Market Court dismisses public procurement challenge for missing price details as no discrimination or procedural violation is proven.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Helsingin Energia on pyytänyt 12.1.2007 päivätyllä urakkaohjelmalla ja sen 29.1.2007 ja 6.2.2007 päivätyillä lisäkirjeillä kokonaisurakkatarjouksia Hanasaaren A-voimalaitoksen prosessin ja rakennuksen purku-urakasta. Helsingin Energia on saanut tarjoukset kahdeksalta tarjoajalta.

Helsingin kaupungin tekninen lautakunta on päätöksellään 6.3.2007 § 47 oikeuttanut Helsingin Energian tilaamaan Hanasaaren A-voimalaitoksen prosessin ja rakennuksen purku-urakan Porin PSV-Rakenne Oy:ltä.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 2.870.000 euroa.

Hankinta on pantu täytäntöön.

HAKEMUS

Purkupiha Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Helsingin kaupungin teknisen lautakunnan päätöksen 6.3.2007 § 47 sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan suorittamaan sille hyvitysmaksuna 600.000 euroa korkoineen. Lisäksi hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 10.882,40 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Markkinaoikeus on toimivaltainen tutkimaan hakemuksen. Hakemuksen kohteena olevassa päätöksessä on ollut kyse hankintalain mukaisesta hankinnasta. Markkinaoikeuden toimivallan ulkopuolelle jäävät ainoastaan hankintalain 9 a §:n 2 momentissa tarkoitetut peruspalvelusektorin yksikön tekemät, peruspalvelutoimintaan liittyvät ja kynnysarvon alittavat hankinnat.

Hanasaaren A-voimalaitoksen ja rakennuksen purku-urakassa ei ole ollut kysymys hankintayksikön peruspalvelutoiminnasta. Lisäksi hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt kaikki säädetyt kynnysarvot. Hanasaaren A-voimalaitoksen purkamista koskevan osaprojektin ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 13,7 miljoonaa euroa.

Hankintayksikön laatima tarjouspyyntö on sisältänyt useita tulkinnanvaraisia kohtia. Hankintapäätöksen kriteerit on esitelty urakkaohjelman kohdassa "urakoitsijan valinta" tärkeysjärjestyksessä seuraavasti: 1. hinta, 2. hyvitettävät purkumetallien hinnat, 3. muut veloitusperusteet, 4. purkusuunnitelma.

Tarjouspyynnössä on jäänyt yksilöimättä hinnan osalta seuraavat neljä seikkaa: tasapäistämättä jätetty romumetallin hinta, tasapäistämättä jätetty valuuttakurssi, mielivaltaisiin arvioihin perustuvat romumetallien määrät sekä asbestijätteen käsittelyn huomioon ottaminen.

Romumetallin hyvityksistä on lausuttu urakkaohjelman kohdassa 7.1, jonka mukaan hinnat on tullut tarjota purkuajankohdan toimituskuukautta edeltäviin maailmanmarkkinahintoihin, esimerkiksi määrältään suurimmaksi arvioidun rauta- ja peltiromun osalta "FOB Rotterdamin" mukaisesti. Tarjouspyynnössä ei kuitenkaan ole ollut mahdollista ilmoittaa, mikä toimituskuukautta edeltävä (tuleva) maailmanmarkkinahinta tulee olemaan. Tämän vuoksi se on jäänyt tarjoajien vapaasti spekuloitavaksi.

"FOB Rotterdam" tarkoittaa laivaan lastattuna kyseisessä satamassa. Kun yksikään tarjoaja ei rahtaa rautaa Hollantiin vaan myy sen Suomen tukkumarkkinoilla, kyseisen hinnoitteluehdon käyttäminen jo sinänsä on ollut kyseenalaista. Raudan maailmanmarkkinahinta vaihtelee päivittäin ja ajoittain hyvin voimakkaasti. Tässä tapauksessa hakija on määritellyt hinnan tietyn tammikuun päivän maailmanmarkkinahinnan mukaan, kun taas voittanut tarjoaja on käyttänyt oman tarjouksensa antamisajankohtana vallinnutta päivän hintaa, joka on ollut poikkeuksellisen korkea. Tämä on johtanut paremmalta näyttävään hyvitykseen.

Edellä lausuttu koskee myös valuuttakurssia. Romumarkkinoilla romuraudalla tehdään kauppaa Yhdysvaltain dollareissa. Kun tarjouspyynnössä ei ole yksilöity myöskään sitä, minkä päivän dollarikurssia on tullut käyttää, hakija on käyttänyt eri päivän kurssia kuin voittanut tarjoaja. Tämäkin on johtanut siihen, että voittaneen tarjoajan hyvitykset ovat näyttäneet hakijan hyvityksiä suuremmilta.

Molemmat edellä mainituista tekijöistä ovat olleet sellaisia, että ne olisi tullut yksilöidä tarjouspyynnössä siten, etteivät ne vaikuta hyvityshintoja vääristävästi. Nyt hakija on selvästi kärsinyt tarjouspyynnön yksilöimättömyydestä. Jos hakijan romumetalli-hyvityksiin olisi käytetty samoja romuraudan ja dollarin kursseja, joita voittaneen tarjoajan tarjouksessa on käytetty, hakijan hyvitys olisi noussut 966.652,80 eurosta 1.020.038,80 euroon.

Hankintayksikön mielivaltaiset arviot purun yhteydessä kierrätykseen saatavien metallien määrästä ovat antaneet etulyöntiaseman sille tarjoajalle, jonka antamat kertoimet ovat olleet suurimmat. Todellisuudessa sen enempää hankintayksiköllä kuin tarjoajillakaan ei ole ollut tietoa siitä, paljonko mitäkin hankintayksikölle hyvityksiä tuottavia metalleja kertyy.

Tarjouspyynnön yksilöimättömyys on johtanut tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa siihen, että varmoja tarjoushintoja, joissa hakija on ollut voittanutta tarjoajaa edullisempi, on verrattu kuvitteellisiin romun hyvityslukuihin ikään kuin ne olisivat olleet yhtä varmoja ja todellisia kuin tarjoushinnat. Kun hankintayksikkö on lisäksi laskenut vertailussa käytetyt oletetut romumetallimäärät kaikkien tarjoajien käyttämien arvioitujen tonnimäärien keskiarvosta, kyseiset tonnimäärät ovat olleet täysin mielivaltaisia, koska yhdenkin tarjoajan virheellinen arvio vääristää oletetut määrät. Sama koskee oletettujen määrien oletettuja lähtöhintoja. Hankintayksikön olisi tullut käyttää tarjousvertailussa tarjoajien antamien hyvityskertoimien kanssa yhtenäistä valuuttakurssivaihteluista puhdistettua lähtöhintaa.

Neljäs seikka, jonka perusteella tarjouspyyntö on ollut yksilöimätön, liittyy asbestijätemaksuihin. Urakkaohjelmassa ei ole määritelty, kenelle asbestijätemaksut kuuluvat. Urakkaohjelmassa on todettu, että vastuu kaikista purkujätteistä kuuluu urakoitsijalle ongelmajätteet mukaan lukien. Hakija on varautunut tarjouksessaan asbestijätemaksuihin 100.000 euron summalla, koska sen edustajille on ennen tarjouksen jättämistä käydyissä neuvotteluissa kerrottu asbestijätemaksujen kuuluvan urakoitsijan vastattaviksi. Vasta tarjousten jättämisajankohdan jälkeen hakijalle on ilmoitettu, että asbestijätemaksuista vastaakin hankintayksikkö. Hakija on tämän johdosta antanut hankintayksikön pyynnöstä täsmennetyn tarjouksen, jonka mukaan tarjotusta hinnasta voidaan vähentää 100.000 euroa. Tarjousvertailussa hakijalta pyydettyä täsmennettyä tarjousta ei kuitenkaan ole virheellisesti otettu lainkaan huomioon.

Lisäksi tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa on jätetty huomioon ottamatta, että hakijan 8.2.2007 jätetyssä tarjouksessa on huomautettu tarjoushinnan alentamisesta ylimääräisellä 100.000 eurolla, mikäli purkutyötä voidaan tehdä räjäytysmenetelmää hyväksi käyttäen. Hankintayksiköllä ei ole perustetta vedota siihen, ettei räjäytysmenetelmää olisi voitu käyttää, koska sellaisesta ei ole urakkaohjelmassa lausuttu.

Voittaneen tarjoajan alkuperäinen tarjous ei ole sisältänyt purkuohjelmaa sellaisessa muodossa kuin sitä on edellytetty. Voittaneelle tarjoajalle on siten ilmeisesti annettu tilaisuus tarjouksensa täydentämiseen.

Hankintamenettelyssä ei ole noudatettu avoimuutta ja siinä on ilmeisesti haluttu suosia tiettyä tarjoajaa. Hakijalle toimitettu hankintapäätös ei ole sisältänyt perusteluja sille, miksi hankintayksikkö on katsonut Porin PSV-Rakennus Oy:n tarjouksen kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi.

Hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

VASTINE

Helsingin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää sen. Hankintayksikkö on lisäksi vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 5.700 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Kysymyksessä oleva Hanasaaren A-voimalaitoksen prosessin ja rakennuksen purku-urakkaa koskeva hankintapäätös ei kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan.

Hakemus koskee hankintaa, joka kuuluu Helsingin Energian peruspalvelutoimintaan. Peruspalveluasetusta sovelletaan peruspalvelutoimintoja koskeviin hankintoihin, kuten sähkön, kaasun tai lämmön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviin palveluihin. Kun energian toimittaminen kuuluu kyseisen asetuksen soveltamisalaan, merkitsee se samalla myös sitä, että voimalaitosten rakentaminen ja niiden ylläpitoon kuuluvat hankinnat kuuluvat asetuksen soveltamisalaan. Kun voimalaitoksen purkaminen on osa sen elinkaarta, sekä voimalaitoksen rakentaminen että sen purkaminen ovat energiayrityksen peruspalvelutoimintaa.

Hakijan vaatimukset on siinä tapauksessa, että ne tutkitaan, joka tapauksessa hylättävä. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu selkeästi tarjouksen arviointiperusteet, joita on sovellettu saatuihin tarjouksiin tarjoajia syrjimättä. Tarjouspyynnöt on lähetetty 12.1.2007 yhteensä 20 tarjoajalle. Tarjouspyyntöä tarkentava lisäselvitys on lähetetty sähköpostitse kaikille tarjoajille 29.1.2007 ja toinen lisäselvitys, mikä on sisältänyt myös vastaukset tarjoajilta saatuihin kysymyksiin, 6.2.2007.

Hakijan väite, jonka mukaan osa tarjoushintaan vaikuttavista reunaehdoista on selvitetty tarjoajille vasta tarjousten jättämisen jälkeen ja minkä seurauksena tarjoajat olisivat joutuneet tarkentamaan tarjouksiaan varsinaisten tarjousten jättämisen jälkeen, ei pidä paikkaansa. Hakija on lähettänyt hankintayksikölle tarkentavan tarjouksen, jota hankintayksikkö ei ole pyytänyt ja jota ei ole otettu huomioon tarjouskilpailussa. Porin PSV-Rakenne Oy:ltä tai muilta tarjoajilta ei ole tullut minkäänlaisia tarkennuksia tarjouksiinsa.

Hankintapäätöksen kriteerit on esitelty urakkaohjelman kohdassa "urakoitsijan valinta" tärkeysjärjestyksessä seuraavasti: 1. hinta, 2. hyvitettävät purkumetallien hinnat, 3. muut veloitusperusteet, 4. purkusuunnitelma.

Tarjouspyynnössä on ilmaistu tarjouksen lähtökohdat riittävän selvästi, yksityiskohtaisesti ja täsmällisesti. Tarjoajien on ollut mahdollista laskea tarjouksensa tarkasti. Tällä on turvattu tarjoajien tasavertainen ja syrjimätön kohtelu. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu selkeästi etukäteen kaikki ne seikat tärkeysjärjestyksessä, joihin valinta on perustunut. Tarjouspyyntö on tuottanut keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Koska kyseessä on ollut pitkäkestoinen ja suuri purku-urakka, tarjoajien riskit on haluttu minimoida. Hyvitettävät purkumetallin määrät on määritelty mitattaviksi todellisten punnitusten mukaisesti ja hyvitettävien purkumetallien hinnat on sidottu kansainvälisiin noteerauksiin. Koska ongelmajätteiden määrää ei tarjouspyyntövaiheessa ole voitu tarkkaan määritellä, maksut on jätetty urakkahinnan ulkopuolelle hankintayksikön erikseen maksettaviksi.

Tarjouspyynnössä ei ole otettu kantaa valuuttakursseihin. Tarjouksista ei ilmene, minkä noteerauspäivän valuuttakurssia tarjoajat ovat käyttäneet, eikä hankintayksiköllä ole ollut käytettävissään tätä tietoa tarjousvertailussaan. EUR-USD-valuuttakurssi on muuttunut tarjousten teon aikana, ajalla 12.1.2007 - 12.2.2007, alle prosenttiyksikön, joten valuuttakurssimuutosten vaikutus tarjoushintoihin on ollut merkityksetön.

Tarjoajilla tai hankintayksiköllä ei ole ollut todellisuudessa tietoa siitä, paljonko mitäkin hankintayksikölle hyvityksiä tuottavia metalleja kertyy. Tästä syystä tarjousten vertailussa on käytetty määrinä tarjoajien antamien arvioiden keskiarvoja. Hakija on virheellisesti väittänyt, että purkutöiden yhteydessä ei kertyisi lainkaan kuparia. Tehtyjen tutkimusten perusteella kuparin määrä tulee olemaan huomattavasti ennakoitua suurempi. Esimerkiksi muuntajissa on kuparia yli 70 tonnia. Hakija on tarjouksessaan sisällyttänyt kuparin hyvitettäväksi huomattavasti halvemmalla rauta- ja peltiromun hinnalla.

Urakkaohjelman kohdassa 7.1 on todettu, että tilaaja maksaa kaikki urakkakohteen todelliset ongelmajätemaksut ilman yleiskustannuslisää laskuerittelyn mukaan kerran kuukaudessa. Kaikki muut tarjoajat hakijaa lukuun ottamatta ovat ymmärtäneet asian siten, että hankintayksikkö maksaa asbestijätemaksut. Hakijan tarjouksessa ei ole ollut mainintaa asbestijätemaksuista. Hankintayksikkö ei ole tältäkään osin käynyt tarkentavia neuvotteluja eikä pyytänyt tarkennettua tarjousta miltään tarjoajalta.

Hakijan alkuperäiseen tarjoukseensa sisällyttämää räjäytysmenetelmän käyttöä koskevaa ja tarjouksessa suluissa mainittua 100.000 euron alennusta ei ole voitu ottaa tarjousvertailussa huomioon sen ehdollisuuden vuoksi. Tarjouksen tekijän olisi pitänyt selvittää yhtäaikainen purkumahdollisuus ennen tarjouksensa jättämistä (lisäkysymykset kohta 14.6) ja sisällyttää mahdollinen säästö tarjoamaansa urakkahintaan. Toisaalta on huomattava, että vaikka kyseinen alennus olisi otettu tarjousvertailussa huomioon, se ei olisi muuttanut vertailun lopputulosta hakijan eduksi.

Hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätösesityksen ottamatta kantaa valittavaan purkumenetelmään. Tarjousvertailu on suoritettu ennalta ilmoitettujen arviointiperusteiden nojalla. Tarjoajista on valittu kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehnyt Porin PSV-Rakenne Oy. Voittaneen tarjoajan tarjoama purkusuunnitelma on ollut tarjouspyynnön mukainen hyväksyttävä suunnitelma, jota ei ole miltään osin täydennetty jälkikäteen. Kun huomioon on otettu purkumetallihyvitykset, hakijan edullisimman vaihtoehdon mukaisen tarjouksen hinta on ollut 1.373.347 euroa ja Porin PSV-Rakenne Oy:n tarjouksen hinta 1.147.540 euroa. Porin PSV-Rakenne Oy:n tarjous on siten ollut selvästi hakijan tarjousta halvempi.

Hakijalla ei edellä mainitun perusteella ole ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua.

VASTASELITYS

Purkupiha Oy on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Hanasaaren A-voimalaitoksen prosessin ja rakennuksen purku-urakassa ei ole kysymys hankintayksikön peruspalvelutoiminnasta. Helsingin Energian suorittamat hankinnat voivat olla peruspalvelutoimintaa silloin, kun ne välttämättä liittyvät voimalaitoksen rakentamiseen ja ylläpitoon sekä lämmön ja sähkön toimittamiseen. Hanasaaren A-voimalaitos puretaan pääasiassa sen vuoksi, että alue saadaan vapautettua muuhun yhdyskuntarakentamiseen. Purkupäätöksen syyt ovat lähinnä maankäytölliset ja taloudelliset eivät energiahuollolliset. Koska purku-urakassa ei ole lainkaan kysymys hankintayksikön peruspalvelutoiminnasta, kysymys kynnysarvojen ylittymisestä on markkinaoikeuden toimivallan kannalta epärelevantti. Markkinaoikeus on toimivaltainen tutkimaan hakemuksen.

Hankintayksikön mukaan tarjouspyyntöön sisältynyt romumetallin hinnan määräytyminen on ollut tasapuolinen ja syrjimätön sekä sellainen, että riski valuutta- ja romumetallikurssien muutoksesta on jäänyt hankintayksikölle. Tämä ei pidä paikkaansa. Tarjouspyynnössä romumetallin hyvityshinnat on tullut laskea purkuajankohdan toimituskuukautta edeltäviin maailmanmarkkinahintoihin. Mitään kiinteää arviohintaa, joka olisi ollut kullekin tarjoajalle tasapuolinen, ei tästä syystä ole voitu laskea. Mainittu tarjouspyynnön epäselvyys on johtanut siihen, että hyvityshintojen lopullinen vaikutus urakan kokonaishintaan on jäänyt spekulatiiviseksi. Mikäli asiassa olisi haluttu menetellä tasapuolisesti ja syrjimättömästi, kutakin tarjoajaa olisi tullut kehottaa antamaan tarjouksensa tietyn päivän romumetallin hintaa ja valuuttakurssia käyttäen, jolloin kurssimuutosten vaikutus olisi eliminoitu.

Romumetallien määrien osalta hankintayksikkö on esittänyt, että koska sillä ei ole ollut tietoa siitä, paljonko mitäkin hyvityksiä tuottavia metalleja on kertynyt, se on käyttänyt tarjousten vertailussa määrinä tarjoajien antamien arvioiden keskiarvoa. Tällaisesta vertailutavasta ei kuitenkaan ole mainittu tarjouspyynnössä eikä sitä ole tosiasiallisestikaan ainakaan kaikilta osin käytetty. Hakijan osalta vertailuhintojen laskemisessa on nimittäin käytetty niitä määriä, jotka hakija on tarjoukseensa arvioinut. Hankintayksikön olisi tullut yksilöidä jo tarjouspyynnössä tarkasti se, minkä arviomäärien mukaan tarjoukset on tullut laskea.

LISÄVASTINE

Helsingin kaupunki on lausunut lisävastineessaan muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikön lähetettyä tarjouspyynnöt kaikilla tarjoajilla on ollut mahdollisuus esittää tarjouspyyntöä täydentäviä ja selventäviä lisäkysymyksiä määräpäivään mennessä. Hankintayksikkö on saanut joitakin lisäselvityspyyntöjä ja vastannut niihin samanaikaisesti kaikille tarjouskilpailussa mukana olleille lähettämällä asiasta lisäkirjeet. Sen jälkeen, kun tarjoajat ovat toimittaneet hankintayksikölle tarjouksensa, hankintayksikkö ei ole pyytänyt yhdeltäkään tarjoajalta mitään lisäselvityksiä eikä täydennyksiä.

Hakijan väite siitä, että vertailussa olisi sen osalta käytetty sen tarjouksen mukaisia romumetallien määriä, on väärä. Tarjousvertailussa laskennallisena romumetallien hyvitysmäärinä on kaikkien tarjoajien kohdalla käytetty annettujen tarjousten keskiarvoa, joten laskennalliset hyvitysmäärät ovat olleet samat kaikille tarjoajille. Hakija on hyötynyt tarjousvertailussa käytetystä keskiarvolaskennasta, sillä sen romuhyvitys on noussut tarjouksessa esitetystä 920.000 eurosta 966.652,80 euroon, koska laskennallinen keskiarvo on ollut suurempi kuin hakijan tarjouksessaan esittämä määrä. Vastaavasti Porin PSV-Rakenne Oy on kärsinyt noudatetusta keskiarvolaskennasta, sillä sen tarjouksessaan esittämä 2.139.400 euron hyvitys on pienentynyt 1.722.460 euroon.

Purkumetallien hyvityksessä tulee vielä ottaa olennaisena tekijänä huomioon tarjouspyynnössä ilmoittamaan pyydetty laskennallinen kerroin, joka ilmaisee sen, kuinka paljon romuhyvityksestä tulee hankintayksikön ja kuinka paljon urakoitsijan hyväksi. Esimerkiksi merkittävimmästä romumetallista eli rautaromusta hakijan tarjoama kerroin on ollut 0,4, mikä on tarkoittanut, että se on tarjoutunut hyvittämään syntyvän rautaromun arvosta 40 prosenttia hankintayksikölle. Voittaneen tarjoajan Porin PSV-Rakenne Oy:n vastaava kerroin on puolestaan ollut 0,7 eli se on tarjoutunut hyvittämään syntyvän rautaromun arvosta 70 prosenttia tilaajalle. Kun otetaan huomioon annettujen tarjousten mukaiset romumetallien hinnat, edellä kuvatuin tavoin arvioidut määrät sekä tarjoajien esittämät hyvitysosuudet romumetallien arvosta, hakijan tarjous on ollut tältä osin selvästi muita tarjouksia huonompi.

MARKKINAOIKEUDEN VÄLIAIKAISTA KIELTOA KOSKEVA RATKAISU

Markkinaoikeus on 26.3.2007 antamassaan päätöksessä katsonut, ettei asiassa ole syytä väliaikaisesti kieltää kysymyksessä olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanoa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Hakemuksen tutkiminen

Asiassa on ensiksi ratkaistava kysymys siitä, onko markkinaoikeudella toimivalta tutkia hakijan hakemus.

Hankintalain 9 a §:n 2 momentin mukaan markkinaoikeus ei käsittele hakemusta, joka koskee hankintalain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun yksikön hankintamenettelyä, jos hankinta liittyy asetuksessa määriteltyyn peruspalvelutoimintaan ja hankinnan ennakoitu arvo on asetuksessa säädettyä kynnysarvoa pienempi.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksiköitä ovat muiden ohella momentin 3 kohdassa mainitut yksiköt, joiden toimialaan kuuluu vesihuolto, energiahuolto, liikenteen harjoittaminen tai teletoiminta, siinä laajuudessa kuin asetuksella säädetään. Kynnysarvot ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annettua asetusta (peruspalveluasetus) sovelletaan asetuksen 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan muiden ohella hankintalain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen hankintayksiköiden, kuten kuntien viranomaisten, tekemään hankintasopimukseen, jos sopimus liittyy lain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun ja asetuksen 4 §:ssä määriteltyyn toimintaan.

Peruspalveluasetuksen 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan asetuksessa tarkoitettuja peruspalvelutoimintoja ovat muiden ohella sellaisten kiinteiden verkkojen rakentaminen, tarjoaminen saataville ja ylläpito, joiden tarkoituksena on tarjota lämmön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä julkisia palveluja, sekä lämmön toimittaminen tällaisiin verkkoihin.

Hakemuksessa tarkoitetussa hankinnassa on ollut kysymys voimalaitoksen prosessin ja rakennuksen purku-urakasta. Voimalaitoksen purkaminen on sinänsä osa laitoksen elinkaarta, samoin kuin voimalaitoksen rakentaminen ja ylläpito. Peruspalveluasetuksen 4 §:n 1 momentista seuraa, että voimalaitoksen rakentamista ja ylläpitoa on pidettävä peruspalvelutoimintoina ja että ne kuuluvat asetuksen soveltamisalaan.

Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että voimalaitoksen prosessin ja rakennuksen purku ei liity voimalaitoksen rakentamiseen ja ylläpitoon verrattavalla tavalla lämmön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyvien julkisten palveluiden tarjoamiseen. Voimalaitoksen prosessin ja rakennuksen purkua ei siten voida pitää sellaisena toimintana, jota peruspalveluyksikkö suorittaa tarjotakseen lämmön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä julkisia palveluja.

Edellä mainittuun nähden markkinaoikeus katsoo, että hakemuksen kohteena olevassa hankinnassa ei ole ollut kysymys hankintayksikön peruspalveluasetuksessa määritellystä peruspalvelutoiminnasta. Markkinaoikeus on siten toimivaltainen tutkimaan hakemuksen.

Hakemus on edellä lausutun perusteella tutkittava.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin tarjous. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten valintaan vaikuttavien seikkojen määrittämisessä. Tarjousten valinnassa tulee kuitenkin käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Tarjousten valintaan vaikuttavien seikkojen tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Ne eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Hankintayksikkö on urakkaohjelmansa kohdassa "14.5 Urakoitsijan valinta" ilmoittanut, että sopimus tehdään kokonaistaloudellisesti edullisimman vaihtoehdon kanssa tärkeysjärjestyksessä seuraavien arviointiperusteiden mukaan:

- urakkahinta

- hyvitettävät purkumetallien hinnat

- muut veloitusperusteet

- purkusuunnitelma, josta ilmenee myös jätteiden hyötykäyttö ja käsittely kohteen kaikkien jätelajien kohdalta.

Urakkaohjelman kohdassa "7.1 Urakkahinnan muodostuminen" on tarkemmin yksilöity, miten urakkahinta on tullut tarjouksissa ilmoittaa ja eritellä.

Tarjouspyynnössä ei sinänsä ole otettu kantaa valuuttakursseihin. Ottaen huomioon, että tarjoukset on tullut jättää lyhyen ajan sisällä, markkinaoikeus katsoo, että tällä ei käytännössä ole ollut suurta merkitystä tarjousten hintoihin. Hankintayksikön ei näin ollen ole tältäkään osin katsottava menetelleen hakijan väittämällä tavalla virheellisesti.

Urakkaohjelman kohdassa 7.1 on todettu, että "Kaikki urakkakohteen todelliset ongelmajätemaksut ilman yleiskustannuslisää tilaaja maksaa laskuerittelyn mukaan kerran kuukaudessa." Markkinaoikeus katsoo, että kun hankintayksikkö on mainitulla tavalla ilmoittanut vastaavansa kaikista urakkakohteen ongelmajätemaksuista, tarjoajien on tullut ymmärtää kyseisen tarjouspyynnön ilmoituksen käsittävän myös asbestinkäsittelystä aiheutuvat maksut. Kirjallinen tarjouspyyntö on siten ollut tältä osin riittävän selkeä.

Markkinaoikeus katsoo edellä mainitun perusteella, että hankintayksikön laatima tarjouspyyntö ei ole ollut sillä tavalla epäselvä, että ammattimaisesti toimiville tarjoajille olisi sen perusteella voinut jäädä epäselväksi se, millä perusteilla ja millä tavoin tarjouksia tullaan arvioimaan. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt syytä katsoa, että tarjouspyyntö ei olisi ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksiköllä ei ole asiassa esitetyn mukaan ollut todellisuudessa tietoa siitä, paljonko mitäkin hankintayksikölle hyvityksiä tuottavia metalleja tulee kertymään. Tästä syystä hankintayksikkö on käyttänyt tarjousten vertailussa määrinä tarjoajien antamien arvioiden keskiarvoja. Markkinaoikeus katsoo, että mainittua hankintayksikön purkumetallien hyvittämisessä tarjousvertailussa noudattamaa menettelyä ei sinänsä voida pitää virheellisenä. Asiassa ei ole myöskään käynyt ilmi, että hankintayksikön kyseinen menettely olisi syrjinyt hakijaa.

Markkinaoikeus on edellä todennut, että tarjouspyyntö on ollut riittävän selkeä mitä tulee asbestijätteen käsittelyyn. Hakija on tältä osin suoritetun tarjousvertailun osalta esittänyt, että se on varautunut tarjouksessaan asbestijätemaksuihin 100.000 euron summalla, koska sen edustajille on ennen tarjouksen jättämistä käydyissä neuvotteluissa kerrottu asbestijätemaksujen kuuluvan urakoitsijan vastattaviksi. Hakijan mukaan hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole ottanut tarjousvertailussa huomioon hakijan hankintayksikön pyynnöstä tarjoukseensa tekemää täsmennystä, jonka perusteella siitä tulee tehdä sanottu asbestijätemaksuja koskeva 100.000 euron vähennys.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoaja vastaa tarjouksestaan ja siitä, että sen tarjous on lopullinen ja että siitä käy riittävällä tavalla ilmi hankintayksikön tarjouspyynnössä edellyttämät seikat. Kun tarjouspyyntö ei ole mainitulla tavalla ollut epäselvä eikä asiassa ole esitetyn selvityksen perusteella muutenkaan perusteita todeta hankintamenettelyn olleen kysymyksessä olevalta osin hakijaa syrjivää, hankintayksikön ei ole tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksesta johtuen tullut ottaa miltään osin huomioon hakijan tarjoukseensa tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymisen jälkeen esittämää hinnanalennusta. Hankintayksikön menettely ei siten ole ollut virheellistä siltä osin kuin se ei ole hankintapäätöstä tehdessään ottanut huomioon hakijan tarjoukseensa tekemää täsmennystä.

Hakija on tarjouksessaan ilmoittanut myös, että sen tarjouksessa ilmoitetun lisäksi on "mahdollisuus vielä 100.000 € + alv säästöihin, jos voidaan purkaa rakennusta prosessipurun aikana räjäyttämistä hyväksikäyttäen". Markkinaoikeus toteaa, että hakijan tarjous on jäänyt tältä osin ehdolliseksi ja että hankintayksikkö ei ole tähän nähden menetellyt virheellisesti, kun se ei ole ottanut kyseistä 100.000 euron alennusta huomioon tarjousvertailussa.

Hankintayksikön laatimista tarjousvertailuasiakirjoista käy ilmi, että kun huomioon otetaan hyvitettävien purkumetallien hinnat, hakijan edullisimman vaihtoehdon mukainen tarjous on ollut hinnaltaan 1.373.347 euroa ja voittaneen tarjoajan Porin PSV-Rakenne Oy:n tarjous 1.147.540,00 euroa. Tarjousvertailusta on lisäksi ilmennyt, että hankintayksikkö on arvioinut tarjousvertailuun hyväksyttyjen tarjoajien antamat yksikköhinnat mahdollisille lisä- ja muutostöille sekä urakkaan kuulumattomille asbestitöille olevan samaa suuruusluokkaa ja että kaikki tarjousvertailussa mukana olleet tarjoajat ovat toimittaneet tarjouksensa yhteydessä hankintayksikölle hyväksyttävän purkusuunnitelman. Asiassa ei ole käynyt ilmi, että Porin PSV-Rakenne Oy:n tarjous olisi ollut purkusuunnitelman osalta tarjouspyyntöä vastaamaton tai että hankintayksikkö olisi arvioinut tarjousvertailussa tarjouksia virheellisesti tai muutoin kuin tarjouspyynnöstä ilmenneillä perusteilla.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole käynyt ilmi, että hankintayksikkö olisi menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti tai muutoinkaan hakijaa syrjivästi. Hakijan hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Pykälän 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Hakijan hakemuksen tullessa edellä mainitulla tavalla hylätyksi, myös hakijan oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä.

Koska hakemus ei kuitenkaan ole ollut hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen perusteeton, ei ole kohtuutonta, että hankintayksikkö pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Jaakko Ritvala ja Pasi Yli-Ikkelä.