Market Court dismisses public procurement bid challenge due to inability to prove actual chance of winning under corrected procedure.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt päiväämättömällä tarjouspyynnöllä tarjouksia valtakunnallisen bioenergian koordinaatiohankkeen toteuttamiseksi sopimuskaudelle 1.1.2009-31.12.2010. Hankinnasta on 28.5.2008 julkaistu avointa menettelyä koskeva EU-hankintailmoitus. Tarjouspyynnössä on varattu mahdollisuus jatkaa sopimusta kahdella vuodella. Hankintayksikkö on saanut seitsemän tarjousta.

Maa- ja metsätalousministeriö on päätöksellään 16.9.2008 dnro 1282/26/2008 hyväksynyt Työtehoseura ry:n, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja ProAgria Keskusten Liitto ry:n yhteistarjouksen.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintapäätöksen mukaan ollut 335.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 30.10.2008.

HAKEMUS

Y on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa maa- ja metsätalousministeriön päätöksen 16.9.2008 dnro 1282/26/2008. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 60.786 euroa.

Tarjouspyyntö on ollut hankinnan kohteen ja tehtävänmäärityksen osalta epäselvä. Tarjouspyynnön perusteella ei ole muun muassa voinut arvioida Suomen ulkopuolella suoritettavan työn määrää, sisältöä, sijaintimaata, tarkoitusta tai kestoa. Tarjoajat ovat myös saaneet hankintayksiköltä erilaista tietoa tarjouspyynnön sisällöstä. Osa tarjoajista on voinut hankintayksiköltä saadun tiedon perusteella varautua muihin työkohteisiin ja matkoihin, korkeampaan palkka- ja kustannustasoon sekä osin tai kokonaan muuhun työn sisältöön kuin mitä tarjouspyynnössä on ilmoitettu.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä myös tarjoajien soveltuvuuteen liittyvien vaatimusten ja henkilöiden osaamista koskevan vertailuperusteen osalta. Muun muassa tarjouspyynnössä käytetty käsite ”verkosto” on ollut epäselvä. On syytä epäillä, että hankintayksikkö on neuvotellut hankinnan kohteen sisällöstä ennen tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymistä eri tarjoajien kanssa.

Tarjousten vertailu on suoritettu virheellisesti. Hakijan olisi tullut saada enemmän pisteitä henkilöiden osaamisesta ja toteutusmenetelmistä. Hakijan tarjous on muun muassa sisältänyt mahdollisuuden parhaiden käytäntöjen ja osaratkaisujen vastikkeelliseen mukaan liittämiseen muista tarjouksista. Lisäksi hakijan tarjoukseen on kuulunut innovatiivinen ja poikkitieteellisesti pätevä ohjausmenetelmä sekä globaalin tieto- ja bioenergiateknologian osaamisen mukaan ottaminen. Hakija on myös tarjonnut kärkiyritysten kanssa harjoitettavan yhteistyön ja hakijan tarjous on ollut muita tarjoajia hinnaltaan edullisempi.

Tarjousvertailussa on otettu syrjivästi huomioon tarjoajien juridinen muoto, nimellinen yrityskoko sekä avainhenkilöiden ikä ja sukupuoli sekä tarjoajan kotipaikka. Tarjoukset eivät myöskään ole epäselvästä tarjouspyynnöstä johtuen olleet keskenään vertailukelpoisia.

VASTINE

Maa- ja metsätalousministeriö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Hankinta on toteutettu avointa menettelyä käyttäen ja kaikkia tarjoajia on kohdeltu tasapuolisesti hankintamenettelyn kaikissa vaiheissa. Tarjoajien kanssa ei ole neuvoteltu hankintamenettelyn kuluessa eikä tarjoajille ole annettu tarjouspyynnön lisäksi muuta tietoa kuin vastaukset tarjouspyynnön mukaisesti esitettyihin kysymyksiin. Tarjouspyynnössä on mainittu, että lisätietoja on mahdollista kysyä sähköpostitse määräpäivään mennessä. Myös hakija on käyttänyt tätä mahdollisuutta.

Tarjouspyyntö on ollut hankinnan kohteen ja tehtävänmäärityksen osalta riittävän selkeä. Hakijalla olisi myös ollut mahdollisuus esittää tarvittaessa lisäkysymyksiä hankinnan kohteeseen liittyen. Tarjouspyynnön kohdan 1 alakohdan 1 mukaan hankkeen tehtävänä on edesauttaa koko maata koskevien kansallisten ja EU:n bioenergiatavoitteiden saavuttamista. Kyseinen määritelmä on ollut riittävän selkeä. Kaikki saadut tarjoukset ovat olleet tarjouspyynnössä esitetyn tehtävänmäärityksen mukaisia.

Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty Suomen ulkopuolella suoritettavaa työtä. Tarjouspyynnön kohdan 1 alakohdan 3 mukaan hankinnan kohteena olevan valtakunnallisen koordinaatiohankkeen tehtävänä on koota, analysoida ja välittää EU-tason tietoa ja kokemuksia bioenergian eri tuotanto- ja käyttömuodoista Suomessa oleville bioenergia-alan toimijoille. Koordinaatiohankkeen kohderyhmänä ovat suomalaiset toimijat. Tiedon hankkimisen EU-tason toiminnasta ei asiayhteydessä tarkasteltuna voida katsoa edellyttävän ulkomailla tapahtuvaa työntekoa. Tarjouspyynnön kohdan 1 alakohdan 5 mukaan hankkeen tehtävänä on auttaa tarvittaessa alueellisten bioenergiaohjelmien suunnittelussa ja maatilojen bioenergianeuvonnan kehittämisessä. Tarjouspyyntö on tältäkin osin laadittu riittävällä tarkkuudella.

Tarjouspyyntö on ollut tarjoajien soveltuvuutta koskevien vaatimusten ja tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden osalta asianmukainen. Henkilöiden osaaminen ja hankkeen toteuttamismenetelmät ovat hyväksyttäviä vertailuperusteita käsillä olevan hankinnan tapaisissa, laajoissa ja monimutkaisissa palveluhankinnoissa, joissa henkilökohtaisella asiantuntemuksella ja yksilöllisellä työpanoksella on ratkaiseva merkitys. Toimijoiden ikäluokkia ja alueita ei ole käytetty vertailuperusteina.

Tarjouspyynnön kohdan 4.1.2 mukaan tarjoajan soveltuvuuden arvioinnissa tarkastellaan tarjoajan suomalaisen bioenergia-alan kokonaistoiminnan tuntemusta sekä kokemusta ja asiantuntemusta EU-toiminnasta, kun taas tarjouspyynnön kohdan 4.2.1 mukaan tarjousten vertailuperusteena käytetään henkilöiden osaamisen arvioinnin yhteydessä koordinaattorin kokemusta EU-toiminnasta. Kyseiset vaatimukset ovat olleet riittävän täsmällisiä. Tarjouspyynnöstä ilmenevässä asiayhteydessä käsite ”verkosto” on antanut vertailuperusteesta selvän kuvan. Verkostolla on tarkoitettu henkilöiden yhteyksiä tarjoajan soveltuvuutta koskevassa kohdassa 4.1.2 mainittuihin toimijoihin.

Hankintapäätöksestä ilmenee, että tarjouksista on hyväksytty kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Vertailu on tehty tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti. Saadut tarjoukset ovat olleet keskenään vertailukelpoisia. Vertailuperusteita ei ole sovellettu tavalla, joka syrjisi uusia ja kasvavia yrityksiä.

Tarjousvertailun toteutusta ja perusteiden soveltamista on kuvattu hankintapäätökseen liitetyssä muistiossa. Verkostojen olemassaoloa on arvioitu henkilöiden ansioluetteloiden ja muiden vastaavien verkostoitumista ilmentävien selvitysten perusteella. Verkoston olemassaolon arviointiin eivät ole vaikuttaneet tarjoajan sijainti eivätkä muut alueelliset tai organisaatiota koskevat tekijät, vaan henkilöiden yhteydet bioenergia-alan toimijoihin. Tarjousten vertailussa ei ole sivuutettu hakijan tarjoukseen sisältynyttä alihankinta- ja yhteistyöpohjaa eikä tarjousten vertailussa ole käytetty yritysmuotoon liittyviä perusteita.

Hankintamenettelyssä käytetty pisteidenlaskutapa on johtanut tarjouspyynnössä asetettuja kriteerejä soveltamalla kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaan. Jokainen tarjous on arvioitu erikseen ja yhdessä muiden kanssa. Sen jälkeen tarjoukset on laitettu paremmuusjärjestykseen niin, että kyseisen kriteerin kohdalla paras tarjous on saanut kuusi pistettä ja heikoin yhden pisteen. Tämän jälkeen on laskettu jokaisen tarjouksen kyseisestä kriteeristä saama pistemäärä painotuksella. Painotus on laskettu kaikista pisteistä eri kriteerien kohdalla. Lopuksi jokaisen tarjoajan saama pistemäärä on laskettu yhteen, jolloin tuloksena ovat olleet tarjouskohtaiset kokonaispistemäärät.

VASTASELITYS

Hakija on antanut vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kysymyksessä olevan palveluhankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt hankintalain 16 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisen valtion keskushallintoviranomaisten palveluhankintojen EU-kynnysarvon. Hankinnan kohteena oleva palvelu on hankintalain liitteen A mukainen ensisijainen palvelu. Asiaan tulevat näin ollen sovellettaviksi hankintalain I ja IV osien säännösten lisäksi hankintalain II osan säännökset.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 2 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on julkisten varojen käytön tehostaminen, laadukkaiden hankintojen tekemisen edistäminen sekä yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisten mahdollisuuksien turvaaminen tavaroiden, palvelujen ja rakennusurakoiden tarjoamisessa julkisia hankintoja koskevissa tarjouskilpailuissa. Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksiköllä on oikeus määritellä hankinnan kohde parhaaksi katsomallaan tavalla. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon vaatimus tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta.

Käytettäessä tarjousten valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien vertailuperusteiden määrittämisessä. Vertailuperusteiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä.

Tarjoajille asetetut soveltuvuusvaatimukset ja tarjouksille asetetut kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet voivat vaihdella hankinnan kohteen mukaan. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus kuitenkin edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä yhtäältä tarjoajien soveltuvuutta arvioitaessa ja tarjouksia vertailtaessa.

Hankintayksikön julkaiseman tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan yksilöinti” on todettu seuraavaa:

”Maaseudun kehittämisohjelman bioenergiaa koskevien sekä muiden kansallisesti rahoitettavien bioenergiahankkeiden tehokkaan hallinnoinnin mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi käynnistetään valtakunnallinen koordinaatiohanke. Bioenergia-alan julkisesti rahoitettujen hankkeiden koordinointi on tullut tarpeelliseksi suurelta osin toiminnassa havaittujen päällekkäisyyksien myötä.

Valtakunnallisen koordinoinnin tavoitteena on estää toimintojen päällekkäisyyttä ja lisätä eri hankkeiden ja eri alueiden välistä yhteistyötä ja synergiaa. Koordinaatiohankkeen avulla koottuja ja analysoituja kokemuksia ja tietoja on tarkoitus käyttää apuna muun muassa alueellisia hankehakemuksia käsiteltäessä.

Valtakunnallisen koordinaatiohankkeen tehtäviä ovat:

1. Edesauttaa koko maata koskevien kansallisten ja EU:n bioenergiatavoitteiden saavuttamista.

2. Ylläpitää ajantasaista rekisteriä koko maassa käynnissä ja suunnitteilla olevista maaseudun kehittämisohjelman kautta rahoitettavista sekä muista kansallisista rahoituslähteistä rahoitettavista bioenergiahankkeista nykyisiä rekistereitä hyödyntäen.

3. Koota, analysoida ja välittää saatavilla olevaa ensisijaisesti kansallista, mutta myös soveltuvin osin EU-tason, tietoa ja kokemuksia bioenergian eri tuotanto- ja käyttömuodoista Suomessa oleville bioenergia-alan toimijoille.

4. Välittää bioenergia-alan toimijoille aktiivisesti tietoa muun muassa voimassa olevasta lainsäädännöstä ja sen muutoksista, ja jo toteutuneiden hankkeiden kokemuksista.

5. Auttaa tarvittaessa alueellisten bioenergiaohjelmien suunnittelussa ja maatilojen bioenergianeuvonnan kehittämisessä.

6. Selvittää mahdollisuudet bioenergiaa koskevan sähköisen palvelupaikan luomiselle.

7. Maa- ja metsätalousministeriön bioenergiatuotannon työryhmän toimeksiantojen toteuttaminen.

8. Tiivis yhteistyö työvoima- ja elinkeinokeskusten bioenergiatoimialapäällikön kanssa ja tarvittaessa muiden alueellisten bioenergiaan liittyvien viranomaisten kanssa.

Maa- ja metsätalousministeriön arvion mukaan valtakunnallinen bioenergian koordinaatiohanke vaatinee alkuvaiheessaan yhden henkilön täysipäiväisen työpanoksen. Myös jonkin verran sihteeripalveluita tarvitaan.

Yleinen ohjaus valtakunnallisesta bioenergian koordinaatiohankkeesta on maa- ja metsätalousministeriöllä.”

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on kuvattu hankinnan kohteena olevan koordinaatiohankkeen tavoitteita ja tehtäviä. Lisäksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että hankintayksikön arvion mukaan koordinaatiohanke vaatii alkuvaiheessa yhden henkilön täysipäiväisen työpanoksen ja jonkin verran sihteeripalveluita.

Ottaen huomioon, että tarjouskilpailussa mukana olleet yritykset ovat alan ammattilaisia, markkinaoikeus katsoo, että tarjoajien on tarjouspyynnön perusteella ollut riittävässä määrin mahdollista arvioida hankinnan kohteena olevan koordinaatiohankkeen sisältö ja laajuus. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöä ei ole hankinnan kohteen määrittelyn osalta pidettävä hakijan väittämin tavoin epäselvänä.

Tarjouspyynnön kohdan 4.1 ”Tarjoajan kelpoisuuden arvioinnissa käytetyt selvitykset” alakohdassa 4.1.2 ”Tarjoajan referenssit, osaamisalueet ja verkostot” on todettu seuraavaa:

”Vähimmäisvaatimuksena on, että tarjoavalla organisaatiolla tulee olla

– verkostot bioenergia-alalla toimivien hankkeen kohteena oleviin ministeriöihin, valtion laitoksiin, tutkimuslaitoksiin ja muihin toimijoihin sekä kokemusta verkottaa toimijoita keskenään

– suomalaisen bioenergia-alan kokonaistoiminnan tuntemus sekä kokemusta ja asiantuntemusta EU-toiminnasta

– bioenergian tuotanto- ja käyttöprosessien laaja tuntemus

– palveluksessaan hankkeen toteuttamisessa tarvittavat sopivat ja pätevät asiantuntijat

– hankkeen tarpeeseen sopivia assistenttipalveluja

Todistaakseen tämän tarjoajan tulee toimittaa

– referenssiluettelo hankkeen toteuttamisen kannalta tarjoajan keskeisiksi katsomista aiemmin toteutetuista hankkeista

– selvitys tarjoajan organisaatiosta ja sen tarjoamista verkostoista ja tuesta hankkeen toteutukseen

– selvitys tarjoajan EU-toiminnan kokemuksesta

– selvitys tarjoajan substanssiosaamisesta tarjouspyynnön kohteeseen nähden.”

Tarjouspyynnön kohdassa 5 ”Tarjousten vertailuperusteet” on ilmoitettu seuraavaa:

”Tarjouksista valitaan sopimuskumppaniksi kokonaistaloudellisesti edullisin. Tarjouksia arvioidaan seuraavin kriteerein ja painoarvoin. Suluissa on mainittu tarjouksen vastaava selvitysperuste tarjouspyynnön kohdasta 4:

– henkilöiden osaaminen ja sopivuus hankkeeseen, painoarvo 40 %, (selvitysluettelon kohta 4.2.1).

– hinta, painoarvo 30 %, hintataulut, (selvitysluettelon kohta 4.2.2).

– toteuttamismenetelmät, painoarvo 30 %, (selvitysluettelon kohta 4.2.3).”

Tarjouspyynnön kohdassa 4.2.1 ”Henkilöiden osaaminen” on ilmoitettu seuraavaa:

”Tarjoajan tulee antaa selvitys ehdotetusta/ehdotetuista henkilöstä/henkilöistä koordinaattoriksi sekä mahdollisesta muusta resursoinnista. Jokaisesta ehdotetusta henkilöstä on toimitettava ansioluettelo tai muu selvitys, josta käy ilmi:

– henkilön nimi

– koulutus: opiskellut aineet ja oppiarvo

– kokemus tarjouspyynnön kohdetta vastaavista tehtävistä

– muu työkokemus, ilmoitettava myös vuosina

– henkilön verkostot kohdassa 4.1.2. kuvattuihin toimijoihin nähden

– kielitaito

– substanssiosaaminen tarjouspyynnön kohteeseen nähden

Vähimmäisvaatimukset tarjottavalle koordinaattorille ovat:

– sujuva suullinen ja kirjallinen suomen- ja englanninkielen taito

– bioenergian tuotanto- ja käyttöprosessien laaja tuntemus

– kokemusta EU-toiminnasta

– hankkeen kohteena olevan toimijakentän tuntemusta (verkostot)

– kokemusta hankkeen koordinoinnista

Lisäksi:

– kokemus kansainvälisestä toiminnasta katsotaan eduksi.”

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on ilmoitettu muun ohella tarjoajan verkostot, kokemus EU-toiminnasta sekä bioenergian tuotanto- ja käyttöprosessien laaja tuntemus tarjoajan soveltuvuutta koskeviksi vähimmäisvaatimuksiksi sekä henkilöiden osaamista koskevan kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden osatekijöiksi. Tarjouspyynnössä on siten käytetty samoja seikkoja tarjoajan soveltuvuusvaatimuksina sekä tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössään erotellut tarjoajan soveltuvuuden selvittämiseen liittyviä seikkoja ja tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita. Markkinaoikeus katsoo, että näin ollen tarjoajat eivät ole tarjouspyynnön perusteella tarjouksia laatiessaan voineet tietää, millä seikoilla on merkitystä toisaalta tarjoajien soveltuvuuden ja toisaalta tarjousten kokonaistaloudellista edullisuuden arvioinnissa.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on jäänyt sekä tarjoajien soveltuvuutta koskevien vaatimusten että tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden suhteen niin epäselväksi, ettei se ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyyntö on ollut virheellinen myös siksi, että siinä on hankintalain 1 §:n ja 2 §:n vastaisesti suosittu tarjoajia, joilla on ollut tarjouspyynnössä tarkemmin määrittelemättömiä henkilösuhteita muun muassa hankintayksikköön itseensä. Tarjouspyynnön puutteissa on ollut kysymys hankintamenettelyn avoimuuteen, tarjoajien tasapuoliseen kohteluun, tarjousten sisältöön ja vertailukelpoisuuteen liittyvistä olennaisista seikoista. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjouskilpailussa.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintamenettelyssä julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti.

Asiassa ei edellä todetut hankintamenettelyn virheet sekä jäljempänä seuraamuksen osalta lausuttu huomioon ottaen ole tarpeen lausua hakijan esittämistä muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Maa- ja metsätalousministeriön on edellä lausutun perusteella katsottava menetelleen hankinnassaan hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee siten harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä säädettyjen seuraamusten määrääminen.

Seuraamus

Koska hankinta on pantu täytäntöön, hankintalain 76 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi enää tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voidaan määrätä maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa virheetön menettely olisi merkinnyt sitä muun ohella, että hankintayksikkö olisi tarjouspyynnössään erotellut tarjoajan soveltuvuuteen liittyvät seikat sekä tarjousten vertailuperusteet riittävällä tavalla toisistaan sekä laatinut tarjouspyynnön muutoinkin virheettömästi.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn virhe on laadultaan sellainen, että se on vaikuttanut saatujen tarjousten sisältöön. Asiassa on hankintamenettelyn virheellisyyden luonne huomioon mahdotonta arvioida, millaiseksi virheettömästi toteutettu hankintamenettely olisi muodostunut.

Edellä todettu tarjouspyynnön virheellisyys huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa voida riittävällä varmuudella todeta, että hakijalla olisi hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole edellytyksiä. Hakijan hyvitysmaksuvaatimus on näin ollen hylättävä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne, Pasi Yli-Ikkelä ja Tero Kujala