Market court dismisses bid protest for rejecting non-compliant tender due to flawed comparative basis.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Ylä-Savon Jätehuolto Oy on pyytänyt 5.2.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä ja siihen liitetyillä urakka-asiakirjoilla tarjouksia Peltomäen jätealueen ensimmäisen maisemointivaiheen rakennustöistä. Hankintayksikkö on 10.2.2009 julkaissut hankinnasta avointa menettelyä koskevan kansallisen hankintailmoituksen. Hankintayksikkö on saanut kymmenen tarjousta.

Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n hallitus on 17.3.2009 tekemällään päätöksellä valinnut YIT Rakennus Oy:n tarjouksen.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 500.000–550.000 euroa.

Hankintayksikkö on 15.5.2009 tehnyt urakkasopimuksen valitun tarjoajan kanssa.

HAKEMUS

Situra Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n hallituksen hankintapäätöksen 17.3.2009. Vaihtoehtoisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 61.125 euroa.

Tarjouspyyntöön liitetyn urakkaohjelman kohdan 14.2 perusteella tarjoajan olisi tullut hyväksyttää tarjoamansa rakenne ympäristökeskuksella ja liittää hyväksymisestä todistus tarjoukseensa. Voittanut tarjoaja YIT Rakennus Oy ei ole liittänyt tarjoukseensa ympäristökeskuksen hyväksymistodistusta tarjotuista rakenteista, minkä vuoksi tarjous olisi pitänyt hylätä tarjouspyynnön vastaisena.

Hankintayksikkö on käyttänyt hintavertailussa pintarakenteiden yksikköhintoja. Vertailun perusteena olisi kuitenkin pitänyt olla urakkaohjelman mukaisesti kiinteä kokonaishinta esipeittokerroksesta pintakerroksen alapintaan saakka. Hankintayksikön olisi tullut valita hakijan kokonaishinnaltaan edullisin tarjous.

VASTINE

Ylä-Savon Jätehuolto Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Urakka on ollut tarkoitus tehdä osittain kokonaisurakkana ja osittain yksikköhintaurakkana. Hankintayksikkö on näin halunnut varmistaa, että kohde toteutetaan edullisimmalla mahdollisella viranomaismääräykset täyttävällä tavalla. Valitun tarjoajan molemmat tarjoukset ovat olleet halvempia kuin hakijan tarjous.

VASTASELITYS

Hakija on antanut vastaselityksen.

LISÄVASTINE JA LISÄSELVITYS

Hankintayksikkö on toimittanut lisävastineen ja lisäselvityksen voittaneen tarjoajan tarjoaman rakenteen heinäkuussa 2009 saamasta ympäristökeskuksen hyväksynnästä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kysymyksessä olevan rakennusurakan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo 550.000 euroa ei ole ylittänyt julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 16 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaista rakennusurakoiden EU-kynnysarvoa. Asiaan tulevat näin ollen sovellettaviksi hankintalain I ja IV osien säännösten lisäksi hankintalain III osan säännökset.

Hankintamenettely

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Valitun tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Hakija on esittänyt, että hankintayksikön valitsema voittaneen tarjoajan vaihtoehtoinen tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen, koska tarjotulle rakenteelle ei ollut haettu tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytettyä ympäristöviranomaisen hyväksyntää.

Tarjouspyynnön liitteenä olevassa urakkaohjelmassa on kohdassa 14.2 todettu, että mikäli urakoitsija poikkeaa suunnitellusta rakenteesta esimerkiksi tiivisterakenteen tai kuivatuskerroksen osalta, urakoitsijan on kustannuksellaan hyväksytettävä suunnitelma Pohjois-Savon ympäristökeskuksella. Urakkaohjelman mukaan tarjoukseen on tällöin liitettävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymistodistus.

Tarjoaja kantaa osaltaan vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön mukainen. Valitun tarjoajan vaihtoehtoisessa tarjouksessa esitetty rakenne on tarjouksen mukaan poikennut tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetystä rakenteesta. Tarjoukseen ei ole liitetty urakkaohjelmassa edellytettyä ympäristöviranomaisen hyväksyntää tarjotulle rakenteelle. Sen sijaan tarjouksessa on todettu, että tarjouksen ehtona on, että Pohjois-Savon ympäristökeskus hyväksyy tarjouksessa esitetyt rakenteet.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan tarjoajan on tullut esittää selvitys lupaviranomaisen hyväksynnästä, mikäli tarjottu rakenne poikkeaa tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetystä rakenteesta. Valittu tarjoaja ei ole tällaista selvitystä tarjouksessaan esittänyt. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että valitun tarjoajan vaihtoehtoinen tarjous on ollut siten tarjouspyynnön vastainen, että hankintayksikön olisi tullut hylätä se.

Tarjousten vertailuperusteet

Hakija on esittänyt, että hankintayksikkö on tarjousten vertailussa käyttänyt virheellisiä vertailuhintoja.

Hankintalain 69 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Pykälän 4 momentin mukaan, jos tarjouspyyntö ja hankintailmoitus eroavat sisällöltään toisistaan, noudatetaan sitä, mitä hankintailmoituksessa ilmoitetaan.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Säännöksen mukaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp, s. 116) on EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen osalta todettu, että hankinnan kohteeseen liittyviksi voidaan katsoa sellaiset vertailuperusteet, jotka koskevat välittömästi hankinnan kohdetta. Tällaisia vertailuperusteita ovat esimerkiksi hankinnan kohteena olevan tavaran, palvelun tai rakennusurakan laatu, hinta taikka toimitusaika. Sitä vastoin sellaisia vertailuperusteita, joilla ei ole liittymää hankinnan kohteeseen, ei voitaisi käyttää tarjousten vertailuperusteina. Tällaisia vertailuperusteita ovat esimerkiksi tarjoajayrityksen toimintaan liittyvät tekijät. Sanotuissa hankintalain esitöissä on kansallisten hankintojen osalta todettu, että vertailuperusteita koskevat edellytykset vastaavat EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen vertailuperusteille asetettavia vaatimuksia.

Hankintayksikön 10.2.2009 julkaistussa hankintailmoituksessa on tarjouksen valintaperusteesta todettu seuraavaa: ”Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous ottaen huomioon: Tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyt vertailuperusteet.”

Hankintayksikön 5.2.2009 päivätyssä tarjouspyynnössä on puolestaan tarjouksen valintaperuste ilmoitettu seuraavalla tavalla: ”Ylä-Savon Jätehuolto Oy valitsee urakkahinnaltaan edullisimman tarjouksen edellyttäen että:

– urakoitsijalla on riittävä kokemus vastaavista maanrakennuskohteista

– urakoitsijalla on riittävät resurssit urakan suorittamiseen

– urakoitsijalla ei ole maksamattomia vero- tai sosiaalimaksuja yms. (urakka-ohjelman kohta 14.1).

– tarjous sisältää urakka-asiakirjojen mukaisen mittaus- ja laadunvalvontasuunnitelman

– tarjous on tarjouspyynnön mukainen.”

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntö on eronnut hankintailmoituksesta sillä tavoin, että siinä on tarjouksen valintaperusteeksi ilmoitettu hinta, kun taas hankintailmoituksessa on valintaperusteeksi ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus. Tarjouspyynnön ja hankintailmoituksen poiketessa toisistaan tarjouksen valintaperusteen osalta on edellä mainitun hankintalain säännöksen mukaan noudatettava hankintailmoitusta.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti, kun se on hankintailmoituksessa ilmoittanut tarjousten vertailun perustuvan kokonaistaloudelliseen edullisuuteen ja tarjouspyynnössä hintaan. Hankintayksikkö ei kuitenkaan ole ilmoittanut kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita ja niiden tärkeysjärjestystä tai painoarvoja.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että tarjouspyynnössä tarjouksen valintaperusteen yhteydessä esitetyt, urakoitsijan kokemusta ja resursseja sekä vero- ja sosiaalimaksuja koskevat seikat eivät liity hankinnan kohteeseen, vaan ne ovat tarjoajayrityksen toimintaan liittyviä seikkoja. Tällaiset seikat voivat tulla kysymykseen tarjoajan kelpoisuuden arviointia koskevina seikkoina, mutta ne eivät sovellu tarjousten vertailuperusteiksi.

Hankintapäätös

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp, s. 117) mukaan päätöksen tulisi sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten voittaneen tarjoajan nimi, ehdokkaan, tarjoajan ja tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa.

Hankintayksikön 17.3.2008 tekemässä hankintapäätöksessä on tarjoajan valinnasta todettu seuraavaa: ”Päätettiin hyväksyä YIT:n tekemä tarjous. Ensisijaisesti pyritään tekemään peittourakka vaihtoehtoisen tarjouksen mukaisesti. jos ympäristökeskus ei hyväksy vaihtoehtoista rakenneratkaisua, tehdään peitto YIT:n varsinaisen tarjouksen mukaisesti.”

Markkinaoikeus toteaa, ettei hankintapäätöksessä ole ilmoitettu hankintalaissa edellytetyllä tavalla päätöksen perusteluja. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on myös jättäessään hankintapäätöksensä perustelematta toiminut hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Hankintamenettely on ollut virheellistä, kun hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita. Hankintayksikkö on myös menetellyt virheellisesti, kun se on valinnut tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen ja jättänyt hankintapäätöksensä perustelematta.

Edellä olevilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee siten harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Seuraamus

Hankintapäätös on jo pantu täytäntöön, joten hankintalain 76 §:ssä säädetyistä seuraamuksista voi enää tulla kysymykseen vain hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hyvitysmaksua maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Oikein toteutetussa hankintamenettelyssä hankintayksikön olisi tullut hylätä valitun tarjoajan vaihtoehtoinen tarjous. Hankintayksikkö ei myöskään ole ilmoittanut kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita. Näin ollen on jälkikäteen vaikea määritellä, millaiseksi tarjousten vertailu olisi virheettömässä hankintamenettelyssä muodostunut. Hakijan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukaisista tarjouksista halvin. Asiassa ei siten voida todeta, että hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksuvaatimus on näin ollen hylättävä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Situra Oy:n hakemuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne ja Ville Parkkari.