden arviointiin kuin tarjousten vertailuun. Tilintarkastajan kokemusta koskeva vertailuperuste on lisäksi ollut epäselvä, koska siinä ei ole pyydetty erittelemään, onko kokemus pää- vai sivutoimista.

Muita tarkastus- ja asiantuntijapalvelua koskevalla vertailuperusteella on puolestaan hankintapäätöksestä ilmenevin tavoin viitattu vain kyseisten palvelujen hintaan, mikä ei kuitenkaan ole selvästi ilmennyt tarjouspyynnöstä. Vertailuperuste olisi ollut tarjouspyynnössä luontevampaa sijoittaa kokonaishintaa koskevan vertailuperusteen perään.

Myös tarkastuslautakunnan sihteerintehtäviä koskeva laadullinen vertailuperuste on ollut epäselvä, koska siitä ei ole ilmennyt, minkälaista kokemusta mainitun perusteen alla on tullut arvioida.

Tarjousten vertailu on suoritettu hankintasäännösten vastaisesti, eikä hankintapäätöstä ole perusteltu hankintasäännösten edellyttämällä tavalla. Tarjoajien tiedossa olisi jo tarjouksia laatiessaan tullut olla tarjousten pisteytyksessä käytettävät pisteytystaulukot. Nyt tarjoajat ovat saaneet pisteytystaulukot tietoonsa vasta markkinaoikeuskäsittelyn yhteydessä.

Hankintayksikkö ei ole lainkaan suorittanut tarjousten pisteytystä tarkastuslautakunnan sihteerintehtävissä käytetyn kokemusta koskevan vertailuperusteen osalta. Vaikka hankintayksikkö onkin päättänyt, että sihteerintehtäviä koskevaa optiota ei oteta käyttöön, vertailu olisi tullut tehdä myös tältä osin.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Voittaneen tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 71 §:n mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Tarjouskilpailusta tulee pykälän 2 momentin mukaan sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan pykälän mukaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista lain 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 54 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomainen voi näyttää toteen.

Hakija on esittänyt, että voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle, koska se on hakijan mukaan markkinoinut tarjouksessaan hankintayksikölle muita kuin hankinnan kohteena olleita tilintarkastuspalveluja.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on esitelty tarjoajayhtiön toimintaa yleisesti ja kuvattu muun ohella tarjoajayhtiön erilaisia palveluja, joihin kuuluvat tilintarkastuksen lisäksi muun ohella neuvonta- ja veropalvelut. Tarjouksen saatteessa on tältä osin todettu, että ”laadukkaan ja tehokkaan tilintarkastuksen lisäksi KPMG voi tarvittaessa tarjota hyvin laajasti neuvontapalveluita kuntanne toimintaa tukemaan”.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjous on koskenut tarjouspyynnön mukaista tilintarkastusta, ja muilta osin tarjouksessa on yleisesti kuvattu tarjoajayhtiön toimintaa ja organisaatiota sekä sen tarjoamia palveluja. Se seikka, että voittanut tarjoaja on sen tarjouksesta ilmenevin tavoin tuonut esiin mainittujen palvelujen kuuluvan tarjoajayhtiön palveluvalikoimaan, ei ole merkinnyt hankintayksikölle velvollisuutta sulkea tarjoajaa tarjouskilpailun ulkopuolelle. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa hankintalain 2 §:n 1 momentin vastaisesti.

Hakija on esittänyt voittaneen tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen ensinnäkin voittaneen tarjoajan tarjouksessa palkkion perustaksi esitetyn oletuksen vuoksi. Tältä osin markkinaoikeus toteaa seuraavan.

Voittaneen tarjouksen sivulla 12 on todettu kohdassa ”Työn laajuuden ja palkkiomme perustana olevat oletukset” seuraavaa: ”Tilintarkastuksen työn laajuutta arvioidessamme olemme lähteneet tarjouspyynnön mukaisesta arviosta sekä siitä, että Kangasalan kunnan keskeiset prosessit ja tietojärjestelmät sekä sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskien hallinta on asianmukaisesti järjestetty. Lisäksi oletamme, että sovitut aikataulut pitävät ja kaikki tarkastukseen vaadittava materiaali on käytettävissämme sovittuina tarkastusajankohtina.”

Hakija on tarjouspyynnön vastaisuutta koskevassa väitteessään viitannut edellä selostettuun tarjouksen kohtaan ja katsonut sen merkitsevän, ettei voittanut tarjous ole sisältänyt lainkaan hankinnan kohteeseen kuuluvaa kuntalain 73 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittua kunnan sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan asianmukaisen järjestämisen tarkastamista.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kohteena ovat kuntalain 73 §:n mukaiset tilintarkastuspalvelut, joihin kuntalain 73 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan kuuluu myös sen tarkastaminen, onko kunnan sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti.

Voittaneessa tarjouksessa on useassa kohdin todettu, että tarjous koskee tarjouspyynnön mukaista tilintarkastusta eli kuntalain 73 §:n mukaista JHTT-tilintarkastusta. Voittaneen tarjouksen kattamien palvelujen tarjouspyynnön mukaisuus on tuotu esiin muun ohella tarjouksen sivulla 13 kohdassa ”Hinta ja arvio tarkastukseen käytettävästä ajasta”. Mainitussa tarjouksen kohdassa on todettu, että hinnan lähtökohtana on ”tarjouspyynnön mukaisen tarkastuksen vaatiman työn määrä”. Tilintarkastuksen kattamia osa-alueita on kuvattu myös tarjouksen tarkastusprosessia koskevan luvun kohdassa ”Toiminnan tuntemuksesta ja riskeistä lähtevä tarkastus” (tarjouksen s. 4).

Viimeksi mainitussa tarjouksen kohdassa on todettu muun ohella seuraavaa: ”Tilintarkastuksen muina keskeisinä tavoitteina on varmistua siitä, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty ja että organisaatio toimii ohjeiden mukaisesti sekä annettujen valtuuksien puitteissa.”

Lisäksi tarjouksen kohdassa ”Tarkastussuunnitelma” (tarjouksen s. 4) on todettu muun ohella seuraavaa: ”Tarkastus perustuu ennalta laadittuun tarkastussuunnitelmaan, jonka päävastuullinen JHTT-tilintarkastaja käy ennen työn aloittamista läpi tarkastuslautakunnan kanssa. Valtuustokaudelle ja vuosittain laadittavalla tarkastussuunnitelmalla varmistamme, että kaikki kunnan toiminnan kannalta merkittävät osa-alueet tulevat tarkastuksen kohteiksi.”

Markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjous on siinä esitettyjen tietojen perusteella kattanut kaikki tarjouspyynnössä tarkoitetut tilintarkastuspalvelut. Edellä tarjouksen sisällöstä lausuttu huomioon ottaen hakijan tarjouksesta esiin nostama yksittäinen tarjouksen kohta ei ole merkinnyt tarjouksen olleen palvelun sisällön suhteen puutteellinen ja siten tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjousta tarjouskilpailun ulkopuolelle tarjouspyynnön vastaisena.

Hakija on lisäksi esittänyt voittaneen tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen sen vuoksi, että voittaneessa tarjouksessa on sidottu tarjouspyynnön osat 1 ja 2 toisiinsa. Tältä osin markkinaoikeus toteaa seuraavan.

Tarjouspyynnössä hankinnan kohde on jaettu kahteen osaan, joista osa 1 on koskenut kuntalain mukaista tilintarkastusta ja muita tarkastus- ja asiantuntijapalveluita sekä osa 2 tarkastuslautakunnan sihteerin tehtäviä erillisenä optiona. Tarjouspyynnön mukaan osatarjoukset koskien osaa 1 ja osaa 2 ovat olleet mahdollisia ja asiakkaalla on ollut oikeus jakaa hankinta osittain tai tehdä molemmista osista sopimus yhden toimittajan kanssa. Osa 2 on tarjouspyynnön mukaan ollut optio, jonka käyttöönotosta tarjouspyynnön mukaan päätetään 31.3.2009 mennessä. Hankintapäätöksessä on päätetty, ettei mainittua optiota oteta käyttöön.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen sivulla 14 on todettu kohdassa ”Muut ehdot” seuraavaa: ”Tarjouksemme koskee samoin ehdoin sekä tarjouspyynnön osan 1 mukaista JHTT-tarkastusta että osan 2 mukaisia tarkastuslautakunnan sihteerin tehtäviä. Pidätämme oikeuden ottaa vastaan osan 2 mukaiset tehtävät vain siinä tapauksessa, että Kangasalan kunta valitsee KPMG Kunta Oy:n tilintarkastajakseen valtuustokaudelle 2009–2012 tarjouspyynnön osan 1 mukaisesti.”

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut kokonaistarjous, joka on koskenut koko hankinnan kohteena olevaa palvelukokonaisuutta kattaen sekä tarjouspyynnön osat 1 että 2. Se seikka, että tarjouspyyntö on edellä todetun mukaisesti mahdollistanut osatarjousten tekemisen, ei ole merkinnyt sitä, että voittaneen tarjoajan kokonaistarjous on ollut tarjouspyynnön ehtojen vastainen. Markkinaoikeus siten katsoo, ettei voittaneen tarjoajan tarjous ole ollut tältä osin tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjousta tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Hakija on edelleen esittänyt voittaneen tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen sen vuoksi, että tarjouksessa on tarjouspyynnön vastaisesti ilmoitettu palveluja toteutettavaksi alihankintana. Hakija on tältä osin viitannut siihen, että tarjouspyynnön mukaisen palvelun toteuttamiseen osallistuu voittaneen tarjouksen mukaan myös tarjoajayhtiön emoyhtiön eli KPMG Oy Ab:n henkilökuntaa. Tältä osin markkinaoikeus toteaa seuraavan.

Tarjouspyynnössä on alihankinnan osalta todettu, että tarkastuspalvelua tai muuta tarjouspyynnön mukaista asiantuntijapalvelua ei voi suorittaa alihankintana.

Voittaneen tarjoajan tarjouksesta ilmenee, että tarjouksen antanut KPMG Kunta Oy kuuluu KPMG-konserniin, jonka emoyhtiö on KPMG Oy Ab. KPMG Kunta Oy:n tarjouksessa on kuvattu näitä yhtiöitä kokonaisuutena sekä tuotu esille, että kyseiset samaan konserniin kuuluvat yhtiöt toteuttavat yhteisesti tarjouksessa kuvatun palvelun.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouksessa esitetyssä toimintamallissa on ollut kysymys konsernin sisäisestä yhteistyöstä, jota ei ole tullut pitää kysymyksessä olevassa tarjouspyynnössä tarkoitettuna alihankintana. Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä (asia C-314/01, Siemens ja ARGE Telekom, tuomio 18.3.2004, Kok. 2004, s. I-2549, tuomion kohdat 42–49) on katsottu, että alihankkijoiden käytön kieltäminen hankinnan toteuttamisessa on lähtökohtaisesti julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 92/50/ETY 25 artiklassa säädetyn vastaista.

Edellä mainitun direktiivin 25 artikla vastaa sanamuodoltaan tuon direktiivin sittemmin kumonneen julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY 25 artiklaa, jonka mukaan hankintaviranomainen voi tarjouspyyntöasiakirjoissa pyytää tai jäsenvaltio voi velvoittaa sen pyytämään tarjoajaa ilmoittamaan tarjouksessaan, minkä osan sopimuksesta tämä aikoo antaa alihankintana kolmansille sekä ehdotetut alihankkijat.

Yhteisöjen tuomioistuimen edellä viitatun ja aiemman oikeuskäytännön (asia C-176/98, Holst Italia, tuomio 2.12.1999, Kok. 1999, s. I-8607) mukaan näiden aikaisemmin voimassa olleiden säännösten tarkoituksen ja sanamuodon mukaan henkilöä ei voida sulkea julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen ulkopuolelle vain siitä syystä, että hän aikoo käyttää sopimuksen täyttääkseen resursseja, jotka eivät ole hänen omiaan vaan kuuluvat yhdelle tai useammalle muulle yksikölle (asia C-314/01, tuomion kohta 43). Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan henkilö, joka vetoaa kolmansien osapuolten tekniseen tai taloudelliseen suorituskykyyn sopimuksen saadakseen voidaan jättää tarjouskilpailun ulkopuolelle ainoastaan, jos hän ei kykene osoittamaan, että hänellä todellisuudessa on käytettävissään kyseinen suorituskyky (asia C-314/01, tuomion kohta 46).

Edellä todettuun nähden markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole tältäkään osin, pitäessään lähtökohtana voittaneen tarjoajan tarjouksesta ilmenevää konserniin kuuluvien yritysten palveluksessa olevien tilintarkastajien yhteistyötä hankinnan toteuttamiseksi, menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjousta tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Hakija on lisäksi esittänyt voittaneen tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen siltä osin, miten voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan tarkastuskohteessa tehtävän työn osuuden. Tältä osin markkinaoikeus toteaa vielä seuraavan.

Tarjouspyynnössä on todettu, että tarjouksesta tulee käydä ilmi muun ohella selvitys siitä, kuinka suuri osuus tarkastustyöstä vähintään suoritetaan tarkastuskohteessa. Tarjousten yhtenä vertailuperusteena on ollut tarkastuskohteessa tehtävän työn osuus 10 prosentin painoarvolla.

Voittaneessa tarjouksessa (tarjouksen s. 5) on tältä osin todettu muun ohella seuraavaa: ”Suurin osa tarkastustyöstämme tapahtuu asiakkaan luona. Tarjouspyynnön mukaisesti Kangasalan kunnalla on tarjota tarkastajille oma työtila, jolloin paitsi tarkastustyö myös sekä suunnittelua, tarkastustyön valmistelua että raportoinnin laatimista voidaan tehdä kunnan tarjoamissa työtiloissa. Arvioimme, että tarjouspyynnön mukaisesta 70 työpäivästä tullaan vähintään 60 tekemään kunnan tiloissa. Kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen tarkastus tullaan tekemään lähes kokonaisuudessaan asiakkaan luona.”

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että voittanut tarjoaja on esittänyt tarjouksessaan tarkastuskohteessa tehtävän työn osuutta koskevan selvityksen, joka on ollut sisällöltään tarjouspyyntöön nähden riittävän täsmällinen. Voittanut tarjous ei siten tältäkään osin ole ollut tarjouspyynnön vastainen.

Tarjousten vertailuperusteet ja niiden soveltaminen

Hakija on esittänyt, että tarjouspyynnössä asetetut tarjousten laatua koskevat vertailuperusteet ”JHTT-tilintarkastajan kokemus kunnan tarkastuksesta”, ”vastuullisen JHTT-tarkastajan osallistuminen JHTT-lautakunnan valvomaan laadunvarmistukseen” ja ”muut tarkastus- ja asiantuntijapalvelut” ovat olleet hankintasäännösten vastaiset. Lisäksi tarjousten laatuvertailu on hakijan mukaan ollut virheellistä siltä osin kuin tarjousvertailussa sovelletut pisteytystaulukot eivät ole olleet tarjoajien tiedossa niiden laatiessa tarjouksiaan.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 69 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely sekä tarjouksen valintaperuste ja käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on ilmoitettava myös muun ohella ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava. Hankintalain 69 §:n 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Hankintalain 71 §:n mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Lain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 116) mukaan tarjoajan soveltuvuuden arviointi ja poissulkeminen tarjouskilpailusta tulee tehdä tarjousmenettelyn erillisenä vaiheena ennen tarjousten vertailua.

Tarjousten vertailusta ja valinnasta säädetään hankintalain 72 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee pykälän mukaan liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Hankinnan kohteena on tarjouspyynnön mukaan kuntalain mukainen tilintarkastus sekä muut tilintarkastus- ja asiantuntijapalvelut. Mainitut palvelut ovat muodostaneet tarjouspyynnön osan 1. Muut tilintarkastus- ja asiantuntijapalvelut ovat tarjouspyynnön mukaan tarkoittaneet EU-hankkeiden tilintarkastusta, kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen tilintarkastusta tai muita erityisiä tarkastustehtäviä sen mukaan kuin hankintakauden aikana tarpeita ilmenee.

Tarjouspyynnön osana 2 ovat olleet tarjouspyyntöön erillisenä optiona sisältyneet tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että option käytöstä päätetään 31.3.2009 mennessä. Hankintayksikkö on sittemmin hankintapäätöksessään päättänyt, ettei mainittua optiota oteta käyttöön.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu erikseen tarjoajien soveltuvuusvaatimukset ja tarjousten vertailuperusteet. Tarjoajien soveltuvuusvaatimukseksi on ilmoitettu muun ohella JHTT-pätevyys sekä se, että tilintarkastusyhteisöllä on laadunvarmistusjärjestelmä, joka on dokumentoitu laatukäsikirjassa, prosessikuvauksessa tai muussa laatuasiakirjassa.

Tarjouksen valinta- ja vertailuperusteet on ilmoitettu erikseen tarjouspyynnön osan 1 ja 2 osalta.

Tarjouspyynnön osan 1 osalta tarjouksen valintaperusteeksi on ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet seuraavat seikat:

1) kokonaishinta sopimuskaudelle 45 prosentin painoarvolla

2) vastuullisen JHTT-tarkastajan työn osuus lakisääteisestä tarkastuksesta 15 prosentin painoarvolla

3) JHTT-tilintarkastajan kokemus kunnan tarkastuksesta 15 prosentin painoarvolla

4) tarkastuskohteessa tehtävän työn osuus 10 prosentin painoarvolla

5) vastuullisen JHTT-tarkastajan osallistuminen JHTT-lautakunnan valvomaan laadunvarmistukseen 10 prosentin painoarvolla

6) muut tarkastus- ja asiantuntijapalvelut 5 prosentin painoarvolla.

Tarjouspyynnön osan 2 osalta valintaperusteeksi on ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet seuraavat seikat:

1) kokonaishinta sopimuskaudelle 70 prosentin painoarvolla

2) henkilön kokemus kunnan tarkastus- ja arviointitoimesta 30 prosentin painoarvolla.

Hankintayksikön markkinaoikeuteen toimittamasta tarjouksia koskevasta yhteenvedosta ilmenee, että hankintayksikkö on pisteyttänyt tarjoukset mainitussa yhteenvedossa ilmoitettujen pisteytystaulukkojen mukaisesti. Pisteytystaulukot eivät ole sisältyneet tarjouspyyntöön, mutta ne on hankintayksikön mukaan hyväksytty ennen tarjouspyynnön lähettämistä. Tarjouspyynnön osan 1 vertailuperusteiden pisteytystaulukot ovat yhteenvedon mukaan olleet seuraavansisältöiset:

Vastuullisen JHTT-tarkastajan työn osuus lakisääteisestä tarkastuksesta

0–30 päivää 0 pistettä

31–45 päivää 5 pistettä

46–55 päivää 10 pistettä

56–70 päivää 15 pistettä

JHTT-tilintarkastajan kokemus kunnan tarkastuksesta

0–1 vuotta 0 pistettä

1–3 vuotta 5 pistettä

3–5 vuotta 10 pistettä

yli 5 vuotta 15 pistettä

Tarkastuskohteessa tehtävän työn osuus

0–19 % 2 pistettä

20–39 % 4 pistettä

40–59 % 6 pistettä

60–80 % 8 pistettä

yli 80 % 10 pistettä

Vastuullisen JHTT-tarkastajan osallistuminen JHTT-lautakunnan valvomaan laadunvarmistukseen

ei osallistu 0 pistettä

osallistuu 10 pistettä

Tarjouspyynnön osan 2 (optio) osalta pisteytystaulukkoja ei ole ilmoitettu, eikä tarjouksia ole tältä osin myöskään laadun suhteen pisteytetty. Hankintayksikkö on sittemmin myös päättänyt, ettei optiota oteta käyttöön. Tarjouspyynnön perusteella on myös ollut ymmärrettävissä, että vertailu tehdään molempien tarjouspyynnön osien osalta erikseen, jolloin optiota koskevan osuuden pisteytys ei vaikuta tarjouskilpailun lopputulokseen tarjouspyynnön osan 1 osalta.

Edellä mainittuun yhteenvetoon sisältyneestä tarjousten vertailutaulukosta ilmenee, että hakija ja voittanut tarjoaja ovat saaneet tarjousten vertailussa tarjouspyynnön osan 1 osalta seuraavat pisteet:

Hakija Voittanut

Hinta

Kokonaishinta sopimuskaudelle 42,1 45

Muut tarkastus- ja asiantuntijapalvelut 3,8 5

Laatu

JHTT-tarkastajan työn osuus 0 0

JHTT-tarkastajan kokemus 15 15

Tarkastuskohteessa tehtävän työn osuus 10 10

JHTT-tarkastajan osallistuminen laadunvarmistukseen 10 10

Pisteet yhteensä 80,9 85

Hakija ja voittanut tarjoaja ovat edellä todetun mukaisesti saaneet laatua koskevista vertailuperusteista yhtä paljon pisteitä, jolloin tarjouskilpailu on tosiasiassa ratkennut tarjousten hinnan perusteella. Edellä kuvatusta vertailutaulukosta ilmenee myös, että vertailuperusteen ”muut tarkastus- ja asiantuntijapalvelut” osalta vertailu on koskenut vain mainittujen palvelujen hintaa.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintamenettelyä ei ole tullut pitää hankintasäännösten vastaisena sen vuoksi, ettei edellä kuvattuja pisteytystaulukkoja ole ilmoitettu tarjouspyynnössä. Pisteytystaulukot eivät ole sisältäneet tarjouspyynnössä ilmoitettuihin vertailuperusteisiin nähden uusia elementtejä tai osatekijöitä. Hankintayksikkö ei ole myöskään pisteytystaulukoillaan poikennut tarjouspyynnössä ilmoitetuista vertailuperusteista tai niiden painoarvoista. Tarjoajat ovat tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden nojalla voineet päätellä, millä seikoilla on merkitystä tarjousten vertailussa, ja ovat voineet sen perusteella laatia tarjouksensa. Tarjouspyyntö ei näin ollen ole ollut mainitulta osin hankintasäännösten vastainen ja hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut soveltaa pisteytystaulukkoja tarjousten vertailussa.

JHTT-tarkastajan kokemusta koskevan vertailuperusteen osalta markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kohteena olevat tilintarkastuspalvelut ovat lailla säädettyä toimintaa, joihin liittyy jo lainsäädännön vaatimuksista johtuen kokemusta koskevia vaatimuksia. Kysymys on toisaalta palveluista, joissa palveluiden toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden henkilökohtaisella kokemuksella ja osaamisella on merkitystä palveluiden toteuttamisen tehokkuuden ja laadun kannalta. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että palveluiden toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden kokemusta ja osaamista koskevat seikat voivat tulla arvioitavaksi hankintasäännösten mukaisina ja hankinnan kohteeseen liittyvinä vertailuperusteina. Kyseisiä seikkoja ei siten voida yleisesti pitää vain tarjoajien soveltuvuuden arviointiin liittyvinä tekijöinä.

Siltä osin kuin asiassa on vielä esitetty väitteitä vertailuperusteesta ”muut tarkastus- ja asiantuntijapalvelut” markkinaoikeus toteaa, ettei tarjouspyynnöstä ole sinänsä ilmennyt, että mainitun perusteen alla on tarkoitus arvioida vain kyseisten palvelujen hintaa. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että tarjouspyynnössä on erikseen pyydetty tarjoajia erittelemään mainittujen palvelujen hinnat tarjouksessaan ja että hankintayksikkö ei ole kyseisen vertailuperusteen alla ottanut huomioon mitään muuta kuin tämän tarjouspyynnössä eriteltäväksi pyydetyn seikan, markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntöä ja hankintapäätöstä ole tämän vuoksi tullut pitää sillä tavoin hankintasäännösten vastaisena, että asiassa tulisi harkittavaksi hankintalain mukaisen seuraamuksen määrääminen.

Tarjousten vertailun osalta markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on pisteyttänyt tarjoukset ilmoittamiensa pisteytystaulukkojen mukaisesti ja tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen. Ottaen huomioon tarjouksissa ilmoitetut tiedot markkinaoikeus katsoo hankintayksikön pisteyttäneen tarjoukset laatua koskevien vertailuperusteiden osalta tarjouksissa ilmoitettuja tietoja vastaavasti. Tähän nähden ja edellä pisteytystaulukkojen osalta todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön ole katsottava menetelleen tarjouksia vertaillessaan hankintasäännösten vastaisesti.

Siltä osin kuin hankintayksikkö ei ole pisteyttänyt tarjouksia tarjouspyynnön osan 2 osalta tarjousten laadun suhteen, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön menettelyllä edellä jo selostetuista syistä ole ollut vaikutusta tarjouskilpailun lopputulokseen.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt tarjousten vertailuperusteita asettaessaan ja niitä soveltaessaan sillä tavoin hankintasäännösten vastaisesti, että asiassa tulisi harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Hankintapäätöksen perusteleminen

Hakija on vielä esittänyt hankintayksikön perustelleen hankintapäätöksensä puutteellisesti. Tältä osin markkinaoikeus toteaa seuraavan.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Hankintalain 73 §:n esitöiden (HE 50/2006 vp s. 117) mukaan päätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten valintaperusteet ja niiden soveltamistapa. Esitöiden (s. 106) mukaan tarjouksia on verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava perusteiden soveltaminen tarjoukseen. Esitöiden mukaan tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta ja tarjousvertailusta on ilmettävä, mihin annetut piste-erot perustuvat. Oikeuskäytännön mukaan hankintapäätöksestä on ilmettävä, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin suoritettu vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut.

Hankintayksikön 9.3.2009 tekemässä hankintapäätöksessä ei ole perusteltu hankintapäätöksen lopputulosta. Hankintapäätöksessä on tältä osin viitattu hankintapäätöksen liitteisiin, joihin on hankintapäätöksen liiteluettelon mukaan tullut kuulua muun ohella edellä tässä päätöksessä kuvattu yhteenveto tarjouksista. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan mainittu liite ei ole kuitenkaan sisältynyt tarjoajille toimitettuihin otteisiin hankintapäätöksestä. Mainittu seikka huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintapäätös ole tarjoajille toimitetussa muodossaan perusteluiltaan täyttänyt hankintalain 73 §:n vaatimuksia.

Hankintayksikkö on kuitenkin toimittanut mainitun liitteen markkinaoikeudelle vastineensa yhteydessä. Kyseinen yhteenveto on sisältänyt tarjousten pisteytystaulukot samoin kuin tarjousten vertailutaulukon tarjoajille kunkin vertailuperusteen osalta annettuine pisteineen. Tämän lisäksi mainittu yhteenveto on sisältänyt jokaista tarjousta koskevan yhteenvetolomakkeen, jossa on tuotu esiin kyseisen tarjoajan tarjouksesta ilmenneet vertailuperusteiden kannalta merkitykselliset seikat. Yhteenvedon alussa on lisäksi vielä kuvattu kutakin tarjoajaa yleisesti tuoden esiin tarjoajan toimintaan liittyvät perustiedot sekä tarjoajien tarjouksissaan nimeämät tilintarkastajat.

Tarjousten yhteenvetoasiakirjassa esitetyt tiedot kokonaisuutena huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo mainitun asiakirjan sisältäneen hankintalain 73 §:n mukaiset perustelut hankintapäätökselle.

Johtopäätös

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankinnassaan sillä tavoin hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, että hankintayksikölle tulisi määrättäväksi mainitussa lainkohdassa tarkoitettu seuraamus. Hakemus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut osittain siitä, että hankintapäätös on ollut puutteellisesti perusteltu. Tämän vuoksi markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

KPMG Kunta Oy on antanut asiassa lausunnon hakemuksesta. Yhtiölle on aiheutunut lausunnon antamisesta kuluja. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos yhtiö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Tämän vuoksi hakija on velvoitettava korvaamaan KPMG Kunta Oy:lle sen oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Oy Audiator Ab:n hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Kangasalan kunnan korvaamaan Oy Audiator Ab:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus velvoittaa Oy Audiator Ab:n korvaamaan KPMG Kunta Oy:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne, Jaakko Ritvala ja Pasi Yli-Ikkelä.