Market Court annuls public procurement decision due to failure to justify tender evaluation criteria under Finnish Procurement Act.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Lumijoen kunta on pyytänyt 18.11.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Lumijoen kunnan lakisääteisistä tilintarkastuspalveluista ja muista tarjouspyynnössä yksilöidyistä palveluista valtuuston vuosien 2009–2012 toimikautta vastaavalle ajalle. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut viisi tarjousta.

Lumijoen kunnanvaltuusto on päätöksellään 18.2.2009 § 37 valinnut Lumijoen kunnan tilintarkastuksen suorittajaksi KPMG Kunta Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ylittänyt julkisista hankinnoista annetun lain mukaisen kansallisen kynnysarvon.

Lumijoen kunta on 26.3.2009 ilmoittanut markkinaoikeudelle, ettei se pane hankintapäätöstä täytäntöön ennen kuin markkinaoikeus on ratkaissut asian.

HAKEMUS

Oy Audiator Ab on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Lumijoen kunnanvaltuuston päätöksen 18.2.2009 § 37 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 10.000 euroa korkoineen. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla korkoineen.

Tarjouspyynnöstä ei ole käynyt ilmi, mitkä tekijät ovat liittyneet tarjoajan kelpoisuuden arviointiin ja mitkä ovat olleet tarjouksen vertailuperusteita.

Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Nämä seikat eivät ole käyneet ilmi hankintapäätöksestä. Hankintapäätöstä ei ole siten perusteltu hankintalain mukaisesti.

VASTINE

Lumijoen kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Oy Audiator Ab:n hakemuksen.

Tarjousten vertailuperusteet on eritelty tarjouspyynnössä ja sen tarkennuksessa. Menettelyllä on taattu hankintalain edellyttämä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu.

Hankintapäätöksen liitteenä on ollut tarjouksia koskeva hinta- ja laatuvertailu. Kaikkien tarjoajien tarjouksissaan ilmoittamat tarjoushinnat ovat olleet alle 15.000 euron kansallisen kynnysarvon.

LAUSUNTO

KPMG Kunta Oy on lausunnossaan vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi KPMG Kunta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 500 eurolla korkoineen.

Tarjouspyyntö on ollut hankintalain mukainen. Tarjouspyynnössä käytetyt vertailuperusteet ja niiden painotus ovat olleet hyväksyttäviä ja ne ovat yleisesti käytettyjä tilintarkastuspalvelujen kilpailutuksessa.

Tarjousten vertailu on toteutettu hankintalain mukaisesti tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden vaatimukset huomioon ottaen hankintayksikölle kuuluvan harkintavallan puitteissa.

VASTASELITYS

Oy Audiator Ab on vastaselityksissään lausunut, että tarjouspyynnössä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiksi on ilmoitettu hinta ja laadulliset tekijät, molemmat 50 prosentin painoarvolla. Tarjouspyynnöstä ei ole kuitenkaan käynyt ilmi, mitä tekijöitä laadun osalta on ollut tarkoitus vertailla ja mitkä ovat olleet laadun osatekijöiden painoarvot.

Hankintayksikkö on jälkikäteen tarkentanut vertailuperustetta ”laadulliset tekijät”. Tarjouspyynnön tarkennus on annettu Lumijoen kunnan silloiselle tilintarkastajalle, joka on hakijan palveluksessa. Tarkennusta ei ole lähetetty hakijalle. Hankintayksikkö ei voi vedota tarjouspyynnön tarkennukseen, koska sitä ei ole toimitettu hankintalain edellyttämällä tavalla eikä siitä ole julkaistu hankintailmoitusta. Tarkennuksen jälkeenkin vertailuperusteet laadun osalta ovat joka tapauksessa olleet yleisluontoisia ja yksilöimättömiä.

Tarjouspyynnöstä ei ole käynyt vertailuperusteen ”tarjouksen antajan palveluksessa olevan tilintarkastuksesta vastaamaan ehdotetun henkilön koulutus ja julkisyhteisöjen tilintarkastuskokemus” osalta, mitä JHTT-pätevyysvaatimusten ylittävää koulutusta on arvostettu eikä koulutuksen painoarvoa. Edellä mainittu vertailuperuste ei ole mahdollistanut sen määrittämistä, mikä tarjouksista on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Tarjouspyynnön perusteella ei ole ollut havaittavissa, että hankintayksikön tilintarkastuksessa tarvittaisiin JHTT-pätevyyden ylittävää osaamista ja koulutusta. Julkisyhteisöjen tilintarkastuskokemuksen osalta ei ole käynyt ilmi, mikä painoarvo kokemuksella on ollut.

Vertailuperusteen ”talouden ja hallinnon analysointi, vertailu ja raportointi sekä yhteistyö kunnan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanssa” osalta tarjouspyynnöstä ei ole käynyt ilmi osatekijöiden painoarvoa eikä sitä, mitä tekijöitä talouden ja hallinnon analysoinnissa, vertailussa ja raportoinnissa arvostetaan. Tarjouspyynnössä on pyydetty yleisellä tasolla kuvaus tarkastuksen toteuttamistavasta ja laajuudesta. Pyydetyn selvityksen perusteella ei ole ollut mahdollista vertailla eri tarjoajien analysointimetodeja ja niiden eroja. Yhteistyön arviointi kunnan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanssa on jäänyt täysin epäselväksi.

Vertailuperuste ”neuvontatyön resurssit” on enemmän tarjoajan soveltuvuuden arviointia kuin tarjousten vertailua. Tarjouspyynnössä ei ole yksilöity, mitä neuvontapalveluita on tarvittu. Neuvontapalvelut eivät ole edes kuuluneet kilpailutuksen kohteeseen. Neuvontapalvelut eivät ole voineet muodostaa niin huomattavaa osaa hankinnasta, että vertailuperusteena olisi voitu käyttää neuvontatyön resursointia.

Vertailuperusteet ovat olleet yleisiä ja yksilöimättömiä ja ne ovat antaneet hankintayksikölle rajoittamattoman vallan tarjousten vertailussa. Tarjoajat eivät ole tarjouksia tehdessään voineet tietää, mitä seikkoja tarjouksissa arvioidaan. Vertailuperusteet eivät ole täyttäneet hankintalain ja oikeuskäytännön vaatimuksia.

Hankintapäätöksessä tai sen liitteissä ei ole sanallisesti perusteltu, mihin annetut pisteet ovat perustuneet kunkin tarjoajan osalta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 69 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely sekä tarjouksen valintaperuste ja käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on ilmoitettava myös muun ohella ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava. Hankintalain 69 §:n 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Hankintalain 71 §:n mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen.

Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 116) mukaan tarjoajan soveltuvuuden arviointi ja poissulkeminen tarjouskilpailusta tulee tehdä tarjousmenettelyn erillisenä vaiheena ennen tarjousten vertailua. Hankintalain esitöiden (s. 115) mukaan tarjoajien valinnassa noudatetaan kansallisissa hankinnoissa samoja pääperiaatteita kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin liittyen esitöissä (s. 95) on todettu, että tarjoajien ominaisuuksien ja kelpoisuuden arvioinnin erottaminen hankinnan kohteeseen liittyvien tekijöiden eli tarjousten sisällön arvioinnista lisää hankintamenettelyn puolueettomuutta, läpinäkyvyyttä ja avoimuutta sekä parantaa tarjoajien oikeusturvaa. Hankintayksikön on esitöiden mukaan ilmoitettava etukäteen ehdokkailta tai tarjoajilta edellytettävät vähimmäisvaatimukset sekä arvioitava niiden täyttymistä erillisessä hankintamenettelyn vaiheessa.

Tarjousten vertailusta ja valinnasta säädetään hankintalain 72 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee pykälän mukaan liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Tarjoajien soveltuvuusvaatimukset ja tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet voivat vaihdella hankinnan kohteesta riippuen. Tarjouspyynnössä on kuitenkin selvästi yksilöitävä, miltä osin tarjoajilta ja tarjouksilta edellytettyjä ominaisuuksia on tarkoitus käyttää tarjoajien soveltuvuusarvioinnissa ja miltä osin tarjousten vertailussa. Hankintayksikön on myös kyettävä perustelemaan käyttämiensä soveltuvuusehtojen ja vertailuperusteiden asianmukaisuus. Kaikissa tilanteissa tarjousten vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen ja niillä on oltava merkitystä arvioitaessa, mikä tarjouksista on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin.

Hankinnan kohteena on tarjouspyynnön mukaan ollut lakisääteisen tilintarkastuksen suorittaminen Lumijoen kunnassa valtuuston toimikautta 2009–2012 vastaavilta vuosilta. Tarjous on pyydetty tekemään kuntalain 73 §:n mukaisista hallinnon ja talouden tarkastuksiin kuuluvista palveluista. Tarjouspyynnössä on lisäksi pyydetty tarjousta hankintayksikön kahden tytäryhtiön tilintarkastuksista.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksessa on tullut kuvata yleisellä tasolla tarkastuksen toteuttamistavat ja laajuus. Tarjoukseen on tullut muun ohella sisältyä luettelo tarjoavan yhteisön kunnallisista asiakkaista, palveluksessa olevien päätoimisten JHTT-tilintarkastajien lukumäärä ja tilintarkastuksesta vastaamaan ehdotetun JHTT-tilintarkastajan koulutus sekä julkisyhteisöjen tilintarkastuskokemus. Tarjouspyynnössä ei ole asetettu tarjoajien soveltuvuudelle erityisiä vähimmäisvaatimuksia.

Tarjouksen valintaperusteena on tarjouspyynnön mukaan ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet hinta 50 prosentin painoarvolla ja laadulliset tekijät 50 prosentin painoarvolla. Tarkastuslautakunta on päiväämättömällä ”laadullisten kriteerien tarkennus Lumijoen kunnan tarjouspyyntöön hallinnon ja talouden tarkastuspalveluista” -asiakirjalla tarkentanut tarjouspyynnössä mainittua vertailuperustetta ”laadulliset tekijät”. Tarjouspyynnön tarkennuksessa laadullisia tekijöitä koskeneiksi vertailuperusteiksi on ilmoitettu 1) tarjouksen antajan palveluksessa olevan tilintarkastuksesta vastaamaan ehdotetun henkilön koulutus ja julkisyhteisöjen tilintarkastuskokemus 10 prosentin painoarvolla, 2) talouden ja hallinnon analysointi, vertailu ja raportointi sekä yhteistyö kunnan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanssa 20 prosentin painoarvolla sekä 3) neuvontatyön resurssit 20 prosentin painoarvolla.

Tarkastuslautakunta on hankintapäätöstä varten laatinut tarjouksista vertailutaulukon, josta ovat käyneet ilmi tarjoajien kustakin vertailuperusteesta saamat pisteet sekä tarjoajien saamat kokonaispisteet. Taulukosta käy ilmi, että hakija on saanut painotettuina kokonaispisteinä 6,8 pistettä ja voittanut tarjoaja 8,8 pistettä. Painotettujen hintapisteiden ero tarjoajien välillä on ollut voittaneen tarjoajan eduksi 2 pistettä voittaneen tarjoajan saadessa 4,5 pistettä ja hakijan 2,5 pistettä.

Hakija on esittänyt, että vertailuperuste ”tarjouksen antajan palveluksessa olevan tilintarkastuksesta vastaamaan ehdotetun henkilön koulutus ja julkisyhteisöjen tilintarkastuskokemus” on ollut yksilöimätön eikä sen perusteella ole voinut määritellä, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin.

Markkinaoikeus toteaa, että kuntalain (365/1995) mukaisessa tilintarkastuksessa on kysymys lailla säännellystä toiminnasta, jota hoitavien henkilöiden koulutusta ja kokemusta koskevat tietyt jo lailla säädetyt vaatimukset. Kuntalain mukaisen tilintarkastuksen suorittavista tilintarkastajista ja heidän pätevyydestään säädetään kuntalain 72 §:ssä. Kuntalain 72 §:n mukaan tilintarkastajan tulee olla julkishallinnon ja talouden tilintarkastajalautakunnan hyväksymä henkilö (JHTT-tilintarkastaja) tai yhteisö (JHTT-yhteisö). Yhteisön on määrättävä vastuunalaiseksi tilintarkastajaksi JHTT-tilintarkastaja.

JHTT-tilintarkastajista ja JHTT-yhteisöistä säädetään tarkemmin julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetussa laissa (467/1999). Mainitussa laissa säädetään muun ohella JHTT-tilintarkastajien yleisestä kelpoisuudesta sekä mainittujen tarkastajien hyväksymismenettelystä. Kyseisen lain mukaan tilintarkastajat hyväksyy valtiovarainministeriön yhteydessä toimiva julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunta. Lautakunta hyväksyy myös JHTT-tilintarkastusyhteisöt.

Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetun lain 7 §:n mukaan lautakunta hyväksyy hakemuksesta tilintarkastajaksi henkilön, joka täyttää tilintarkastajan yleisen kelpoisuuden ja on suorittanut julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinnon (JHTT-tutkinto). Lain 9 §:stä ilmenee, että oikeus osallistua kyseisen tutkinnon suorittamiseen edellyttää ylemmän korkeakoulututkinnon ja muiden vaadittavien opintojen suorittamista sekä toimimista julkishallinnon ja talouden tehtävissä vähintään kolme vuotta ja tilintarkastustehtävissä vähintään kolme vuotta. Oikeus osallistua JHTT-tutkinnon suorittamiseen edellyttää siten jo lain mukaan tiettyä koulutusta ja kokemusta tilintarkastustehtävistä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kohteena olevat tilintarkastuspalvelut ovat edellä todetuin tavoin lailla säädettyä toimintaa, joihin liittyy jo lainsäädännön vaatimuksista johtuen koulutusta ja kokemusta koskevia vaatimuksia. Kysymys on toisaalta palveluista, joissa palveluiden toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden henkilökohtaisella kokemuksella ja osaamisella on merkitystä palveluiden toteuttamisen tehokkuuden ja laadun kannalta. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että palveluiden toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden kokemusta ja osaamista koskevat seikat voivat sinänsä tulla arvioitavaksi hankintasäännösten mukaisina ja hankinnan kohteeseen liittyvinä vertailuperusteina. Kyseisiä seikkoja ei siten voida yleisesti pitää vain tarjoajien soveltuvuuden arviointiin liittyvinä tekijöinä.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa tarjouspyynnön ja sen tarkennuksen perusteella tarjoajat eivät ole kuitenkaan voineet tietää, miten hankintayksikkö tarjousten vertailussa arvioi vähimmäisvaatimukset ylittävää koulutusta ja kokemusta vertailuperusteen ”tarjouksen antajan palveluksessa olevan tilintarkastuksesta vastaamaan ehdotetun henkilön koulutus ja julkisyhteisöjen tilintarkastuskokemus” osalta. Tarjouspyyntö on siten ollut kyseisen vertailuperusteen osalta epäselvä.

Lisäksi hakija on esittänyt, että laadullisten tekijöiden vertailuperusteena ollut ”talouden ja hallinnon analysointi, vertailu ja raportointi sekä yhteistyö kunnan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanssa” on ollut yksilöimätön ja että vertailuperuste ”neuvontatyön resurssit” on liittynyt pikemmin soveltuvuuden arviointiin kuin tarjousten vertailuun.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden ja niiden painotuksen määrittämisessä. Vertailuperusteina tulee kuitenkin käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Vertailuperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella vertailuperusteita ”talouden ja hallinnon analysointi, vertailu ja raportointi sekä yhteistyö kunnan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanssa” sekä ”neuvontatyön resurssit” voitaisiin pitää hankinnan kohteeseen ja palvelun laadun arviointiin nähden perusteltuina ja kaikkia tarjoajia kohtaan tasapuolisina vertailuperusteina. Vertailuperusteet ovat olleet sisällöltään niin epäselviä, ettei tarjoaja ole niiden perusteella voinut tietää, mitä seikkoja hankintayksikkö tulee mainittujen vertailuperusteiden alla ottamaan huomioon.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä asetetut laadullisia tekijöitä koskevat vertailuperusteet, sellaisina kuin ne on ilmoitettu tarjouspyynnössä ja sen tarkennuksessa, eivät ole olleet hankintasäännösten mukaisia. Hankintayksikkö on siten mainitut vertailuperusteet asettaessaan ja niitä soveltaessaan menetellyt hankintasäännösten vastaisesti. Tarjouspyynnön puutteissa on ollut kysymys hankintamenettelyn avoimuuteen, tarjoajien tasapuoliseen kohteluun, tarjousten sisältöön ja vertailukelpoisuuteen liittyvistä olennaisista seikoista.

Hankintapäätöksen perusteleminen

Hakija on vielä esittänyt hankintayksikön perustelleen hankintapäätöksensä puutteellisesti.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 106 ja 117) mukaan päätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten tarjoajan ja tarjouksen valintaperusteista ja niiden soveltamistavasta. Tarjouksia on verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava perusteiden soveltaminen tarjoukseen. Tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta.

Hankintayksikkö on perustellut päätöstään vain viittauksella tarkastuslautakunnan esitykseen. Hankintayksikkö on vastineensa yhteydessä toimittanut tarkastuslautakunnan tarjouksista laatiman hintavertailutaulukon ja tarjousten vertailutaulukon. Kuten edellä on todettu, tarjousten vertailutaulukosta ovat käyneet ilmi tarjoajien kustakin vertailuperusteesta saamat pisteet sekä tarjoajien saamat kokonaispisteet. Hankintapäätöstä ei ole perusteltu sanallisesti.

Markkinaoikeus toteaa, että yksinomaan tarjousten pisteytystä ei ole pidettävä hankintalain 73 §:n kannalta riittävänä perusteluna hankintapäätöksen tekemiselle. Hankintalain esitöistä ilmenevin tavoin tarjouksia on tarjousten vertailussa verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksestä on käytävä ilmi, mihin tarjouksista ilmeneviin konkreettisiin seikkoihin annetut pisteet kunkin tarjouksen ja vertailuperusteen osalta perustuvat. Taulukosta on edellä todetuin tavoin käynyt ilmi vain tarjouksille hinnasta ja laadullisista tekijöistä annetut pisteet, mutta ei sanallisia perusteluja sille, mihin seikkoihin pisteytys on perustunut. Markkinaoikeus toteaa hankintayksikön menetelleen tältäkin osin hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön on katsottava menetelleen hankinnassaan hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee siten harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä säädettyjen seuraamusten määrääminen.

Edellä lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista asiassa esitetyistä väitteistä.

Seuraamus

Hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön. Hankintapäätös voidaan näin ollen kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintamenettelyn virheellisyyttä ole mahdollista korjata muulla tavalla kuin järjestämällä hankinnasta kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleenkin toteuttaa tilintarkastuspalveluja koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen tulee hankinnan ennakoidun arvon ylittäessä hankintalain 15 §:n 1 kohdan mukaisen palveluhankintojen kansallisen kynnysarvon järjestää asiasta uusi tarjouskilpailu ottaen huomioon, mitä edellä tässä päätöksessä on todettu.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Asian näin päättyessä markkinaoikeus katsoo, ettei ole kohtuutonta, että asiassa lausunnon antanut KPMG Kunta Oy saa pitää omat oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Lumijoen kunnanvaltuuston päätöksen 18.2.2009 § 37 Lumijoen kunnan tilintarkastajan valinnasta ja kieltää hankintayksikköä tekemästä sanotun päätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta päätöstä muutoinkaan täytäntöön.

Kieltoa on noudatettava nyt asetetun 5.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Lumijoen kunnan korvaamaan Oy Audiator Ab:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää KPMG Kunta Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne, Jaakko Ritvala ja Pasi Yli-Ikkelä.