Market Court dismissed bid protest due to insufficient evidence of actual chance to win despite procedural errors.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä on pyytänyt 16.9.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia kuormituskehän osista ja kontrolliyksikön ohjelmistosta. Hankinnasta on 17.9.2008 julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut neljä tarjousta.

Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä on päätöksellään 14.11.2008 valinnut laitteiston toimittajaksi Instron Structural Testing Systems GmbH:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo voittaneen tarjoajan tarjouksen perusteella on ollut 100.800 euroa.

Hankintapäätös on pantu täytäntöön.

Matertest Oy on asetettu konkurssiin 17.3.2009.

Matertest Oy:n konkurssipesä on 25.6.2009 ilmoittanut, ettei se jatka oikeudenkäyntiä hakijana. Matertest Oy:n hallitus on ilmoittanut jatkavansa oikeudenkäyntiä.

HAKEMUS

Matertest Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän päätöksen 14.11.2008 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus määrää Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän maksamaan sille hyvitysmaksuna 15.500 euroa.

Hankintayksikkö ei ole perustellut tarjousten vertailussa antamiaan pisteitä kaikilta osin. Tarjoushinnat olisi tullut verrata lineaarisesti. Tarjousten vertailu on ollut virheellinen myös teknisten ominaisuuksien, huollon, ylläpidon ja takuun osalta. Matertest Oy olisi tullut valita hankinnan toimittajaksi, koska sen tarjous on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin.

VASTINE

Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa Matertest Oy:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla lisättynä arvonlisäveron määrällä korkoineen.

Tarjousvertailu on suoritettu tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti. Tarjousvertailusta on käynyt ilmi, miten tarjouksia on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta ja mihin tarjousten väliset piste-erot ovat perustuneet. Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassa hankintalain vastaisesti.

VASTASELITYS

Hakija on antanut vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN VÄLIAIKAISTA KIELTOA KOSKEVA RATKAISU

Markkinaoikeus on 8.12.2008 antamallaan päätöksellä hylännyt hakijan vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesta kieltämisestä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten vertailuperusteiden ja niiden suhteellisten painoarvojen asettamisessa kuten myös siinä, miten se soveltaa käytettäväksi ilmoittamiaan vertailuperusteita. Soveltamisen ja siihen liittyvän vertailtavien tarjousten pisteyttämisen tulee kuitenkin olla tasapuolista ja syrjimätöntä ottaen huomioon hankintalain 2 §:n 1 momentti.

Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 106) mukaan tarjousten vertailussa on verrattava tarjouksia jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava perusteiden soveltaminen tarjoukseen. Tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Jos tarjouksille on annettu toisistaan poikkeavia pisteitä, vertailusta on käytävä ilmi, mihin tarjousten piste-erot perustuvat.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp s. 117) mukaan päätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten voittaneen tarjoajan nimi, ehdokkaan, tarjoajan ja tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa.

Tarjouspyynnön mukaan hankinnan kohteena on ollut kuormituskehälaitteisto (loading frame equipment). Tarjouksen valintaperusteena on tarjouspyynnön mukaan ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet tekniset ominaisuudet 40 prosentin, hinta 40 prosentin, toimitusaika 10 prosentin sekä huolto, ylläpito ja takuu 10 prosentin painoarvolla.

Teknisiä ominaisuuksia koskevan vertailuperusteen osalta huomioon otettavia tekijöitä ovat tarjouspyynnön mukaan olleet sylinterit, hydraulinen yksikkö, valvonta- ja mittausyksikkö, kuormituskehän vaakasuuntainen palkki (horizontal frame beam) ja lisäksi järjestelmän soveltuvuus useammalle kuin kahdelle sylinterille, koulutuksen sisältö ja kesto, laitteistoa ja ohjelmistoa koskeva dokumentaatio sekä käytettävyys ja kehitettävyys. Tarjouspyynnössä on tuotu esiin kunkin vertailuperusteen osalta niitä seikkoja, joita hankintayksikkö on ilmoittanut erityisesti arvostavansa.

Vertailuperusteena olleen hinnan osalta tarjoajien on tullut ilmoittaa toimituksen kiinteä arvonlisäveroton kokonaishinta.

Toimitusaikaa koskevan vertailuperusteen osalta hankintayksikkö on tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaan painottanut nopeaa toimitusta.

Huoltoa, ylläpitoa ja takuuta koskevan vertailuperusteen osalta huomioon otettavia tekijöitä ovat tarjouspyynnön mukaan olleet varaosien ja huollon saatavuus, ylläpito-ohjeet ja järjestelmädokumentaatio sekä takuun kattavuus.

Tarjousvertailun arviointi

Hankintapäätöksen perustana olleesta tarjousvertailuasiakirjasta ilmenee, että tarjousten vertailun on suorittanut arviointiryhmä, johon on kuulunut kaksi henkilöä.

Hakijan tarjousvertailussa saama kokonaispistemäärä on ollut 83,73 pistettä. Tästä hintapisteiden osuus on ollut 40 ja laatupisteiden 43,73 pistettä. Voittaneen tarjoajan kokonaispistemäärä on ollut 92,80 (hinta 32,80 ja laatu 60 pistettä) ja kolmannen tarjousvertailuun hyväksytyn tarjoajan kokonaispistemäärä 88,83 (hinta 36,18 ja laatu 52,65). Hakijan tarjous on siten sijoittunut tarjousten vertailussa kolmanneksi.

Hintavertailu

Tarjousten hintavertailussa hakija on halvimman 77.700 euron hintaisen tarjouksen antaneena saanut täydet 40 pistettä, kolmas tarjoaja 89.950 euron hinnalla 36,18 ja voittanut tarjoaja 100.800 euron hinnalla 32,80 pistettä.

Hakija on esittänyt, että hintavertailu on ollut virheellistä. Hakijan mukaan hankintayksikön olisi tullut verrata tarjoushintoja lineaarisesti niin, että voittaneen tarjoajan hintapistemääräksi tulee 30,83.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole ilmoitettu hintavertailussa käytettävää kaavaa. Hintavertailussa käytettävä kaava on käynyt ilmi hankintapäätöksen perustana olleesta tarjousvertailua koskevasta asiakirjasta.

Hankintayksikkö on esittänyt vastineessaan hintavertailun olleen lineaarisen. Hankintayksikön ilmoittaman mukaan tarjousvertailussa käytetyssä hintapisteytyskaavassa on otettu huomioon, että hankintayksiköllä on hankintaa varten käytettävissään vain tietty rahamäärä, jonka ylittävältä osin käytettävä hintakaava ei anna tarjoukselle lainkaan pisteitä. Kaavassa on käytetty alimpana hintana alinta tarjottua hintaa 77.700 euroa ja hintaylärajana 206.000 euroa (”EU limit”), jonka jälkeen hinnasta ei saa pisteitä. Hankintayksikön mukaan sen soveltama kaava on johtanut kokonaistaloudellisesti edulliseen hintojen painotukseen.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei edellä kuvattua pisteytystapaa käyttäessään ole sillä tarjousvertailussa oleva harkintavalta huomioon ottaen menetellyt hintavertailussa tarjoajien kannalta epätasapuolisesti tai muutoinkaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti.

Laatuvertailu

Tarjousten laatuvertailussa hakijan pistemäärä on ollut 43,73 pistettä (tekniset ominaisuudet 30,73, toimitusaika 10 sekä huolto, ylläpito ja takuu 3 pistettä), voittaneen tarjoajan pistemäärä täydet 60 pistettä (tekniset ominaisuudet 40, toimitusaika 10 sekä huolto, ylläpito ja takuu 10 pistettä) ja kolmannen tarjoajan pistemäärä 52,65 pistettä (tekniset ominaisuudet 34,15, toimitusaika 10 sekä huolto, ylläpito ja takuu 8,50 pistettä).

Hakija on esittänyt tarjousten laatuvertailun virheellisyydestä lukuisia väitteitä. Hakijan mukaan sen tarjouspyynnön vaatimukset täyttävän laitteiston olisi tullut saada tarjousvertailussa mainituista vertailuperusteista enemmän pisteitä teknisten ominaisuuksien useista yksittäisistä vertailutekijöistä sekä huollosta, ylläpidosta ja takuusta.

Markkinaoikeus toteaa ensinnäkin huoltoa, ylläpitoa ja takuuta koskevan vertailuperusteen tarjousvertailusta sen, että hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössä painottavansa huoltoa koskevassa tarjousvertailussa varaosien ja huollon saatavuutta ja huolto-ohjeita sekä ylläpitopalveluita koskevassa tarjousvertailussa ylläpito-ohjeita ja järjestelmädokumentaatiota. Tarjoajien on tarjouksensa yhteydessä tullut toimittaa selostus huollon, varaosien ja ylläpitopalveluiden saatavuudesta (description of availability of service and spare parts, maintenance). Takuun osalta tarjoajia on pyydetty ilmoittamaan takuun kattavuus (description of coverage of warranty).

Hakija on ilmoittanut tarjouksessaan huoltopalveluista seuraavaa: ”Toimittajan toimesta. Huoltopalvelu tapahtuu välittömästi. Huolto- ja asennustyön hinta ilmoitetaan tarvittaessa erikseen.” Hakija ei ole tarjouksessaan ilmoittanut varaosien saatavuutta koskevaa tietoa eikä antanut tarjouksessaan tietoja ylläpito-ohjeista ja järjestelmädokumentaatiosta. Hakija on ilmoittanut tarjouksessaan takuuajaksi 18 kuukautta laitteiston käyttökuntoon saattamisesta.

Hakijan tarjouksesta on edellä todetun mukaisesti puuttunut tietoja esimerkiksi varaosien ja ylläpitopalveluiden saatavuudesta, vaikka tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi, että tarjousvertailu tehdään osaltaan tarjoajan mainituista seikoista antaman selvityksen perusteella. Takuusta hakija on tarjouksessaan ilmoittanut vain takuuajan ilman muita tietoja takuun kattavuudesta. Hakijan tarjouksen sisältö huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut ja sen on tullutkin antaa tarjousvertailussa hakijalle huollosta, ylläpidosta ja takuusta vähemmän pisteitä kuin kahdelle muulle vertailussa mukana olleelle tarjoajalle.

Markkinaoikeus toteaa laatuvertailusta yleisesti, että hankintayksikön tulee tarjouspyynnössä yksilöidä tarjousten vertailussa käyttämänsä seikat siten, että tarjoajat tietävät jo tarjouksiaan antaessaan, mitä seikkoja vertailussa tullaan painottamaan. Tarjousvertailu ei ole tasapuolista ja syrjimätöntä, jos hankintayksikkö ottaa tarjousvertailussa tarjoajan eduksi tai haitaksi huomioon sellaisia seikkoja, jotka eivät ole ilmenneet tarjouspyyntöasiakirjoista.

Hankintayksikkö on tarjousvertailuasiakirjassaan pääosin käynyt kunkin vertailuperusteen osalta tarjoukset tarjoajakohtaisesti läpi ja esittänyt vertailuperusteittain lyhyen selvityksen niistä seikoista, joihin se on pisteytyksensä perustanut. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan kaikilta osin sanallisesti perustellut eri tarjouksille antamiaan toisistaan poikkeavia pistemääriä.

Hankintayksikkö ei ole tarjousten laatuvertailussa esimerkiksi perustellut sanallisesti sitä, miksi hakijan ja tarjouskilpailussa toiseksi tulleen tarjoajan tarjoukset eivät ole saaneet lainkaan pisteitä kohdasta ”connection to the horizontal beam” tai miksi tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan ja toiseksi tulleen tarjoajan tarjoukset ovat saaneet neljä pistettä kohdasta ”ability to gather, process and report test data (test output)” hakijan tarjouksen saadessa kolme pistettä.

Tarjouspyynnön mukaan teknisten ominaisuuksien yhtenä vertailutekijänä on ollut muun muassa kuormituskehän vaakasuuntainen palkki (horizontal frame beam). Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä ilmoittanut painottavansa kyseisessä vertailutekijässä palkin kapasiteettia ja liitäntää sylintereihin (if new beams are designed and offered, the capacity of the beam and connection to the cylinders). Tarjousten vertailutaulukon mukaan hankintayksikkö on kuitenkin vertaillut kuormituskehän vaakasuuntaista palkkia vertailutekijän ”design for an arrangement to test specimens up to 3 m height” perusteella. Mainittua seikkaa ei ole tuotu nimenomaisesti esiin tarjouspyyntöasiakirjoissa vaatimuksena tai tarjousten vertailussa huomioon otettavana seikkana. Hakijan tarjous ei ole saanut lainkaan pisteitä edellä mainitusta vertailutekijästä. Tarjousvertailusta ei ole ilmennyt riittäviä perusteluja tarjousten keskinäisen paremmuuden arvioinnille ja tarjousten pisteytykselle.

Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tarjousten laatuvertailu on ollut virheellistä, koska hankintayksikkö ei ole vertailussaan riittävästi selvittänyt, miten tarjouksia on vertailussa käytettyjen vertailutekijöiden osalta verrattu toisiinsa ja mihin tarjousten eroihin pisteytys on perustunut. Tarjousten laatuvertailu on ollut virheellistä myös siitä syystä, että tarjousten pisteytys on perustunut sellaisiin vertailussa huomioon otettuihin seikkoihin, jotka eivät ole riittävällä tavoin ilmenneet tarjouspyyntöasiakirjoista. Hankintayksikön mainittu tarjousvertailussa noudattama menettely ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua hankintamenettelyssä.

Johtopäätös

Markkinaoikeus katsoo edellä todetun perusteella, että hankintayksikkö on menetellyt tarjousten vertailussa ja hankintapäätöksen perustelemisessa hankintalain 76 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi kysymys hankintalain 76 §:n 1 momentissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä.

Edellä todetut hankintamenettelyn virheet ja jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole tarpeen ottaa enempää kantaa hakijan tarjousvertailun virheellisyyksistä esittämiin väitteisiin.

Seuraamus

Hankintayksikkö on tehnyt sopimuksen valitun tarjoajan kanssa, joten ainoana hankintalain 76 §:ssä säädettynä seuraamuksena voi tulla enää kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 119) on kysymyksessä olevan lainkohdan osalta todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Hyvitysmaksu voidaan määrätä siis vain molempien edellytysten täyttyessä.

Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Hakijan tarjous on ollut kolmesta tarjouksesta halvin. Hinta on kuitenkin ollut vain yksi neljästä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteesta sen painoarvon ollessa 40 prosenttia. Hankintayksikön tarkoituksena on ollut painottaa tarjouksen valinnassa hintaa enemmän kuormituslaitteiston teknisiin ominaisuuksiin, huoltoon, ylläpitoon ja takuuseen sekä toimitusaikaan liittyviä seikkoja, joiden painoarvo on ollut 60 prosenttia.

Kuten edellä on todettu, tarjousten laatuvertailu on ollut virheellistä, koska siitä ei ole riittävällä tavalla ilmennyt, miten laadun vertailuperusteita on sovellettu ja mihin tarjousten eroihin laatuvertailun pisteytys on perustunut. Lisäksi tarjottujen laitteiden teknisiä ominaisuuksia on myös virheellisesti arvioitu sellaisten seikkojen perusteella, jotka eivät olleet riittävällä tavalla ilmenneet tarjouspyyntöasiakirjoista. Laatuvertailun virheellisyydet ovat olleet luonteeltaan sellaisia, että asiassa on näin jälkikäteen vaikea määrittää, millaiseksi virheettömästi toteutettu hankintamenettely olisi kokonaisuudessaan muodostunut.

Tarjousvertailun mukaan voittanut tarjoaja on laatuvertailussa arvioitu sekä teknisten ominaisuuksien että huollon, ylläpidon ja takuun osalta parhaaksi ja hakija kolmanneksi parhaaksi tarjoajaksi. Toimitusaikaa koskevan vertailuperusteen osalta tarjoajat ovat saaneet yhtä paljon pisteitä. Hakijan tarjousvertailussa saama kokonaispistemäärä on ollut 83,73, kun kaksi muuta tarjoajaa ovat saaneet 92,80 ja 88,83 kokonaispistettä.

Hankintayksikön on hakijan tarjouksen puutteiden vuoksi tullut edellä todetun mukaisesti antaa hakijalle tarjousvertailussa huollosta, ylläpidosta ja takuusta vähemmän pisteitä kuin kahdelle muulle tarjoajalle. Kyseinen seikka ja edellä mainitut tarjousvertailun perusteella saadut kokonaispisteet huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole perusteita todeta, että hakijalla olisi ollut hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on osaltaan aiheutunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheellisestä menettelystä, joten hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen sekä Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän vaatimuksen oikeudenkäynti-kulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne ja Pasi Yli-Ikkelä.