Market Court dismisses procurement bid challenge but orders public authority to pay legal costs.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Eduskunnan kanslia on pyytänyt 4.12.2007 julkaistulla rajoitettua menettelyä koskevalla kansallisella hankintailmoituksella osallistumishakemuksia Eduskuntakiinteistöjen rakennushistoriallisen selvityksen laadinnasta järjestettävään tarjouskilpailuun. Hankintayksikkö on saanut viisi osallistumishakemusta, joista neljälle osallistumishakemuksen tekijälle on lähetetty 31.1.2008 päivätty tarjouspyyntö.

Eduskunnan kanslian kiinteistötoimiston apulaistoimistopäällikkö on päätöksellään 4.4.2008 § 27 valinnut Eduskunnan kiinteistöjen rakennushistoriallisen selvityksen laatijaksi Okulus Oy:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut voittaneen tarjoajan tarjouksen mukaan noin 100.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 4.4.2008.

HAKEMUS

Archtours Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa eduskunnan kanslian kiinteistötoimiston apulaistoimistopäällikön päätöksen 4.4.2008 § 27 ja velvoittaa eduskunnan kanslian korjaamaan virheellisen menettelynsä valitsemalla Archtours Oy:n rakennushistoriallisen selvityksen laatijaksi. Lisäksi hakija on vaatinut, että eduskunnan kanslia velvoitetaan maksamaan Archtours Oy:lle hyvitysmaksuna 20.000 euroa korkoineen. Edelleen Archtours Oy on vaatinut, että eduskunnan kanslia velvoitetaan korvaamaa yhtiön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.345 eurolla korkoineen.

Archtours Oy on vielä vaatinut suullisen käsittelyn järjestämistä todistajan kuulemiseksi.

Alvar Aalto Säätiön tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, koska sillä on ollut erääntyneitä vakuutusmaksuja ja koska Alvar Aalto Säätiön alhainen tarjoushinta perustuu sen yhteiskunnalta saamiin avustuksiin, mikä vääristää kilpailua. Alvar Aalto Säätiön työryhmän jäsenten tuntihintatasolla katetaan vain työn edellyttämät välittömät palkkakulut.

Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy:n tarjous olisi myös tullut sulkea tarjouskilpailusta, koska tarjouksen liitteenä ei ole ollut selvitystä YEL-maksujen suorittamisesta tai alikonsulttien osalta selvitystä niiden yhteiskunnallisten velvoitteiden suorittamisesta. Tarjous olisi tullut hylätä myös sen vuoksi, että tarjouksessa esitetty tuntimäärä on ollut niin vähäinen, ettei sillä olisi voitu suorittaa työtä sopimuksen mukaisesti.

Tarjousten vertailuun olisi tullut ottaa vain hakijan tarjous sekä nyt valituksi tullut voittaneen tarjoajan tarjous.

Tarjousten hintavertailu on suoritettu virheellisesti laskemalla keskimääräinen tuntihinta väärin. Vertailussa ei ole laskettu keskihintaa luokista 02–04/projektin vetäjä/projektin jäsen, vaan keskiarvo kahden eri tuntihinnan välillä. Oikea tapa laskea keskiarvo on ottaa laskelmaan mukaan kaikki kyseessä olevien luokkien työntekijät ja heidän tuntihintansa ja jakaa niiden yhteissumma työntekijöiden määrällä.

Tarjousten laatuvertailu on suoritettu virheellisesti. Oikein toteutetussa tarjousten vertailussa hakijan tarjous olisi ollut kokonaistaloudellisesti edullisin.

Vertailuperusteen ”työhön käytettävä kokonaistuntimäärä henkilöittäin ja kohderyhmittäin” osalta on arvioitu ainoastaan kokonaistuntimäärää, mikä ei ole laadun mittari. Sanotulla vertailuperusteella tosiasiallisesti vähennetään hinnan vaikutusta kokonaisvertailussa tarjouspyynnössä ilmoitetusta, mikä on ollut tarjouspyynnön vastaista.

Myös laadun arvioinnissa pisteytyksen perusteeksi on asetettu työtuntien määrä, jolloin sama peruste on pisteytetty kahteen kertaan. Menettely on ollut tarjouspyynnön vastaista. Laatuarvioinnissa on otettu huomioon myös tietokantapohjaisen ohjelmoinnin asiantuntevuus, vaikka sillä ei ole tarjouspyynnön lisäkirjeen nro 1 mukaan merkitystä. Voittaneen tarjoajan osalta se on kuitenkin katsottu lisäarvoksi.

Laatuarvioinnissa lisäarvona on arvostettu maisema-arkkitehtuurin asiantuntevuutta, vaikka sillä on ollut pieni merkitys koko työn kannalta. Vastaavasti erityisasiantuntemusta kalusteinventointien osalta ei ole pidetty lisäarvona, vaikka sillä on suurempi merkitys kuin ympäristöselvityksellä.

Tarjoajien ja niiden henkilöstön kokemus on arvioitu väärin. Voittaneen tarjoajan ei olisi tullut saada henkilökunnan osaamisesta hakijaa enemmän pisteitä. Referenssien arvioinnista hakijan olisi tullut saada viisi pistettä ja voittaneen tarjoajan kolme pistettä. Voittaneen tarjoajan referensseissä ei ole ollut yhtään kohdetta, joka vastaisi Eduskuntakiinteistöjä. Hakijalla on useita vastaavia kohteita.

VASTINE

Eduskunnan kanslia on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa Archtours Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 16.972,64 eurolla korkoineen.

Hakijan vaatimus hakijan valitsemisesta rakennushistoriallisen selvityksen laatijaksi sekä hyvitysmaksun korkovaatimus ovat lakiin perustumattomia.

Hankintayksikkö on kiinnittänyt huomiota Alvar Aalto Säätiön vakuutusmaksuja koskevaan selvitykseen. Alvar Aalto Säätiön johtajalta on saatu selvitys, jonka mukaan kyseessä on säätiön sopima tapa maksaa vuoden viimeinen vakuutusmaksuerä seuraavan vuoden puolella, koska säätiön lopullinen palkkasumma varmistuu myöhään henkilökunnan erityyppisten vapaiden vuoksi. Hankintayksikkö on katsonut, ettei säätiön sopima maksujärjestely aiheuta hankintayksikölle sellaista riskiä, jonka vuoksi säätiö olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Jokainen tarjoaja hinnoittelee tarjouksensa itse eikä niin sanottua oikeaa hintaa ole olemassa. Opiskelijan tuntihinta voi olla valmistuneen työntekijän tuntihintaa huomattavasti alhaisempi eikä toisaalta vapaaehtoistyövoiman käyttö ole kiellettyä.

Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy:n tarjouksen liitteenä on ollut todistukset verojen sekä TYEL-maksujen suorittamisesta. Alikonsulteilta tarjouspyynnössä ei ole edellytetty vastaavia selvityksiä.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, vaatiiko alhainen hinta lisäselvitystä tai onko se peruste tarjouksen hylkäämiselle. Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy:n tarjouksessa esitetyn tuntimäärän perusteella ei ole ollut perustetta hylätä tarjousta.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten hintavertailun tavan valinnassa. Hintavertailun toteuttamisessa ei ole yhtä oikeaa tapaa. Käytettyä hintavertailutapaa on sovellettu tasapuolisesti kaikkiin tarjoajiin.

Hakijan esittämiä seikkoja hyvästä työsuunnitelmasta ja eri henkilöryhmien välisen työpanoksen hyvästä suhteesta ei ole esitetty tarjouspyynnössä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiksi eikä niitä näin ollen ole voitu soveltaa vertailussa.

Rakennushistoriallisen selvityksen laatu ei perustu siihen, montako rakennushistoriallista selvitystä yritys on tehnyt, vaan yrityksen avainhenkilöihin ja heidän panokseensa. Tämän vuoksi laatuarvioinnissa on arvioitu erikseen kokonaisresurssit ja avainhenkilöille osoitetut resurssit arvioitaessa työryhmää.

Tärkeimpien avainhenkilöiden panostus ja tuntimäärä hankkeeseen kuvaavat sitä, kuinka hyvin avainhenkilöt osallistuvat hankkeeseen. Kokonaistuntimäärä kuvaa sitä, kuinka paljon toimittajayritys kokonaisuudessaan panostaa hankkeeseen. Tarjousten vertailu on suoritettu tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla eikä samaa asiaa ole pisteytetty kahteen kertaan. Avainhenkilöiden henkilökohtainen tuntimäärä ja toimittajayrityksen kokonaistuntimäärä ovat eri asioita.

Tarjouspyynnön lisäkirjeessä nro 1 ei ole todettu, että tietokantapohjaisen ohjelmoinnin asiantuntijuudella ei olisi mitään merkitystä.

Hankintayksiköllä on oikeus määritellä hankinnan kohde ja kaikilla tarjoajilla on ollut mahdollisuus tehdä tarjouksensa samojen tietojen perusteella.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen mukaan molemmat sen avainhenkilöiksi nimetyt henkilöt ovat osallistuneet rakennushistoriallisten selvitysten laadintaan vuosina 2003–2008. Tarjouspyynnössä ei ole toisaalta mainittu, että esimerkiksi väitöskirjan tekeminen otettaisiin huomioon tarjousten vertailussa.

Yhtenä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteena on ollut avainhenkilöiden viimeaikaiset referenssityöt erityisesti Eduskuntakiinteistöjä vastaavista kohteista vuodelta 2003 tai sen jälkeen. Aikaisempia referenssejä ei ole voitu tarjouspyynnön perusteella ottaa huomioon.

Hakijan projektin vetäjäksi ilmoittama henkilö on osallistunut referenssikohteisiin pääsääntöisesti projektin vetäjänä ja johtajana. Useissa referenssikohteissa mainittua asiantuntijaa ei ole nimetty selvitystyön työryhmän jäseneksi. Hakijan yhdelle työryhmään nimeämälle henkilölle ei ole esitetty lainkaan referenssikohdetta rakennushistoriallisen selvityksen laadinnasta ja toiselle nimetylle henkilölle on esitetty vain Valtimon Murtovaaran talomuseon rakennushistoriallinen selvitys sekä Pohjolan talon ikkunoiden inventointi. Hankintayksikkö ei ole pitänyt kumpaakaan referenssityötä erityisen merkittävänä. Voittaneen tarjoajan nimeämillä avainhenkilöillä on ollut useita referenssikohteita.

Hyvitysmaksuvaatimus on perusteeton ja ylimitoitettu.

VASTASELITYS

Archtours Oy on lausunut antamassaan vastaselityksessä muun ohella seuraavaa.

Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan sosiaaliturva- ja eläkemaksuissa ei ole saanut olla laiminlyöntejä. Vaatimus on ollut ehdoton. Voittaneella tarjoajalla on ollut erääntyneitä vakuutusmaksuja.

Laadun ja hinnan välinen suhde ei ole ollut tarjouspyynnössä esitetyn kaltainen, koska kokonaistuntimäärälle on annettu laatupisteitä. Laatuvertailuissa pisteytysperusteeksi on edelleen otettu työtuntien määrä, jolloin sama peruste on pisteytetty kahteen kertaan. Tuolloin hinnan vaikutus vähenee hinnan ja laadun välisen suhteen muuttuessa tarjouspyynnössä esitetystä.

Laadun hintavertailumetodia ei ole sovellettu tasapuolisesti kaikkiin tarjoajiin. Lisäksi tuntihintojen yksikköhinnat on laskettu virheellisesti, kun käytetty kaava ei ole vastannut päätösmuistiossa esitettyä. Vertailussa käytetty hinta on kahden tunnin keskiarvo eikä keskiarvo tuntihinnoista luokissa 02–04. Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy:n tarjouksen osalta keskihintaa ei ole laskettu halvimmasta ja kalleimmasta tuntihinnasta vaan kahdesta halvimmasta tuntihinnasta. Okulus Oy:n osalta toinen käytetty tuntihinta on puolestaan kuulunut ryhmään 05.

Hakijan olisi tullut saada pisteitä kalusteinventoinnista. Näin on Alvar Aalto Säätiö saanutkin yhden työryhmään nimetyn henkilön osalta, kun kyseisen henkilön hyväksytyt referenssit ovat koskeneet vain kalusteinventointeja. Menettely on loukannut yhdenvertaisuuden periaatetta. Ammatillista pätevyyttä mittaavana seikkana voidaan ottaa huomioon myös tutkimustyö ja tieteellinen kirjallisuus ilman erillistä mainintaa tarjouspyynnössä.

Voittaneen tarjoajan osalta hankintayksikön hyväksymät referenssikohteet eivät ole vastanneet tarjouspyynnössä edellytettyä. Todellisuudessa voittaneella tarjoajalla on ollut vain seitsemän hyväksyttävää referenssikohdetta.

Hakijan osalta on kahden avainhenkilön roolit aikaisempien selvitysten laadinnassa jätetty huomioon ottamatta. Toisen avainhenkilön referenssikohteiden määrä ja niiden pinta-ala ovat moninkertaiset muiden tarjoajien esittämiin referensseihin verrattuna. Kuitenkin hakija on saanut kohdasta vähiten pisteitä yhdessä Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy:n kanssa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu samana päivänä kuin hankintapäätös on lähetetty tiedoksi muille tarjoajille. Tarjoajilla ei ole ollut mahdollisuutta saada hankintaa keskeytettäväksi.

LISÄVASTINE

Eduskunnan kanslia on lausunut antamassaan lisävastineessa muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti hyväksyessään Alvar Aalto Säätiön tarjouksen mukaan tarjouskilpailuun sen antaman maksujärjestelyjä koskevan selvityksen perusteella. Alvar Aalto Säätiön tarjoukseen ei myöskään sisälly mitään sellaista tukea, joka hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaan olisi voitu ottaa huomioon tarjousten vertailussa. Hankintayksiköllä ei ole ollut myöskään velvollisuutta pyytää jo tarjouspyyntövaiheessa alihankkijoiden yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitamista koskevia selvityksiä.

Hankintayksikkö on kohdellut kaikkia tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättä tarjoajien soveltuvuutta koskevien, tarjouspyynnössä pyydettyjen todistusten osalta, eikä ketään tarjoajaa ole suljettu tarjouskilpailusta todistusten perusteella.

Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy:n tarjouksen mukainen tuntimäärä on otettu huomioon tarjousten pisteytyksessä. Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta pyytää selvitystä tarjouksen perusteista tai sulkea tarjousta tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu sekä avainhenkilöiden työmäärä että kokonaistuntimäärä tarjousten vertailuperusteeksi ja kaikilla tarjoajilla on ollut mahdollisuus ottaa seikat huomioon tarjouksia tehdessään. Tarjousten vertailu on suoritettu tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla.

Alvar Aalto Säätiö ei ole saanut referenssien arvioinnissa pisteitä kalustoinventoinnista.

Hakija on laskenut referenssien lukumäärän omalta osaltaan referenssityöhön sisältyvien yksittäisten rakennusten perusteella ja voittaneen tarjoajan osalta referenssitöiden perusteella.

Pisteytykseen on vaikuttanut vertailuperusteiksi ilmoitetun mukaisesti referenssikohteiden lisäksi projektinvetäjän ja selvitystyöntekijöiden tuntimääräiset osuudet selvityksen teossa.

Hakija on tullut vasta neljänneksi kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa.

Päätös tehdä hankintasopimus heti hankintapäätöksen jälkeen on syntynyt sen vuoksi, että Museovirasto on katsonut selvitystyön tulosten olevan edellytys luonnossuunnitelmien käsittelylle ja hankkeen etenemiselle. Museoviraston kanta ei ole ollut rakennuttajakonsultin tiedossa tarjouspyyntöasiakirjoja laadittaessa.

LISÄVASTASELITYS

Archtours Oy on lausunut antamassaan lisävastaselityksessä muun ohella seuraavaa.

Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy:n yritys on käytännössä kahden henkilön yritys, jolloin YEL-todistuksella on merkitystä.

Tarjousten vertailusta laaditusta valintamuistiosta ei ilmene, mitkä tarjoajien referensseistä on hyväksytty, millä perusteella ja mikä niiden merkitys on ollut pisteytyksessä.

Referenssityön laajuutta kuvaavat siihen sisältyvät yksittäiset rakennukset. Hakijalla on ollut joka tapauksessa enemmän referenssikohteita sekä lukumäärältään että pinta-alaltaan. Hakijan kokemus rakennushistoriallisten selvitysten laadinnasta on ollut huomattavasti voittanutta tarjoajaa laajempi ja kattavampi.

Hakijan ilmoittama avainhenkilö on osallistunut hakijayrityksen tekemien selvitysten laadintaan myös muun ohella tekemällä arkisto- ja kenttätyötä sekä inventointia ja arvottamista ynnä muuta samalla tavoin kuin hankintayksikön selvitysasiamieheksi toteama hakijayrityksen henkilö.

LISÄVASTINE

Eduskunnan kanslia on antanut lisävastineen sekä markkinaoikeuden kehotuksesta lisäselvityksen Alvar Aalto Säätiön rahoitukseen liittyvistä seikoista.

Alvar Aalto Säätiö on yleishyödyllinen yhteisö, jonka tulot muodostuvat pääasiassa tekijänoikeuksista. Säätiö ei saa omaan toimintaansa julkisia avustuksia. Ainoina poikkeuksina ovat säätiön omistamiin kiinteistöihin saadut restaurointi- ja korjausavustukset. Alvar Aalto Säätiön alaisuudessa toimivat modernin arkkitehtuurin täydennyskoulutukseen keskittyvä Alvar Aalto -akatemia ja Alvar Aalto -museo. Museon toiminnat jakaantuvat perinteiseen esinekeskeiseen museotoimintaan sekä rakennusperinnön suojeluun keskittyvään neuvonta-, tutkimus- ja inventointitoimintaan. Museotoimintaa varten Alvar Aalto Säätiö saa lakisääteistä valtionosuutta ja harkinnanvaraista valtionavustusta. Julkiset avustukset kattavat museotoiminnan tuloista yli 70 prosenttia.

Museon maksullisen palvelu- ja konsulttitoiminnan hinnoittelussa on noudatettu pääpainollisesti Suomen arkkitehtiliiton hinnoitteluperiaatteita. Arkkitehtipalveluissa tuntiveloitus on ollut 95 euroa sisältäen arvonlisäveron, joka vastaa korkeinta Arkkitehtiliiton laskutuspalkkiota. Julkisten yhteisöjen ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa on tehty tapauskohtaisesti erillissopimukset, jolloin laskutusperusteena on ollut omakustannushinta. Hinnoittelussa ei oteta millään tavoin huomioon saatuja avustuksia, ellei niitä ole myönnetty erityisesti kyseessä olevaan projektiin.

LISÄVASTASELITYS

Archtours Oy on lausunut antamassaan lisävastaselityksessä muun ohella seuraavaa.

Koko Alvar Aalto Säätiön taloudellinen asema on riippuvainen sen yhteiskunnalta saamista tuista. Kaikkien Alvar Aalto Säätiön tarjouksessaan työryhmän jäseniksi nimeämien henkilöiden palkat katetaan käytännössä kokonaan yhteiskunnalta saatavilla avustuksilla. Alvar Aalto Säätiön hinnoittelu ei ole millään tavoin mahdollista ilman yhteiskunnan avustuksia eikä sen toiminta perustu sellaiseen tulo- ja kulurakenteeseen, jonka mukaan yksityinen elinkeinonharjoittaja joutuu toimimaan.

Alvar Aalto Säätiön referenssien pisteytyksen perusteena ollut henkilö on siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen syksyllä 2008.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asian suullinen käsittely

Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan asian tosiseikat ovat tulleet asianosaisten markkinaoikeudelle toimittamien kirjelmien ja kirjallisten todisteiden perusteella riittävästi selvitetyiksi niiden oikeudellista arviointia varten. Koska asian selvittämiseksi ei ole tarpeen järjestää suullista käsittelyä, markkinaoikeus ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin ja 38 §:n 1 momentin hylkää Archtours Oy:n suullisen käsittelyn toimittamista koskevan vaatimuksen.

Hankintamenettely

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 1 §:n 2 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Hankintalain 2 §:n 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa muun ohella mahdollisimman taloudellisesti.

Kokonaistuntimäärä laadun vertailuperusteena

Hakija on esittänyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti, kun laadun vertailuperusteena on käytetty kokonaistuntimäärää, joka ei ole laadun mittari. Työtuntien määrän pisteyttäminen kahteen kertaan on muuttanut hinnan suhteellista merkitystä tarjouspyynnössä ilmoitetusta.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintalain 69 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain esitöissä lain 72 §:n kohdalla on todettu (HE 50/2006 vp. s. 116), että kansallisten hankintojen vertailuperusteita koskevat edellytykset vastaisivat EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen vertailuperusteille asetettavia edellytyksiä. EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin liittyen esitöissä on puolestaan lain 62 §:n kohdalla todettu (s. 106), että tarjousten valinnassa käytettävillä perusteilla tulisi pääsääntöisesti olla taloudellista merkitystä hankintayksikölle. Koska kysymys on julkisten varojen käytöstä, hankinnasta aiheutuville kustannuksille tulisi antaa riittävää painoarvoa tarjousten valinnassa. Kansallisessa oikeuskäytännössä onkin hallituksen esityksen mukaan katsottu, että julkisten hankintojen edullisuuden vaatimuksista johtuen hinnalle on annettava hankinnan luonteesta riippuen riittävä merkitys.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että vaikka hankintadirektiiveissä annetaan hankintaviranomaiselle mahdollisuus valita ne sopimuksen tekemistä koskevat vertailuperusteet, joita se haluaa soveltaa, tämä mahdollisuus koskee kuitenkin ainoastaan sellaisia vertailuperusteita, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on hankintayksikölle taloudellisesti edullisin (ks. esim. asia C-513/99, Concordia Bus Finland, tuomio 17.9.2002, Kok. 2002, s. I-7213, 59 kohta sekä asia C-315/01, GAT, tuomio 19.6.2003, Kok. 2003, s. I-6351, kohdat 62–64). Siten myös yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan vertailuperusteilla on pääsääntöisesti oltava taloudellista merkitystä hankintayksikölle siinäkin tapauksessa, että valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus.

Markkinaoikeus toteaa edellä mainittujen oikeuslähteiden perusteella, että hintaa koskevalla vertailuperusteella viitataan yleisesti hinnan halpuuteen, millä myös osaltaan turvataan hankintalain 1 §:n 2 momentin mukaista tavoitetta tehostaa julkisten varojen käyttöä. Laatuun liittyvien tekijöiden huomioon ottaminen on tarkoitettu puolestaan tehtäväksi muilla kuin hintaa koskevilla vertailuperusteilla. Laatuvertailuperusteilla on pääsääntöisesti kuitenkin oltava taloudellista merkitystä hankintayksikölle. Kun tarjouksen valintaperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta, hinnalle on arvioinnissa annettava riittävä merkitys.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarjouksen valintaperusteeksi kokonaistaloudellinen edullisuus ja sen vertailuperusteiksi laatu 60 prosentin painoarvolla ja hinta 40 prosentin painoarvolla. Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjouslomakkeessa annettavien tietojen lisäksi seuraavia selvityksiä ja tietoja rakennushistoriallisen selvityksen laatijoista, joita käytetään valinnassa niin sanottuina laatukriteereinä:

”1. Projektiin nimettävät avainhenkilöt ja ehdotus työryhmäksi. (80 %)

– selostus työryhmästä ja eri osapuolten roolista

– toimittajan on nimettävä projektinvetäjä ja muu työryhmä. Arvostelussa otetaan huomioon ao. henkilöiden panos kohteeseen (tarjouslomakkeessa merkityt tunnit).

– Em. avainhenkilöiden viimeaikaiset referenssityöt erityisesti Eduskuntakiinteistöjä vastaavista kohteista. Näiden selvitystöiden tulee olla valmistunut vuonna 2003 tai sen jälkeen. Näistä ilmoitetaan kohdekuvaus, laajuus (brm2), kohteen rakentamisaika, työn tekemisen ajankohta, selvitys ko. työn laatijoista sekä tilaajien yhteystiedot.

– Toimittajan on nimettävä käyttämänsä alikonsultit sekä heidän referenssit.

2. Arvio työhön käytettävästä kokonaistuntimäärästä henkilöittäin ja henkilötyöryhmittäin eriteltynä tarjouslomakkeen mukaan (20 %).”

Tarjouspyynnössä on vielä todettu, että kiinteän kokonaishinnan lisäksi toimittaja antaa työmääräarvion yhteydessä käytettävät tuntiveloitusperusteet mahdollisissa lisä- ja muutostöissä. Taloudelliset kriteerit lasketaan siten, että kiinteä kokonaishinta vaikuttaa 85 prosentin ja yksikköhinnat 15 prosentin painoarvolla.

Hankintayksikön laatimasta tarjousten vertailuasiakirjasta ilmenee, että laatuarvioinnissa hankintayksikkö on pisteyttänyt tarjoukset kokonaistuntimäärän osalta siten, että suurin kokonaistuntimäärä on saanut enimmäispistemäärän painotettuna sille tarjouspyynnössä ilmoitetulla painoarvolla. Kokonaishinnan arvioinnissa käytetty tarjoajan vertailuhinta on muodostunut siten, että jokaisen tarjouksessa ilmoitetun henkilön kokonaistuntimäärä on kerrottu henkilön tuntihinnalla ja määrät on laskettu yhteen.

Tarjousten vertailuasiakirjasta ilmenee, että kokonaishinnaltaan halvimmalle tarjoukselle on annettu viisi pistettä ja muille tarjouksille pisteitä suhteessa halvimpaan hintaan siten, että kallein hinta on suhteutuksesta riippumatta saanut yhden pisteen. Kokonaishinnaltaan halvimman tarjouksen 41.005 euroa antanut Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy on saanut siten täydet viisi pistettä, voittanut tarjoaja 56.881 euron tarjoushinnalla 4,26 pistettä ja hakija 98.760 euron tarjoushinnalla 2,32 pistettä. Kalleimman kokonaishinnan antanut Alvar Aalto Säätiö on saanut 127.237 euron hinnalla yhden pisteen.

Tarjousten vertailuasiakirjasta ilmenee, että vertailuperusteesta ”arvio työhön käytettävästä kokonaistuntimäärästä henkilöittäin ja henkilötyöryhmittäin eriteltynä tarjouslomakkeen mukaan” täydet viisi pistettä on annettu Alvar Aalto Säätiön tarjoukselle, jonka kokonaistuntimäärä on ollut 4.990 tuntia ja että Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy:n 771 tuntia sisältäneelle tarjoukselle on annettu yksi piste. Voittanut tarjoaja on saanut kohdasta 1,89 pistettä 1.710 tunnilla ja hakija 1,33 pistettä 1.114 tunnilla. Pisteytystä on perusteltu vertailuasiakirjassa seuraavasti: ”Parhaimmat pisteet (5) työmääräarviosta annettiin Alvar Aalto Säätiölle, koska toimistolla on eniten arvioituja tunteja kohteelle. Vähiten pisteitä (1) annettiin Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy:lle. Muiden ehdokkaiden pisteet suhteutettiin työmääräarvioin mukaan välille 1–5.”

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on sinänsä harkintavaltaa tarjousten vertailuperusteiden asettamisessa, kunhan asetetut vertailuperusteet liittyvät hankinnan kohteeseen, mahdollistavat tarjousten puolueettoman arvioinnin ja ovat luonteeltaan syrjimättömiä. Vertailuperusteita asetettaessa on lisäksi otettava huomioon taloudellisuuden vaatimukset. Hankintayksikön on kyettävä osoittamaan käyttämiensä vertailuperusteiden hyväksyttävyys.

Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössä vertailussa käytettävät perusteet painoarvoineen. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei kuitenkaan ole pystynyt esittämään perusteita sille, millä tavoin nyt kysymyksessä oleva kokonaistuntimäärän ja kokonaishinnan pisteytystapa on merkityksellinen hankinnan kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa, kun otetaan huomioon, että hankinnan vaativuuden edellyttämät laatutekijät on mahdollista ottaa hankintalain mukaan huomioon erikseen laatua koskevissa vertailuperusteissa.

Markkinaoikeus katsoo, että kokonaistuntimäärä liittyy kiinteästi tarjouksen kokonaishintaan, kokonaishinnan muodostuessa yksikköhinnan ja kokonaistuntimäärän tulona, ja siten hintavertailuun. Vertailuperustetta kokonaistuntimäärä voidaan pitää päällekkäisenä hintavertailun kokonaishinnan vertailuperusteen kanssa. Suurempi tarjouksen kokonaishinta on perustunut suurempaan kokonaistuntimäärään ja suuremmasta kokonaistuntimäärästä on saanut puolestaan etua tarjousten laatuvertailussa. Hinnan ja laadun vertailuperusteet ovat sekoittuneet siten, että hintavertailussa huomioon otetut seikat on käytännössä otettu huomioon myös laadun vertailuperusteena ja hinnan suhteellinen merkitys kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa ei ole vastannut hinnalle ilmoitettua painoarvoa.

Tarjoajien soveltuvuus

Hakija on esittänyt, että Alvar Aalto Säätiön tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, koska sillä on ollut erääntyneitä vakuutusmaksuja. Hakija on samoin esittänyt, että myös Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy:n tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, koska tarjouksen liitteenä ei ole ollut selvitystä YEL-maksujen suorittamisesta tai alikonsulttien osalta selvitystä näiden yhteiskunnallisten velvoitteiden suorittamisesta.

Hankintalain 71 §:n mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Tarjouskilpailusta tulee mainitun pykälän 2 momentin mukaan sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan säännöksen mukaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista hankintalain 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 54 §:n 5 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on laiminlyönyt velvollisuutensa maksaa Suomen tai sijoittautumismaansa veroja tai sosiaaliturvamaksuja.

Hankintalain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 50/2006 vp s. 97) mukaan hankintalain 54 §:n tarkoituksena on vähentää toimittajan heikosta taloudellisesta asemasta johtuvia taloudellisia tai muista tekijöistä johtuvia riskejä, jotka liittyvät hankinnan toteuttamiseen. Hankintayksiköllä on hallituksen esityksen mukaan harkintavalta poissulkemisperusteen käyttämisessä. Ehdokkaiden ja tarjoajien poissulkemisessa hankintayksikön tulee noudattaa suhteellisuuden periaatetta. Koska tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta on ankara toimenpide, tulee poissulkemista koskevassa harkinnassa ottaa huomioon esimerkiksi rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, laatu ja laajuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika, mahdolliset muut aiheutuneet seuraamukset sekä rikkomukseen tai laiminlyöntiin syyllistyneen mahdolliset korjaavat teot. Tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteet edellyttävät, että poissulkemisperusteita sovelletaan samalla tavalla kaikkiin ehdokkaisiin ja tarjoajiin.

Tarjouspyynnössä on todettu tarjoajan ja tarjouksen kelpoisuudesta muun ohella, että toimittajan on annettava todiste siitä, että tarjoaja on huolehtinut lainsäädännön mukaisista sosiaaliturva- ja eläkemaksuista sekä että veroissa ja maksuissa ei saa olla laiminlyöntejä.

Alvar Aalto Säätiön tarjouksen liitteenä olevasta TYEL-vakuutustodistuksesta ilmenee, että säätiöllä on ollut erääntyneitä vakuutusmaksuja. Sanotusta asiakirjasta ilmenee muun ohella myös se, että maksujen hoitamisesta on tehty maksusopimus.

Hankintayksikkö on esittänyt selvittäneensä Alvar Aalto Säätiöltä, että kyseessä on säätiön sopima tapa maksaa vuoden viimeinen erä seuraavan vuoden puolella lopullisen palkkasumman varmistuttua.

Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy:n tarjouksen liitteenä on ollut Sisä-Suomen veroviraston 13.2.2008 päiväämä todistus verojen maksamisesta sekä 13.2.2008 päivätty TYEL-vakuutustodistus. Tarjouksesta ilmenee lisäksi, että kahden yrityksen osakkaan lisäksi yrityksessä työskentelee yksi vakituinen työntekijä.

Edellä todetusti hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen arvioidessa, onko tarjoajalla teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut sille kuuluvan harkintavallan puitteissa hyväksyä Alvar Aalto Säätiön ja Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy:n tarjoukset mukaan tarjouskilpailuun. Hankintayksikön ei ole katsottava menetelleen tältä osin hankintasäännösten vastaisesti tai hakijaa syrjivästi.

Tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella.

Hakija on esittänyt, että Alvar Aalto Säätiön tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, koska sen liian alhainen hinta perustuu yhteiskunnalta saatuihin kilpailua vääristäviin tukiin. Hakija on edelleen esittänyt, että myös Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy:n tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta liian alhaisen tuntimäärän vuoksi.

Hankintalain 63 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen. Hankintayksikön on tuolloin kirjallisesti pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä. Pykälän 3 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä tarjouksen, joka on hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen tarjoajan saaman lainvastaisen valtiontuen vuoksi. Ennen hylkäämispäätöstä tarjoajalle on varattava kohtuullinen aika sen osoittamiseksi, että valtiontuki on myönnetty laillisesti.

Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 107) mukaan poikkeuksellisen alhaisten tarjousten hylkäämisellä mahdollistetaan hankintayksikölle hankinnasta aiheutuvien riskien, kuten tarjoushinnan riittämättömyydestä todennäköisesti aiheutuvien taloudellisten riskien huomioiminen. Hylkäämisen tulee perustua nimenomaan siihen, ettei tarjoajan tarjoamalla hinnalla tai muulla ehdolla ole mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Hankintayksiköllä on joka tapauksessa harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle.

a) Alvar Aalto Säätiön tarjous

Hankintayksikkö ei ole tässä tapauksessa harkinnut Alvar Aalto Säätiön tarjouksen tai minkään muunkaan tarjouksen hylkäämistä sillä perusteella, että tarjousten hinnat olisivat olleet poikkeuksellisen alhaisia.

Hankintayksikön esittämän selvityksen mukaan Alvar Aalto Säätiö ei saa omaan toimintaansa julkisia avustuksia. Selvityksen mukaan Alvar Aalto Säätiön museon toiminnat jakaantuvat museotoimintaan sekä rakennusperinnön suojeluun keskittyvään neuvonta-, tutkimus- ja inventointitoimintaan ja että museotoimintaa varten Alvar Aalto Säätiö saa lakisääteistä valtionosuutta ja harkinnanvaraista valtionavustusta.

Alvar Aalto Säätiön kauden 1.1.2007–31.12.2007 tilinpäätösasiakirjoista ilmenee, ettei Alvar Aalto Säätiö ole saanut omaan toimintaansa valtionavustuksia. Tilinpäätösasiakirjoista ilmenee sen sijaan hankintayksikönkin esittämä seikka siitä, että Alvar Aalto Säätiön museotoiminta on saanut avustuksia.

Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hakijan esittämin tavoin virheellisesti, kun se ei ole sulkenut Alvar Aalto Säätiön tarjousta tarjouskilpailusta sen museotoimintaan saamien avustusten vuoksi.

b) Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy:n tarjous

Markkinaoikeus toteaa, että korkein tuntimäärä on ollut Alvar Aalto Säätiön tarjouksella 4.990 tuntia ja alhaisin tuntimäärä Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy:n 771 tuntia.

Arvio työhön käytettävästä kokonaistuntimäärästä henkilöittäin ja henkilöryhmittäin eriteltynä tarjouslomakkeen mukaan on ollut yksi kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteista. Tarjousten vertailuasiakirjasta ilmenee vielä, että ilmoitettu kokonaistuntimäärä on otettu huomioon tarjousten vertailussa. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole toisaalta myöskään edellytetty, että tarjoajien tuntimäärän tulee ylittää tietty enimmäistuntiraja. Edellä lausuttuun nähden hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen hakijan esittämin tavoin virheellisesti hyväksyessään Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy:n tarjouksen mukaan tarjousten vertailuun.

Hintavertailu yksikköhintojen osalta

Hakija on esittänyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti hintavertailussa käyttäessään virheellistä keskiarvohinnan laskutapaa ja soveltaessaan laskutapaa epätasapuolisesti.

Tarjousten vertailuasiakirjasta ilmenee, että mahdollisten lisä- ja muutostöiden tuntiveloitusperusteet on arvioitu muodostamalla keskiarvo tuntihinnoille luokista 02–04/projektin vetäjä/projektin jäsen. Keskiarvoltaan halvimman tuntiveloitusperusteen antanut tarjoaja on saanut täydet viisi pistettä ja muut tuntiveloitusperusteet ovat saaneet pisteitä suhteessa tähän halvimpaan hintaan.

Markkinaoikeus toteaa, että keskiarvoja laskettaessa on otettu huomioon jokaisen tarjoajan osalta kahden projektin vetäjäksi sekä projektin jäseneksi nimettyjen henkilöiden tuntihinnat. Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy:n tarjouksesta huomioon otetut hinnat ovat kuuluneet tarjouksen päätekijälle ja vastuulliselle konsultille, pääasialliseen inventointityöhön, koordinointiin ja raportointiin sekä raportointiin nimetylle henkilölle sekä inventointityön ja detaljitarkastelun avustamiseen, kuvankäsittelyyn ja raportin taittoon nimetylle henkilölle. Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy:n kallein tuntihinta, jota ei ole otettu vertailussa huomioon, on ollut henkilöryhmään 02 kuuluneilla henkilöillä, johon ryhmään kuluvia henkilöitä muut tarjoajat eivät ole työryhmiinsä nimenneet. Henkilöryhmään 02 nimetyt henkilöt on lueteltu Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy:n tarjouksessa kuuluvan muihin yhteistyöyrityksiin ja asiantuntijoihin, joiden erityisalat on lueteltu tarkemmin tarjouksessa.

Markkinaoikeus katsoo edellä lausutun perusteella ja ottaen erityisesti huomioon sen, että kaikkien tarjoajien osalta on otettu huomioon projektin vetäjän sekä varsinaiseksi projektin jäseneksi/jäseniksi ilmoitettujen henkilöiden tuntihinnat, että hankintayksikkö on menetellyt tältäkin osin harkintavaltansa puitteissa keskiarvohintoja laskiessaan.

Tarjousten vertailuasiakirjasta ilmenee, että hintavertailussa saadut pisteet on tämän jälkeen painotettu niille tarjouspyynnössä asetetuilla painoarvoilla. Asiassa ei ole tullut ilmi, että hintavertailu olisi tehty virheellisesti tai hakijaa syrjivästi.

Vertailuperusteen ”projektiin nimettävät avainhenkilöt ja ehdotus työryhmäksi” arvioiminen

Hakija on vielä esittänyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti vertailuperusteen ”projektiin nimettävät avainhenkilöt ja ehdotus työryhmäksi” pisteytyksessä ja arvioimisessa. Hakija on esittänyt, että hakija olisi tullut saada kohdasta viisi pistettä ja voittaneen tarjoajan kolme pistettä.

Hakija on vielä esittänyt, että lisäarvona ei olisi saanut ottaa huomioon tietokantapohjaisen ohjelmoinnin asiantuntevuutta, koska sillä ei ole ollut tarjouspyynnön lisäkirjeen nro 1 mukaan enää merkitystä hankinnassa. Hakija on edelleen esittänyt, että lisäarvona on otettu huomioon myös maisema-arkkitehtuurin asiantuntevuus, vaikka sillä on työn kannalta vähäinen merkitys, mutta että erityisasiantuntemusta kalusteinvestointien osalta ei ole pidetty merkityksellisenä, vaikka sen merkitys on maisema-arkkitehtuuria huomattavampi. Hakija on myös esittänyt, että sen nimeämillä henkilöillä on ollut laajempi kokemus rakennushistoriallisten selvitysten laatimisesta kuin voittaneella tarjoajalla ja että hakijan tarjouksen laatu ja laajuus on ollut tällä perusteella voittaneen tarjoajan nimeämien henkilöiden referenssikohteita merkittävämpi.

Tarjouspyynnön lisäkirjeessä nro 1 (13.2.2008) on muun ohella todettu, että tietokantasovelluksena käytetään joko rakennushistoriallisen selvityksen laatijan omaa mallia tai rakennuttajan antamaa mallia ja että rakennushistoriallisen selvityksen laatijan ei tarvitse kehittää projektin muiden osapuolten käyttöön soveltuvaa järjestelmää. Tarjouspyynnössä ei siten todeta, ettei tietokantaosaamisella ole merkitystä.

Hankintayksikkö on perustellut tarjousten vertailumuistiossa voittaneen tarjoajan saamaa viittä pistettä todeten, että voittaneen tarjoajan kahdella nimetyllä henkilöllä on mittavaa kokemusta 1900-luvun alun ja puolenvälin jälkeen rakennetuista kohteista. Vertailumuistiossa on edelleen todettu, että molemmat henkilöt osallistuvat tarjouslomakkeen mukaisesti eduskunnan rakennushistoriallisen selvityksen laadintaan huomattavalla panoksella verrattuna muiden toimijoiden paitsi Alvar Aalto Säätiön päätekijöihin. Voittaneella tarjoajalla on edelleen todettu olevan myös tietokantapohjaisen ohjelmoinnin asiantuntija sekä maisema-arkkitehtuurin asiantuntija ja että tietokantapohjaisen ohjelmoinnin asiantuntija on merkittävä lisäarvo tarjouskyselyn mukaisessa yhteensovituksessa rakennuttajan ja pääsuunnittelijan ATK-järjestelmiin. Maisema-arkkitehtuurin asiantuntijan on puolestaan todettu olevan merkittävä lisäarvo eduskunnan ympäristön arvioimisessa.

Hakijan osalta vertailumuistiossa on puolestaan todettu, että hakijalla on kokemusta rakennushistoriallisista selvityksistä. Hakijan saamaa pisteytystä on vertailumuistion mukaan laskenut se, että valtaosaa mainituissa referensseissä olleiden kohteiden tekijöitä (kenttätyö, arkistotyö) ei ollut nimetty Eduskunnan rakennushistoriallisen selvityksen laadintaan.

Voittaneen tarjoajan tarjouksesta ilmenee, että sen 1.710 tunnin kokonaismäärästä 730 tuntia koskee projektin vetäjäksi ja selvitystyön tekijäksi nimetyn henkilön hankkeeseen esitettyä tuntimääräarviota ja että toiseksi selvitystyön tekijäksi nimetyn henkilön tuntimääräarvio on ollut 760 tuntia. Työryhmään on lisäksi kuulunut maisemasuunnittelun suuntautumisvaihtoehdolta valmistunut arkkitehti 160 tunnin osuudella sekä inventointitietokantaosaaja 60 tunnin osuudella. Maisemasuunnittelun suuntautumisvaihtoehdolta valmistuneen arkkitehdin osalta tarjouksessa on vielä esitetty kyseisen henkilön kokemus tehdyistä historiallisista maisemaselvityksistä.

Voittaneen tarjoajan tarjoukseen on oheistettu luettelo sen suorittamista rakennushistoriallisista selvitystyön kohteista vuosina 2003–2008. Luettelosta ilmenee, että jokaisen kohteen työryhmään on kuulunut projektin vetäjäksi ja selvitystyöntekijäksi nimetty henkilö ja että toiseksi selvitystyöntekijäksi nimetty henkilö on kuulunut yli puoleen kohteitten työryhmistä.

Hakijan tarjouksesta puolestaan ilmenee, että sen kokonaistuntimääräarviosta 1.114 projektin vetäjäksi nimetyn henkilön osuus on ollut 261 tuntia. Tarjouksen referenssiluettelosta ilmenee, että projektin vetäjäksi ilmoitettu henkilö on ollut projektin johtajana mukana kaikissa hakijayrityksen rakennushistoriallisissa selvityksissä. Tarjouksessa on myös ilmoitettu, että kyseinen henkilö on osallistunut työskentelyyn eri rooleissa.

Hakijan tarjouksesta ilmenee edelleen, että projektissa arkistotyöhön, haastatteluihin ja editointiin nimetyn henkilön työn osuudeksi on arvioitu 233 tuntia. Sanottu henkilö ei ole osallistunut rakennushistoriallisten selvitystöiden laadintaan referensseiksi ilmoitetuissa kohteissa. Sanotun henkilön referenssiksi on sen sijaan esitetty työryhmäkuvauksessa vuonna 2007 valmistunut väitöstutkimus.

Hakijan tarjouksessa kolmanneksi henkilöksi arkistotyöhön, haastatteluihin, editointiin ja huonekaluinventointiin ilmoitetun henkilön tuntiarvio on ollut 238 tuntia. Sanottu henkilö ei ole myöskään osallistunut rakennushistoriallisten selvitystöiden laadintaan referensseiksi ilmoitetuissa kohteissa. Sanotun henkilön referensseiksi on esitetty työryhmäkuvauksessa osallistuminen Valtimon Murtovaaran talomuseon rakennushistoriallisen selvityksen tekoon erään toisen arkkitehtitoimiston työryhmässä 2007–2008 ja Pohjolan talon ikkunoiden inventointiin erään kolmannen arkkitehtitoimiston työryhmässä 2006. Henkilön on ilmoitettu työskennelleen myös 2001–2002 hakijayrityksessä osallistuen rakennushistoriallisten selvitysten tekoon.

Tarjouksesta ilmenee vielä, että neljänneksi henkilöksi nimetyn jäsenen 22 tunnin osuuden tehtävät ovat koostuneet täydentävistä valokuvista muun muassa ulkotilojen ja rinnastuskuvien osalta. Referenssiluettelosta ilmenee, että kyseinen henkilö on osallistunut lukuisten referenssikohteiden valokuvaukseen. Projektin jäseniksi on vielä nimetty 150 tunnin osuudella graafikko lay out -tehtäviin sekä 210 tunnin osuudella arkkitehtiopiskelija avustaviin tehtäviin inventoinnissa ja taitossa. Referenssiluettelosta ilmenee, että molemmat ovat olleet mukana yhden rakennushistoriallisen selvitystyön tekemisessä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on nimenomaisesti edellytetty vertailuperusteesta ”projektiin nimettävät avainhenkilöt ja ehdotus työryhmäksi” selostusta työryhmästä ja eri osapuolten roolista ja ilmoitettu, että arvostelussa otetaan huomioon asianomaisten henkilöiden panos kohteeseen. Tarjouspyynnössä on vielä edellytetty avainhenkilöiden viimeaikaisia referenssitöitä erityisesti Eduskuntakiinteistöjä vastaavista kohteista. Kohteiden selvitystöiden on tullut olla valmistunut vuonna 2003 tai sen jälkeen ja kohteista on tullut ilmoittaa kohdekuvaus, laajuus (brm2), kohteen rakentamisaika, työn tekemisen ajankohta, selvitys kyseessä olevan työn laatijoista sekä tilaajien yhteystiedot.

Edellä tarjousten sisällöstä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa ja esittämillään perusteluilla pisteyttää tarjoukset vertailuperusteen ”projektiin nimettävät avainhenkilöt ja ehdotus työryhmäksi” osalta tarjousten vertailumuistiosta ilmenevällä tavalla ja ettei menettelyn voida todeta olleen hakijan esittämin tavoin virheellistä tai tarjoajia kohtaan epätasapuolista ja syrjivää.

Hakija on vielä esittänyt, että Alvar Aalto Säätiön referenssien pisteytyksen perusteena ollut henkilö on siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen syksyllä 2008. Markkinaoikeus toteaa, että tarjoaja vastaa tarjouksestaan sen antamisen hetkellä ja ettei työntekijän siirtyminen toisen työnantajan palvelukseen hankintamenettelyn jälkeen anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Hankintasopimuksen tekeminen

Hakija on vielä esittänyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti koska hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen samana päivänä kuin hankintapäätöksenkin.

Markkinaoikeus toteaa, ettei hankintalaissa ole säädetty EU-kynnysarvon alittavien hankintojen osalta hankintalain 74 §:ää vastaavaa odotusaikaa. Hankintayksikön menettelyä ei siten tällä perusteella voida pitää hankintalain vastaisena.

Johtopäätös

Markkinaoikeus katsoo edellä lausutun perusteella hankintayksikön menetelleen hankinnassaan hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti ottaessaan laadun vertailuperusteena huomioon kokonaistuntimäärän, joka on ollut päällekkäinen vertailuperuste hintavertailun kanssa. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä säädettyjen seuraamusten määrääminen.

Seuraamus

Hakemuksen kohteena oleva hankinta on pantu täytäntöön. Näin ollen hankintalain 76 §:ssä määrätyistä seuraamuksista voi tulla kyseeseen ainoastaan hyvitysmaksun määrääminen. Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua sellaisella asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintamenettely on edellä esitetyin tavoin ollut virheellistä siltä osin kuin tarjouspyynnössä on asetettu laadun vertailuperusteeksi hintavertailun kanssa päällekkäinen vertailuperuste kokonaistuntimäärä. Kokonaistuntimäärän osuus kokonaispistemäärästä on ollut 12 prosenttia. Hinnan painoarvo kokonaispistemäärästä on ollut puolestaan 40 prosenttia ja laatuvertailussa arvioidun vertailuperusteen ”projektiin nimettävät avainhenkilöt ja ehdotus työryhmäksi” painoarvo 48 prosenttia.

Hakija on saanut hintavertailusta toiseksi eniten pisteitä eli 3,77 pistettä. Voittaneen tarjoajan hintapisteet ovat olleet 2,22 pistettä, Alvar Aalto Säätiön 1,60 pistettä ja Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy 4,54 pistettä. Vertailuperusteesta ”projektiin nimettävät avainhenkilöt ja ehdotus työryhmäksi” hakija sekä Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy ovat saaneet 3 pistettä, voittanut tarjoaja 5 pistettä ja Alvar Aalto Säätiö 4 pistettä. Painotuksen jälkeen kokonaispistemääräksi ilman kokonaistuntimäärän huomioon ottamista olisi tullut voittaneelle tarjoajalle 3,29 pistettä, Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy:lle 3,26 pistettä, hakijalle 2,95 pistettä ja Alvar Aalto Säätiölle 2,56 pistettä. Näin ollen hakija olisi ollut vertailussa toiseksi viimeinen, mikäli kokonaistuntimäärää ei olisi otettu huomioon vertailussa.

Markkinaoikeus on lisäksi edellä todennut, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti hyväksyessään kaikki tarjoukset tarjousvertailuun ja tarjousvertailua muutoin suorittaessaan.

Hankintayksikön tekemän virheellisyyden luonne huomioon ottaen on jälkikäteen vaikea arvioida, millaiseksi virheettömästi toteutettu tarjousmenettely ja tarjousten vertailu olisi muodostunut.

Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei voida riittävällä varmuudella todeta, että hakijalla olisi ollut hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole edellytyksiä. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Ottaen huomioon asian lopputulos ja hankintayksikön virheellinen menettely olisi kohtuutonta, mikäli hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Eduskunnan kanslia velvoitetaan korvaamaan Archtours Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla korkoineen. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne, Perttu Koivula ja Antti Vuori-Karvia.