Market court dismisses bid protest as waste management contract lacks commercial nature and is not a procurement.

ASIAN TAUSTA

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on 24.11.2008 tekemällään päätöksellä § 108 hyväksynyt sopimusperusteisen jätteenkuljetusjärjestelmän muuttamisen kunnan järjestämäksi jätteenkuljetukseksi Lappeenrannan kaupungin alueella ja päättänyt samalla, että kaupungin järjestämä jätteenkuljetuksen kilpailutus annetaan Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n hoidettavaksi kunnan vastuulla olevien jätteiden osalta. Päätöksen mukaan sako- ja umpikaivojätteet jäävät edelleen sopimusperusteiseen jätteenkuljetusjärjestelmään.

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n osakassopimuksen 7.5.2008 päivätyn liitteen mukaan Lappeenrannan kaupunki ja kymmenen muuta kuntaa ovat sopineet, että Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy ottaa hoitaakseen sopimuksen osapuolina olevien kuntien vastuulle kuuluvien jätekuljetusten kilpailuttamisen sekä sopimuksessa yksilöidyt jätehuollon palvelutehtävät erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti. Osakassopimuksen liitteen mukaan Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy ryhtyy hoitamaan tehtävää heti, kun kunnat ovat tehneet päätökset kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymisestä.

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on vuonna 1997 perustettu yhtiö, jonka toimiala on jätehuolto ja jätteiden hyötykäytön edistäminen omistajakuntien alueella. Yhtiön koko osakekanta on sen kymmenen nykyisen omistajakunnan omistuksessa.

LASSILA & TIKANOJA OYJ:N HAKEMUS

Lassila & Tikanoja Oyj (jäljempänä myös Lassila & Tikanoja) on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksen 24.11.2008 § 108. Lisäksi Lassila & Tikanoja on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää hankintapäätöksen täytäntöönpanemisen väliaikaisesti markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi.

Lassila & Tikanoja on vielä vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Lappeenrannan kaupungin korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla korkoineen.

Hakemuksen kohteena oleva Lappeenrannan kaupunginvaltuuston 24.11.2008 tekemä päätös merkitsee sitä, että kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen toteuttaisi Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, joka on kuntien yhteisesti omistama osakeyhtiö. Asiasta tehty päätös on voitava saattaa markkinaoikeuden tutkittavaksi, koska muutoksenhakumahdollisuus hallinto-oikeuteen ei mahdollista päätöksen hankintalain mukaisuuden selvittämistä.

Lappeenrannan kaupunki on tehnyt jätehuoltoa koskevan hankinnan ilman tarjouskilpailua sellaisen yksikön kautta, jota ei voida katsoa hankintayksikön eli Lappeenrannan kaupungin sidosyksiköksi.

Lappeenrannan kaupungin päätöksessä ei ole nimenomaisesti todettu, että kysymys olisi hankinnasta. Hankinnan käsitteen tulkitseminen laajasti on kuitenkin perusteltua, koska minkään hankintayksikön tekemän järjestelyn tarkoituksena ei saa olla hankintalainsäädännön kiertäminen. Näin ollen kaupungin ja osakeyhtiön välisen sopimuksen luonnehdinnalla ei ole merkitystä, jos sopimuksen tarkoituksena on tosiasiallisesti tuotteiden tai palveluiden ostaminen.

Tapauksessa on tosiasiallisesti kysymys hankinnasta ja kaupungin kilpailutusvelvoitteen siirtämisestä kaupungista muodollisesti erilliselle ja päätöksenteon kannalta itsenäiselle oikeushenkilölle.

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy ei voi toimia hankintayksikön sidosyksikkönä hankintalain tarkoittamassa merkityksessä, koska sen toiminta kohdistuu merkittävässä määrin myös yksityisille markkinoille ja se harjoittaa kaupallista toimintaa. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy toimii liiketaloudellisin periaattein ja se kattaa toimintansa kulut toiminnasta perittävillä maksuilla ja hyödynnettävien jätejakeiden myynnillä.

Kunnan toiminnassa tavoitteena tulee olla, että kunta ei harjoita elinkeinotoimintaa. EY-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan vain noin kymmenen prosenttia sidosyksikön toiminnasta voi kohdistua muihin tahoihin kuin omistajaan. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n kohdalla prosenttiosuus on tätä olennaisesti suurempi.

Hankintalain mukaan kunnan on kilpailutettava hankintansa. Hankintalain 10 §:n perusteella lakia ei kuitenkaan sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä, jos hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja jos yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Käsillä olevassa tapauksessa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on Lappeenrannan kaupungista erillinen ja päätöksenteon kannalta itsenäinen yksikkö, joten sen kohdalla hankinta olisi tullut kilpailuttaa EY-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VASTINE

Lappeenrannan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää hakemuksen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää hakemuksen.

Lappeenrannan kaupunki ei ole tehnyt hankintalaissa tarkoitettua julkista hankintaa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:ltä. Hakemuksen kohteena olevalla kaupunginvaltuuston päätöksellä on hyväksytty Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n osakassopimuksen täydentäminen siten, että yhtiö ottaa hoidettavakseen kuntien vastuulla olevan jätehuollon kilpailuttamisen. Yhtiö ottaa hoitaakseen myös jätteenkuljetusten järjestämiseen liittyvän asiakaspalvelun, laadunvalvonnan, asiakasrekisterin ylläpidon ja maksuliikenteen hoitamisen. Kaupungilla on harkintavaltaa siinä, miten se jätteenkuljetuksen alueellaan järjestää.

Hakemuksen kohteena olevalla päätöksellä ei ole tehty hankintalain mukaista hankintaa, vaan kilpailuttaminen toteutetaan osakassopimuksen perusteella Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toimesta. Tarjoajilla on käytettävissään hankintalain mukaiset oikeussuojakeinot Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n tekemiin erillisiin hankintapäätöksiin.

Jätteenkuljetukseen liittyvien tehtävien siirtäminen Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n hoidettavaksi on tapahtunut vastikkeetta. Toissijaisesti Lappeenrannan kaupunki on katsonut, että hankinnan arvo eli kilpailuttamistehtävä on jäänyt alle 15.000 euron.

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on kuntien täysin omistama osakeyhtiö, jonka tehtävänä on huolehtia ja toteuttaa toimiva ja taloudellinen jätehuoltojärjestelmä Etelä-Karjalan alueelle siten, että kuntien vastuulla olevalle jätehuollolle asetetut tavoitteet täyttyvät. Yhtiön toimintakustannukset katetaan tuloilla, jotka se hankkii jätehuoltoon liittyvistä toiminnoista perittävillä maksuilla ja hyödynnettävien jätejakeiden myynnillä. Tehtävää varten yhtiö ylläpitää Kukkuroinmäen aluejätekeskusta. Yhtiö ei jaa osinkoa. Ylintä päätösvaltaa yhtiössä käyttää yhtiökokous, jossa jokaisella osakaskunnalla on yksi ääni. Kuntien yhteistyö perustuu kuntalain 76 §:ään.

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n liikevaihto oli vuonna 2008 noin 4,9 miljoonaa euroa. Liikevaihdosta 62 prosenttia koostuu kunnilta perityistä maksuista.

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy harjoittaa liiketoimintaansa ylläpitämällä kaatopaikkaa ja ottamalla jätettä vastaan kuntien kanssa tehdyn osakassopimuksen nojalla, joten toimintaa on pidettävä omistajiin suuntautuvana. Merkitystä ei ole sillä, että yhtiön kaatopaikan asiakkaat ovat suurelta osin yksityisiä. Lappeenrannan kaupungilla on jätelain 10 §:n perusteella oikeus ottaa jätehuoltokuljetukset omana toimintana hoidettaviksi.

VASTASELITYS

Lassila & Tikanoja on antanut vastaselityksen, jossa se on esittänyt, että jätelain 10 §:n 1 momentin mukaisessa jätehuollon tehtävien siirrossa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:lle on kysymys palveluhankinnasta. Toissijaisesti kysymys on hankintalain 5 §:n 6 kohdan mukaisesta käyttöoikeussopimuksesta. Näin ollen järjestelyä on arvioitava palvelukonsessiona.

LISÄVASTINE

Lappeenrannan kaupunki on lisävastineessaan todennut, että asiassa ei ole kysymys palvelukonsessiosta, joka olisi tullut kilpailuttaa. Hankintalain tarkoituksena ei ole, että kaupunki ensin kilpailuttaisi palveluja koskevan käyttöoikeussopimuksen ja tämän jälkeen järjestettäisiin uusi kilpailutus siitä, kuka tosiasiallisesti järjestää jätehuoltokuljetukset.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Asiassa on ensisijaisesti ratkaistavana kysymyksenä, onko Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksessä 24.11.2008 § 108 kysymys julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) mukaisesta hankinnasta.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseisellä päätöksellä Lappeenrannan kaupunki on hyväksynyt sopimusperusteisen jätteenkuljetusjärjestelmän muuttamisen kunnan järjestämäksi jätteenkuljetukseksi Lappeenrannan kaupungin alueella ja päättänyt samalla, että kaupungin järjestämä jätteenkuljetuksen kilpailutus annetaan Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n hoidettavaksi muiden kunnan vastuulla olevien jätteiden osalta poislukien sako- ja umpikaivojätteet, jotka jäävät edelleen sopimusperusteiseen jätteenkuljetusjärjestelmään.

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n osakassopimuksen 7.5.2008 päivätyn liitteen mukaan sopimuksen tehneet kunnat sopivat, että Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy ottaa hoitaakseen kuntien vastuulle kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät seuraavasti: ”Kuntien vastuulla olevien jätekuljetusten kilpailuttamisen jätelain 10 §:n 1 momentin mukaisesti (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Yhtiö ottaa hoitaakseen myös kuljetusten järjestämiseen liittyvän asiakaspalvelun, laadunvalvonnan, asiakasrekisterin ylläpidon ja maksuliikenteen hoitamisen. Kunnat sitoutuvat luovuttamaan asiakasrekisterinsä yhtiölle. Yhtiö ryhtyy hoitamaan tehtävää heti, kun kunnat ovat tehneet lainmukaiset päätökset kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymisestä.”

Osakassopimuksen liitteen mukaan sopimuksen osapuolina olevat kunnat antavat Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n tehtäväksi kuntien vastuulla olevan jätteenkuljetusten kilpailuttamisen sekä muut jätteenkuljetukseen liittyvät, kuntien velvoitteena olevat tehtävät. Osakassopimuksen liitteessä on todettu lisäksi, että Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n tehtävänä on nykyisen alueellisen hyötyjäteverkoston ylläpito ja kehittäminen sekä ongelmajätekeräysten ja muitakin jätelajeja koskevien keräystempausten järjestäminen ja näihin liittyvien kuljetusten kilpailuttaminen. Tästä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy perii maksun maksuunpanoluetteloiden pohjalta.

Markkinaoikeus toteaa, että osakassopimuksen 7.5.2008 päivätyn liitteen pääasiallisena sisältönä on ollut jätteenkuljetukseen liittyvien kilpailutusten hoitaminen kuntien puolesta. Osakassopimuksen liitteen mukaan kunnat eivät ole antaneet kilpailuttamisen hoitamisesta Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:lle taloudellista vastiketta. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n 16.7.1996 päivätyn osakassopimuksen mukaan yhtiö kattaa toimintakustannuksensa tuotoilla, jotka se hankkii ensisijaisesti toiminnasta perittävillä maksuilla ja hyödynnettävien jätejakeiden myynnillä. Osakassopimuksen mukaan yhtiö ei jaa osinkoa, vaan se pyrkii maksuillaan ohjaamaan asiakkaita jätteen määrän vähentämiseen ja jätteiden hyötykäyttöön.

Hankintalain 5 §:n 1 kohdan mukaan hankintasopimuksella tarkoitetaan kirjallista sopimusta, joka tehdään yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 50) on todettu, että sopimusta ei ole katsottava hankintasopimukseksi, jos sen pääasiallisena tarkoituksena on muun toiminnan kuin hankinnan toteuttaminen. Tarkastelun lähtökohtana olisi tällöin se, muodostaako järjestely tai sopimuskokonaisuus jakamattoman kokonaisuuden, josta hankintaa ei voida erottaa. Jakamattoman kokonaisuuden olisi katsottava kuuluvan hankintalainsäädännön soveltamisalaan vain silloin, kun hankinnan osuus kokonaisuudesta on olennainen. Hankintasopimuksella tulisi olla myös taloudellista arvoa. Hallituksen esityksen mukaan taloudellista arvoa voidaan katsoa olevan sopimuksella, josta maksetaan rahallinen korvaus tai joka oikeuttaa tarjoajan muuhun hankintayksikön myöntämään taloudelliseen hyötyyn.

Hallituksen esityksessä todetaan lisäksi (HE 50/2006 vp s. 62), että yleensä kahden erillisen hankintayksikön väliset hankinnat tulee kilpailuttaa. Koska hankintalainsäädäntö toisaalta koskee vain hankintasopimusten tekemistä, muina kuin hankintasopimuksina toteutettavat hankintayksiköiden yhteistyöjärjestelyt eivät ole lain piirissä. Hallituksen esityksen mukaan siten esimerkiksi kuntalain 10 luvun ja paikallishallinnon erillislakien tarkoittama kuntien yhteistoiminta ei kuuluisi kilpailuttamisvelvoitteen piiriin, ellei sitä toteuteta hankintasopimuksella.

Markkinaoikeus toteaa, että arvioitaessa kysymystä siitä, onko Lappeenrannan kaupunginvaltuuston edellä tarkoitetun päätöksen pääasiallisena tarkoituksena ollut hankinnan toteuttaminen, merkitystä on annettava myös päätöksen kohteena olevaa jätehuoltoa säätelevän jätelain (1072/1993) säännöksille.

Jätelain 10 §:n 1 momentin mukaan kunnan on järjestettävä joko omana toimintanaan taikka muuta yhteisöä tai yksityistä yrittäjää käyttäen asumisessa syntyneen jätteen sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan valtion, kunnan ja seurakunnan sekä julkisoikeudellisen yhteisön ja yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyneen muun jätteen kuin ongelmajätteen kuljetus (kunnan järjestämä jätteenkuljetus).

Jätelain 10 §:n 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettu jätteenkuljetus voidaan järjestää kunnassa tai sen osassa kunnan päätöksellä ja tarkemmin määräämillä ehdoilla myös siten, että jätteen haltija sopii siitä kuljetuksen suorittajan kanssa (sopimusperusteinen jätteenkuljetus).

Jätelain 13 §:n 1 momentin mukaan kunnan on järjestettävä 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun asumisessa syntyneen ja siihen rinnastettavan jätteen hyödyntäminen ja käsittely. Lain 13 §:n 2 momentin mukaan kunta voi antaa jätehuollon osittain tai kokonaan muun yhteisön tai yksityisen yrittäjän hoidettavaksi. Kunta vastaa tällöinkin siitä, että sille säädetty velvollisuus tulee täytetyksi.

Jätelain 16 §:n 1 momentin mukaan kuntien on tarpeen mukaan huolehdittava niille kuuluvasta jätehuollon järjestämisestä yhteistoiminnassa. Jos kuntien yhteistoiminta on tarpeen jätehuollon järjestämiseksi tässä laissa tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten mukaisesti, mutta kunnat eivät pääse yhteistoiminnasta keskenään sopimukseen, valtioneuvosto voi velvoittaa kunnat yhteistoimintaan ja määrätä sen ehdoista. Yhteistoimintaan velvoittamisesta säädetään jätelain 16 §:n 2 momentissa.

Markkinaoikeus toteaa, että Lappeenrannan kaupungilla on ollut oikeus ottaa jätelain 10 §:n 1 momentin mukaisesti jätteen hyödyntäminen ja käsittely kunnan hoidettavaksi sekä 13 §:n 2 momentin nojalla antaa tehtävät kuntien välisellä osakassopimuksella Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n hoidettaviksi.

Markkinaoikeus toteaa toisaalta, että jätelaissa ei ole säännöstä siitä, että kunta voisi ilman hankintalainsäädännön mukaista tarjouskilpailua antaa jätelain 13 §:n 2 momentin nojalla jätehuollon yhteisön tai yksityisen yrittäjän hoidettavaksi. Näin ollen kysymystä siitä, onko Lappeenrannan kaupungin menettelyssä kysymys hankintalain 5 §:n 1 kohdan mukaisesta hankintasopimuksesta on arvioitava hankintalainsäädännön näkökulmasta.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on asiassa C-220/05 (Jean Auroux ym. v. Commune de Roanne, tuomio 18.1.2007, Kok. 2007, s. I-385) antamassaan tuomiossa arvioinut hankinnan käsitettä tapauksessa, jossa hankintayksikkö antoi rakennusurakkana toisen hankintaviranomaisen tehtäväksi yleishyödyllisen aluekehittämishankkeen toteuttamisen. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomion perustelujen mukaan hankintayksikkö ei voi vapautua kilpailutukselta antamalla rakennusurakan hankintayksikölle, jonka velvollisuutena olivat erillisten aliurakoiden kilpailuttaminen (tuomion kohdat 66–68).

Markkinaoikeus toteaa, että toisin kuin Auroux-tapauksessa, käsillä olevassa asiassa on ensisijaisesti kysymys menettelystä, jossa Lappeenrannan kaupunki on yhdessä muiden kuntien kanssa siirtänyt kilpailuttamisvelvoitteensa ja tehtävänsä jätehuollon osalta Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:lle. Menettely ei asiassa esitetyn selvityksen mukaan ole Auroux-tapauksen oikeusohjeiden vastaisesti vähentänyt jätehuollon kilpailutusta, sillä Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on osakassopimuksen liitteen määräysten perusteella velvoitettu kilpailuttamaan jätteenkuljetukseen liittyvät hankinnat.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on asiassa C-196/08 (Acoset SpA v. Conferenza Sindaci e Presidenza Prov. Reg ATO Idrico Ragusa ym., tuomio 15.10.2009, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) katsonut, että Euroopan yhteisöjen perustamissopimus ja julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18/EY eivät edellytä, että hankintayksikkö kilpailuttaisi julkisen hankinnan kilpailuttamismenettelyn järjestämisen (tuomion kohdat 58–61).

Markkinaoikeus katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksen 24.11.2008 § 108 pääasiallisena tarkoituksena ei ole ollut hankintalain 5 §:ssä määritelty hankintasopimus, vaan päätöksessä ja sen nojalla solmitussa osakassopimuksessa on ensisijaisesti ja pääasiallisesti ollut kysymys jätelain mukaisesta kuntien välisen yhteistyön järjestämisestä ja organisoinnista, joka on toteutettu jätelain 13 §:n 2 momentissa tarkoitettuna eri osapuolten väliseen sopimukseen perustuvana järjestelynä.

Osakassopimuksen sekä muun asiassa esitetyn selvityksen mukaan Lappeenrannan kaupunki, johon hakija on kohdistanut kaikki vaatimuksensa markkinaoikeudessa, ei maksa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:lle rahallista korvausta siitä, että yhtiö huolehtii jätteenkuljetusten kilpailuttamisesta kaupungin puolesta.

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n yhtiöjärjestyksen 2 §:n mukaan yhtiö toimii liiketaloudellisin perustein ja se kattaa toimintakustannuksensa tuloilla, jotka se hankkii ensisijaisesti toiminnasta perittävillä maksuilla ja hyödynnettävien jätejakeiden myynnillä. Tässä tarkoituksessa yhtiö voi omistaa ja hallita maa-alueita ja kiinteää tai irtainta omaisuutta. Lisäksi yhtiö harjoittaa jätehuoltoon liittyvää palvelu- ja liiketoimintaa. Yhtiön toiminta rajoittuu sen omistajakuntien alueelle ja yhtiö toimii omistajakuntiensa hyväksi vastaten jätelain mukaan kuntien vastuulla olevien jätteenkuljetusten suorittamisesta. Yhtiö ei jaa osinkoa.

Osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen perusteella Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toiminnan tarkoituksena ei ole kerryttää omistajilleen taloudellista voittoa. Lisäksi osakassopimuksessa on sovittu perusteista yhtiön keräämille maksuille, joiden tulee olla yhtenäisiä koko toiminta-alueella. Näin ollen Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy hoitaa jätehuoltoon liittyvät tehtävänsä vastaavin järjestelyin kuin, jos Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n omistavat kunnat hoitaisivat jätehuollon palvelut omana toimintanaan. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on painottanut vastaavia näkökohtia jätehuollon siirtämisestä kuntien omistamalle yhtiölle koskevassa asiassa C-573/07 (Sea Srl v. Comune di Ponte Nossa ym., tuomio 10.9.2009, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) katsoessaan, ettei vähäinen palveluiden tuottaminen yksityisille synnyttänyt kilpailuttamisvelvoitetta (tuomion kohdat 76 sekä 78–80).

Nämä seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n kanssa solmittua osakassopimusta ei voida pitää hankintasäännösten edellyttämällä tavalla vastikkeellisena.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että Lappeenrannan kaupunginvaltuuston tekemässä päätöksessä ei ole ollut kysymys hankintasäännösten mukaisesta hankinnasta. Hakemuksen tutkiminen ei siten kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan ja hakemus on jätettävä tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulut

Asianosainen on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian näin päättyessä ei ole kohtuutonta, että hakija pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää Lassila & Tikanoja Oyj:n hakemuksen tutkimatta.

Markkinaoikeus hylkää Lassila & Tikanoja Oyj:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne, Ville Parkkari ja Sami Rautiainen.