Market Court dismisses bid protest where tender evaluation lacked specific reasoning but resulted correctly from price differences.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Rautavaaran kunta on pyytänyt laatimallaan tarjouspyynnöllä tarjouksia Rautavaaran kunnan lakisääteisistä tilintarkastuspalveluista ja muista tarjouspyynnössä määritellyistä palveluista valtuuston vuosien 2009–2012 toimikautta vastaavalle ajalle. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus.

Rautavaaran kunnanvaltuusto on päätöksellään 24.2.2009 § 26 valinnut Rautavaaran kunnan tilintarkastuksen suorittajaksi KPMG Kunta Oy:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt julkisista hankinnoista annetun lain mukaisen kansallisen kynnysarvon, mutta alittanut mainitun lain mukaisen EU-kynnysarvon.

Rautavaaran kunta on 20.3.2009 ilmoittanut markkinaoikeudelle, ettei se pane hankintapäätöstä täytäntöön ennen kuin markkinaoikeus on ratkaissut asian.

HAKEMUS

Oy Audiator Ab on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Rautavaaran kunnanvaltuuston päätöksen 24.2.2009 § 26 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 10.000 euroa korkoineen. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.999,22 eurolla korkoineen.

Voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle, koska sen tarjouksessa on hyvän tilintarkastustavan vastaisesti markkinoitu hankintayksikölle hankinnan kohteena olleiden palvelujen ohella laajasti erilaisia hankinnan kohteeseen liittymättömiä neuvonta- ja asiantuntijapalveluja. Muiden palvelujen tarjoaminen lakisääteisen tilintarkastuspalvelun liitteenä on ristiriidassa julkisyhteisöjen tilintarkastajilta edellytettävän riippumattomuuden kanssa.

Voittanut tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen, koska se on ollut hinnaltaan ehdollinen. Voittaneessa tarjouksessa on työn laajuuteen ja palkkioon liittyvänä oletuksena esitetty, että keskeiset prosessit, tietojärjestelmät ja sisäinen valvonta on tarkastuskohteessa asianmukaisesti järjestetty. Mainitut seikat olisi tullut hintaan vaikuttavina tekijöinä selvittää jo ennen tarjouksen antamista. Kysymys on ollut seikoista, jotka tarjouksen tulee kuntalain 73 §:n mukaan kattaa, minkä vuoksi tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle tarjouspyynnön vastaisena.

Voittanut tarjous on ollut myös alihankintana tehtävien töiden osalta tarjouspyynnön vastainen. Tarjouspyynnön mukaan alihankinta on ollut kielletty. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa esitetyistä tarkastustiimin jäsenistä kaikki eivät ole olleet KPMG Kunta Oy:n palveluksessa. Alihankinnasta ei myöskään ole ollut selvitystä voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoissa. Voittanut tarjous olisi siten tälläkin perusteella tullut sulkea tarjouskilpailusta.

VASTINE

Rautavaaran kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla.

Hankinta on toteutettu kaikilta osin hankintasäännösten mukaisesti. Hakijan väitteet hankintamenettelyn virheistä ovat perusteettomia.

Voittanutta tarjoajaa ei ole sen tarjouksessa olleiden asiantuntijapalveluita koskevien mainintojen vuoksi tullut sulkea pois tarjouskilpailusta. Voittanut tarjoaja ei ole tältä osin menetellyt hakijan esittämin tavoin hyvän tilintarkastustavan vastaisesti. Hakijan oma tarjous on sisältänyt voittaneen tarjoajan tarjousta vastaavia markkinointilauseita. Hankintayksikkö ei ole ottanut tarjousten markkinointilauseita huomioon tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa.

Voittanut tarjous ei ole ollut hinnaltaan ehdollinen tai tarjouksessa esitetyn oletuksen vuoksi tarjouspyynnön vastainen. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouslomakkeellaan itseään sitovat kiinteät hinnat, jotka ovat perustuneet tarjoajan omaan arvioon tarvittavien tilintarkastuspäivien määrästä. Tarjouksessa esitetyt täydentävät tiedot tarjouksen laadinnan pohjana olleista oletuksista eivät ole tehneet voittaneesta tarjouksesta ehdollista. Voittanut tarjous on sisältänyt tarjouspyynnön edellyttämät palvelut ja se on ollut tarjouspyynnön mukainen.

Hakijan väite, jonka mukaan voittanut tarjous olisi ollut alihankintana tehtävien töiden osalta tarjouspyynnön vastainen, on myös virheellinen. Voittanut tarjoaja on hankintasopimuksen synnyttyä velvollinen huolehtimaan, että tarjottu työ suoritetaan tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti. Voittanut tarjoaja on vastauksena hankintayksikön tiedusteluun vahvistanut hankintayksikölle, ettei tilintarkastustyössä käytetä alihankintaa.

Hakijan oikeudenkäyntikuluvaatimus on sekä perusteeton että määrältään kohtuuton. Kuluvaatimuksen pohjana olleessa erittelyssä esitetyt toimenpiteet eivät ole yhteneväisiä tehdyn työn sisällön kanssa. Hakija on lisäksi tehnyt vastaavansisältöisiä hakemuksia markkinaoikeudelle myös useiden muiden kuntien ja kaupunkien osalta.

LAUSUNTO

KPMG Kunta Oy on antanut lausunnon ja vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi KPMG Kunta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla korkoineen.

Hakijan väitteet hankintamenettelyn virheistä ovat kaikilta osin perusteettomia.

KPMG Kunta Oy:n tarjous on ollut asiantuntijapalveluiden osalta sekä hankintasäännösten että hyvän tilintarkastustavan mukainen. KPMG Kunta Oy:n tarjouksessa ei ole miltään osin vaarannettu KPMG Kunta Oy:n riippumattomuutta tai menetelty muutoin hyvän tilintarkastustavan vastaisesti. Vaatimus KPMG Kunta Oy:n sulkemisesta tarjouskilpailun ulkopuolelle on perusteeton.

KPMG Kunta Oy:n tarjous ei ole ollut hinnaltaan ehdollinen. KPMG Kunta Oy on tarjouksessaan ilmoittanut hinnat tarjouspyynnössä vaaditulla tavalla. KPMG Kunta Oy on tarjouksessaan ilmoittanut itseään sitovat kiinteät hinnat, jotka ovat kattaneet kaikki tarjouspyynnön mukaiset palvelut.

KPMG Kunta Oy:n tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen myöskään alihankintana tehtävien töiden osalta. KPMG Kunta Oy:n asiakaspalveluryhmän jäsenistä kaksi henkilöä on KPMG Kunta Oy:n ja samalla koko KPMG-konsernin emoyhtiön KPMG Oy Ab:n palveluksessa. Mainittua KPMG-konsernin sisäistä työntekemismallia ei ole pidettävä alihankintana.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön (tuomio asiassa C-314/01) mukaan tarjoajaa ei voida sulkea palveluhankinnan ulkopuolelle sen vuoksi, että se aikoo käyttää hankinnassa alihankkijoita. Hankintayksikön ei näin ollen olisi ollut mahdollista sulkea KPMG Kunta Oy:tä tarjouskilpailun ulkopuolelle siinäkään tapauksessa, että hakijan viittaama järjestely katsottaisiin alihankinnaksi, sillä tarjouspyynnössä ei ole ollut mahdollista asettaa tarjoajille sanotunkaltaista rajoitusta.

VASTASELITYS

Hakija on vastaselityksissään esittänyt, että voittanut tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta. Voittanut tarjous on ollut hakijan hakemuksessa todetuin tavoin tarjouspyynnön vastainen tarjouksen hinnan ehdollisuuden vuoksi. Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjousta kuntalain 73 §:n mukaisista tilintarkastukseen kuuluvista tehtävistä. Kuntalain 73 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan tilintarkastajien on tarkastettava, onko kunnan sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan todennut kohdassa ”Työn laajuuden ja palkkiomme perustana olevat oletukset” seuraavaa: ”Tilintarkastuksen työn laajuutta arvioidessamme olemme lähteneet siitä, että Rautavaaran kuntaan kuuluvien yhteisöjen keskeiset prosessit ja tietojärjestelmät sekä sisäinen valvonta on yhteisökohtaisesti asianmukaisesti järjestetty.”

Tarjouspyynnössä on nimenomaisesti pyydetty tilintarkastajaa tarkastamaan, onko sisäinen valvonta asianmukaisesti järjestetty. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on lähtöoletuksena pidetty, että sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Tarjousta ei tältä osin voida pitää tarjouspyynnön mukaisena eikä voittaneen tarjoajan tarjoushintoja vertailukelpoisina tarjouspyynnön mukaisiin tarjouksiin verrattuna. Koska voittanut tarjous on ollut edellä todetuin tavoin tarjouspyynnön vastainen hintaan liittyvän varauman takia, se olisi tullut hylätä ennen tarjousten vertailua.

Asiantuntijapalveluiden markkinoiminen voittaneen tarjoajan tarjouksessa toteutetussa laajuudessa on ollut hyvän tilintarkastustavan vastaista. Voittanut tarjoaja olisi myös tällä perusteella tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Voittanut tarjous on lisäksi ollut tarjouspyynnön vastainen alihankintana tehtävien töiden osalta. Tarjouspyynnössä on yksiselitteisesti kielletty työn teettäminen alihankintana. Kaikki voittaneen tarjoajan nimeämät tilintarkastajat eivät ole olleet tarjoajayhtiönä olleen KPMG Kunta Oy:n palveluksessa. Tarjouspyynnön mahdollinen virheellisyys ei ole poistanut voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuutta. Tarjouspyynnön mahdollinen virheellisyys voidaan korjata vain uudella tarjouskilpailulla, ei siten, että tarjoajalle annetaan mahdollisuus poiketa tarjouspyynnöstä sen virheellisyyden perusteella.

Tarjouspyyntö on ollut virheellinen, koska siinä ei ole ilmoitettu vertailuperusteiden alapainoarvoja eikä sitä, mitä seikkoja kunkin vertailuperusteen alla on tarkoitus ottaa huomioon. ”Tarjoajan laadunvarmistusjärjestelmä” ja ”tarjoajan käytännön toteutus” ovat vertailuperusteina niin epäselviä, ettei tarjoaja ole niiden perusteella voinut tietää, mitä seikkoja hankintayksikkö tulee niiden alla ottamaan huomioon.

Tarjouspyynnössä ei ole myöskään pyydetty kuvausta laadunvarmistusjärjestelmästä. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa esitetty kuvaus on ollut niin yleispiirteinen, ettei sen perusteella ole voinut arvioida tarjouksen kokonaistaloudellista edullisuutta mainitun vertailuperusteen suhteen.

Vertailuperusteet ovat jättäneet hankintayksikölle rajattoman harkintavallan tarjousten vertailussa.

Hankintapäätöstä ei ole myöskään perusteltu hankintasäännösten mukaisesti. Hankintapäätöksestä ei ilmene, mihin seikkoihin tarjoajille annetut pisteet ovat perustuneet.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Voittaneen tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta

Hankintalain 71 §:n mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Tarjouskilpailusta tulee pykälän 2 momentin mukaan sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan pykälän mukaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista lain 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 54 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomainen voi näyttää toteen.

Hakija on esittänyt, että voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle, koska se on hakijan mukaan markkinoinut tarjouksessaan hankintayksikölle muita kuin hankinnan kohteena olleita tilintarkastuspalveluja.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on esitelty tarjoajayhtiön toimintaa yleisesti ja kuvattu muun ohella tarjoajayhtiön erilaisia palveluja, joihin kuuluvat tilintarkastuksen lisäksi muun ohella neuvonta- ja veropalvelut. Tarjouksen saatteessa on tältä osin todettu, että ”laadukkaan ja tehokkaan tilintarkastuksen lisäksi KPMG voi tarvittaessa tarjota hyvin laajasti neuvontapalveluita kuntanne toimintaa tukemaan”.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjous on koskenut tarjouspyynnön mukaista kuntalaissa tarkemmin säädettyä tilintarkastusta. Se seikka, että voittanut tarjoaja on sen tarjouksesta ilmenevin tavoin samalla tuonut esiin omaa toimintaansa kuvatessaan, että tarjoajan tuottamiin palveluihin kuuluu muitakin kuin tilintarkastuspalveluja, ei ole merkinnyt hankintayksikölle velvollisuutta sulkea tarjoajaa tarjouskilpailun ulkopuolelle. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa hankintalain 2 §:n 1 momentin vastaisesti.

Hakija on esittänyt voittaneen tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen ensinnäkin voittaneen tarjoajan tarjouksessa palkkion perustaksi esitetyn oletuksen vuoksi. Tältä osin markkinaoikeus toteaa seuraavan.

Voittaneen tarjouksen sivulla 16 on todettu kohdassa ”Työn laajuuden ja palkkiomme perustana olevat oletukset” seuraavaa: ”Tilintarkastuksen työn laajuutta arvioidessamme olemme lähteneet siitä, että Rautavaaran kuntaan kuuluvien yhteisöjen keskeiset prosessit ja tietojärjestelmät sekä sisäinen valvonta on yhteisökohtaisesti asianmukaisesti järjestetty. Lisäksi oletamme, että sovitut aikataulut pitävät ja kaikki tarkastukseen vaadittava materiaali on käytettävissämme sovittuina tarkastusajankohtina.”

Hakija on tarjouspyynnön vastaisuutta koskevassa väitteessään viitannut edellä selostettuun tarjouksen kohtaan ja katsonut sen merkitsevän, että voittanut tarjous on ollut hinnaltaan ehdollinen ja ettei voittanut tarjous ole sisältänyt lainkaan hankinnan kohteeseen kuuluvaa kuntalain 73 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittua kunnan sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan asianmukaisen järjestämisen tarkastamista.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kohteena ovat kuntalain 73 §:n mukaiset tilintarkastuspalvelut, joihin kuntalain 73 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan kuuluu myös sen tarkastaminen, onko kunnan sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti.

Voittaneessa tarjouksessa on useassa kohdin todettu, että tarjous koskee tarjouspyynnön mukaista tilintarkastusta eli kuntalain 73 §:n mukaista JHTT-tilintarkastusta. Voittaneen tarjouksen kattamien palvelujen tarjouspyynnön mukaisuus on tuotu esiin muun ohella tarjouksen sivulla 16 kohdassa ”Hinta ja arvio tarkastukseen käytettävästä ajasta”. Mainitussa tarjouksen kohdassa on todettu, että hinnan lähtökohtana on ”tarjouspyynnön mukaisen tarkastuksen vaatiman työn määrä”. Tilintarkastuksen kattamia osa-alueita on kuvattu myös tarjouksen tarkastussuunnitelmaa koskevan luvun kohdassa ”Toiminnan tuntemuksesta ja riskeistä lähtevä tarkastus” (tarjouksen s. 6).

Viimeksi mainitussa tarjouksen kohdassa on todettu muun ohella seuraavaa: ”Tilintarkastuksen muina keskeisinä tavoitteina on varmistua siitä, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty ja että organisaatio toimii ohjeiden mukaisesti sekä annettujen valtuuksien puitteissa. Tarkastuksessa selvitämme myös, miten tietojärjestelmät toimivat.”

Voittaneessa tarjouksessa on myös ilmoitettu tarjotun palvelun hinnat. Hinnat on ilmoitettu kiinteinä sekä tarjouslomakkeella että itse tarjouksessa.

Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjous on siinä esitettyjen tietojen perusteella kattanut kaikki tarjouspyynnössä tarkoitetut tilintarkastuspalvelut eikä se ole ollut hinnaltaan ehdollinen. Edellä tarjouksen sisällöstä lausuttu huomioon ottaen hakijan voittaneen tarjoajan tarjouksesta esiin nostama yksittäinen tarjouksen kohta ei ole merkinnyt tarjouksen olleen palvelun sisällön suhteen puutteellinen ja siten tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sanotusta syystä sulkenut voittanutta tarjousta tarjouskilpailun ulkopuolelle tarjouspyynnön vastaisena.

Hakija on lisäksi esittänyt voittaneen tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen sen vuoksi, että tarjouksessa on tarjouspyynnön vastaisesti ilmoitettu palveluja toteutettavaksi alihankintana. Hakija on tältä osin viitannut siihen, että kaikki voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitetut asiakaspalvelutiimin jäsenet eivät ole olleet hakijan mukaan tarjoajayhtiön eli KPMG Kunta Oy:n palveluksessa. Tältä osin markkinaoikeus toteaa seuraavan.

Tarjouspyynnössä on alihankinnan osalta todettu, että työtä ei ole mahdollista tehdä alihankintana.

Voittaneen tarjoajan tarjouksesta ilmenee, että tarjouksen antanut KPMG Kunta Oy kuuluu KPMG-konserniin, jonka emoyhtiö on KPMG Oy Ab. KPMG Kunta Oy:n tarjouksessa on kuvattu näitä yhtiöitä kokonaisuutena sekä tuotu esille, että kyseiset samaan konserniin kuuluvat yhtiöt toteuttavat yhteisesti tarjouksessa kuvatun palvelun.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouksessa esitetyssä toimintamallissa on ollut kysymys konsernin sisäisestä yhteistyöstä, jota ei ole tullut pitää kysymyksessä olevassa tarjouspyynnössä tarkoitettuna alihankintana. Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä (asia C-314/01, Siemens ja ARGE Telekom, tuomio 18.3.2004, Kok. 2004, s. I-2549, tuomion kohdat 42–49) on katsottu, että alihankkijoiden käytön kieltäminen hankinnan toteuttamisessa on lähtökohtaisesti julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 92/50/ETY 25 artiklassa säädetyn vastaista.

Edellä mainitun direktiivin 25 artikla vastaa sanamuodoltaan tuon direktiivin sittemmin kumonneen julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY 25 artiklaa, jonka mukaan hankintaviranomainen voi tarjouspyyntöasiakirjoissa pyytää tai jäsenvaltio voi velvoittaa sen pyytämään tarjoajaa ilmoittamaan tarjouksessaan, minkä osan sopimuksesta tämä aikoo antaa alihankintana kolmansille sekä ehdotetut alihankkijat.

Yhteisöjen tuomioistuimen edellä viitatun ja aiemman oikeuskäytännön (asia C-176/98, Holst Italia, tuomio 2.12.1999, Kok. 1999, s. I-8607) mukaan näiden aikaisemmin voimassa olleiden säännösten tarkoituksen ja sanamuodon mukaan henkilöä ei voida sulkea julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen ulkopuolelle vain siitä syystä, että hän aikoo käyttää sopimuksen täyttääkseen resursseja, jotka eivät ole hänen omiaan vaan kuuluvat yhdelle tai useammalle muulle yksikölle (asia C-314/01, tuomion kohta 43). Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan henkilö, joka vetoaa kolmansien osapuolten tekniseen tai taloudelliseen suorituskykyyn sopimuksen saadakseen voidaan jättää tarjouskilpailun ulkopuolelle ainoastaan, jos hän ei kykene osoittamaan, että hänellä todellisuudessa on käytettävissään kyseinen suorituskyky (asia C-314/01, tuomion kohta 46).

Edellä todettuun nähden markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole tältäkään osin, pitäessään lähtökohtana voittaneen tarjoajan tarjouksesta ilmenevää konserniin kuuluvien yritysten palveluksessa olevien tilintarkastajien yhteistyötä hankinnan toteuttamiseksi, menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjousta tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Tarjousten vertailuperusteet ja niiden soveltaminen

Hakijan mukaan tarjouskilpailussa käytetyt tarjousten vertailuperusteet ”tarjoajan laadunvarmistusjärjestelmä” ja ”tarjoajan käytännön toteutus” ovat hankintasäännösten vastaisia, koska mainitut vertailuperusteet ovat sisällöltään niin epäselviä, etteivät tarjoajat voi niiden perusteella tietää, mihin seikkoihin vertailussa tullaan kiinnittämään huomiota. Hakija on lisäksi esittänyt tarjouspyynnön olleen hankintasäännösten vastainen, koska siinä ei ole ilmoitettu vertailuperusteiden alapainoarvoja.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 69 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely sekä tarjouksen valintaperuste ja käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Hankintalain 69 §:n 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Tarjousten vertailusta ja valinnasta säädetään hankintalain 72 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee pykälän mukaan liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Hankinnan kohteena on tarjouspyynnön mukaan kuntalain mukaisen tilintarkastuksen (JHTT-tilintarkastus) suorittaminen Rautavaaran kunnassa valtuuston vuosien 2009–2012 toimikautta vastaavana aikana. Tarjousta on tarjouspyynnössä pyydetty myös tietyistä muista tarjouspyynnössä yksilöidyistä palveluista sisältäen muun ohella tarkastuslautakunnan toimintaan liittyvät sihteeritehtävät, kuntakonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tilintarkastustehtävät sekä EU-projektien edellyttämät tilintarkastustehtävät.

Tarjouksen valintaperusteena on tarjouspyynnön mukaan ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet: 1) tarkastuspäivän hinta 30 prosentin painoarvolla, 2) kokonaishinta sopimuskaudelle 30 pisteen painoarvolla, 3) tarjoajan laadunvarmistusjärjestelmä 30 prosentin painoarvolla sekä 4) tarjoajan käytännön toteutus ja JHTT-tarkastajan työn osuus 10 prosentin painoarvolla. Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen maksimipistemäärä on ollut 100 pistettä.

Tarjouskilpailussa on annettu kaksi tarjousta. Hankintapäätöksestä ilmenee, että tarjoajat ovat saaneet tarjousvertailussa vertailuperusteittain seuraavat pisteet:

Hakija Voittanut

Tarkastuspäivän hinta 23 30

Kokonaishinta sopimuskaudelle 25 30

Tarjoajan laadunvarmistusjärjestelmä 30 30

Tarjoajan käytännön toteutus ja

JHTT-tarkastajan työn osuus 10 6

Yhteensä 88 96

Hakija on edellä todetun mukaisesti saanut vertailuperusteista ”tarjoajan laadunvarmistusjärjestelmä” ja ”tarjoajan käytännön toteutus ja JHTT-tarkastajan työn osuus” joko saman tai korkeamman pistemäärän kuin voittanut tarjoaja. Tarjouskilpailun lopputuloksen kannalta ratkaisevaa on siten ollut, kuinka paljon pisteitä tarjoajat ovat saaneet hintaa koskevista vertailuperusteista.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä on ilmoitettu hankintasäännösten mukaisesti asetettujen vertailuperusteiden painoarvot. Tarjouspyyntö ei siten ole tältä osin ollut hankintasäännösten vastainen. Sen sijaan vertailuperusteiden ”tarjoajan laadunvarmistusjärjestelmä” ja ”tarjoajan käytännön toteutus ja JHTT-tarkastajan työn osuus” osalta markkinaoikeus toteaa, että mainitut vertailuperusteet ovat jääneet tarjouspyynnössä sisällöltään yksilöimättömiksi.

Markkinaoikeus kuitenkin toteaa, että tarjouspyynnössä on kuvattu niitä seikkoja, joista tarjoajan tulee sisällyttää tarjoukseensa selvitys. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjouksen tulee sisältää kuvaus tarkastuksen toteuttamistavasta ja laajuudesta. Annettujen tarjousten perusteella voidaan todeta, että molemmat tarjoukset ovat sisältäneet olennaiset tiedot tarkastuksen toteuttamistavasta ja laajuudesta sekä laadunvarmistusta koskevista toimintatavoista.

Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että vaikka tarjouspyyntö on sinänsä ollut siltä osin epäselvä, miten vertailuperusteiden ”tarjoajan laadunvarmistusjärjestelmä” ja ”tarjoajan käytännön toteutus ja JHTT-tarkastajan työn osuus” sisältö on tarjouspyynnössä kuvattu, mainitulla epäselvyydellä ei ole ollut tarjousten sisältö huomioon ottaen kyseisten vertailuperusteiden kohdalla tehtyyn tarjousvertailuun sellaista merkitystä, että asiassa tulisi harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä tarkoitetun seuraamuksen määrääminen.

Hankintapäätöksen perusteleminen

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Hankintalain 73 §:n esitöiden (HE 50/2006 vp s. 117) mukaan päätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten valintaperusteet ja niiden soveltamistapa. Esitöiden (s. 106) mukaan tarjouksia on verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava perusteiden soveltaminen tarjoukseen. Esitöiden mukaan tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta, ja tarjousvertailusta on ilmettävä, mihin annetut piste-erot perustuvat. Oikeuskäytännön mukaan hankintapäätöksestä on ilmettävä, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin suoritettu vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut.

Hankintapäätöksessä on viitattu tarjouspyyntöön ja toistettu siinä esitetyt tarjousten valinta- ja vertailuperusteet. Hankintapäätökseen on lisäksi sisältynyt edellä kuvattu tarjousten pisteytystaulukko, josta on ilmennyt kummankin tarjoajan kustakin vertailuperusteesta saamat pisteet sekä tarjoajan saamat kokonaispisteet. Taulukko ei ole sisältänyt sanallisia perusteluja. Taulukosta on ilmennyt vain edellä todetut tarjoajien saamia pisteitä koskevat tiedot.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö ei ole perustellut hankintapäätöstään hankintalain 73 §:ssä edellytetyllä tavalla siten, että siitä ilmenisi, mihin suoritettu vertailu ja annetut pisteet ovat kunkin vertailuperusteen osalta perustuneet. Hankintayksikkö on siten hankintapäätöstä perustellessaan menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Hakija ei ole kuitenkaan asiassa esittänyt, että tarjousten vertailu olisi jonkin vertailuperusteen osalta suoritettu hankintasäännösten vastaisesti. Hankintapäätöksen lopputulos on lisäksi tosiasiassa seurannut tarjousten hintaa koskevasta erosta, jonka ei ole asiassa esitetty olleen virheellinen. Tähän nähden ja, kun hankintapäätöksen perustelujen puutteellisuudella ei ole ollut merkitystä hankintapäätöksen lopputuloksen kannalta, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö on hankintapäätöksen perustelujen puutteellisuudesta huolimatta menetellyt hankinnassa tältäkään osin sillä tavoin hankintasäännösten vastaisesti, että asiassa tulisi harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Johtopäätös

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankinnassaan sillä tavoin hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, että hankintayksikölle tulisi määrättäväksi mainitussa lainkohdassa tarkoitettu seuraamus. Hakemus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian ratkaisu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole kohtuutonta, että asianosaiset pitävät oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Oy Audiator Ab:n hakemuksen.

Markkinaoikeus hylkää Rautavaaran kunnan ja KPMG Kunta Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimukset.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne, Jaakko Ritvala ja Pasi Yli-Ikkelä.