Market Court dismisses bid protest where non-compliant bid excluded bidder from fair competition.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Kauhajoen kaupunki on pyytänyt 18.12.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia sen linja-autovuorojen hoitamisesta joukkoliikenneluvan nojalla sekä koululaiskuljetuksista ajalle 2.2.2009–30.5.2009 samoin kuin lukuvuodelle 2009–2010. Hankinnasta on julkaistu 19.12.2008 avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta.

Kauhajoen kaupungin sivistystoimen talouspäällikkö on päätöksellään 27.1.2009 § 2 valinnut koululaiskuljetusten toimittajaksi Veolia Transport West Oy:n.

Kauhajoen kaupunginhallitus on päätöksellään 9.2.2009 § 75 valinnut avoimena linjaliikenteenä hoidettavien kuljetusten toimittajaksi Veolia Transport West Oy:n.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan kokonaisarvo on ollut 201.000 euroa.

Hankintayksikkö on tehnyt 12.2.2009 hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa.

HAKEMUS JA SEN TÄYDENNYS

X, Pentin Pirssi & Bussit -nimisen toiminimen haltijana on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen 27.1.2009 § 2 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hänelle hyvitysmaksuna 68.464 euroa korkoineen. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaaman hänen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 4.127 eurolla korkoineen.

Hankintamenettelyssä ei ole toteutunut tarjoajien syrjimätön kohtelu, sillä hankintayksiköllä ei olisi ollut perustetta sulkea hakijaa pois tarjouskilpailusta. Sen lisäksi hankintapäätöstä ei ole perusteltu hankintasäännösten edellyttämällä tavalla. Virheettömässä menettelyssä hakija olisi voittanut tarjouskilpailun, koska hakijan tarjous on ollut noin 20 prosenttia halvempi kuin voittaneen tarjoajan tarjous.

Hankintayksikkö on sulkenut hakijan pois tarjouskilpailusta aiemmin tapahtuneiden sopimusrikkomusten vuoksi. Hankintapäätöksestä ei ole kuitenkaan ilmennyt, mitä väitetyt sopimusrikkomukset ovat olleet. Lisäksi Kauhajoen kaupungin päätös 10.12.2008 aiempien sopimusten purkamisesta on lainvastainen.

Hankintayksikkö on esittänyt hakijalle riitautetun koululaiskuljetussopimuksen purun yhteydessä 8.10.2008 seuraavat reklamaatiot:

”– kuljetusaikatauluissa oli epätarkkuuksia

– autoissa ei kaikkina hetkinä, varsinkaan aamuisin, löytynyt jokaiselle oppilaalle istumapaikkaa

– autoissa ei löytynyt lain edellyttämiä turvavöitä

– koulukyyditysmerkit eivät olleet paikoillaan

– kuljetussopimusten hallinnollisissa asioissa ilmeni X:n taholta huolimattomuutta.”

Väitetyt sopimusrikkomukset ovat koskeneet merkitykseltään vähäisiä seikkoja, joten sopimuksen purkamisen edellytyksenä oleva sopimusrikkomuksen olennaisuuden vaatimus ei ole täyttynyt. Myöskään hankintalain poissulkemisperusteet eivät ole täyttyneet. Hakija ei ole syyllistynyt hankintalaissa tarkoitettuun vakavaan virheeseen.

Kuljetusaikatauluissa on ollut aluksi vähäistä mukauttamista, minkä jälkeen aikataulut on saatu sovittua sekä kouluja että oppilaita tyydyttävällä tavalla.

Alkuaikoina oppilaiden määrä on ylittänyt istumapaikkojen määrän 2–3 kertaa yhdellä tai kahdella oppilaalla, koska hakijalle ei ollut toimitettu tietoja kuljetettavien oppilaiden määrästä. Tämän jälkeen kaikilla oppilailla on ollut asianmukainen istumapaikka.

Kaikissa autoissa on ollut alusta lähtien lain edellyttämät turvavyöt.

Koululaiskyytimerkkejä koskeva vaatimus ei ole perustunut hakijan ja hankintayksikön väliseen sopimukseen eikä kuljetuksia koskeviin säännöksiin. Hakija on kuitenkin noudattanut hankintayksikön toivetta ja kaikkiin autoihin on asennettu kyseiset merkit.

Hakija on määräpäivänä 31.10.2008 toimittanut hankintayksikölle henkilökohtaisesti tiedon kuljettajien nuhteettomuustodistuksen sisällöstä, mutta hankintayksikkö on asettanut asiakirjalle sellaisia muotovaatimuksia, että sen toimittaminen on siirtynyt seuraavaan maanantaihin 3.11.2008 saakka. Hakijan kuljettajat ovat kuitenkin täyttäneet heille asetetut vaatimukset, joten hakijan toiminta on ollut siten koko ajan asianmukaista. Viivästyminen on johtunut hankintayksikön omasta virheellisestä menettelystä eikä siitä voi aiheutua seurauksia hakijalle.

Hakijan laskut ovat olleet sisällöltään, perusteeltaan ja määrältään oikeita. Laskut on tehty kuukausittain, mutta ne on toimitettu hankintayksikölle suurempana eränä. Menettely on perustunut hakijan ja hankintayksikön väliseen aiempaan laskutustapaan. Hakija on kuitenkin alkanut noudattaa hankintayksikön toivomia laskutuksen aikataulukäytäntöjä.

Hankintayksikkö on reklamoinut kuljetuspalveluun liittyvistä seikoista hakijalle 8.10.2008 pidetyssä neuvottelussa. Neuvottelusta on laadittu 15.12.2008 päivätty muistio. Muistioon kirjattu maininta siitä, että hakija korjaa puutteet 31.10.2008 mennessä tai muuten sopimuksen purkuperusteet täyttyvät, ei vastaa hakija näkemystä. Hakija ei ole allekirjoittanut kyseistä asiakirjaa, joten se on ilmaissut vain hankintayksikön käsityksen asiasta. Hankintayksikkö ei ole tämän jälkeen reklamoinut hakijalle, joten päätös 10.12.2008 kuljetussopimuksen purkamisesta on tullut hakijalle täytenä yllätyksenä.

Hakija on hakemuksen täydennyksessään lausunut, että hankintayksikkö on kaupunginhallituksen päätöksellä 9.2.2009 § 75 tehnyt asiassa osittain uuden päätöksen. Kyseinen päätös on ollut virheellinen ensinnäkin siltä osin kuin siinä on väitetty, että hakija ja hankintayksikkö ovat pitäneet koululaiskuljetussopimuksen purkua koskevan neuvottelun 5.12.2008. Toisekseen sopimus ei ole purkautunut suullisen irtisanomisen perusteella hakijan toimesta.

VASTINE

Kauhajoen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan sen oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 3.897,90 eurolla korkoineen.

Hakija on syyllistynyt vakaviin laiminlyönteihin ammattitoiminnassaan toimittaessaan hankintayksikölle koululaiskuljetuspalveluja. Hakija on suorittanut koululaiskuljetuksia ilman koulu- ja päivähoitokuljetusten kuormituksesta ja turvallisuusjärjestelyistä annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen mukaisia, koululaiskyytiä ilmaisevia varoitusmerkkejä ja -tekstejä. Lisäksi hakija on harjoittanut oppilaskuljetuksia ilman tieliikennelain edellyttämiä lasten kuljetuksissa käytettäviä turvalaitteita. Hakijan sopimusrikkomusten vuoksi sopimus on jouduttu purkamaan ja järjestämään tämä uusi tarjouskilpailu. Hakijan sopimusrikkomukset koululaiskuljetuksissa ovat olleet omiaan johtamaan luottamuksen heikkenemiseen, jolloin on ollut perusteltua sulkea hakija tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Hankintayksikön ja hakijan 8.10.2008 pitämässä palaverissa on kirjattu ylös sekä kuljetuksissa ilmenneet ongelmat että kuljetussopimuksen liitteisiin ja muihin asiakirjoihin liittyvät ongelmat. Hakijan toiminnassa on ollut puutteita kuljetusaikataulujen, istumapaikkojen, turvavöiden, koulukyyditysmerkkien ja hallinnollisten asioiden osalta. Lisäksi myöhemmin on tullut esille, että eräs hakijan kuljettajista on tupakoinut juuri ennen kuin lapset ovat nousseet autoon.

Koululaiskyytimerkkien puuttuminen autoista on aiheuttanut vaaratilanteita, koska muut liikkujat eivät ole osanneet ottaa riittävästi huomioon merkitsemättömästä autosta pois nousevia lapsia.

Hakija on toimittanut allekirjoitetun kuljetussopimuksen vasta palautuskehotuksia saatuaan. Lisäksi hakija on toimittanut vaaditun todistuksen kuljettajien nuhteettomuudesta myöhässä, vaikka palautusaikaa oli jatkettu jo alkuperäisestä.

Hakija ei ollut 8.10.2008 pidettyyn palaveriin mennessä toimittanut hankintayksikölle elo–syyskuun laskuja koululaiskuljetuksista. Palaverissa sovittiin, että hakija toimittaa laskut ensi tilassa. Lisäksi sovittiin, että hakija toimittaa jatkossa laskut kuukausittain heti laskutuskuukautta seuraavan kuukauden alussa. Aikatauluja koskevien epäselvyyksien osalta hakija on luvannut laatia uuden aikataulun ja toimittaa sen hankintayksikölle 10.10.2008 mennessä. Palaverissa on sovittu yhteisesti, että hakija huolehtii hallinnolliset asiat kuntoon 31.10.2008 mennessä ja että muussa tapauksessa sopimuksenpurkuperusteet täyttyvät ja kaupungilla on oikeus purkaa sopimus.

Hakija on toimittanut hankintayksikölle 8.12.2008 mennessä vain lokakuun laskun eikä muita laskuja tai aikatauluja. Hakija on saapunut 9.12.2008 hankintayksikön toimistolle mukanaan osa kuljetuslaskuista. Tällöin hankintayksikkö on todennut, että hakija on toiminut edelleen huolimattomasti saamistaan huomautuksista huolimatta ja hänet on kutsuttu kuultavaksi 10.12.2008. Hakija on tällöin tuonut mukanaan aikataulut.

Sopimusrikkomusten yksilöinti hankintapäätöksessä ei ole ollut tarpeen, sillä hakija on ollut tietoinen omista rikkomuksistaan. Palaverissa 8.10.2008 on käyty yksityiskohtaisesti läpi kuljetuksissa esiin tulleet ongelmat sekä kuljetussopimuksen liitteisiin ja muihin asiakirjoihin liittyvät ongelmat. Lisäksi palaverissa on todettu, että mikäli hakija ei korjaa yhdessä todettuja puutteita, hankintayksiköllä on oikeus purkaa sopimus. Nämä sopimusrikkomukset on käyty hakijan kanssa läpi myös tapaamisessa 10.12.2008, jolloin kuljetussopimus on purettu. Lisäksi hakijan pyynnöstä järjestetyssä neuvottelussa 17.3.2009 on vielä selvitetty, mitä yksittäisiä sopimusrikkomuksia hankintapäätöksessä on tarkoitettu. Hakija on hyväksynyt tapaamisessa osan saamistaan huomautuksista. Hakija on hyväksynyt purkupäätöksen lopettaessaan liikennöinnin 20.12.2008 sekä osallistuessaan uudelleen järjestettyyn kilpailutukseen.

Mikäli asiassa katsotaan, ettei hankintayksiköllä ole ollut oikeutta sulkea hakijan tarjousta tarjouskilpailun ulkopuolelle, hankintayksiköllä ei olisi kuitenkaan ollut mahdollisuutta ottaa hakijan tarjousta mukaan tarjousten vertailuun, koska se on ollut tarjouspyynnön vastainen kohteiden 2 ja 3 tarjoushinnan ilmoittamisen osalta.

VASTASELITYS

Hakija on antanut vastaselityksen.

Hakija ei ole missään vaiheessa myöntänyt sopimusrikkomuksia. Hakija on hyvän asiakaspalvelun mukaisesti käsitellyt saamiaan reklamaatioita ja ryhtynyt näiden johdosta korjaaviin toimenpiteisiin. Lisäksi hakija on ollut siinä käsityksessä, ettei aihetta huomautuksiin ole enää ollut.

Kuljettaja on kerran polttanut savukkeen auton ikkunasta. Asiaan on puututtu välittömästi, minkä jälkeen ongelmaa ei ole enää ilmennyt.

Hakijalla ei ole ollut velvollisuutta koululaiskyytimerkkien käyttämiseen, koska kyseessä on ollut ostoliikennesopimus eikä tilausliikennesopimus. Kyseessä on ollut normaalia linjaliikennettä ajavat linja-autot, joiden kyydissä on ollut myös koululaisia sopimuksen perusteella, mutta usein valta-osa matkustajista on ollut muita kuin koululaisia. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus ei sovellu nyt kyseessä oleviin kuljetuksiin.

Hakijan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen. Kohteesta 1 on ilmoitettu kokonaishinta ja kohteiden 2 ja 3 hinnan ilmoittaminen on perustunut aiempaan käytäntöön. Vaikka kohteiden 2 ja 3 osalta katsottaisiin tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen, on kohteen 1 osalta tuomittava hyvitysmaksua 20.402 euroa. Lisäksi hakija on ilmoittanut hankintayksikölle, että hakija voi tarvittaessa täsmentää tarjoustaan. Hankintayksikkö olisi voinut olemassa olevilla tiedoilla itse laskea haluamansa kokonaishinnat. Hankintayksikön on siis joko tullut itse saattaa tarjous vertailukelpoiseksi tai pyytää hakijalta lisätietoja.

LISÄVASTINE

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hakijan soveltuvuus

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Tarjouskilpailusta tulee mainitun pykälän 2 momentin mukaan sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista lain 52?59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 54 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomainen voi näyttää toteen. Säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp s. 98) mukaan henkilökohtaista työpanosta edellyttävissä palveluhankinnoissa poissulkemiseen oikeuttavana vakavana virheenä kysymykseen voisi tulla palveluntarjoamisesta vastaavan henkilön rikos-, laiminlyönti- tai vastaava teko, jos teolla on vaikutusta palveluntarjoajan luotettavuudelle palvelun tarjoamisessa. Suhteellisuuden vaatimusten huomioiminen edellyttää kuitenkin, että poissulkeminen ei ole kohtuuttomassa suhteessa teon vakavuuteen nähden. Ehdokkaan tai tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta ammattitoimintaan liittyvän vakavan virheen johdosta on mahdollista vain silloin, jos hankintayksikkö voi tällaisen teon näyttää toteen.

Hankintayksikkö on 9.4.2008 ja 30.6.2008 tehnyt hakijan kanssa sopimukset linja-autovuorojen hoitamisesta joukkoliikenneluvan nojalla sekä koululaiskuljetuksista ajalle 11.8.2008–31.5.2010. Hankintayksikkö on kuitenkin loppuvuodesta 2008 kilpailuttanut kuljetuspalvelut uudelleen, koska se ei ole ollut tyytyväinen hakijan palvelun laatuun. Hakija on hankintapäätöksen 27.1.2009 mukaan suljettu uuden tarjouskilpailun ulkopuolelle aiempien sopimusrikkomusten johdosta.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousvertailussa ei ole sinänsä kiellettyä ottaa huomioon myös hankintayksiköllä itsellään olevia kokemuksia tarjoajien aikaisempien toimitusten huonosta laadusta, kunhan mainitut kokemukset ovat perusteltuja ja objektiivisesti hyväksyttäviä. Sanottua periaatetta voidaan soveltaa lähtökohtaisesti myös ennen tarjousvertailua tapahtuvassa tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa varsinkin, jos puutteet toimituksen laadussa ovat olleet vakavia.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö ja hakija ovat pitäneet 8.10.2008 kokouksen, jossa on käsitelty hakijan koululaiskuljetuspalvelussa esiintyneitä puutteita. Hankintayksikkö on laatinut kokouksesta 15.12.2008 päivätyn muistion, jonka mukaan ongelmia on esiintynyt muun muassa aikatauluissa, kalustossa, istumapaikkojen riittävyydessä ja koululaiskyytimerkkien käytössä. Muistion mukaan hankintayksikkö on saanut puutteista palautetta koululaisten huoltajilta pitkin syksyä 2008. Muistiossa on myös todettu, että hakijan kuljetussopimuksen liitteiden ja muiden asiakirjojen osalta on esiintynyt puutteita, jotka on korjattu vasta palautuskehotusten jälkeen. Myös koululaiskuljetusten laskutus on ollut epäsäännöllistä. Lisäksi muistiossa on todettu, että sopimus puretaan, mikäli havaittuja puutteita ei korjata 31.10.2008 mennessä.

Hankintayksikkö ja hakija ovat pitäneet tämän jälkeen 10.12.2008 kokouksen, jossa on päätetty kuljetussopimusten purkamisesta. Hankintayksikkö on samana päivänä tehdyllä päätöksellä purkanut linja-autoliikennettä koskevan sopimuksen 1.1.2009 lukien. Tällöin hakija on ilmoittanut purkavansa myös koululaiskuljetuksia koskevan sopimuksen. Kokouksessa on päätöksen mukaan sovittu, että hakija hoitaa koululaiskuljetukset 20.12.2008 saakka, jonka jälkeen sopimukset päättyvät 31.12.2008.

Edellä mainitusta päätöksestä käy ilmi, että 8.10.2008 sovittujen aikataulumuutosten jälkeen hankintayksikkö ei ole saanut huoltajilta aikatauluja koskevia yhteydenottoja. Hakija on kuitenkin tuonut kaikki laskut sekä pyydetyt aikataulumuutokset hankintayksikölle vasta 10.12.2008 pidettyyn kokoukseen. Tätä ennen hankintayksikkö on marraskuun alussa saanut lokakuuta koskevan laskun sekä 9.12.2008 osan syksyn kuljetuslaskuista. Asiakirjasta käy myös ilmi, että marraskuun alussa on saatu tieto, jonka mukaan erään kouluauton kuljettaja on tupakoinut juuri ennen kun lapset ovat nousseet autoon.

Markkinaoikeus katsoo asiassa selvitetyksi, että hankintayksikkö on lokakuussa 2008 reklamoinut hakijaa kuljetuspalveluissa esiintyneistä puutteista ja ilmoittanut hakijalle purkavansa kuljetussopimuksen, jollei hakija korjaa havaittuja ongelmia. Hakija on ilmoituksensa mukaan käsitellyt saamiaan reklamaatioita ja ryhtynyt näiden johdosta korjaaviin toimenpiteisiin.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymys on ollut seikoista, jotka ovat koskeneet pääosin kuljetussopimusten alussa havaittuja puutteita, kuten laiminlyöntejä aikataulun noudattamisessa, koululaiskyytiä ilmaisevien varoitusmerkkien ja -tekstien paikoilleen asentamisessa sekä riittävien istumapaikkojen varaamisessa. Hakija on reklamaatioiden johdosta ryhtynyt toimenpiteisiin puutteiden korjaamiseksi. Hakija on ilmoittanut markkinaoikeudelle, että sen ajoneuvoissa on alusta alkaen ollut turvavyöt. Hankintayksikkö ei ole asiassa esittänyt selvitystä, jonka perusteella hakijan esittämää seikkaa tulisi pitää virheellisenä. Lisäksi hakija on korjannut hankintasopimuksen liitteitä ja muita asiakirjoja koskevat puutteet.

Koululaiskuljetussopimuksessa on laskutuksen osalta mainittu, että ”korvaus maksetaan jälkikäteen erikseen kultakin kuukaudelta liikennöitsijän erillisellä laskulomakkeella antaman selvityksen perusteella”. Vaikka hakija ei ole toimittanut hankintayksikölle laskuja kuukausittain, laskujen ei ole sisällöltään, perusteeltaan tai määrältään esitetty olleen virheellisiä.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole esittänyt sellaisia hankintalain 54 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja seikkoja, joiden perusteella voitaisiin todeta hakijan syyllistyneen ammattitoiminnassaan vakavaan virheeseen tai joiden perusteella voitaisiin katsoa, että hakijalla ei olisi teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseen. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on esittämillään perusteilla sulkenut hakijan tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Hankintapäätöksen perusteleminen

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp s. 117) mukaan päätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten voittaneen tarjoajan nimi, ehdokkaan, tarjoajan ja tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa. Myös tarjoajien ja ehdokkaiden asemaan vaikuttavista muista ratkaisuista tulisi tehdä kirjalliset päätökset. Tällaisia olisivat muun muassa ehdokkaan tai tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta taikka päätös olla valitsematta ehdokasta jatkoneuvotteluihin tai puitejärjestelyyn.

Hankintayksikön hankintapäätöksessä 27.1.2009 on todettu, että hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta. Hakijan tarjous on suljettu pois tarjouskilpailusta aiemmin tapahtuneiden sopimusrikkomusten vuoksi. Lisäksi hankintapäätöksessä on mainittu, että hakijan aikaisemmat sopimukset kyseisillä ostovuoroilla on jouduttu purkamaan 10.12.2008 pitkään jatkuneiden sopimusrikkomusten vuoksi. Hankintayksikkö on vielä käynyt neuvotteluja hakijan kanssa 17.3.2009 koskien aiempien kuljetussopimusten purkua ja uutta tarjouskilpailua. Neuvotteluista laaditun muistion mukaan tapaamisessa on käyty läpi kaikki sopimusten purkamiseen johtaneet vaiheet.

Markkinaoikeus toteaa että hakijan on katsottava olleen tietoinen aikaisempien kuljetussopimusten päättymisiin johtaneista sopimusrikkomuksista. Tästä huolimatta nyt kyseessä olevan hankinnan hankintalain mukaisuuden arvioinnin mahdollistamiseksi hankintayksikön olisi tullut hakijan tarjouskilpailusta sulkemista koskevassa päätöksessään yksilöidä ne sopimusrikkomukset, jotka se on katsonut täyttävän hankintalain 54 §:n 1 momentin 4 kohdassa asetetut edellytykset. Näin ollen hankintayksikkö ei ole täyttänyt hankintalain 73 §:n 1 momentissa asetettua päätöksen perusteluvelvollisuutta.

Hakijan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Tarjoaja kantaa osaltaan vastuun tarjouksensa sisällöstä. Tarjousvertailussa tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu voi toteutua ainoastaan, jos tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Hankintayksikkö on velvollinen hylkäämään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Tarjouspyynnössä on yksilöity kaksi palvelukohdetta, joista tarjouksia on pyydetty. Palvelukohde 1 on kattanut kolme reittiä ja palvelukohde 2 yhden reitin. Tarjouksen on tarjouspyynnön mukaan voinut jättää myös yhdistelmätarjouksena ja hankintailmoituksessa on ilmoitettu, ettei osatarjouksia hyväksytä. Tarjous on tullut laatia tarjouspyynnön liitteenä olleelle tarjouslomakkeelle ja tarjoushinta on tullut ilmoittaa kunkin kohteen osalta koko sopimiskauden kattavana arvonlisäveron sisältävänä kokonaishintana sekä euromääräisenä päivähintana.

Hakija on jättänyt tarjouspyynnön ensimmäisen palvelukohteen osalta, mutta hän on tarjouksessaan ilmoittanut kiinteän kokonaishinnan vain kohteen ensimmäiselle reitille ja kahdelle muulle vain euromääräisen kilometrihinnan. Hakija on ilmoittanut, että hän on antanut tarjouksen kohteen 1 reittien 2 ja 3 osalta kilometriveloitukseen perustuvana, koska kuljetusten päivittäinen sisältö vaihtelee oppilaiden lukujärjestyksen mukaan.

Tarjoaja kantaa edellä todetun mukaisesti osaltaan vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnössä edellytetyn mukainen. Hakijan tarjouksessa on edellä olevan mukaisesti ilmoitettu kokonaishinta vain kohteen 1 reitille 1. Hankintailmoituksen mukaan osatarjous ei ole ollut mahdollinen, joten hakijan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Hakijan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudessa on ollut kysymys tarjouksen sisältöön ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavasta seikasta. Hankintayksikön olisi näin ollen oikein toteutetussa hankintamenettelyssä tullut hylätä hakijan kohteesta 1 antama tarjous tarjouspyynnön vastaisena.

Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintalain 76 §:ssä tarkoitetuin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee siten harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa 12.2.2009. Hankintalain 76 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena edellä todetusta virheellisestä menettelystä voi tulla kysymykseen enää vain hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Asiassa on selvitetty, ettei hakijan tarjous ole ollut tarjouspyynnön mukainen hintatietojen osalta. Koska hankintayksikön olisi tullut sulkea hakijan tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattomana, hakijalla ei ole ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua. Näin ollen ja ottaen huomioon hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohta hakijan hyvitysmaksuvaatimus tulee hylätä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että hakija ja hankintayksikkö joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja Kauhajoen kaupungin oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hankintalain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne, Pasi Yli-Ikkelä ja Sami Rautiainen.