Market court dismisses bid protest where winning bidder provided false info and court rejects procedural violations.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Pudasjärven kaupunki on pyytänyt 8.12.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Pudasjärven kaupungin lakisääteisistä tilintarkastuspalveluista valtuuston vuosien 2009–2012 toimikautta vastaavalle ajalle. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut neljä tarjousta.

Pudasjärven kaupunginvaltuusto on päätöksellään 5.2.2009 § 13 valinnut Pudasjärven kaupungin tilintarkastuksen suorittajaksi KPMG Kunta Oy:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on voittaneen tarjouksen mukaan ollut noin 45.000 euroa.

HAKEMUS

Oy Audiator Ab on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Pudasjärven kaupunginvaltuuston päätöksen 5.2.2009 § 13 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 50.000 euroa korkoineen. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla korkoineen.

Voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle. Voittanut tarjoaja on esittänyt tarjouksessaan virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja nimeämiensä tilintarkastajien sekä tarjoajayhtiön kokemuksesta kuntien ja kuntayhtymien tilintarkastuksesta.

Voittaneen tarjoajan menettely on ollut hyvän tilintarkastustavan sekä tilintarkastuslain vastaista. Väärien tietojen antaminen hankintayksikölle on tilintarkastajalta edellytettävän korostetun luottamuksen vastaista. Voittaneen tarjoajan menettelyä tulee arvioida julkisista hankinnoista annetun lain 54 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädettynä vakavaan virheeseen syyllistymisenä ammattitoiminnassa.

Voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle myös, koska sen tarjouksessa on hyvän tilintarkastustavan vastaisesti markkinoitu hankintayksikölle hankinnan kohteena olleiden palvelujen ohella laajasti erilaisia hankinnan kohteeseen liittymättömiä neuvonta- ja asiantuntijapalveluja. Muiden palvelujen tarjoaminen lakisääteisen tilintarkastuspalvelun liitteenä on ristiriidassa julkisyhteisöjen tilintarkastajilta edellytettävän riippumattomuuden kanssa.

Voittanut tarjous on ollut hinnan ilmoittamisen osalta tarjouspyynnön vastainen. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan, että sen hintoja tarkistetaan vuosittain palkkakustannuksia vastaavasti, jolloin korotus hintaan on noin kolme prosenttia. Tarjouspyynnössä on edellytetty hinnan ilmoittamista kokonaishintana, minkä lisäksi tarjouksesta on tullut käydä ilmi, miten kokonaishintoja tarkistetaan vuosittain. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut hinnan tarkistustavan epätarkasti, minkä vuoksi tarjoukset eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia.

Hankintayksikön tarjouspyynnössään ilmoittamat tarjousten laatua koskevat vertailuperusteet ovat olleet hankintalain vastaisia. Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet hinta 60 prosentin painoarvolla sekä laatuun liittyvät tekijät yhteensä 40 prosentin painoarvolla. Laatuun liittyvien tekijöiden alla on arvioitu muun ohella tilintarkastajien kokemukseen liittyviä seikkoja.

Tilintarkastajien kokemusta koskevaa vertailuperustetta on vertailtu vain kokemusvuosien perusteella, mikä on ollut hankintasäännösten vastaista ja hakijaa syrjivää. Tarjoajat ovat voineet ilmoittaa tarjouksessaan kokemusvuosiksi hyvin erisisältöisiä vuosia, joissa todellisten tilintarkastuspäivien määrä ja sisältö ovat vaihdelleet huomattavasti. Erisisältöiset kokemusvuodet eivät ole keskenään vertailukelpoisia eikä niiden perusteella ole voinut arvioida tarkastajien todellista kokemusta ja pätevyyttä tilintarkastuspalvelujen hoitamisesta. Voittaneen tarjoajan ilmoittamat referenssitiedot ovat olleet harhaanjohtavia ja virheellisiä, joten vertailun tekeminen niiden perusteella on ollut myös tästä syystä hankintasäännösten vastaista ja hakijaa syrjivää.

Hakijalla on ollut huomattavasti enemmän tarjouspyynnössä pyydettyä kokemusta kuntien ja kuntayhtymien tilintarkastuksesta, mitä ei ole vertailussa otettu huomioon voittaneen tarjoajan harhaanjohtavan referenssien ilmoittamistavan vuoksi. Vertailun perusteena olleet seikat eivät ole olleet paikkansapitäviä eivätkä siten myöskään vertailukelpoisia. Tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet, sellaisina kuin niitä on sovellettu, eivät ole mahdollistaneet sen määrittämistä, mitä tarjouksista on tullut pitää hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisimpana. Vertailu on myös tosiasiassa suoritettu tarjoajia kohtaan epätasapuolisesti ja hakijaa syrjivästi.

VASTINE

Pudasjärven kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi Pudasjärven kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.220 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on toteuttanut tarjouskilpailun virheettömästi ja tarjoajia kohtaan tasapuolisesti. Hakijan väitteet hankintamenettelyn virheistä ovat kaikilta osin perusteettomia.

Hankintayksiköllä ei ole ollut julkisista hankinnoista annetun lain 54 §:n mukaista tai muutakaan perustetta voittaneen tarjoajan sulkemiseen pois tarjouskilpailusta. Hankintayksiköllä ei ole ollut hankintamenettelyn aikana mitään tietoa hakijan esittämän kaltaisista voittaneen tarjoajan ammattitoimintaan liittyneistä virheistä, joiden perusteella voittanut tarjoaja olisi voitu sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle. Hankintayksikön käsityksen mukaan voittanut tarjoaja ei ole syyllistynyt sellaiseen julkisista hankinnoista annetun lain 54 §:ssä tarkoitettuun toimintaan, joka olisi ollut peruste tarjouskilpailusta poissulkemiseen. Hakijan väitteet ovat tältä osin sekä perusteettomia että voittanutta tarjoajaa loukkaavia.

Hankintayksikkö on tarkistanut kaikkien tarjoajien soveltuvuuden hankintasäännösten mukaisesti ennen tarjousten vertailua ja ottanut vertailuun mukaan vain ne tarjoajat, joita se on pitänyt tarjouskilpailuun soveltuvina. Hankintayksikkö on katsonut kaikki tarjoajat tarjouskilpailuun soveltuviksi. Perustetta tarjouskilpailusta sulkemiseen ei ole ollut, joten hankintamenettely on ollut hankintasäännösten mukainen.

Hakijan väite siitä, että voittanut tarjoaja olisi hyvän tilintarkastustavan vastaisesti tarjonnut hankintayksikölle muita neuvonta- ja konsultaatiopalveluja kuin lakisääteistä tilintarkastusta, ei pidä paikkaansa. Hankintayksikkö on kilpailuttanut tarjouskilpailussa ainoastaan lakisääteiset tilintarkastuspalvelunsa, ei muuta. Tarjouskilpailussa ei ole annettu merkitystä sille, että voittanut tarjoaja on sinänsä alalla ylivertainen muun ohella veroneuvontaan liittyvässä ammattitaidossa.

Kaikki tarjoukset ovat olleet hinnan suhteen tarjouspyynnön mukaisia, joten hakijan väite voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudesta on perusteeton. Tarjousten hintavertailussa on verrattu vain tarjousten kokonaishintoja, jotka kaikki tarjoajat ovat ilmoittaneet tarjouksissaan tarjouspyynnön mukaisesti. Tarjoukset ovat tältä osin vastanneet toisiaan ja ovat siten olleet vertailukelpoisia.

Hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun virheettömästi ja kaikkia tarjoajia kohtaan tasapuolisesti. Hankintayksiköllä ei ole ollut tarvetta tai edes mahdollisuutta syrjiä ketään tarjoajaa tarjouskilpailun aikana. Tarjoajien saamat pisteet on erikseen sanallisesti perusteltu tarjousten vertailua koskevissa taulukoissa, joista on kunkin tarjoajan ja vertailuperusteen osalta ilmennyt, mihin seikkoihin tarjousten vertailu on perustunut. Hankintapäätös on siten myös asianmukaisesti perusteltu. Menettely on kaikilta osin ollut hankintasäännösten mukainen.

LAUSUNTO

KPMG Kunta Oy on antanut lausunnon ja vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi KPMG Kunta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla korkoineen.

Hakijan väitteet hankintamenettelyn virheistä ovat kaikilta osin perusteettomia.

KPMG Kunta Oy:n tarjouksessa ei ole hakijan esittämin tavoin annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja yhtiön tai sen tilintarkastajien kokemuksesta. Hakijan väitteet ovat perusteettomia ja yksilöimättömiä. Tarjouksessa annetut tiedot ovat kaikilta osin olleet paikkansapitäviä.

Tarjouspyynnössä on pyydetty ilmoittamaan vain vastuullisen JHTT-tarkastajan kokemus liikevaihdoltaan ja menotaloudeltaan huomattavan suurten yhteisöjen vastuullisena tilintarkastajana sekä tämän tarkastajan ansioluettelo ja referenssit. Näin ollen asiassa ei ole merkitystä sillä seikalla, onko tilintarkastajan työkokemus syntynyt pää- vai sivutoimisena tilintarkastajana. Merkitystä on sen sijaan ollut sillä, että KPMG:n vastuullinen tilintarkastaja on toiminut muun ohella kahdeksan vuotta Oulun kaupungin päävastuullisena tilintarkastajana. Mainitun vastuullisen tilintarkastajan kokemus on ollut huomattava. KPMG:n vastuullisen tilintarkastajan kokemus on otettu tarjousvertailussa asianmukaisesti huomioon.

Myös avustavan tilintarkastajan ja asiakaspalveluryhmän osalta työkokemusta koskevat tiedot on ilmoitettu asianmukaisesti ja virheettömästi. Asiakaspalveluryhmän jäsenten osalta referenssejä ei ole tarjouspyynnössä edes pyydetty esitettäväksi, vaan pyynnön kohteena ovat olleet vain referenssit ja luettelo yhteisön kunta- ja kuntayhtymäasiakkaista. Kaikki työkokemustiedot on annettu asianmukaisesti ja riittävän yksityiskohtaisesti.

Hakijan väite KPMG Kunta Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudesta hintatietojen osalta on virheellinen. Tarjouspyynnön mukaan tarjouksesta on tullut käydä ilmi muun ohella tarkastuspäivän hinta sekä tilintarkastuksen kokonaishinta vuositasolla kuten myös se, miten edellä mainittuja hintoja tarkistetaan vuosittain. KPMG Kunta Oy on ilmoittanut tarjouksensa hintatiedot tarjouspyynnön mukaisesti. Kunkin vuoden osalta ilmoitettu kokonaishinta on sisältänyt tarjouksessa ilmoitetun korotusperusteen eli tarjouksessa ilmoitetun kolmen prosentin vuotuisen palkkakustannusten nousua vastaavan korotuksen. Hinnat ja korotusperuste ovat ilmenneet tarjouksesta selkeästi.

KPMG Kunta Oy:n tarjous on myös asiantuntijapalveluiden osalta ollut sekä hankintasäännösten että hyvän tilintarkastustavan mukainen. KPMG Kunta Oy:n tarjouksessa ei ole miltään osin vaarannettu KPMG Kunta Oy:n riippumattomuutta tai menetelty muutoin hyvän tilintarkastustavan vastaisesti. KPMG Kunta Oy:n tarjous on koskenut vain lakisääteistä tilintarkastusta. Muilta osin tarjouksessa on kuvattu KPMG Kunta Oy:n ja koko KPMG:n organisaatiota ja toimintaa sekä tilintarkastuksen toteuttamisprosessia ja laadunvarmistusta.

Hankintapäätöksessä sovelletut tarjousten vertailuperusteet ja niiden painotukset ovat olleet asianmukaiset. Vastaavia perusteita on yleisesti käytetty tilintarkastuspalvelujen hankinnassa. Vertailuperusteita on myös sovellettu hankintasäännösten mukaisesti ja tarjoajia kohtaan tasapuolisesti. Kokemuksen osalta vertailu on suoritettu tarjouksissa ilmoitettujen tietojen perusteella, jotka ovat olleet voittaneen tarjoajan osalta kaikilta osin virheettömiä ja totuudenmukaisia.

VASTASELITYS

Hakija on vastaselityksissään esittänyt, että voittanut tarjoaja on hakijan hakemuksessa todetuin tavoin ilmoittanut tarjouksessaan sekä virheellisiä että harhaanjohtavia tietoja yhtiön ja sen vastuullisen tilintarkastajansa kokemuksesta. Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole tarkistanut tarjoajien tarjouksissaan ilmoittamia referenssejä ja tarkistanut niiden oikeellisuutta, vaan on suorittanut tarjousten vertailun ilmoitettujen referenssitietojen perusteella. Hankintayksikön olisi tullut tutkia ilmoitettujen kokemustietojen oikeellisuus ja sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Voittanut tarjous olisi tullut hylätä tarjouspyynnön vastaisena. Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjousta kuntalain 73 §:n mukaisista tilintarkastukseen kuuluvista tehtävistä. Kuntalain 73 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan tilintarkastajien on tarkastettava, onko kunnan sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan todennut kohdassa ”Työn laajuuden ja palkkiomme perustana olevat oletukset” seuraavaa: ”Tilintarkastuksen työn laajuutta arvioidessamme olemme lähteneet siitä, että Pudasjärven kaupunkiin kuuluvien yhteisöjen keskeiset prosessit ja tietojärjestelmät sekä sisäinen valvonta on yhteisökohtaisesti asianmukaisesti järjestetty.”

Tarjouspyynnössä on nimenomaisesti pyydetty tilintarkastajaa tarkastamaan, onko sisäinen valvonta asianmukaisesti järjestetty. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on lähtöoletuksena pidetty, että sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Tarjousta ei tältä osin voida pitää tarjouspyynnön mukaisena eikä voittaneen tarjoajan tarjoushintoja vertailukelpoisina tarjouspyynnön mukaisiin tarjouksiin verrattuna. Koska voittanut tarjous on ollut edellä todetuin tavoin tarjouspyynnön vastainen hintaan liittyvän varauman takia, se olisi tullut hylätä ennen tarjousten vertailua.

Voittanut tarjous on myös ollut tarjouspyynnön vastainen hintaan liittyneen korotusperusteen takia. Hinnankorotusperuste voi johtaa siihen, että palvelun hinta muodostuu todellisuudessa tarjouksessa ilmoitettua korkeammaksi.

Voittanut tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen myös alihankinnan osalta. Tarjouspyynnön mukaan alihankinta on pääsääntöisesti kielletty, mutta erityistapauksissa alihankinnasta voidaan neuvotella. Voittaneen tarjouksen on jättänyt KPMG Kunta Oy, mutta palvelun toteuttamiseen osallistuu tarjouksen mukaan myös KPMG Oy Ab:n henkilökuntaan kuuluva vastuullisen tilintarkastajan varahenkilö. Kun otetaan huomioon tarjouspyynnön alihankintakielto, voittanut tarjous on ollut tältä osin tarjouspyynnön vastainen.

Tarjouspyynnössä ilmoitetut tarjousten laatua koskevat vertailuperusteet ovat olleet hankintasäännösten vastaisia. Hankintamenettelyssä ei ole tehty riittävää eroa tarjoajien soveltuvuuden arvioinnin ja tarjousten vertailun välillä. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa käytettävät perusteet ja toisaalta tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet tulee erottaa riittävän selvästi toisistaan.

Tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta ei voi arvioida ainoastaan luettelomaisten referenssilistojen tai kokemusvuosien perusteella, vaan kyseiset seikat liittyvät pikemminkin tarjoajien soveltuvuuden arviointiin. Tilintarkastus on lailla säädeltyä toimintaa, johon liittyvät omat pätevyys- ja kokemusvaatimukset, tutkintovaatimukset sekä vaatimukset ammattitaidon säilyttämisestä. Hankintamenettelyssä tilintarkastajien JHTT-tutkinnon ylittävää osaamista ja kokemusta ei voida vertailla sisällöllisesti epäselvien ansioluettelojen ja referenssiluetteloiden perusteella eikä yksinomaan kokemusvuosien perusteella. Vertailuperusteen ”kokemus kuntien tilintarkastuksesta” osalta hankintayksikkö on arvioinut vain luettelomaisia referenssilistoja ja niistä ilmeneviä tietoja. Näin toimiessaan hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjouspyynnössä ilmoitettu vertailuperuste ”osallistuminen laadunvarmistukseen” on lisäksi ollut yksilöimätön ja antanut hankintayksikölle rajoittamattoman harkintavallan tarjousten vertailussa. Mainitun vertailuperusteen alla on tarjousten vertailussa otettu huomioon ”laatujärjestelmä tarkastustoimen perustana”, ”selvitys tarkastuksen raportoinnista” ja ”erityisosaaminen”. Mainittuja seikkoja ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä, minkä vuoksi tarjoajat eivät ole voineet tietää niiden merkityksestä tarjousten vertailussa. Mainitut seikat ovat lisäksi liittyneet lähinnä tarjoajien soveltuvuuden arviointiin. Menettely on siten tältäkin osin ollut hankintasäännösten vastainen.

Vastuullisen tilintarkastajan työn osuutta koskevan vertailuperusteen osalta tarjousvertailussa on saanut täydet pisteet jo 50 prosentin työn osuudella. Näin ollen sekä 50 prosentin että 100 prosentin työn osuudella on vertailussa saanut täydet pisteet mainitusta perusteesta. Pisteytystapa on ollut niin poikkeuksellinen, että se olisi tullut ilmoittaa tarjoajille tarjouspyynnössä. Arvosteluasteikko on myös ollut senlaatuinen, ettei sillä ole tosiasiassa mitattu tarjousten laatua.

MARKKINAOIKEUDEN VÄLIAIKAISTA KIELTOA KOSKEVA PÄÄTÖS

Markkinaoikeus on 16.3.2009 antamallaan päätöksellä kieltänyt Pudasjärven kaupunkia väliaikaisesti tekemästä hankintasopimusta tai muutenkaan panemasta täytäntöön Pudasjärven kaupunginvaltuuston päätöstä 5.2.2009 § 13 tilintarkastajan valinnasta 10.000 euron sakon uhalla. Kielto on määrätty olemaan voimassa siihen saakka, kunnes markkinaoikeus on ratkaissut asian taikka asiassa toisin määrätään.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Voittaneen tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 71 §:n 1 momentin mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Tarjouskilpailusta tulee pykälän 2 momentin mukaan sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan momentin mukaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista lain 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 54 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomainen voi näyttää toteen.

Hakija on esittänyt, että voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle, koska se on hakijan mukaan antanut tarjouksessaan hankintayksikölle harhaanjohtavia ja virheellisiä tietoja tarjoajayhtiön ja sen nimeämien tilintarkastajien kokemuksesta sekä markkinoinut tarjouksessaan hankintayksikölle muita kuin hankinnan kohteena olleita tilintarkastuspalveluja.

Voittaneen tarjoajan tarjoukseen ovat tarjouspyynnössä pyydetyin tavoin sisältyneet muun ohella tarjoajayhtiön nimeämien tilintarkastajien ansioluettelot ja referenssit samoin kuin tiedot tarjoajayhtiön omista referensseistä. Tarjouksessa on myös muutoin kuvattu sekä tarjoajayhtiön että sen tilintarkastajien kokemusta ja osaamista hankinnan kohteen kannalta. Lisäksi tarjouksessa on esitelty tarjoajayhtiön toimintaa yleisesti ja kuvattu muun ohella tarjoajayhtiön erilaisia palveluja, joihin kuuluvat tilintarkastuksen lisäksi muun ohella neuvonta- ja veropalvelut. Tarjouksen saatteessa on tältä osin todettu, että ”laadukkaan ja tehokkaan tilintarkastuksen lisäksi KPMG voi tarvittaessa tarjota hyvin laajasti neuvontapalveluita kaupunkinne toimintaa tukemaan”.

Markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjous on laadittu tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Voittaneen tarjoajan kokemusta koskevien tietojen osalta mikään tarjouksessa ei ole antanut aihetta epäillä annettujen tietojen olleen virheellisiä tai harhaanjohtavia. Asiassa ei ole myöskään markkinaoikeudessa ilmennyt, että annetut tiedot olisivat tältä osin olleet ilmeisen virheellisiä tai harhaanjohtavia.

Hankintayksiköllä on oikeus luottaa tarjoajien tarjouksissaan esittämiin tietoihin. Koska hankintayksiköllä ei asiassa esitetyn selvityksen mukaan ole ollut aihetta epäillä annettujen tietojen oikeellisuutta, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjous on koskenut tarjouspyynnön mukaista kuntalaissa tarkemmin säädettyä tilintarkastusta. Se seikka, että voittanut tarjoaja on tarjouksesta ilmenevin tavoin samalla tuonut esiin omaa toimintaansa kuvatessaan, että tarjoajan tuottamiin palveluihin kuuluu muitakin kuin tilintarkastuspalveluja, ei ole merkinnyt hankintayksikölle velvollisuutta sulkea tarjoajaa tarjouskilpailun ulkopuolelle. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt tältäkään osin virheellisesti.

Voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa hankintalain 2 §:n 1 momentin vastaisesti.

Hakija on esittänyt voittaneen tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen ensinnäkin voittaneen tarjoajan tarjouksessa esitetyn oletuksen vuoksi. Tältä osin markkinaoikeus toteaa seuraavan.

Voittaneen tarjouksen sivulla 16 on todettu kohdassa ”Työn laajuuden ja palkkiomme perustana olevat oletukset” seuraavaa: ”Tilintarkastuksen työn laajuutta arvioidessamme olemme lähteneet siitä, että Pudasjärven kaupungin ja kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen keskeiset prosessit ja tietojärjestelmät sekä sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Lisäksi oletamme, että sovitut aikataulut pitävät ja kaikki tarkastukseen vaadittava materiaali on käytettävissämme sovittuina tarkastusajankohtina.”

Hakija on tarjouspyynnön vastaisuutta koskevassa väitteessään viitannut edellä selostettuun tarjouksen kohtaan ja katsonut sen merkitsevän, ettei voittanut tarjous ole sisältänyt lainkaan hankinnan kohteeseen kuuluvaa kuntalain 73 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittua kunnan sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan asianmukaisen järjestämisen tarkastamista.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kohteena ovat kuntalain 73 §:n mukaiset tilintarkastuspalvelut, joihin kuntalain 73 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan kuuluu myös sen tarkastaminen, onko kunnan sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti.

Voittaneessa tarjouksessa on useassa kohdin todettu, että tarjous koskee tarjouspyynnön mukaista tilintarkastusta eli kuntalain 73 §:n mukaista JHTT-tilintarkastusta. Voittaneen tarjouksen kattamien palvelujen tarjouspyynnön mukaisuus on tuotu esiin muun ohella tarjouksen sivulla 16 kohdassa ”Hinta ja arvio tarkastukseen käytettävästä ajasta”. Mainitussa tarjouksen kohdassa on todettu, että hinnan lähtökohtana on ”tarjouspyynnön mukaisen tarkastuksen vaatiman työn määrä”. Tilintarkastuksen kattamia osa-alueita on kuvattu myös tarjouksen tarkastussuunnitelmaa koskevan luvun kohdassa ”Toiminnan tuntemuksesta ja riskeistä lähtevä tarkastus” (tarjouksen s. 6).

Viimeksi mainitussa tarjouksen kohdassa on todettu muun ohella seuraavaa: ”Tilintarkastuksen muina keskeisinä tavoitteina on varmistua siitä, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty ja että organisaatio toimii ohjeiden mukaisesti sekä annettujen valtuuksien puitteissa. Tarkastuksessa selvitämme myös, miten tietojärjestelmät toimivat.”

Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjous on siinä esitettyjen tietojen perusteella kattanut kaikki tarjouspyynnössä tarkoitetut tilintarkastuspalvelut. Edellä tarjouksen sisällöstä lausuttu huomioon ottaen hakijan voittaneen tarjoajan tarjouksesta esiin nostama yksittäinen tarjouksen kohta ei ole merkinnyt tarjouksen olleen palvelun sisällön suhteen puutteellinen ja siten tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sanotusta syystä sulkenut voittanutta tarjousta tarjouskilpailun ulkopuolelle tarjouspyynnön vastaisena.

Hakija on lisäksi esittänyt voittaneen tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen tarjouksessa esitetyn hintaa koskeneen korotusperusteen vuoksi. Tältä osin markkinaoikeus toteaa seuraavan.

Tarjouspyynnössä on hinnan ilmoittamisen osalta todettu, että tarjouksen tulee sisältää 1) tarkastuspäivän hinta euroina, 2) JHTT-tilintarkastuksen kokonaishinta vuodessa, 3) miten päivähintaa ja vuosihintaa mahdollisesti tarkistetaan vuosittain, 4) JHTT-tilintarkastajan ja avustavan tilintarkastajan tuntiveloitus lisätoimeksiannoista sekä 5) selvitys vastuuvakuutuksesta. Tarjouspyynnössä on vielä todettu, että hinnat tulee ilmoittaa arvonlisäverottomina ja että niiden tulee sisältää kaikki tilintarkastukseen liittyvät kustannukset mukaan lukien matkakustannukset sekä mahdolliset majoituskustannukset.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksensa hintatiedot tarjouksen sivulla 17 siten, että tarjouksesta on ensinnäkin ilmennyt kunkin tilintarkastajan osalta sekä päivähinta euroissa että kokonaishinta vuodessa. Tarjouksessa on lisäksi eritelty tilintarkastuksen kokonaishinta kunkin tarkastusvuoden osalta sekä lisäksi ilmoitettu tarjouksen kokonaishinta koko hankintakauden ajalta. Tarjouksessa on hintaerittelyn jälkeen todettu, että ”hintoja tarkistamme vuosittain palkkakustannusten nousua vastaavasti (korotus n. 3 % vuodessa)”. Tarjouksessa ilmoitetuista vuosihinnoista on ollut pääteltävissä, että mainittu korotus on sisältynyt vuosikohtaisesti yksilöityihin kokonaishintoihin samoin kuin koko hankintakautta koskevaan tarjouksen kokonaishintaan.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei voittaneen tarjoajan tarjous ole ollut hinnan ilmoittamisen osalta hakijan esittämin tavoin tarjouspyynnön vastainen. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksensa hintatiedot tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tälläkään perusteella tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Hakija on vielä esittänyt voittaneen tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen sen vuoksi, että tarjouksessa on tarjouspyynnön vastaisesti ilmoitettu palveluja toteutettavaksi alihankintana. Hakija on tältä osin viitannut siihen, että voittaneen tarjoajan vastuullisen tilintarkastajan varahenkilöksi ilmoitettu henkilö on ollut KMPG Kunta Oy:n emoyhtiön eli KPMG Oy Ab:n osakas ja hallituksen jäsen. Tämä henkilö ei siten hakijan mukaan ole ollut tarjoajayhtiönä olevan KPMG Kunta Oy:n palveluksessa. Tältä osin markkinaoikeus toteaa seuraavan.

Tarjouspyynnössä on alihankinnan osalta todettu, että alihankinta ei pääsääntöisesti ole mahdollista, mutta erityistapauksissa alihankinnasta voidaan sopia.

Voittaneen tarjoajan tarjouksesta ilmenee, että tarjouksen antanut KPMG Kunta Oy kuuluu KPMG-konserniin, jonka emoyhtiö on KPMG Oy Ab. KPMG Kunta Oy:n tarjouksessa on kuvattu näitä yhtiöitä kokonaisuutena sekä tuotu esille, että kyseiset samaan konserniin kuuluvat yhtiöt toteuttavat yhteisesti tarjouksessa kuvatun palvelun.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouksessa esitetyssä toimintamallissa on ollut kysymys konsernin sisäisestä yhteistyöstä, jota ei ole tullut pitää kysymyksessä olevassa tarjouspyynnössä tarkoitettuna alihankintana. Voittaneen tarjoajan tarjous ei näin ollen ole ollut hakijan esittämin tavoin alihankinnan osalta tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikkö ei siten tältäkään osin ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjousta tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Tarjousten vertailuperusteet

Hakija on esittänyt, että tarjouspyynnössä asetetut tarjousten laadulliset vertailuperusteet ovat hankintasäännösten vastaiset. Hakija on tältä osin vedonnut vertailuperusteisiin ”kokemus kuntien tilintarkastuksesta”, ”vastuullisen JHTT-tilintarkastajan työnosuus” ja ”osallistuminen laadunvarmistukseen”. Ensiksi mainitun vertailuperusteen osalta hakija on katsonut, että vertailuperuste ei ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia, minkä lisäksi sen alla on hakijan mukaan vertailtu tarjoajien soveltuvuuden arviointiin liittyviä seikkoja. Viimeiseksi mainittujen vertailuperusteiden hakija on puolestaan katsonut olleen yksilöimättömiä ottaen huomioon niiden soveltamistapa tarjousten vertailussa.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 69 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely sekä tarjouksen valintaperuste ja käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on ilmoitettava myös muun ohella ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava. Hankintalain 69 §:n 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Hankintalain 71 §:n mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Lain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 116) mukaan tarjoajan soveltuvuuden arviointi ja poissulkeminen tarjouskilpailusta tulee tehdä tarjousmenettelyn erillisenä vaiheena ennen tarjousten vertailua.

Tarjousten vertailusta ja valinnasta säädetään hankintalain 72 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee pykälän mukaan liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Hankinnan kohteena on tarjouspyynnön mukaan kuntalain mukaisen hallinnon ja talouden tarkastuksen suorittaminen Pudasjärven kaupungissa vuosina 2009–2012.

Tarjouksen valintaperusteena on tarjouspyynnön mukaan ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet kokonaishinta sopimuskaudelle 60 prosentin painoarvolla ja laatu 40 prosentin painoarvolla. Laatua koskevan vertailuperusteen osatekijöiksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu 1) vastuullisen JHTT-tilintarkastajan työnosuus 11 prosentin painoarvolla, 2) kokemus kuntien tilintarkastuksesta 11 prosentin painoarvolla, 3) tarkastuskohteessa tehtävän työn osuus 9 prosentin painoarvolla ja 4) osallistuminen laadunvarmistukseen 9 prosentin painoarvolla.

Vastuullisen tilintarkastajan osalta tarjouspyynnössä on todettu, että tarjouksessa tulee ilmoittaa vastuulliseksi tilintarkastajaksi esitettävä henkilö ja hänen vaihtoehtonsa sekä heidän kokemuksensa liikevaihdoltaan tai menotaloudeltaan huomattavan suurten yhteisöjen vastuullisena tilintarkastajana.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksessa on lisäksi tullut esittää seuraavat seikat:

1) Toiminnan aloittamisvuosi.

2) JHTT-pätevyyden omaavien tarkastajien osuus JHTT-yhteisön koko tarkastushenkilöstön määrästä.

3) Onko tarkastustoimen perustana laadunvarmistusjärjestelmä.

4) Kuvaus laadunvarmistuksen järjestelmästä.

5) Kuvaus siitä, minkälaista erityisosaamista yhteisöllä tilintarkastuksessa on käytettävissään.

6) Ulkoisen tarkastuksen prosessikuvaus – kuvaus tilintarkastusjärjestelmästä.

7) Selvitys miten ja millä resursseilla JHTT-yhteisö tekee kehittämistyötä.

8) Vastuullisen JHTT-tilintarkastajan nimi ja yhteystiedot.

9) Vastuullisen JHTT-tarkastajan CV ja referenssit.

10) Selvitys tarkastuksen raportoinnista.

Hankintayksikkö on laatinut tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista ja tarjousvertailusta taulukot, joista ilmenee, että hankintayksikkö on tarjoukset saatuaan tarkistanut ensin tarjoajien soveltuvuusvaatimusten täyttymisen ja sen jälkeen suorittanut tarjousten vertailun. Tarjoajien soveltuvuutta koskevasta taulukosta ilmenee, että hankintayksikkö on todennut kaikkien tarjoajien olleen soveltuvia hankinnan toteuttamiseen. Mainitulla lomakkeella on käyty läpi myös tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus. Kaikkien tarjousten on todettu täyttäneen tarjouspyynnön vaatimukset.

Tarjousten vertailua koskevasta taulukosta puolestaan ilmenee, että hankintayksikkö on pisteyttänyt saadut tarjoukset kaikkien laatua koskevien vertailuperusteiden osalta. Vertailutaulukosta ilmenee lisäksi, että sekä hakija että voittanut tarjoaja ovat molemmat saaneet kaikista laatua koskevista vertailuperusteista täydet pisteet. Tarjousten vertailutaulukko on sisältänyt sanalliset perustelut siitä, mihin pisteytys on kunkin vertailuperusteen osalta tarjoajakohtaisesti perustunut. Vertailuperusteen ”kokemus kuntien tilintarkastuksesta” osalta taulukossa on tuotu esiin kunkin tarjoajan osalta kokemuksen pituuteen ja määrään liittyviä tekijöitä sekä tarkastuskohteiden määrän että tarkastuskokemuksen pituuden suhteen. Mainitun vertailuperusteen alla on lueteltu sekä tarjoajayhtiön että sen vastuullisen tilintarkastajan työkokemukseen liittyviä tarjouksista ilmenneitä tekijöitä.

Vastuullisen JHTT-tarkastajan työnosuutta koskevan vertailuperusteen osalta taulukosta puolestaan ilmenee, että hankintayksikkö on antanut tämän vertailuperusteen osalta täydet pisteet 50 prosentin ja sitä ylittävän työnosuuden perusteella. Sekä hakija että voittanut tarjoaja ovat saaneet tämän vertailuperusteen osalta täydet pisteet mainitun 50 prosentin työnosuuden perusteella.

”Osallistuminen laadunvarmistukseen” vertailuperusteen osalta tarjousten vertailutaulukosta puolestaan ilmenee, että hankintayksikkö on tämän vertailuperusteen alla huomioinut alaperusteet ”laadunvarmistusjärjestelmä tarkastustoimen perustana”, ”selvitys tarkastuksen raportoinnista” ja ”erityisosaaminen”. Edellä mainittujen perusteiden alla on tarjoajakohtaisesti käyty läpi muun ohella sitä, miten tarkastusprosessissa varmistetaan raportointi asiakkaalle ja miten tarkastusprosessissa kokeneemmat tarkastajat tarkastavat nuorempien tarkastajien työn tulokset tarkastusprosessin kuluessa tarkastuksen laadun turvaamiseksi. Vertailutaulukosta ilmenee, että kaikki tarjoajat ovat osanneet tuoda mainitun vertailuperusteen kannalta olennaiset tekijät tarjouksissaan esiin ja että sekä hakija että voittanut tarjoaja ovat saaneet tämän vertailuperusteen osalta täydet pisteet.

Vertailuperusteen ”kokemus kuntien tilintarkastuksesta” osalta markkinaoikeus toteaa, että kuntalain mukaisessa tilintarkastuksessa on kysymys lailla säännellystä toiminnasta, jota hoitavien henkilöiden kokemusta koskevat tietyt jo lailla säädetyt vaatimukset. Kuntalain mukaisen tilintarkastuksen suorittavista tilintarkastajista ja heidän pätevyydestään säädetään kuntalain 72 §:ssä. Kuntalain 72 §:n mukaan tilintarkastajan tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajalautakunnan hyväksymä henkilö (JHTT-tilintarkastaja) tai yhteisö (JHTT-yhteisö). Yhteisön on määrättävä vastuunalaiseksi tilintarkastajaksi JHTT-tilintarkastaja.

JHTT-tilintarkastajista ja JHTT-yhteisöistä säädetään tarkemmin julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetussa laissa (467/1999). Mainitussa laissa säädetään muun ohella JHTT-tilintarkastajien yleisestä kelpoisuudesta sekä mainittujen tarkastajien hyväksymismenettelystä. Kyseisen lain mukaan tilintarkastajat hyväksyy valtiovarainministeriön yhteydessä toimiva julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunta. Lautakunta hyväksyy myös JHTT-tilintarkastusyhteisöt.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kohteena olevat tilintarkastuspalvelut ovat edellä todetuin tavoin lailla säädettyä toimintaa, joihin liittyy jo lainsäädännön vaatimuksista johtuen kokemusta koskevia vaatimuksia. Kysymys on toisaalta palveluista, joissa palveluiden toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden henkilökohtaisella kokemuksella ja osaamisella on merkitystä palveluiden toteuttamisen tehokkuuden ja laadun kannalta. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että palveluiden toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden kokemusta ja osaamista koskevat seikat voivat sinänsä tulla arvioitavaksi hankintasäännösten mukaisina ja hankinnan kohteeseen liittyvinä vertailuperusteina. Kyseisiä seikkoja ei siten voida yleisesti pitää vain tarjoajien soveltuvuuden arviointiin liittyvinä tekijöinä.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössään yhdeksi laatua koskevaksi vertailuperusteeksi kokemuksen kuntien tilintarkastuksesta. Hankinnan kohde huomioon ottaen mainittu vertailuperuste on tarjouspyynnössä esitetyssä muodossaan liittynyt hankinnan kohteena olevien palvelujen suorittamiseen ja se on siten ollut hankinnan kohteen kannalta merkityksellinen. Hankinnan kohde huomioon ottaen on hyväksyttävää, että mainittua perustetta on tarjousten vertailussa arvioitu nimenomaan tilintarkastajien kokemuksen pituuden ja tarkastuskohteiden määrän perusteella.

Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyynnössä asetettua vertailuperustetta ”kokemus kuntien tilintarkastuksesta” ole tullut pitää hakijan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisena. Vertailuperuste on hankintasäännöksissä edellytetyin tavoin ollut objektiivinen ja syrjimätön ja se on liittynyt hankinnan kohteeseen hankintasäännöksissä vaadituin tavoin. Vertailuperuste on myös ollut sisällöltään riittävän yksilöity. Mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön ole katsottava menetelleen vertailuperustetta asettaessaan hankintasäännösten vastaisesti.

Vertailuperusteen ”vastuullisen JHTT-tarkastajan työnosuus” osalta markkinaoikeus katsoo, että tarjoajat ovat kyenneet jo vertailuperusteen sanallisen muotoilun perusteella päättelemään, että tarjousten vertailussa tullaan kiinnittämään huomiota nimenomaisesti vastuullisen JHTT-tarkastajan työn osuuteen kysymyksessä olevassa tilintarkastushankinnassa, ja ottamaan tämä huomioon tarjouksia antaessaan. Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa asettaa mainitun vertailuperusteen tarjouspyynnössä ilmoittamallaan tavalla ja soveltaa sitä tarjousten vertailussa suorittamallaan tavalla. Hankintayksikön ei siten ole katsottava menetelleen myöskään tätä vertailuperustetta asettaessaan hankintasäännösten vastaisesti.

Vertailuperusteen ”osallistuminen laadunvarmistukseen” osalta markkinaoikeus toteaa, että tarjousten vertailua koskevasta taulukosta sinänsä ilmenee, että hankintayksikkö on mainittua vertailuperustetta soveltaessaan ottanut huomioon tarkempina tekijöinä perusteet ”laadunvarmistusjärjestelmä tarkastustoimen perustana”, ”selvitys tarkastuksen raportoinnista” ja ”erityisosaaminen”. Koska mainittuja seikkoja ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä mainitun vertailuperusteen alla huomioon otettavina seikkoina, hankintayksikkö on sinänsä menetellyt kyseistä vertailuperustetta soveltaessaan virheellisesti.

Kaikki tarjoajat ovat kuitenkin tarjouspyynnön perusteella osanneet sisällyttää tarjouksiinsa selvitystä edellä tarkoitetuista vertailussa huomioon otetuista seikoista, koska tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoukseen liitetään tieto siitä, onko tarkastustoimen perustana laadunvarmistusjärjestelmä, kuvaus laadunvarmistuksen järjestelmästä sekä kuvaus siitä, minkälaista erityisosaamista tarjoajalla on tilintarkastuksessa käytettävissään. Koska mainitulla tarjouspyynnön puutteella ei siten ole ollut merkitystä tarjousten vertailukelpoisuuden ja suoritetun vertailun kannalta, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole myöskään tätä vertailuperustetta asettaessaan menetellyt sillä tavoin hankintasäännösten vastaisesti, että asiassa tulisi harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Tarjousten vertailu

Hakija on esittänyt, että hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun laatua koskevien vertailuperusteiden osalta hankintasäännösten vastaisesti ja hakijaa syrjivästi. Vertailu ei ole perustunut tarjouksista ilmenneisiin tietoihin. Voittaneelle tarjoajalle on perusteettomasti annettu hakijaan nähden liian korkeat pisteet, koska hakijan huomattavasti laajempaa kokemusta kuntien ja kuntayhtymien tilintarkastuksesta ei ole otettu vertailussa riittävästi huomioon voittaneen tarjoajan referenssien harhaanjohtavan ilmoittamistavan vuoksi.

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet ovat liittyneet esitetyn sisältöisinä hankinnan kohteena olevien palvelujen tehokkaaseen ja laadukkaaseen suorittamiseen ja ne ovat siten olleet hankinnan kohteen kannalta merkityksellisiä. Vertailuperusteiden perustamista tilintarkastajan ammatissa hankittuun hankinnan kannalta merkitykselliseen kokemukseen, jolla tulee tässä yhteydessä ymmärtää toimimista erimittaisissa ja erilaisissa tilintarkastustehtävissä ammatin luonteen ja vaatimukset edellyttämällä julkisen valvonnan kohteena olevalla tavalla, ei siten voida pitää hankintalain vastaisena. Vertailuperusteiden pisteytyksessä ratkaisevaa ei ole ollut pelkästään pisin mahdollinen alalla hankittu kokemus, vaan vertailu on perustunut tilintarkastajien ansioluetteloista ilmeneviin yksilöityihin tietoihin kunkin tarkastajan aikaisemman tarkastuskokemuksen sisällöstä.

Voittaneen tarjoajan tarjouksesta ilmenee, että voittaneen tarjoajan vastuullisella tilintarkastajalla on useiden vuosien aikana kertynyttä kokemusta muun ohella Oulun kaupunkikonsernin ja sen yhteisöjen vastuullisena tilintarkastajana toimimisesta samoin kuin kymmenien vuosien aikana kertynyttä kokemusta muutoin julkishallinnon ja talouden tehtävistä. Tarjouspyynnön mukaan asiassa ei ole merkityksellistä se, onko voittaneen tarjoajan vastuulliseksi tilintarkastajaksi tarjoaman henkilön kokemus kertynyt päätoimisesta vai sivutoimisesta työskentelystä tai onko vastuullisena tilintarkastajana toimimista asianomaisen henkilön muun työhistorian vuoksi käytännössä jossain tapauksissa jouduttu rajoittamaan tiettyjen toimintojen tarkastamisen osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten vertailussa voittanut tarjoaja ja hakija ovat saaneet molemmat laadun vertailuperusteista enimmäispisteet eli 40 pistettä. Tarjousten vertailussa ratkaisevaksi on muodostunut siten se seikka, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan hakijan tarjousta halvempi. Ottaen huomioon molempien tarjoajien tarjouksiin liitetyissä tilintarkastajien ansioluetteloissa esitetyt tiedot, molempien tarjoajien tilintarkastajia on voinut perustellusti pitää hankinnan kohteena olleiden palvelujen suorittamisen suhteen huomattavan kokeneina, mihin suoritettu vertailu on kokemusta koskevan vertailuperusteen osalta lopputuloksensa puolesta myös perustunut.

Tarjousten vertailutaulukosta ilmenee, että hankintayksikkö on pisteyttänyt tarjoukset kaikkien laatua koskeneiden vertailuperusteiden osalta taulukossa ilmoitettujen tarjouksista ilmenneiden seikkojen perusteella. Tarjousten vertailutaulukosta myös ilmenee, että hankintayksikkö on tarjouksia vertaillessaan arvioinut tarjouksia kunkin vertailuperusteen osalta ja tuonut taulukossa esiin pisteytyksen perusteena olleet tarjouksista ilmenneet keskeiset seikat. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan taulukossa esitetyt ja pisteytyksen perusteena olleet seikat ovat vastanneet tarjouksissa esitettyjä tietoja. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa esitettyjen tietojen oikeellisuudesta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole myöskään ollut perusteita pitää tarjouksissa esitettyjä tietoja ilmeisen virheellisinä tai harhaanjohtavina.

Ottaen huomioon tarjoajien tarjouksissaan esittämät tiedot sekä hankintayksikön asiassa esittämän selvityksen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut pisteyttää tarjoukset laatua koskevien vertailuperusteiden osalta tarjousten vertailussa suorittamallaan tavalla. Edellä vertailuperusteiden osalta lausuttu huomioon ottaen vertailua ei ole myöskään muiden vertailuperusteiden osalta tullut pitää hankintasäännösten vastaisena tai hakijaa syrjivänä. Hankintayksikön ei siten ole katsottava menetelleen tarjousten vertailussa hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön ole katsottava menetelleen hankinnassaan sillä tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, että asiassa tulisi harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä säädetyn seuraamuksen määrääminen. Hakemus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian näin päättyessä hakijan oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä. Asian ratkaisu huomioon ottaen olisi sen sijaan kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hakija on tämän vuoksi velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut.

KPMG Kunta Oy on antanut asiassa lausunnon hakemuksesta. Yhtiölle on aiheutunut lausunnon antamisesta kuluja. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos yhtiö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hakija on velvoitettava korvaamaan KPMG Kunta Oy:lle sen oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Oy Audiator Ab:n hakemuksen.

Markkinaoikeuden 16.3.2009 määräämä väliaikainen kielto raukeaa.

Markkinaoikeus velvoittaa Oy Audiator Ab:n korvaamaan Pudasjärven kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.220 eurolla ja KPMG Kunta Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla. Molemmille määrätyille oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne, Jaakko Ritvala ja Pasi Yli-Ikkelä.