Legislator Case Law & Legislation
MAO:424/09 AI generated

Market Court dismisses compensation claim where procedural errors did not grant applicant real chance to win bid.

Case Number MAO:424/09
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Market Court dismissed Tritonet Oy's claim for 5,280 euros in compensation against Kristiinankaupungin kaupunki regarding a tender for swimming pool design services. The city selected a more expensive bidder despite procedural errors, including failing to publish a tender notice and using undisclosed criteria like synergies and verbal references. The court ruled that while the procedure was flawed, the applicant could not prove they had a real opportunity to win the contract under correct procedures, as their bid was not the lowest and the errors' impact on the final outcome was unassessable.

Legislator headnote

AI generated

Julkisista hankinnoista annetun lain 76 §; Hyvitysmaksua voidaan määrätä vain, jos hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi.

Keywords

AI generated
public procurement tender procedure compensation claim procedural error real opportunity to win undisclosed criteria market court decision

Cited Legislation

AI generated
Julkisista hankinnoista annetun lain 76 §
Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §
Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Kristiinankaupungin kaupungin tekninen keskus on pyytänyt 29.11.2007 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia uimahallin

arkkitehti-, rakenne-, LVIA- ja sähkösuunnittelusta sekä vedenpuhdistuksen suunnittelusta. Hankintayksikkö on saanut seitsemän suunnittelutarjousta.

Kristiinankaupungin kaupungin tekninen lautakunta on päätöksellään 7.1.2008 § 11 valinnut rakenne-, LVIA- ja vedenkäsittelyn suunnittelijaksi Arkins Suunnittelu Oy:n.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan suunnittelu-urakoiden arvioitu kokonaisarvo on ollut 98.000 euroa. Vedenpuhdistuksen suunnittelu-urakan arvo on voittaneen tarjouksen mukaan ollut noin 19.000 euroa.

Hankintayksikkö on ilmoittanut, että vedenpuhdistuksen suunnittelusta on tehty suullinen tilaus 12.2.2008.

HAKEMUS JA HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET

Tritonet Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Kristiinankaupungin maksamaan sille hyvitysmaksuna 5.280 euroa.

Hankintayksikkö on valinnut vedenkäsittelyn suunnittelijaksi tarjoajan, jonka tarjous on ollut yli 18 prosenttia kalliimpi kuin hakijan tarjous. Valinta olisi tullut tehdä tarjouspyyntö huomioon ottaen hinnan perusteella. Laatuvertailussakin hakijan tarjous olisi ollut vähintään valitun tarjoajan tasoinen. Valitun tarjoajan referenssit ovat pääasiassa entisen työnantajan palveluksessa suoritettuja kohteita.

VASTINE

Kristiinankaupungin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Hankintayksikkö on esittänyt muun muassa, että Kristiinankaupungin uimahalli on tuhoutunut tulipalossa keväällä 2006 ja vakuutuslautakunta on syksyllä 2007 antanut päätöksen vakuutusasiassa. Vakuutusyhtiön ehtojen mukaan uuden uimahallin on oltava valmis kahden vuoden sisällä. Tarjoajien on edellytetty antavan myös referenssejä, koska hankintayksikkö aina vertaa tarjoajien ammattitaitoa kokonaistaloudellisen vertailun vuoksi. Tarjoajan valinnassa on otettu huomioon myös suullisesti saadut kommentit. Hankintayksikkö on valitsemalla Arkins Suunnittelu Oy:n sekä rakenne-, LVIA- että vedenpuhdistussuunnittelijaksi saanut LVIA- ja vedenkäsittelysuunnitteluun liittyvää hyötyä ja synergiaa.

VASTASELITYS

Hakija on esittänyt vastaselityksessään muun ohella, että tarjouspyynnössä ei ole esitetty muita vertailuperusteita kuin hinta. Tämän vuoksi laatuun liittyviä vertailuperusteita ei ole tullut käyttää tarjousten valinnassa. Tarjousta on pyydetty eri suunnittelutehtävistä eikä tarjousten yhteisvertailua ole mainittu tarjouspyynnössä. Tilausten keskittämisestä saatavaa synergiaetua ei tule siten käyttää suunnittelijan valinnan perusteena. Myöskään aikaisemmista kohteista saatujen suullisten kommenttien käytöstä ei ole ollut mainintaa tarjouspyynnössä. Saatuja kommentteja ei olisi siten tullut käyttää vertailussa.

LISÄVASTINEET

Hankintayksikkö on lisävastineissaan esittänyt, että hankinnalla on ollut kiire, koska vakuutusyhtiön ehtojen mukaan uimahallin on tullut olla valmis kahden vuoden kuluessa. Suunnittelijoiden valintamenettelyyn ei ollut ylimääräistä aikaa ja valinta on kohdistunut tunnettuihin suunnittelijoihin, joilla on ollut kokemusta ja resursseja suunnitteluun.

Suunnittelutarjouksia pyydettäessä oli todettu, että hankinnan arvo alittaa 100.000 euroa, joten hankintailmoitusta ei ole tehty. Suunnittelun on arvioitu maksavan 98.000 euroa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentin mukaan muiden ohella valtion ja kuntien viranomaisten on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään. Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain soveltaminen

Hankintayksikkö on esittänyt hankinnan arvon jäävän alle kynnysarvon, koska suunnittelutarjouksia pyydettäessä oli todettu, että hankinnan arvo alittaa 100.000 euroa. Suunnittelun on arvioitu maksavan 98.000 euroa.

Hankintalain 76 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu sen tutkiminen, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden sanotussa pykälässä mainittujen hankintasäännösten vastaisesti. Hankintalakia ei lain 15 §:n mukaan kuitenkaan sovelleta muun ohella palveluhankintoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 15.000 euroa, tai rakennusurakoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 100.000 euroa.

Hankintalain 17 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut. Pykälän 3 momentin mukaan, jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien vastaavien osien ennakoitu kokonaisarvo on otettava huomioon hankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa. Jos osien yhteenlaskettu arvo ylittää 15 §:ssä tarkoitetun kansallisen kynnysarvon tai 16 §:ssä tarkoitetun EU-kynnysarvon, jokaisen osan hankinnassa on noudatettava kyseisen kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevia säännöksiä siten kuin 4 luvussa säädetään.

Edellä mainitun pykälän 5 momentin mukaan ennakoidun arvon on pädettävä silloin, kun hankintayksikkö toimittaa hankintailmoituksen julkaistavaksi tai muuten aloittaa hankintamenettelyn.

Hankintalain 20 §:n mukaan hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea poikkeuksellisin menetelmin tämän lain säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Tarjouspyynnön mukaan hankinnan kohteena on ollut uimahallin arkkitehti-, rakenne-, LVIA- ja sähkösuunnittelu sekä vedenpuhdistuksen suunnittelu. Markkinaoikeus toteaa, että hankinnassa on ollut kysymys hankintalain liitteen A ryhmän 12 mukaisen palvelun hankkimisesta. Hankinnan kokonaisarvo on ylittänyt kysymyksessä olevan palvelun hankinnalle asetetun 15.000 euron kynnysarvon. Hankintaan on siten sovellettava hankintalakia eikä hakemuksen tutkimiselle ole näin ollen estettä.

Kilpailuttamisvelvollisuus

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankinnalla on ollut kiire, koska vakuutusyhtiön ehtojen mukaan uimahallin on tullut olla valmis kahden vuoden aikana. Suunnittelijoiden valintamenettelyyn ei ollut ylimääräistä aikaa ja valinta on kohdistunut tunnettuihin suunnittelijoihin.

Hankintalain 5 §:n 13 kohdan mukaan hankintalaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitetaan suorahankinnalla hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisematta hankintailmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai usean toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista.

Hankintalain 27 §:n 3 kohdan mukaan hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi.

Markkinaoikeus katsoo, ettei tilannetta voida pelkästään vakuutuskorvauksen kahden vuoden pituisen määräajan vuoksi pitää hankintayksikön kannalta hankintalain 27 §:n 3 kohdan tarkoittamalla tavalla ennalta arvaamattomana. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, ettei hankinnassa ole ollut edellytyksiä hankintalain 27 §:n 3 kohdan mukaisen suorahankinnan toteuttamiseen.

Hankintailmoitus

Hankintalain 68 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava julkisesti muun muassa avoimella tai rajoitetulla menettelyllä, neuvottelumenettelyllä taikka kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta hankinnasta. Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset ilmoitusten lähettämisessä käytettävistä viestintävälineistä, ilmoitusten sisällöstä, julkaisemisesta ja muista ilmoitusvelvollisuuteen liittyvistä seikoista.

Julkisista hankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (hankinta-asetus) 2 luvussa on säädetty ilmoitusmenettelystä kansallisissa hankintamenettelyissä. Hankinta-asetuksen 4 §:n 1 momentin mukaan hankintalain 68 §:n 1 momentissa edellytetyt ilmoitukset on toimitettava julkaistaviksi Internet-osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi. Pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan hankintayksikön on tehtävä 1 momentissa tarkoitettu kansallinen hankintailmoitus hankintalain 15 §:ssä säädettyjen kansallisten kynnysarvojen ylittävistä hankintalain liitteen A palveluhankinnoista.

Hankintayksikkö ei ole toimittanut kysymyksessä olevasta kansallisen kynnysarvon ylittävästä palveluhankinnasta julkaistavaksi hankintalain 68 §:n 1 momentissa edellytettyä ilmoitusta. Näin ollen hankintayksikön menettely on tältä osin ollut julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaista.

Valintaperusteet ja tarjousten vertailu

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Säännöksen esitöissä (HE 50/2006 vp s. 117) on mainittu, että päätöksen tulisi sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, joita ovat muun muassa tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoukseen tulee sisältyä L2-asiakirjojen, pääpiirustusten, urakkatarjousasiakirjojen, työpiirustusten ja selostusten laadinta sekä 15 suunnittelu- ja työpaikkakokousta. Tarjouspyynnön mukaan ”tarjoushinnat annetaan erikseen eri suunnittelutehtävistä ja mikäli käytetään alakonsulttia on niiden yhteystietoja ja referenssejä ilmoitettava”.

Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut tarjouspyynnössä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita. Markkinaoikeus katsoo, että tämän vuoksi tarjousten valintaperusteeksi on katsottava halvin hinta.

Hankintayksikkö on valinnut vedenkäsittelyn suunnittelijaksi tarjoajan, jonka tarjouksen hinta on ollut korkeampi kuin hakijan ja kahden muun tarjoajan tarjouksen hinta. Hankintapäätöksen mukaan tekninen johtaja on antanut selvityksen jätetyistä tarjouksista ja niistä seikoista, joita hän on pitänyt tärkeimpinä suunnittelijoiden vertailussa. Päätöksessä on myös mainittu, että aikaisempaa kokemusta uimahallien suunnittelusta on pidetty hyvin tärkeänä. Päätöksen liitteenä on kaksi taulukkoa, joissa on vertailtu tarjoajien referenssejä ja ilmoitettu tarjousten hintoja. Referenssien perusteella tarjoajat ovat voineet saada 1–5 pistettä.

Tarjouspyynnön mukaan, mikäli tarjoaja käyttää alihankkijoita, tarjouksessa on esitettävä näiden referenssejä. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnön perusteella ei ole tällä perusteella ollut pääteltävissä, että tarjoajien referenssit olisi esitetty tarjouspyynnössä tarjousten vertailuperusteena. Tarjouspyynnöstä ei ole ylipäätänsä käynyt ilmi, mikä merkitys referenssien esittämisellä tulisi olemaan tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa tai tarjousten vertailussa. Markkinaoikeus katsoo siten, että aikaisempaa kokemusta uimahallin suunnittelusta ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä tarjousten vertailuperusteeksi, joten sitä ei olisi tällä perusteella tullut käyttää tarjousten vertailussa vertailuperusteena. Lisäksi pelkkä referenssiluettelo sellaisenaan ei myöskään useimmissa tapauksissa sovellu tarjousten vertailuperusteeksi. Hankintayksikkö ei ole myöskään perustellut referenssien osalta tehtyä pisteytystä.

Markkinaoikeudelle antamassaan vastineessa hankintayksikkö on ilmoittanut, että valitsemalla Arkins Suunnittelu Oy:n tarjouksen se on saanut LVIA-suunnitteluun ja vedenkäsittelysuunnitteluun liittyvää hyötyä ja synergiaa. Mainittuja vertailuperusteita ei ole kuitenkaan mainittu tarjouspyynnössä eikä niitä siten olisi tullut käyttää tarjousten vertailussa. Hankintayksikkö on siten tältäkin osin esittänyt hankintapäätöksen perusteiksi seikkoja, jotka eivät ole käyneet ilmi tarjouspyynnöstä. Hankintayksikön menettely on siten ollut myös tältä osin hankintasäännösten vastaista.

Johtopäätös

Hankintayksikkö on edellä esitetyin tavoin menetellyt hankinnassa hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee tämän vuoksi harkittavaksi kysymys hankintalain 76 §:ssä säädettyjen seuraamusten määräämisestä.

Seuraamus

Hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen valitun tarjoajan kanssa, joten ainoana hankintalain 76 §:ssä säädettynä seuraamuksena voi tulla enää kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 119) on kysymyksessä olevan lainkohdan osalta todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Hyvitysmaksu voidaan määrätä vain siis molempien edellytysten täyttyessä.

Hankintayksikön virheellinen menettely liittyen hankintailmoituksen julkaisemisen laiminlyöntiin ei ole vaikuttanut hakijan oikeusasemaan hakijan osallistuttua tarjouskilpailuun.

Hakijan tarjous on ollut halvempi kuin valitun tarjoajan vedenkäsittelyn suunnittelua koskeva tarjous. Hakijan tarjous ei kuitenkaan ole ollut halvin tarjous. Edellä todetun hankintailmoituksen julkaisemisen laiminlyönnin vuoksi on vaikea jälkikäteen arvioida, millaiseksi tarjouskilpailu olisi virheettömässä menettelyssä muodostunut ja miten hankintailmoituksen julkaiseminen hankintalaissa tarkoitetulla tavalla olisi vaikuttanut hankintayksikön saamien tarjousten määrään. Tähän nähden ja ottaen huomioon lisäksi muut edellä mainitut hankintamenettelyn virheellisyydet markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole mahdollista todeta, että hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksua koskeva vaatimus on näin ollen hylättävä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Tritonet Oy:n hakemuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne ja Perttu Koivula.