Market court dismisses tenderer's claim that city closed bid due to invalid qualification assessment.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Helsingin kaupunki on pyytänyt 12.2.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Marjaniemen liittymäsillan korjauksen rakennusteknisistä töistä. Hankinnasta on julkaistu 12.2.2009 avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut viisi tarjousta.

Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunta on päätöksellään 26.3.2009 § 193 sulkenut TelaSteel Oy:n tarjouskilpailun ulkopuolelle ja oikeuttanut HKR-Rakennuttajan tekemään urakkasopimuksen Marjaniemen liittymäsillan töistä Infratyö Oy:n kanssa.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 3,65 miljoonaa euroa.

HAKEMUS

TelaSteel Oy on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus kumoaa Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunnan hankintapäätöksen 26.3.2009 § 193 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on vaatinut toissijaisesti, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 420.083 euroa. Hakija on lisäksi vaatinut arvonlisäverollisten oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 3.513,60 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on sulkenut hakijan tarjouskilpailusta, koska hankintayksikön mukaan hakijalla ei ole ollut vaadittua pääurakointitason pätevyyttä eikä selkeitä referenssejä sillanrakentamisesta pääurakointitasolla.

Hakija on toimittanut tarjouksensa yhteydessä Rakentamisen Laatu ry:n (RALA) myöntämän RALA-pätevyystodistuksen hakijan pätevyydestä siltojen ja liikennealueiden korjaukseen sekä RALA-toimintapojen hyväksyntää koskevan todistuksen hakijan pätevyydestä sillanrakentamiseen pääurakoinnin osalta suurissa ja vaativissa sillankorjausurakoissa (K1) ja tavanomaisissa siltaurakoissa (R3). Hakijalla on siten ollut pääurakointitason pätevyys suurissa ja vaativissa sillankorjausurakoissa.

Hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä ei ole edellytetty tarjoajilta pääurakointitason kokemusta eikä sitä koskevia referenssejä, vaan ainoastaan kokemusta vaativista sillankorjauksista. Hakija on suorittanut useita vaativia sillankorjauksia, ja hakija on ollut siltäkin osin urakkaan soveltuva.

Hakija on suljettu tarjouskilpailusta virheellisesti. Mikäli hakijaa ei olisi suljettu tarjouskilpailusta, olisi hakijan halvin tarjous voittanut tarjouskilpailun.

VASTINE

Helsingin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.950 eurolla korkoineen.

Hakija on suljettu tarjouskilpailusta, koska sillä ei ole ollut vaadittua RALA:n myöntämää pääurakointitason pätevyyttä eikä myöskään muuta vastaavaa näyttöä pääurakointitason pätevyydestä tai selkeitä referenssejä pääurakointitasolta. Hakijan referensseihin liittyvä selvitys ei ole vastannut pääurakointiin liittyvää kokemusvaatimusta.

Hakijalla on ollut RALA:n myöntämä työlajipohjainen pätevyys sillankorjaustöihin ja toimintatapojen hyväksyntä sekä referenssikohteina RALA:n tiedostosta löytyviä pääsääntöisesti pieniä aliurakointikohteita.

Hankintailmoituksessa ja tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellytetty, että tarjoajilla on RALA-pätevyysluokka 18.1a tai 18.1d tai muulla tavoin osoitettu vastaava pätevyys. RALA:n toiminto- ja työlajinimikkeistön mukaan luokka 18.1a tarkoittaa pääurakointia sillanrakentamisessa ja luokka 18.1d pääurakointia siltojen korjauksessa. Tarjoajan on tullut kuulua vielä RALA:n siltaurakoiden ryhmittelyssä luokkaan K2 tai sillä on pitänyt olla muulla tavoin osoitettu vastaava hyväksyminen. Tarjoajalla on tullut olla kokemusta vaativista siltakorjauksista ja tarjoajan vastuullisella työnjohtajalla on tullut olla vähintään kahden vuoden valmistumisen jälkeinen työkokemus ja tämän on tullut olla suorassa työsuhteessa tarjoajaan.

Pääurakointia koskeviin RALA-pätevyysluokkiin 18.1a ja 18.1d sisältyy pääurakointitason kokemus. Hakijan on tullut ymmärtää tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjen vaatimusten perusteella, että tarjoajilta edellytetään aikaisempaa kokemusta asianomaisilla RALA-toimialoilla 18.1a ja 18.1d.

RALA-pätevyys on RALA:n myöntämä osoitus yrityksen osaamisesta ja luotettavuudesta. Pätevyyden myöntämisen yhtenä perusteena ovat tekninen osaaminen ja resurssit. Teknisen pätevyyden toteaminen perustuu toiminto- ja työlajinimikkeistöön, joka jakaa rakentamisen teknisesti eri osa-alueisiin. Teknisen pätevyyden perusteiksi esitetään näytöt toiminto- ja työlajinimikkeistön mukaisista referensseistä ja näytöt resursseista teknisen pätevyyden perusteeksi. Pääurakoitsijana arvioidaan yritykset, joiden urakoissa laki edellyttää vastuullisen työnjohtajan nimeämistä ja pätevyyttä. Työlajikohtaista pätevyyttä hakevan yrityksen on täytettävä henkilökuntansa osalta lainsäädännön erityisvaatimukset.

RALA-toimintatapojen hyväksyntä on puolestaan toimintajärjestelmän arviointi- ja hyväksyntämenettely, jonka tarkoituksena on nostaa toiminta- ja laadunhallintajärjestelmien tasoa yrityksissä, parantaa yrityksen kilpailukykyä ja toiminnan laatua ja tarjota rakennusalan yrityksille hinnaltaan ja sisällöltään soveltuva julkinen, kolmannen osapuolen tekemä laatujärjestelmän hyväksyntämenettely.

RALA-toimintatapojen hyväksyntä ei vastaa RALA-pätevyyttä. RALA-toimintatapojen hyväksyntä liittyy yrityksen toimintatapojen arviointi- ja hyväksyntämenettelyyn, eikä siinä arvioida yrityksen pätevyyttä sen kokemuksen perusteella. Hyväksyntämenettely liittyy yrityksen laadunvarmistukseen ja tapaan toimia. RALA-pätevyys taas perustuu yrityksen kokemukseen ja sen tosiasiallisiin toimintakykyihin. RALA-toimintatapojen hyväksyntä ei ole vastaava selvitys RALA-pätevyyden mukaisista pääurakointiluokista 18.1a tai 18.1d. Hakijan referenssikohteet ovat olleet lisäksi pääsääntöisesti pieniä aliurakointikohteita eikä hakija ole saanut kyseisillä referensseillä vaadittua RALA-pätevyyttä pääurakoinnista.

Hakijan tarjouksesta ei ole ilmennyt, että sillä olisi ollut vaadittu RALA:n pätevyysluokitus. Hakija on oheistanut tarjoukseensa RALA:n 27.3.2008 päivätyn pätevyystodistuksen, jonka mukaan sillä on siltoihin ja liikennealueisiin liittyvä rakentamisen pätevyys toimialaan korjaustyöt (5.7), sekä RALA:n toimintatapojen hyväksyntätodistuksen, joka on koskenut kahta sillanrakentamisen pääurakointitoimintoa eli tavanomaisia siltaurakoita (R3) ja suuria ja vaativia sillankorjausurakoita (K1). Hakijalla on siten vain työlajikohtainen pätevyysluokitus siltoihin ja liikennealueisiin liittyvästä toimialasta korjaustyöt sekä toimintatapojen hyväksyntä sillanrakentamisen pääurakoinnin luokissa R3 ja K1, mutta ei RALA-pätevyyttä luokissa 18.1a tai 18.1d. Vaadittu hyväksymistodistus K2 on kuitenkin ollut itsenäinen vaatimus.

Nyt kyseessä oleva rakennuskohde on vaativa siltojen ja katuverkon saneeraustyö, joka suoritetaan vilkkaassa liikenneympäristössä. Lisäksi työmaa on yhteinen kaupungin muiden katuverkossa operoivien laitosten kanssa. Tarjoajan pätevyydellä ja kokemuksella on erityinen merkitys rakennusurakan laadun ja laajuuden kannalta.

LAUSUNNOT

Infratyö Oy on vaatinut antamassaan lausunnossa hakemuksen hylkäämistä.

RALA-pätevyys ja RALA-toimintatapojen hyväksyntä ovat eri asioita, eivätkä ne ole toisiaan korvaavia vaihtoehtoja. Hakijalla ei ole ollut vaadittua RALA-pätevyyttä luokissa 18.1a tai 18.1d. Hakijalle myönnetty RALA-pätevyys koskee luokkaa 5.7 ja se on suppeampi kuin tarjouspyynnössä vaadittu pätevyys. Saadakseen RALA-pätevyyden luokissa 18.1a tai 18.1d yrityksellä tulisi olla vähintään kolme referenssiä kyseisen työlajin pääurakoitsijana toimimisesta. Hakijan referenssit eivät riitä vaaditun RALA-pätevyyden saavuttamiseen.

VASTASELITYS

TelaSteel Oy on lausunut antamassaan vastaselityksessä muun ohella seuraavaa.

RALA-toimintatapojen hyväksyntätodistuksen myöntämisperusteissa otetaan huomioon muun muassa tekninen osaaminen sekä yritystasoinen toimintatapojen hyväksyntä, jossa arvioidaan tuotantoa, johtamista, tarjous- ja sopimustoimintaa sekä sopimushankintaa haetun toimialan mukaisesti.

RALA-toimintatapojen arviointi ja hyväksyntä on alan omista tarpeista lähtevä ja alalle soveltuva toimintajärjestelmän arviointi- ja hyväksyntämenettely. Arviointiperusteissa esitetään rakennus- ja asennusalan yritysten toimintatavoille ja niiden soveltamiselle asetettavat vaatimukset. Verrattuna RALA-pätevyystodistuksen saamiseen RALA-toimintatapojen hyväksynnässä on kyse selkeästi laajemmasta kokonaisuudesta sekä yrityksen toiminnan yksityiskohtaisemmasta sekä tarkemmasta tarkastelusta ja arvioinnista. Tässä tarkastelussa myös tekninen osaaminen on tärkeässä asemassa. RALA-toimintatapojen hyväksyntätodistusta ei ole mahdollista saada, jos yrityksellä ei ole riittävää teknistä osaamista tarkastelun kohteena olevalla toimialalla.

RALA-toimintatapojen hyväksyntää koskevassa todistuksessa todetaan, että hakijalla on sillanrakentamisen pääurakoinnin osalta pätevyys suurissa ja vaativissa sillankorjausurakoissa (K1). Kyseinen todistus täyttää hankintayksikön vaatimuksen vastaavasta selvityksestä RALA-pätevyyden mukaisiin pääurakointiluokkiin 18.1a ja 18.d. Lisäksi hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä vaatimus on asetettu siltaurakoiden ryhmittelyn luokkaan K2, joka koskee pieniä ja tavanomaisia sillankorjausurakoita.

Hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä ei ole edellytetty tarjoajilta nimenomaisesti pääurakointitason kokemusta. Kyseisillä referensseillä on voinut osoittaa tietyn pätevyyden kyseiseen urakkaan. Hakija on lisäksi aikaisemmin katsottu soveltuvaksi useissa Helsingin kaupungin sillakorjaushankkeissa.

LISÄLAUSUNTO

Infratyö Oy on antanut lisälausunnon.

MARKKINAOIKEUDEN VÄLIAIKAISTA KIELTOA KOSKEVA RATKAISU

Markkinaoikeus on 29.4.2009 antamallaan päätöksellä kieltänyt Helsingin kaupunkia väliaikaisesti 100.000 euron sakon uhalla tekemästä Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunnan päätöksen 26.3.2009 § 193 perusteella hankintasopimusta tai panemasta sanottua päätöstä muutoinkaan täytäntöön. Kielto on määrätty olemaan voimassa siihen saakka, kunnes markkinaoikeus on ratkaissut asian taikka asiassa toisin määrätään.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Marjaniemen liittymäsillan korjauksen rakennustekniset työt ovat osa rakennusurakkaa, jonka arvonlisäveroton kokonaisarvo 3,65 miljoonaa euroa on ylittänyt julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalain) 15 §:n 3 kohdassa rakennusurakoille säädetyn kansallisen kynnysarvon, muttei lain 16 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädettyä EU-kynnysarvoa. Näin ollen hankintaan tulevat hankintalain 21 §:n 2 momentissa säädetyn mukaisesti sovellettaviksi lain I, III ja IV osan säännökset sekä lain II osasta sanotussa lainkohdassa mainitut säännökset.

Hankintamenettely

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaisesti, kun se on sulkenut hakijan tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden vuoksi katsoessaan, ettei hakijalla ole vaadittua pääurakointitason pätevyyttä.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Hankintalain 71 §:n 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan soveltuvin osin noudattaa myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista hankintalain 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta. Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 101) mukaan vastuu tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuudesta ja vaadittujen selvitysten toimittamisesta on tarjoajalla.

Hankintalain 59 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokkaalta ja tarjoajalta referenssiluetteloja rakennusurakoiden osalta enintään viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana toteutetuista rakennusurakoista. Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 103) mukaan referenssejä koskevien selvitysten vaatimisessa ja niihin perustuvien ehdokkaiden tai tarjoajien teknistä kapasiteettia koskevissa vaatimuksissa tulee huomioida referenssien merkitys hankinnan kohteen kannalta.

Hankintailmoituksessa on esitetty tarjoajien soveltuvuutta koskevina vaatimuksina seuraavaa: ”Urakoitsijalla tulee olla kokemusta vaativista siltakorjauksista. Urakoitsijan vastuullisella työjohtajalla tulee olla vähintään 2 vuoden valmistumisen jälkeinen työkokemus ja hänen tulee olla suorassa työsuhteessa urakoitsijaan. RALA-pätevyysluokka 18.1a tai 18.1d tai muulla tavoin osoitettu vastaava pätevyys. Vuosiliikevaihdon on oltava suurempi kuin arvonlisäverollinen urakkahinta. Yrityksen pitää kuulua RALA:n siltaurakoiden ryhmittelyssä luokkaan K2 tai sillä pitää olla muulla tavoin osoitettu vastaava hyväksyminen.”

Todistuksina ja selvityksinä, joiden perusteella soveltuvuuden arvioiminen on ilmoitettu tehtävän, on tullut toimittaa muun ohella RALA-todistus tai vaihtoehtoisesti referenssit tarjouspyynnön edellyttämältä toimialalta viiden viimeksi kuluneen vuoden ajalta, tiedot yrityksen henkilöstöstä ja kalustosta kyseessä olevalla toimialalla sekä selvitys laadunvarmistuksen, ympäristöasioiden ja työturvallisuuden hallinnasta kyseessä olevalla toimialalla.

Hankintapäätökseen 26.3.2009 liitetyssä esityslistassa on perusteltu hakijan sulkemista tarjouskilpailusta seuraavasti: ”Rakennuskohde on vaativa siltojen- ja katuverkon saneeraustyö, joka tehdään vilkkaan liikenteen seassa. Työmaa on lisäksi ’yhteinen’ kaupungin muiden katuverkossa operoivien laitosten kanssa. Tämän vuoksi hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä vaadittiin tulevalta urakoitsijalta pääurakointitason osaamista. Osaaminen piti pystyä näyttämään toteen Rakentamisen laatu ry Ralan pääurakointitason tai muulla vastaavalla pätevyydellä. Telasteel Oy:llä on Ralan myöntämä työlajipohjainen pätevyys sillankorjaustöihin ja toimintatapojen hyväksyntä mutta ei vaadittua pääurakointitason pätevyyttä. Telasteel Oy ei ole esittänyt tarjouksessaan mitään muuta vastaavaa näyttöä eikä selkeitä referenssejä pääurakointitasolta. Ralan tiedostosta löytyvät referenssikohteet ovat pääsääntöisesti pieniä aliurakointikohteita. Tämän vuoksi esitetään, että Telasteel Oy suljettaisiin tarjouskilpailun ulkopuolelle.”

Hakija on toimittanut tarjouksensa liitteenä Rakentamisen Laatu ry:n 27.3.2008 myöntämän pätevyystodistuksen, jossa hakija on todettu päteväksi toteuttajaksi siltoihin ja liikennealueisiin liittyvällä rakentamista ja siinä korjaustöitä (5.7) koskevalla toimialalla. Tarjouksen liitteenä on ollut myös Rakentamisen Laatu ry:n 16.12.2008 myöntämä RALA-toimintatapojen hyväksyntätodistus, joka on koskenut sillanrakentamisen pääurakointia tavanomaisissa siltaurakoissa (R3) ja suurissa ja vaativissa sillankorjausurakoissa (K1).

Hakijan tarjouksensa liitteenä toimittamasta referenssiyhteenvedosta on ilmennyt kaksi kokonaisurakkaa, joista toinen on kuvauksen mukaan käsittänyt meluseinän rakentamisen maatöineen sekä perustuksineen ja toinen louhosalueen suoja-aitojen rakentamisen. Luettelon muut kohteet on kuvattu aliurakoiksi, joista yksi on käsittänyt ratasillan liikuntasaumojen purkutyöt, timanttisahaukset ja leikkaukset sekä siltakannen puhdistuksen, yksi metrosillan betonirakenteiden korjauksen ja sähköistysten siirtotyöt sekä yksi Hakamäentien pääratasiltojen teräsrakennetyöt.

Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö on antanut hakijalle mahdollisuuden tarjousten jättämisen jälkeen esittää Rala-pätevyyttä koskevan vastaavan selvityksen ja että hakija on toimittanut tällöin hankintayksikölle samat Rala-hyväksyntätodistuksen sekä pätevyystodistuksen kuin varsinaisen tarjouksensa yhteydessä sekä tuloslaskelman ja kahden henkilön ansioluettelot.

Hankintayksikkö on myös itse hankkinut hakijan soveltuvuuden arviointiin liittyvää lisäselvitystä Rakentamisen Laatu ry:n yritysraporteista ilmenevistä tiedoista. Hankintayksikön käyttämästä Rakentamisen Laatu ry:n hakijan referenssejä koskevasta yhteenvedosta 18.3.2009 ilmenee hakijalla olevan ainoastaan yksi siltojen korjauksen pääurakkaan luokiteltu referenssikohde. Muista 18 referenssikohteesta 12 on ollut aliurakoita.

Markkinaoikeus toteaa, että Rakentamisen Laatu ry:n RALA-pätevyyden toteamismenettelyä koskevan ohjeen mukaan RALA-pätevyys tarkoittaa RALA:n arviointilautakunnan myöntämää pätevyyttä, joka osoittaa yrityksen teknisen osaamisen, yhteiskunnallisten velvoitteiden hoidon sekä taloudellisen kyvyn. Ohjeen mukaan pätevyyden myöntämisen perusteita ovat tekninen osaaminen ja resurssit, yhteiskunnalliset velvoitteet ja tilaajavastuun tiedot sekä talouden tila.

Rakentamisen Laatu ry:n RALA-toimintatapojen hyväksyntää koskevan ohjeen 30.4.2008 mukaan RALA-toimintatapojen hyväksynnällä tarkoitetaan alalle soveltuvaa toimintajärjestelmän arviointi- ja hyväksyntämenettelyä, jonka tarkoituksena on nostaa toiminta- ja laadunhallintajärjestelmien tasoa yrityksissä, parantaa yrityksen kilpailukykyä ja tarjota rakennusalan yrityksille hinnaltaan ja sisällöltään soveltuva julkinen, kolmannen osapuolen tekemä laatujärjestelmän hyväksyntämenettely. Arviointi- ja hyväksyntämenettelyn tarkoitus on osaltaan varmistaa, että hyväksynnän saaneissa yrityksissä toimintatavat täyttävät arviointiperusteiden vaatimukset ja sovittuja toimintatapoja myös sovelletaan käytännössä ja yrityksen toiminta kehittyy. Arviointi- ja hyväksyntämenettelyn tarkoituksena on vielä antaa asiakkaalle varmuutta siitä, että yrityksen tuote ja toiminta täyttävät vaatimukset.

Tarjouspyynnössä on esitetty urakoitsijan soveltuvuutta koskevat vaatimukset yhtenevästi hankintailmoituksen kanssa. Markkinaoikeus toteaa, että kun tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellytetty RALA-pätevyysluokkaa 18.1a tai 18.1d tai muulla tavoin osoitettua vastaava pätevyyttä, tarjoajalla on tullut olla tällöin Rakentamisen laatu ry:n myöntämä sillanrakentamista pääurakointina (18.1a) tai siltojen korjausta pääurakointina (18.1d) koskeva pätevyys tai muulla tavoin osoitettu vastaava pääurakointitason pätevyys. Tarjoajien on tullut myös ymmärtää, että mikäli tarjoajalla ei ole Rakentamisen Laatu ry:n myöntämää vaadittua pätevyyttä, on vastaavan pääurakointitason pätevyyden voinut osoittaa muulla tavoin eli esimerkiksi riittävällä määrällä pääurakointitason referenssejä.

Edellä Rakentamisen Laatu ry:n RALA-toimintatapojen hyväksynnästä ja RALA-pätevyydestä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti arvioidessaan, ettei hakijan siltoihin ja liikennealueisiin liittyvällä rakentamisen korjaustöitä (5.7) koskevalla pätevyystodistuksella, RALA-toimintatapojen hyväksyntätodistuksella sillanrakentamisen pääurakoinnista tavanomaisissa siltaurakoissa (R3) ja suurissa ja vaativissa sillankorjausurakoissa (K1) tai hakijan esittämillä referensseillä ole voinut osoittaa edellytettyä pääurakointitason pätevyyttä.

Edellä mainittujen seikkojen perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole ylittänyt harkintavaltaansa eikä menetellyt hakijaa kohtaan syrjivästi sulkiessaan hakijan puuttuvan soveltuvuuden perusteella tarjouskilpailun ulkopuolelle. Hankintayksikön ei voida näin ollen todeta menetelleen hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. TelaSteel Oy:n hakemus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Annettu ratkaisu ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Helsingin kaupunki joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hakija on velvoitettava korvaamaan Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikulut korkoineen markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Hakija saa vastaavasti pitää omat oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa TelaSteel Oy:n korvaamaan Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeuden 29.4.2009 antama väliaikaista kieltoa koskeva päätös raukeaa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne ja Ville Parkkari.