Market Court dismisses public procurement challenge where tender evaluation criteria were within authority's discretion.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Jyväskylän kaupunki on pyytänyt 16.9.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Jyväskylän kaupungin lakisääteisistä tilintarkastuspalveluista ja muista tarjouspyynnössä yksilöidyistä palveluista valtuuston vuosien 2009–2012 toimikautta vastaavalle ajalle. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva EU-hankintailmoitus.

Jyväskylän kaupunginvaltuusto on päätöksellään 12.1.2009 § 18 valinnut Jyväskylän kaupungin tilintarkastuksen suorittajaksi KPMG Kunta Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan 500.000–600.000 euroa.

Jyväskylän kaupunki on 16.2.2009 ilmoittanut markkinaoikeudelle, ettei se pane hankintapäätöstä täytäntöön ennen kuin markkinaoikeus on ratkaissut asian.

HAKEMUS

Oy Audiator Ab on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksen 12.1.2009 § 18 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 100.000 euroa korkoineen. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.999,22 eurolla korkoineen.

Voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle. Voittanut tarjoaja on esittänyt tarjouksessaan virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja nimeämiensä tilintarkastajien sekä tarjoajayhtiön kokemuksesta kuntien ja kuntayhtymien tilintarkastuksesta. Voittaneen tarjoajan menettely on ollut hyvän tilintarkastustavan sekä tilintarkastuslain vastaista. Väärien tietojen antaminen hankintayksikölle on tilintarkastajalta edellytettävän korostetun luottamuksen vastaista. Voittaneen tarjoajan menettelyä tulee arvioida julkisista hankinnoista annetun lain 54 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädettynä vakavaan virheeseen syyllistymisenä ammattitoiminnassa.

Voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle myös, koska sen tarjouksessa on hyvän tilintarkastustavan vastaisesti markkinoitu hankintayksikölle hankinnan kohteena olleiden palvelujen ohella laajasti erilaisia hankinnan kohteeseen liittymättömiä neuvonta- ja asiantuntijapalveluja. Muiden palvelujen tarjoaminen lakisääteisen tilintarkastuspalvelun liitteenä on ristiriidassa julkisyhteisöjen tilintarkastajilta edellytettävän riippumattomuuden kanssa.

Hankintayksikön tarjouspyynnössään ilmoittamat tarjousten laatua koskevat vertailuperusteet ovat olleet hankintalain vastaisia. Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet hinta 40 prosentin painoarvolla sekä vastuullisen ja muiden tilintarkastajien kokemukseen ja pätevyyteen liittyvät seikat yhteensä 60 prosentin painoarvolla. Tilintarkastajien kokemusta ja pätevyyttä koskeva vertailuperuste on jakaantunut useampaan eri perusteeseen.

Tilintarkastajien kokemusta koskevaa vertailuperustetta on vertailtu vain kokemusvuosien perusteella. Tarjouspyynnössä ei kuitenkaan ole edellytetty yksilöintiä siitä, minkälaista kokemuksen on tullut olla tullakseen huomioon otetuksi täytenä kokemusvuotena. Kun tällaista yksilöintiä ei ole vaadittu, tarjoajat ovat voineet ilmoittaa tarjouksessaan kokemusvuosiksi hyvin erisisältöisiä vuosia, joissa todellisten tilintarkastuspäivien määrä ja sisältö ovat vaihdelleet huomattavasti. Erisisältöiset kokemusvuodet eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia eikä niiden perusteella ole voinut arvioida tarkastajien todellista kokemusta ja pätevyyttä tilintarkastuspalvelujen hoitamisesta. Tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet, sellaisina kuin niitä on sovellettu, eivät ole mahdollistaneet sen määrittämistä, mitä tarjouksista on tullut pitää hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisimpana. Vertailuperusteet ovat olleet tarjoajia kohtaan epätasapuolisia ja syrjiviä.

Voittaneen tarjoajan nimeämällä vastuullisella tilintarkastajalla ei ole voinut olla tarjouksessa ilmoitetun pituista 12 vuoden työkokemusta julkisyhteisöjen tilintarkastuksesta, koska hän on suorittanut JHTT-tutkinnon vasta vuonna 1997 tai sen jälkeen.

Voittaneen tarjoajan nimeämän avustavan tilintarkastajan työkokemus ei puolestaan täytä tarjouspyynnössä kokemukselle ilmoitettuja vaatimuksia. Tarjouspyynnössä on edellytetty avustavalta tilintarkastajalta kokemusta sekä kuntien taloushallinnosta että kuntien tilintarkastuksesta. Voittaneen tarjoajan nimeämällä avustavalla tilintarkastajalla ei ole ollut lainkaan kokemusta kuntien taloushallinnosta, joten hänen olisi tullut jäädä mainitun vertailuperusteen osalta pisteittä. Avustavalla tilintarkastajalla ei ole myöskään ollut yli 12 vuoden kokemusta tilintarkastuksesta, mutta tästä huolimatta hän on saanut vertailussa kokemuksesta täydet 15 pistettä yli 12 vuoden kokemuksesta. Vertailu on siten ollut epätasapuolinen ja hakijaa syrjivä.

Tarjousten vertailu on laatua koskevilta osin suoritettu tarjoajia kohtaan epätasapuolisesti ja vertailukelvottomien tarjousten perusteella. Tarjouspyyntö ei ole mahdollistanut tasapuolisen vertailun tekemistä.

VASTINE

Jyväskylän kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi Jyväskylän kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on toteuttanut tarjouskilpailun kaikilta osin virheettömästi ja tarjoajia kohtaan tasapuolisesti. Hakijan väitteet hankintamenettelyn virheistä ovat perusteettomia.

Hankintayksiköllä ei ole ollut julkisista hankinnoista annetun lain 54 §:n mukaista perustetta voittaneen tarjoajan sulkemiseen pois tarjouskilpailusta. Kysymyksessä on harkinnanvarainen poissulkemisperuste, jonka soveltaminen edellyttää yksiselitteistä näyttöä poissulkemisperusteen olemassaolosta. Hankintayksiköllä ei ole ollut hankintamenettelyn aikana mitään tietoa hakijan esittämän kaltaisista voittaneen tarjoajan ammattitoimintaan liittyneistä virheistä, joiden perusteella voittanut tarjoaja olisi voitu sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle. Perustetta tarjouskilpailusta sulkemiseen ei ole ollut, joten hankintamenettely on ollut hankintasäännösten mukainen. Hakijan väitteet eivät jälkikäteenkään arvioiden muodosta perustetta tarjouskilpailusta poissulkemiselle.

Tarjouksen vertailuperusteet ovat olleet hankintasäännösten mukaiset ja tarjoajia kohtaan tasapuoliset. Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössään sekä tarjoajien soveltuvuusvaatimukset että erikseen tarjousten vertailuperusteet. Tarjoajien soveltuvuusvaatimukseksi on ilmoitettu vastuullisen tilintarkastajan osalta JHTT-tutkinto sekä kokemus vastuullisen tilintarkastajan tehtävistä. Tarjousten vertailuperusteeksi on vastuullisen tilintarkastajan osalta puolestaan ilmoitettu julkisyhteisöllinen tilintarkastuskokemus sekä HTM/KHT-pätevyyteen liittyvät seikat. Tarjouspyynnössä on tältä osin ilmoitettu pisteytystaulukko, jonka perusteella pisteytys on tarkoitettu tehtäväksi. Tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten mukainen ja selvä.

Myös avustavan tilintarkastajan osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu erikseen sekä tarjoajien soveltuvuusvaatimukset että tarjousten vertailuperusteet. Vertailuperusteena tarjouspyynnössä on tältä osin ilmoitettu työkokemus kuntien taloushallinnosta ja kuntien tilintarkastuksesta. Tarjouspyynnössä ei ole määritelty, miten taloushallinnon ja tilintarkastuskokemuksen keskinäisen suhteen on tullut määräytyä. Tarjouspyynnön perusteella ei siten ole voinut vaatia molemmilta alueilta tietynpituista kokemusta.

Tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet ovat täyttäneet hankintasäännösten vaatimukset. Hankintayksikkö on myös soveltanut vertailuperusteita tarjousten vertailussa johdonmukaisesti ja syrjimättömästi.

Voittaneen tarjoajan vastuullinen tilintarkastaja on suorittanut JHTT-tutkinnon vuonna 1998, jolloin kyseistä tutkintoa koskeva lainsäädäntö on edellyttänyt tutkinnon suorittavalta viiden vuoden kokemusta julkisen talouden ja julkishallinnon tehtävistä sekä neljän vuoden kokemusta tilintarkastustoiminnasta. Ottaen huomioon tutkinnon suorittamisajankohdan sekä siitä kuluneen ajan sekä tarjouksessa ilmoitetun vastuullisen tilintarkastajan kokemuksen vastuullisella tilintarkastajalla on katsottava olleen pisteytyksessä huomioitu yli 12 vuoden kokemus tarjouspyynnössä kuvatusta toiminnasta. Hakijan voittaneen tarjoajan vastuullisen tilintarkastajan kokemuksen pituudesta esittämä väite on siten perusteeton.

Myös hakijan väite pisteytyksen virheellisyydestä voittaneen tarjoajan avustavan tilintarkastajan osalta on perusteeton. Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, miten taloushallinnon ja tilintarkastuskokemuksen keskinäinen suhde määräytyy. Avustava tilintarkastaja on suorittanut JHTT-tutkinnon vuonna 1995. Avustavan tilintarkastajan referensseissä on nimenomaisesti ilmoitettu, että avustavalla tilintarkastajalla on kokemusta Oulun, Vaasan ja Tampereen kaupunkien tilintarkastuksesta yhteensä 14 vuotta. Hakijan näkemys siitä, että avustavalla tilintarkastajalla ei olisi lainkaan tarjouspyynnössä vaadittua kuntien taloushallinnon tuntemusta, on virheellinen. Ottaen huomioon, että JHTT-tutkinnon suorittamisen ajankohtana vaaditut kokemusvuodet julkishallinnon ja -talouden tehtävistä sekä avustavan tilintarkastajan työkokemuksesta muutoin tarjouksessa esitetyt tiedot, pisteytys on suoritettu avustavan tilintarkastajan osalta asianmukaisesti ja todellisuutta vastaavien tietojen pohjalta.

Hankintayksiköllä on oikeus luottaa tarjoajien tarjouksissaan ilmoittamiin tietoihin tarjoajan henkilökunnan kokemuksesta. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty tarjoajien erittelevän tarjouksissaan kokemusvuosiensa sisältämien tilintarkastuspäivien määriä, minkä vuoksi hankintayksikkö ei ole voinut suorittaa vertailua hakijan esittämin tavoin tilintarkastuspäivien perusteella. Hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun tarjoajien tarjouksissaan ilmoittamien tietojen ja kokemusvuosien perusteella ja on näin toimiessaan menetellyt hankintasäännösten mukaisesti.

Hankintayksikön harkintavallassa on, minkälaisia vertailuperusteita se hankinnoissaan käyttää. Olennaista vertailuperusteiden asettamisessa on, että tarjoajia kohdellaan niiden soveltamisessa tasapuolisesti. Tässä tapauksessa vertailuperusteet on ilmoitettu tarjoajille tarjouspyynnössä selvästi, ja kaikki tarjoajat ovat voineet ilmoittaa tilintarkastajiensa kokemuksen tarjouksessaan. Tarjoajilla on ollut tasapuoliset mahdollisuudet tarjouksen tekemisessä, minkä jälkeen tarjoajia on myös vertailussa kohdeltu yhdenmukaisesti. Menettely on siten kaikilta osin ollut hankintasäännösten mukainen ja syrjimätön.

Hakijan oikeudenkäyntikuluvaatimus on sekä perusteeton että määrältään kohtuuton. Tarkemman selvityksen puuttuessa määrän perusteista hankintayksikkö hyväksyy vaatimuksesta määrältään 1.000 euroa lisättynä arvonlisäveron osuudella.

LAUSUNTO

KPMG Kunta Oy on antanut lausunnon ja vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi KPMG Kunta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 500 eurolla korkoineen.

Hakijan väitteet hankintamenettelyn virheistä ovat kaikilta osin perusteettomia.

KPMG Kunta Oy:n tarjouksessa ei ole hakijan esittämin tavoin annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja yhtiön tai sen tilintarkastajien kokemuksesta. Hakijan väitteet ovat perusteettomia ja yksilöimättömiä. Tarjouksessa annetut tiedot ovat kaikilta osin olleet paikkansapitäviä.

KPMG Kunta Oy:n tarjous on myös asiantuntijapalveluiden osalta ollut sekä hankintasäännösten että hyvän tilintarkastustavan mukainen. KPMG Kunta Oy:n tarjouksessa ei ole miltään osin vaarannettu KPMG Kunta Oy:n riippumattomuutta tai menetelty muutoin hyvän tilintarkastustavan vastaisesti. KPMG Kunta Oy:n tarjous on koskenut vain lakisääteistä tilintarkastusta. Muilta osin tarjouksessa on kuvattu KPMG Kunta Oy:n ja koko KPMG:n organisaatiota ja toimintaa sekä tilintarkastuksen toteuttamisprosessia ja laadunvarmistusta.

Hankintapäätöksessä sovelletut tarjousten vertailuperusteet ja niiden painotukset ovat olleet asianmukaiset ja vastaavia perusteita on yleisesti käytetty tilintarkastuspalvelujen hankinnassa. Vertailuperusteita on myös sovellettu hankintasäännösten mukaisesti ja tarjoajia kohtaan tasapuolisesti. Kokemuksen vertailu on suoritettu tarjouksissa ilmoitettujen tietojen perusteella, jotka ovat olleet KPMG Kunta Oy:n osalta kaikilta osin virheettömiä ja totuudenmukaisia.

VASTASELITYS

Hakija on vastaselityksessään esittänyt, että voittanut tarjous olisi tullut hylätä tarjouspyynnön vastaisena. Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjousta kuntalain 73 §:n mukaisista tilintarkastukseen kuuluvista tehtävistä. Kuntalain 73 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan tilintarkastajien on tarkastettava, onko kunnan sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan todennut kohdassa ”Työn laajuuden ja palkkiomme perustana olevat oletukset” seuraavaa: ”Tilintarkastuksen työn laajuutta arvioidessamme olemme lähteneet tarjouspyynnön mukaisesta arviosta sekä siitä, että uuden Jyväskylän kaupungin keskeiset prosessit ja tietojärjestelmät sekä sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskien hallinta on asianmukaisesti järjestetty.”

Tarjouspyynnössä on nimenomaisesti pyydetty tilintarkastajaa tarkastamaan, onko sisäinen valvonta asianmukaisesti järjestetty. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on lähtöoletuksena pidetty, että sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Tarjousta ei tältä osin voida pitää tarjouspyynnön mukaisena eikä voittaneen tarjoajan tarjoushintoja vertailukelpoisina tarjouspyynnön mukaisiin tarjouksiin verrattuna. Tarjouspyynnön mukaan tarjous on tullut tehdä tarjouspyynnön mukaisesti tullakseen huomioiduksi ja tarjoukseen ei ole saanut tehdä mitään tarjouspyynnön kanssa ristiriidassa olevia varaumia. Koska voittanut tarjous on ollut edellä todetuin tavoin tarjouspyynnön vastainen hintaan liittyvän varauman takia, se olisi tullut hylätä ennen tarjousten vertailua.

Hankintamenettelyssä ei ole tehty riittävää eroa tarjoajien soveltuvuuden arvioinnin ja tarjousten vertailun välillä. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa käytettävät perusteet ja toisaalta tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet tulee erottaa riittävän selvästi toisistaan.

Tarjoajilta on edellytetty soveltuvuusvaatimuksena vastuullisen tilintarkastajan JHTT-pätevyyttä, jonka saaminen jo sellaisenaan edellyttää julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetun lain mukaan vähintään kolmen vuoden kokemusta tilintarkastustehtävistä. Tarjousten vertailussa vastuullisen tilintarkastajan kokemus on kuitenkin ilmoitettu pisteytettäväksi siten, että jo JHTT-tutkinnon suorittamisen edellytyksenä olevasta kolmen vuoden tilintarkastuskokemuksesta on voinut saada pisteitä. Kun tarjouspyynnössä on vastuullisen tilintarkastajan osalta edellytetty JHTT-pätevyyden lisäksi myös kokemusta vastuullisen tilintarkastajan tehtävistä, tarjoaja on voinut saada vertailussa vastuullisen tilintarkastajan kokemuksesta täydet pisteet pelkällä soveltuvuuden vähimmäisvaatimusten täyttymisellä. Menettely ei ole ollut hankintasäännösten mukainen.

Koska avustavan tilintarkastajan kokemuksen arvioinnissa on menetelty samalla tavalla, menettelyssä ei myöskään tältä osin ole tehty riittävää eroa tarjoajien soveltuvuuden arvioinnin ja tarjousten vertailun välillä.

Tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta ei voi arvioida ainoastaan luettelomaisten referenssilistojen tai kokemusvuosien perusteella, sillä kyseiset seikat liittyvät pikemmin tarjoajien soveltuvuuden arviointiin. Tilintarkastus on lailla säädeltyä toimintaa, johon liittyvät omat pätevyys- ja kokemusvaatimukset, tutkintovaatimukset sekä vaatimukset ammattitaidon säilyttämisestä. Hankintamenettelyssä tilintarkastajien JHTT-tutkinnon ylittävää osaamista ja kokemusta ei voida vertailla sisällöllisesti epäselvien ansioluettelojen ja referenssiluetteloiden perusteella. Kun hankintayksikkö on näin toiminut, se on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintayksikkö on verratessaan yksinomaan tarjoajien kokemusvuosia – ottamatta huomioon kokemusvuosien todellista sisältöä ja niiden sisältämien tilintarkastuspäivien määriä – mitannut lähinnä sitä, kuka toimijoista on ollut kauimmin tilintarkastusmarkkinoilla. Tämän ei voida katsoa liittyvän hankinnan kohteeseen tavalla, joka mittaa tarjouksen kokonaistaloudellista edullisuutta hankintayksikön kannalta.

Tarjousten vertailu on suoritettu hankintasäännösten vastaisesti tilintarkastajien kokemusta koskevilta osin. Voittaneen tarjoajan vastuullisen tilintarkastajan osalta referensseiksi on hyväksytty myös sellaisia vuosia, jolloin vastuullinen tilintarkastaja on vastannut ainoastaan osakeyhtiöiden tilintarkastuksesta. Tämä ei ole vastannut tarjouspyyntöä, jossa on ilmoitettu arvioitavaksi kokemusta julkisyhteisöjen tilintarkastuksesta. Ottaen huomioon voittaneen tarjoajan vastuullisen tilintarkastajan ansioluettelosta ilmenevät seikat voittanut tarjoaja on saanut vastuullisen tilintarkastajansa kokemuksesta huomattavasti ylimitoitetut pisteet.

Tarjouspyynnössä on selvästi edellytetty, että avustavan tilintarkastajan osalta vertailussa huomioon otettavat kokemusvuodet sisältävät sekä kokemusta taloushallinnosta että kokemusta tilintarkastuksesta. Hankintayksikkö on vastineessaan itse ilmoittanut soveltaneensa mainittua vertailuperustetta voittaneen tarjoajan avustavan tilintarkastajan kohdalla tästä poikkeavasti. Menettely ei ole vastannut tarjouspyyntöä ja se on ollut hankintasäännösten vastaista.

Tarjousten vertailussa arvioidut tarjoukset ovat olleet tilintarkastajien kokemuksen suhteen yhteismitattomia ja vertailukelvottomia. Suorittaessaan vertailun vertailukelvottomien tarjousten perusteella hankintayksikkö on menetellyt hakijaa kohtaan syrjivästi.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintailmoituksen mukaan kysymyksessä olevan palveluhankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 500.000–600.000 euroa. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää siten julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 16 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisen palveluhankintojen EU-kynnysarvon määrän. Hankinta kuuluu hankintalain liitteen A mukaisiin palveluhankintoihin. Asiaan tulevat näin ollen sovellettaviksi hankintalain I ja IV osien säännösten lisäksi hankintalain II osan säännökset.

Hankintamenettely

Voittaneen tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua. Pykälän mukaan ehdokas tai tarjoaja voidaan kuitenkin lain 53 tai 54 §:n mukaisesti sulkea tarjouskilpailusta myöhemminkin tarjouskilpailun aikana hankintayksikön saatua tiedon poissulkemisen perusteesta. Hankintalain 54 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomainen voi näyttää toteen.

Hakija on esittänyt, että voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle, koska se on hakijan mukaan antanut tarjouksessaan hankintayksikölle harhaanjohtavia ja virheellisiä tietoja tarjoajayhtiön ja sen nimeämien tilintarkastajien kokemuksesta sekä markkinoinut tarjouksessaan hankintayksikölle muita kuin hankinnan kohteena olleita tilintarkastuspalveluja.

Voittaneen tarjoajan tarjoukseen ovat tarjouspyynnössä pyydetyin tavoin sisältyneet muun ohella tarjoajayhtiön nimeämien tilintarkastajien ansioluettelot ja referenssit samoin kuin tiedot tarjoajayhtiön omista referensseistä. Tarjouksessa on myös muutoin kuvattu sekä tarjoajayhtiön että sen tilintarkastajien kokemusta ja osaamista hankinnan kohteen kannalta. Lisäksi tarjouksessa on esitelty tarjoajayhtiön toimintaa yleisesti ja kuvattu muun ohella tarjoajayhtiön erilaisia palveluja, joihin kuuluvat tilintarkastuksen lisäksi muun ohella neuvonta- ja veropalvelut. Tarjouksen saatteessa on tältä osin todettu, että ”laadukkaan ja tehokkaan tilintarkastuksen lisäksi KPMG voi tarvittaessa tarjota hyvin laajasti neuvontapalveluita kaupunkinne toimintaa tukemaan”.

Markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjous on laadittu tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Voittaneen tarjoajan kokemusta koskevien tietojen osalta mikään tarjouksessa ei ole antanut aihetta epäillä annettujen tietojen olleen virheellisiä tai harhaanjohtavia. Asiassa ei ole myöskään markkinaoikeudessa ilmennyt, että annetut tiedot olisivat tältä osin olleet hakijan esittämin tavoin virheellisiä tai harhaanjohtavia.

Hankintayksiköllä on oikeus luottaa tarjoajien tarjouksissaan esittämiin tietoihin. Koska hankintayksiköllä ei asiassa esitetyn selvityksen mukaan myöskään ole ollut aihetta epäillä annettujen tietojen oikeellisuutta, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouksessa annettujen tietojen johdosta tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjous on koskenut tarjouspyynnön mukaista kuntalaissa tarkemmin säädettyä tilintarkastusta. Se seikka, että voittanut tarjoaja on tarjouksesta ilmenevin tavoin samalla tuonut esiin omaa toimintaansa kuvatessaan, että tarjoajan tuottamiin palveluihin kuuluu muitakin kuin tilintarkastuspalveluja, ei ole merkinnyt hankintayksikölle velvollisuutta sulkea tarjoajaa tarjouskilpailun ulkopuolelle. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt tältäkään osin virheellisesti.

Voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on pykälän mukaan suljettava tarjouskilpailusta.

Hakija on esittänyt voittaneen tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen voittaneen tarjoajan tarjouksessa palkkion perustaksi esitetyn oletuksen vuoksi. Tältä osin markkinaoikeus toteaa seuraavan.

Voittaneen tarjouksen luvussa 7 (”Palvelumme hinta ja muut ehdot”) on todettu kohdassa ”Työn laajuuden ja palkkiomme perustana olevat oletukset” seuraavaa: ”Tilintarkastustyön laajuutta arvioidessamme olemme lähteneet tarjouspyynnön mukaisesta arviosta sekä siitä, että uuden Jyväskylän kaupungin keskeiset prosessit ja tietojärjestelmät sekä sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskien hallinta on asianmukaisesti järjestetty. Lisäksi oletamme, että sovitut aikataulut pitävät ja kaikki tarkastukseen vaadittava materiaali on käytettävissämme sovittuina tarkastusajankohtina.”

Hakija on tarjouspyynnön vastaisuutta koskevassa väitteessään viitannut edellä selostettuun tarjouksen kohtaan ja katsonut sen merkitsevän, ettei voittanut tarjous ole sisältänyt lainkaan hankinnan kohteeseen kuuluvaa kuntalain 73 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittua kunnan sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan asianmukaisen järjestämisen tarkastamista.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kohteena ovat kuntalain 73 §:n mukaiset tilintarkastuspalvelut, joihin kuntalain 73 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan kuuluu myös sen tarkastaminen, onko kunnan sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti.

Voittaneessa tarjouksessa on useassa kohdin todettu, että tarjous koskee tarjouspyynnön mukaista tilintarkastusta, jonka yksi osa-alue on kuntalain 73 §:n mukainen JHTT-tilintarkastus. Voittaneen tarjouksen kattamien palvelujen tarjouspyynnön mukaisuus on tuotu esiin lukuisissa kohdin tarjousta, muun ohella tarjouksen saatteessa, jossa on todettu, että tarjous on laadittu tarjouspyynnön tarjouslomake A:n mukaisesti JHTT-tilintarkastuksesta sekä tarkastuslautakunnan toimintaan liittyvistä valmistelutehtävistä. Tilintarkastuksen kattamia osa-alueita on kuvattu myös tarjouksen tarkastussuunnitelmaa koskevan luvun 3 kohdassa ”Toiminnan tuntemuksesta ja riskeistä lähtevä tarkastus”.

Viimeksi mainitussa tarjouksen kohdassa on todettu muun ohella seuraavaa: ”Tilintarkastuksen muina keskeisinä tavoitteina on varmistua siitä, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty ja että organisaatio toimii ohjeiden mukaisesti sekä annettujen valtuuksien puitteissa. Tarkastuksessa selvitämme myös, miten tietojärjestelmät toimivat.”

Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjous on siinä esitettyjen tietojen perusteella kattanut kaikki tarjouspyynnössä tarkoitetut tilintarkastuspalvelut. Edellä tarjouksen sisällöstä lausuttu huomioon ottaen hakijan voittaneen tarjoajan tarjouksesta esiin nostama yksittäinen tarjouksen kohta ei ole merkinnyt tarjouksen olleen palvelun sisällön suhteen puutteellinen ja siten tarjouspyynnön vastainen. Voittaneen tarjoajan tarjous ei näin ollen ole ollut esitetyin tavoin tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjousta tarjouskilpailun ulkopuolelle tarjouspyynnön vastaisena.

Tarjousten vertailuperusteet

Hakijan mukaan tarjouspyynnössä asetetut tarjousten laadulliset vertailuperusteet ovat hankintasäännösten vastaiset, koska vertailuperusteet eivät ole olleet omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia, minkä lisäksi niiden alla on vertailtu tarjoajien soveltuvuutta. Hankintamenettely on siten ollut virheellistä, koska tarjoajien soveltuvuuden arvioinnin ja tarjousten vertailun välillä ei ole tehty riittävää eroa.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely ja hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset sekä tarjouksen valintaperuste ja käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on ilmoitettava myös muun ohella ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava. Hankintalain 41 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua. Tarjoajien ominaisuuksien ja kelpoisuuden arvioinnin erottaminen hankinnan kohteeseen liittyvien tekijöiden eli tarjousten sisällön arvioinnista lisää lain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 95) mukaan hankintamenettelyn puolueettomuutta, läpinäkyvyyttä ja avoimuutta sekä parantaa tarjoajien oikeusturvaa. Hankintayksikön on esitöiden mukaan ilmoitettava etukäteen ehdokkailta tai tarjoajilta edellytettävät vähimmäisvaatimukset sekä arvioitava niiden täyttymistä erillisessä hankintamenettelyn vaiheessa.

Tarjousten vertailusta ja valinnasta säädetään hankintalain 62 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Pykälän esitöiden (HE 50/2006 vp s. 105–106) mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailussa. Perusteet on lisäksi ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Tarjouksen vertailuperusteina ei esitöiden mukaan tule käyttää sellaisia perusteita, jotka liittyvät ehdokkaiden tai tarjoajien ominaisuuksiin. Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arviointi on tehtävä 52 §:n mukaisesti ennen tarjousten arviointia ja se tulee erottaa tarjousten arvioinnista. Tarjousten vertailuun tulee ottaa vain sellaisten tarjoajien tarjoukset, joilla voidaan katsoa olevan edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksien arvioinnissa ja tarjousten arvioinnissa käytettävät perusteet tulee myös erottaa toisistaan (HE 50/2006 vp s. 105–106).

Hankinnan kohteena on tarjouspyynnön mukaan ensisijaisesti kuntalain mukainen julkisen hallinnon ja talouden tilintarkastus (JHTT-tilintarkastus) Jyväskylän kaupungissa. Tämän lisäksi tarjousta on pyydetty tarkastuslautakunnan toimintaan liittyvistä valmistelutehtävistä sekä kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden/yhteisöjen tilintarkastuksesta ja EU-projektien tarkastuksesta, mikäli tarjoajan esittämä HTM/KHT-yhteisö valitaan kyseiseen tehtävään kuntakonserniin kuuluvan yhtiön/yhteisön erillispäätöksellä.

Tarjouksen valintaperusteena on tarjouspyynnön mukaan ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet: 1) kokonaishinta sopimuskaudella 40 prosentin painoarvolla, 2) tarjottavan vastuullisen tilintarkastajan kokemus julkisyhteisön tarkastuksesta 25 prosentin painoarvolla, 3) tarjottavan avustavan tarkastajan työkokemus kuntien taloushallinnosta ja kuntien tilintarkastuksesta 15 prosentin painoarvolla, 4) tarjottavan valmistelupalveluita tuottavan henkilön työkokemus kunnallishallinnon valmistelutehtävistä 10 prosentin painoarvolla sekä 5) vastuullisen tarkastajan HTM/KHT-pätevyys 10 prosentin painoarvolla.

Tarjouspyynnössä on kaikkien kokemusta koskevien vertailuperusteiden osalta ilmoitettu kokemusvuosiin perustuva pisteytystaulukko, jonka perusteella tarjoukset on ilmoitettu tarjousten vertailussa pisteytettävän. Pisteytysperusteet on tarjouspyynnössä ilmoitettu vertailuperusteittain seuraavasti:

Tarjottavan vastuullisen tilintarkastajan kokemus julkisyhteisön tarkastuksesta 25 prosenttia

Vertailupisteet muodostuvat seuraavasti:

– kokemus

– alle 3 vuotta 1 piste

– 3–5 vuotta 4 pistettä

– 5,1–8 vuotta 12 pistettä

– 8,1–10 vuotta 18 pistettä

– 10,1–12 vuotta 22 pistettä

– yli 12 vuotta 25 pistettä

Tarjottavan avustavan tarkastajan työkokemus kuntien taloushallinnosta ja kuntien tilintarkastuksesta 15 prosenttia

Vertailupisteet muodostuvat seuraavasti:

– kokemus

– alle 3 vuotta 1 piste

– 3–5 vuotta 4 pistettä

– 5,1–8 vuotta 10 pistettä

– 8,1–10 vuotta 12 pistettä

– yli 10 vuotta 15 pistettä

Tarjottavan valmistelupalveluita tuottavan henkilön työkokemus kunnallishallinnon valmistelutehtävistä 10 prosenttia

Vertailupisteet muodostuvat seuraavasti:

– kokemus

– alle 1 vuosi 1 piste

– 1–2 vuotta 3 pistettä

– 2,1–5 vuotta 7 pistettä

– yli 5 vuotta 10 pistettä

Vastuullisen tarkastajan HTM/KHT pätevyys 10 prosenttia

Vertailupisteet muodostuvat seuraavasti:

– toimiminen HTM tai KHT tarkastajana

– alle 1 vuosi 1 piste

– 1,1– 5 vuotta 5 pistettä

– yli 5 vuotta 10 pistettä.

Tarjoajien on tullut toimittaa hankintayksikölle erillisellä tarjouslomakkeella tiedot tarjouksessa nimettyjen tilintarkastajien vertailuperusteissa tarkoitetusta kokemuksesta tarkastajittain eriteltynä. Hankintayksikölle on lisäksi tullut toimittaa nimetyn vastuullisen ja avustavan tilintarkastajan sekä valmistelua suorittavan resurssin ansioluettelo ja referenssit samoin kuin todistukset voimassa olevista JHTT-tutkinnoista sekä mahdollisista HTM- ja KHT-tutkinnoista. Tarjoajat ovat toimittaneet hankintayksikölle mainitut todistukset ja sisällyttäneet tarjouksiinsa myös otteet JHTT-luettelosta.

Hankintapäätöksen liitteenä olevista tarjoajien soveltuvuutta ja tarjousten vertailua koskevista taulukoista ilmenee, että hankintayksikkö on tarjoukset saatuaan tarkistanut ensin tarjoajien soveltuvuusvaatimusten täyttymisen ja sen jälkeen suorittanut tarjousten vertailun. Tarjoajien soveltuvuutta koskevasta taulukosta ilmenee, että hankintayksikkö on käynyt läpi kaikki tarjouspyynnössä asetetut soveltuvuusvaatimukset ja todennut molempien tarjoajien – hakijan ja voittaneen tarjoajan – täyttäneen asetetut soveltuvuusvaatimukset. Mainitulla lomakkeella on käyty läpi myös tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus, ja molempien tarjousten on todettu täyttäneen tarjouspyynnön vaatimukset.

Tarjousten vertailua koskevasta taulukosta ilmenee, että molemmat tarjoajat ovat saaneet kaikista laatua koskevista vertailuperusteista täydet pisteet. Piste-ero on siten muodostunut yksinomaan tarjousten hinnan perusteella. Hakija on saanut vertailussa kokonaispisteiksi 91,37 pistettä ja voittanut tarjoaja 100 pistettä. Taulukosta ilmenee, että hakijan tarjous on ollut kokonaishinnaltaan noin 120.000 euroa voittanutta tarjousta kalliimpi.

Hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämästä selvityksestä ilmenee, että hankintayksikkö on tarjousten vertailussa ottanut lähtökohdaksi tarjoajien tarjouslomakkeella ilmoittamat kokemusajat ja tarkistanut tarjoajien tarjouksissa toimittamista tilintarkastajien ansioluetteloista ilmoitettujen kokemustietojen oikeellisuuden. Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että tilintarkastajien ansioluetteloissa esitetyt tiedot ovat tukeneet voittaneen tarjoajan tarjouslomakkeella ilmoitettujen kokemusaikatietojen oikeellisuutta. Ansioluetteloista on hankintayksikön esittämän mukaan ilmennyt voittaneen tarjoajan nimeämien tilintarkastajien pitkä kokemus vertailuperusteissa yksilöityjen palvelujen hoitamisesta.

Markkinaoikeus toteaa, että kuntalain mukaisessa tilintarkastuksessa on kysymys lailla säännellystä toiminnasta, jota hoitavien henkilöiden kokemusta koskevat tietyt jo lailla säädetyt vaatimukset. Kuntalain mukaisen tilintarkastuksen suorittavista tilintarkastajista ja heidän pätevyydestään säädetään kuntalain 72 §:ssä. Kuntalain 72 §:n mukaan tilintarkastajan tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajalautakunnan hyväksymä henkilö (JHTT-tilintarkastaja) tai yhteisö (JHTT-yhteisö). Yhteisön on määrättävä vastuunalaiseksi tilintarkastajaksi JHTT-tilintarkastaja.

JHTT-tilintarkastajista ja JHTT-yhteisöistä säädetään tarkemmin julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetussa laissa (467/1999). Mainitussa laissa säädetään muun ohella JHTT-tilintarkastajien yleisestä kelpoisuudesta sekä mainittujen tarkastajien hyväksymismenettelystä. Kyseisen lain mukaan tilintarkastajat hyväksyy valtiovarainministeriön yhteydessä toimiva julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunta. Lautakunta hyväksyy myös JHTT-tilintarkastusyhteisöt.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kohteena olevat tilintarkastuspalvelut ovat edellä todetuin tavoin lailla säädettyä toimintaa, joihin liittyy jo lainsäädännön vaatimuksista johtuen kokemusta koskevia vaatimuksia. Kysymys on toisaalta palveluista, joissa palveluiden toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden henkilökohtaisella kokemuksella ja osaamisella on merkitystä palveluiden toteuttamisen tehokkuuden ja laadun kannalta. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että palveluiden toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden kokemusta ja osaamista koskevat seikat voivat sinänsä tulla arvioitavaksi hankintasäännösten mukaisina ja hankinnan kohteeseen liittyvinä vertailuperusteina. Kyseisiä seikkoja ei siten voida yleisesti pitää vain tarjoajien soveltuvuuden arviointiin liittyvinä tekijöinä.

Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössään, että tilintarkastajien kokemusta käytetään laatuvertailussa perustuen eri tehtäviin tarjottavien tarkastajien aikaisempaan kokemukseen. Tätä kokemusta on tarjouspyynnössä täsmennetty sillä tavoin, että vastuulliselta tilintarkastajalta on edellytetty pisteytyksessä huomiotavalla tavalla kokemusta julkisyhteisön tarkastuksesta, avustavalta tarkastajalta vastaavasti työkokemusta kuntien taloushallinnosta ja kuntien tilintarkastuksesta sekä valmistelupalveluita tuottavalta henkilöltä työkokemusta kunnallishallinnon valmistelutehtävistä. Tämän lisäksi erikseen on vielä arvioitu vastuullisen tarkastajan kokemuksen laatua sillä perusteella, onko vastuullisella tarkastajalla myös HTM/KHT-pätevyys ja miten kauan vastuullinen tarkastaja on toiminut tuota pätevyyttä edellyttävissä tehtävissä.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet liittyvät esitetyn sisältöisinä hankinnan kohteena olevien palvelujen tehokkaaseen ja laadukkaaseen suorittamiseen ja ne ovat siten olleet hankinnan kohteen kannalta merkityksellisiä. Vertailuperusteiden perustamista tilintarkastajan ammatissa hankittuihin hankinnan kohteen kannalta merkityksellisiin kokemusvuosiin, jolla tulee ymmärtää tässä yhteydessä toimimista erimittaisissa ja erilaisissa tilintarkastustehtävissä ammatin luonteen ja vaatimukset edellyttämällä julkisen valvonnan kohteena olevalla tavalla, ei siten voida pitää hankintalain vastaisena. Vertailuperusteiden pisteytyksessä ratkaisevaa ei ole ollut pelkästään pisin mahdollinen alalta hankittu kokemus, vaan vertailu on perustunut tarjouspyynnön mukaisesti tilintarkastajien ansioluetteloista ilmeneviin yksilöityihin tietoihin kunkin tarkastajan aikaisempien tarkastuskokemusten sisällöstä.

Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että asetetut vertailuperusteet ovat hankintasäännöksissä edellytetyin tavoin olleet objektiivisia ja syrjimättömiä ja ne ovat liittyneet hankinnan kohteeseen hankintasäännöksissä vaadituin tavoin. Vertailuperusteet ovat myös olleet sisällöltään riittävän yksilöityjä, jotta ne ovat olleet omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön ole katsottava menetelleen vertailuperusteita asettaessaan ja tarjouspyyntöä tältä osin laatiessaan hakijan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjousten vertailu

Hakija on pitänyt suoritettua tarjousten vertailua hankintasäännösten vastaisena ja hakijaa syrjivänä, koska vertailu ei ole perustunut tarjouksista ilmenneisiin tietoihin ja voittaneelle tarjoajalle on perusteettomasti annettu hakijaan verrattuna liian korkeat pisteet vastuullisen tilintarkastajan ja avustavan tilintarkastajan kokemuksesta.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan vastuulliseksi tilintarkastajaksi esittämä henkilö on suorittanut JHTT-tutkinnon vuonna 1998. Tarjouksen mukaan hän on toiminut JHTT-tilintarkastajana vuodesta 1988 ja KHT-tilintarkastajana vuodesta 1986. Tarjouksen mukaan hänellä on työkokemusta julkisyhteisön tilintarkastuksesta 22,3 vuotta. Tarjouksessa esitetyn mukaisesti hän on toiminut muun ohella Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän päävastuullisena tilintarkastajana 2002–2008. Tarjouksessa on lisäksi eritelty lukuisia tilintarkastustehtäviä, jotka ovat kohdistuneet kuntien omistamiin yhteisöihin, Helsingin kaupungin hallitsemiin säätiöihin ja tytäryhtiöihin, Kauniaisten kaupunkiin, Vihdin kuntakonserniin, Tuusulan kuntakonserniin, Metsähallitukseen ja Riihimäen kaupunkiin. Ajallisesti eri tarkastustehtävät ovat ulottuneet 1990-luvun alkuvuosista vuoden 2008 loppuun saakka.

Voittaneen tarjoajan avustavaksi tarkastajaksi esitetyn henkilön osalta tarjouksessa on mainittu, että asianomainen henkilö on suorittanut hallintotieteiden maisterin tutkinnon vuonna 1988 ja JHTT-tutkinnon vuonna 1995. Avustavan tarkastajan kokemus on painottunut eri tehtävittäin tarkasteltuna seurakunta- ja kirkollishallintoon tarjouksesta tarkemmin ilmi käyvällä tavalla. Tarjouksen mukaan avustavalla tarkastajalla on tämän lisäksi tarkastuskokemusta kolmesta yli 50.000 asukkaan kaupungista yhteensä 14 vuoden ajalta. Avustavalla tilintarkastajalla on siten ollut vertailussa huomioon otettavaa kokemusta kirkollishallinnon lisäksi kuntien tilintarkastuksesta.

Tarjousten vertailussa voittanut tarjoaja ja hakija ovat saaneet sekä vastuullisen tilintarkastajan että avustavan tilintarkastajan osalta täydet pisteet. Ottaen huomioon molempien tarjoajien tarjouksiin liitetyissä tilintarkastajien ansioluetteloissa esitetyt tiedot, molempien tarjoajien tilintarkastajia on voinut perustellusti pitää hankinnan kohteena olleiden palvelujen suorittamisen suhteen huomattavan kokeneina, mihin suoritettu vertailu on kokemusta koskevan vertailuperusteen osalta lopputuloksensa puolesta myös perustunut.

Siltä osin kuin hakija on esittänyt, että tarjousten vertailua ei ole suoritettu tarjouspyynnön mukaisesti avustavan tarkastajan työkokemusta koskevilta osin, markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä ei sinänsä ole täsmennetty sitä, miten kokemuksen tulee jakaantua kuntien tilintarkastuksen ja kuntien taloushallinnon kesken. Ottaen huomioon tarjouspyynnön sisällön tältä osin markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut soveltaa mainittua vertailuperustetta suorittamallaan tavalla, eikä menettelyä ole tullut pitää hakijan esittämin tavoin tarjouspyynnön vastaisena tai hakijaa syrjivänä.

Ottaen huomioon tarjoajien tarjouksissaan esittämät tiedot sekä hankintayksikön asiassa esittämän selvityksen markkinaoikeus katsoo muutoin, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset laatua koskevien vertailuperusteiden osalta samanveroisiksi.

Johtopäätös

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön ole katsottava menetelleen hankinnassaan hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Hakemus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian ratkaisu huomioon ottaen hakijan oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä. Asian ratkaisu huomioon ottaen olisi sen sijaan kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hakija on tämän vuoksi velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut.

KPMG Kunta Oy on antanut asiassa lausunnon hakemuksesta. Yhtiölle on aiheutunut lausunnon antamisesta kuluja. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos yhtiö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hakija on velvoitettava korvaamaan KPMG Kunta Oy:lle sen oikeudenkäyntikulut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Oy Audiator Ab:n hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Oy Audiator Ab:n korvaamaan Jyväskylän kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla ja KPMG Kunta Oy:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla. Molemmille määrätyille oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne, Jaakko Ritvala ja Pasi Yli-Ikkelä.